ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA

ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA Tilastoanalyysi suuralueiden kehityksestä vuosina 1995-2017 Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2019

SISÄLTÖ 1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä 2019 2. Suualueiden NUTS 2-tilastoanalyysin toteuttaminen ja keskeiset tulokset 3. Summaus

1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä 2019

ON AIKA SIIRTÄÄ KATSE VANHAN MAAILMAN ALUERAKENTEESTA KOHTI UUTTA JA TULEVAA ALUERAKENNETTA! Menneisyys ja nykyisyys Kansallinen kilpailu Hallinnolliset aluejaot Rajat Suljettu talous, kansallinen eheys Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Ylhäältä alas mallit Vahva valtio Valtio avausten tekijänä Pieni ja suuri aluepolitiikka Koheesio ja kilpailukyky Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus HALLINNOLLISET JA ENNALTA LUKITUT ALUEJAOT, KOHEESIO -PAINOTUKSET Nykyisyys ja tulevaisuus Globaali kilpailu Toiminnalliset aluejaot, käytävät, vyöhykkeet Rajattomuus Avoin talous, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Alhaalta ylös mallit Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut Alueet, kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä Monimuotoinen elinvoimapolitiikka Kilpailukyky ja koheesio Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus, kumppanuus ja allianssit TOIMINNALLISET JA MAHDOLLISTAVAT ALUEJAOT, KILPAILUKYKY -PAINOTUKSET

Globaalit ja kansalliset muutostrendit polarisoivat alueellisia kehityskulkuja

ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN PYHÄ KOLMIYHTEYS VAHVISTUU! OSAAMINEN, UUSIUTUMINEN TYÖLLISYYS- JA TYÖPAIKKA- KEHITYS SIJAINTI LIIKENNE- JÄREJSTELMÄ JA -YHTEYDET

Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä 2019 1. Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt kaikilla aluetasoilla, joka ilmenee alue- ja väestörakenteen samanaikaisena keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehityksenä sekä alueellisten erojen kasvuna 2. Useat alueet ovat päässeet sijainnista riippumatta vahvaan positiiviseen rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti saattaa olla negatiivinen demografinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa. Muutos ilmenee osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvinä haasteina ja työvoiman vähäisenä liikkuvuutena 3. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt ja kiihtyy- kaikilla aluetasoilla. Alueet kilpailevat keskenään resursseista, osaajista, näkyvyydestä, mainekuvasta ja huomioarvosta sekä ennen muuta tulevaisuuden potentiaalista 4. Taustalla on piilevänä ja tikittävänä aikapommina asuntomarkkinoiden isojako ja muuttuvat asumispreferenssit, jotka lisäävät alueellisia eroja kaikilla aluetasoilla 5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Muutos ilmenee väestön ja resurssien keskittymisenä ja tiivistymisenä kuntataajamiin.

KÄYNNISSÄ ON VAHVA POSITIIVINEN TALOUDELLINEN RAKENNEMUUTOS KOKO MAASSA JA SAMANAIKAISESTI VOIMAKAS ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA NEGATIIVINEN DEMOGRAFINEN RAKENNEMUUTOS

1. Syntyvyys alenee 2. Väestön ikääntyy 3. Työikäinen väestö vähenee 4. Muuttoliike valikoi ja polarisoi Demografinen neloshaaste korostuu kaikessa ja kaikkialla

Syntyvyys alenee Koko maassa oli vain 28 kuntaa (joka 11. kunta), joissa syntyi vuonna 2018 enemmän lapsia kuin vuonna 1988. Nämä kunnat olivat pääosin suurten kaupunkien kehyskuntia ja osa yli 50 000 asukkaan kaupungeista (Espoo, Vantaa, Tampere, Seinäjoki, Helsinki ja Oulu). Joka toisessa kunnassa syntyneiden määrä oli -50 % alempi vuonna 2018 kuin vuonna 1988

Väestö ikääntyy 48,7 60,1 70,4 KOKO MAA >100 >100 2129 kuntaa kuntaa 0 kuntaa Graafeissa on tarkasteltu väestöllisen huoltosuhteen muutosta nykykuntarakenteella vuosina 1990, 2017 ja 2035. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten määrää suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin. Yli 64-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu väestöstä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee noin 500 000 henkilöstä 900 000 henkilöön koko maassa vuoteen 2037 mennessä. Alueelliset erot ja vaihteluväli kuntien välillä erittäin suuria (Oulun seudulla alle 10 % ja osassa kuntia 30-35 %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

Työikäisen väestön määrä vähenee Graafissa on tarkasteltu 20-64 vuotiaan työikäisen väestön kehitystä 10 km x 10 km kennoissa vuosina 2010-2017. Työikäisen väestön määrä väheni yhteensä -140 000 henkilöllä ajanjakson aikana. Työikäisen väestön määrä kasvoi sinisissä kennoissa ja väheni punaisissa kennoissa 2010- luvun aikana. Työikäisen väestön kasvu on keskittynyt suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen välittömään läheisyyteen

Muuttoliike kärjistää, valikoi ja polarisoi kehitystä Kartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli keskimäärin noin hieman alle joka seitsemäs kunta. Kartassa on sinisellä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet kunnat. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

MUUTTOLIIKE KÄRJISTÄÄ, VALIKOI JA POLARISOI KEHITYSTÄ MUTTA YLI 25-VUOTIAISTA SAI MUUTTOVOITTOA ENEMMÄN KUIN JOKA TOINEN KUNTA Kartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 Kartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa yli 25-vuotiaiden (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli muuttajien osalta vuosina 2015-2017. Kun koko väestöstä sai muuttovoittoa keskimäärin keskimäärin noin noin joka hieman kuudes alle kunta, joka saa seitsemäs yli 25-vuotiaista kunta. muuttovoittoa Kartassa on enemmän sinisellä kuvattu kuin joka muuttovoittoa toinen kunta (171). saaneet Kartassa kunnat on ja sinivihreällä punaisella yli 25- vuotiaista muuttotappioista muuttovoittoa kärsineet saaneet kunnat. kunnat Kuntien vuosina välisestä 2015-2017. muuttoliikkeestä Yli 25- vuotiaista muuttovoittoa sai määrällisesti saaneiden eniten kuntien muutto-voittoa määrä oli alhaisempi Vantaa, Espoo, kuin kertaakaan Järvenpää, Kaarina, 1970-luvun Sipoo, alun Kangasala, jälkeen. Tuusula Kuntien ja välisestä Kirkkonummi. muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA TIIVISTETTYNÄ 1. Alueet eriytyvät, erilaistuvat ja erikoistuvat kovaa vauhtia 2. Väestö vähenee, vanhenee ja keskittyy 3. Alueet jakautuvat voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin

2. Suuralueiden NUTS 2-tilastoanalyysin toteuttaminen ja keskeiset tulokset

ANALYYSIN KOHTEENA VIISI NUTS 2-ALUETTA MUUTTUJA HELSINKI- UUSIMAA ETELÄ- SUOMI LÄNSI- SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENAN -MAA BKT:STA 39% 19% 22% 20% 1% VÄESTÖSTÄ 30% 21% 25% 23% 1% YRITYSKAN- NASTA 33% 20% 25% 20% 1% AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA 35% 19% 24% 20% 1% TKI-MENOISTA 50% 12% 20% 18% 0% VALMISTUNEIS- TA ASUNNOISTA 42% 14% 25% 19% 1% AKATEEMISISTA 46% 16% 21% 17% 0% VIERASKIELI- SISTÄ 56% 18% 15% 10% 1% Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; väestö; yritykset; tutkimus- ja tuotekehitys; rakentaminen; koulutus

TIIVISTETTYNÄ: Pohjois- ja Itä-Suomen osuus on ollut noin viidesosa koko maasta kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla, mutta suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa kaikista resursseista

ALUEIDEN MUUTOS- JA KEHITYSDYNA- MIIKAN MITTAAMISESTA Alueen muutos- ja kehitysdynamiikan mittaaminen on aina usean tekijän summa, johon vaikuttavat useat eri tekijät sekä yhdessä että erikseen. Alueen muutos- ja kehitysdynamiikan yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista eikä tarpeellista: alueiden muutos- ja kehitysdynamiikkaa voidaan mitata lukemattomilla eri tavoilla, mutta varmaa on vain se, ettei ole yhtä oikeaa tai väärää mallia. Analyysien tulokset ovat riippuvaisia valituista teemoista, muuttujista, painotuksista ja ajankohdasta. Varsinkin suuralueiden kaltaisten keinotekoisten alueiden mittaamisen yleinen ongelma on, että ne helposti vääristävät, yksinkertaistavat ja pinnallistavat paljon moniulotteisempaa todellisuutta. Tämän vuoksi analyysin tulkinnoissa on huomioitava seuraavat lähtökohdat: On erotettava toisistaan absoluuttiset (tämän hetkinen tilanne) ja suhteelliset (muutos/kehitys) muuttujat Analyysissä on käytetty runsaasti niin sanotun makrotason muuttujia, jotka mahdollistavat suuralueiden välisen vertailun, mutta maakuntatasolla erot voivat olla suuret suuralueiden sisällä Ahvenanmaata käsitellään omana suuralueenaan, vaikka sen väestöosuus on vain 0,5 % koko maan väestöstä

MITEN ANALYYSI TOTEUTETTIIN? Suuralueisiin (NUTS 2) perustuvan tilastoanalyysin tavoitteena oli tunnistaa valittujen muuttujien ja indeksien avulla viiden suuralueen kehitys- ja muutosdynamiikkaa pääosin vuosien 2008-2018 sekä 1995-2018 välisenä aikana Analyysin kohteena olivat Helsinki-Uusimaan, Länsi-Suomen, Etelä-Suomen, Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Ahvenanmaan suuralueet. Analyysin aikajänteenä on pääosin finanssikriisin jälkeinen aika vuosina 2008-2018, mutta sen lisäksi tarkastellaan valittujen avainmuuttujien osalta alueiden kehitystä indeksinä, jossa vuosi 1995 toimii lähtökohtana (vuosi 1995=100) Analyysi perustui kahteen temaattiseen kokonaisuuteen: aluetalouteen ja vetovoimaan. Molempiin teemaan valittiin sellaisia avainmuuttujia, jotka ovat kyseisen teeman kannalta ilmaisuvoimaltaan ja kerrannaisvaikutuksiltaan mahdollisimman suuret. Kaikki käytetyt muuttujat liittyvät alueiden kehitys- tai tilannekuvan muodostamiseen, joiden perusteella voidaan tehdä tulkintoja suuralueiden nykyisestä positiosta ja oletuksia tulevasta potentiaalista. Jokaisesta muuttujasta kerättiin joko maakunta- tai suuraluekohtainen data. Analyysin aineisto kerättiin ensisijaisesti Tilastokeskuksen maksuttomista ja maksullisista tietokannoista sekä THL:n SotkaNet tilasto- ja indikaattoripankista ja Tullin ulkomaankaupan tavaravientitilastosta.

ANALYYSISSÄ KÄYTETYT ALUETALOUTEEN JA VETOVOIMAAN LIITTYVÄT MUUTTUJAT Bruttokansantuote Taloudellinen huoltosuhde Väestönlisäys Arvonlisäys Toimivien yritysten määrä Muuttovetovoima Tutkimus- ja kehittämismenot (Tavara)vienti Yritysperustanta Väestöllinen huoltosuhde Korkea-asteen suorittaneet Verotulot Avoimen sektorin työpaikkakehitys Vieraskieliset Koulutustasoindeksi Pitkäaikaiset velat Työllisyysaste Työkyvyttömyyseläkettä saavat Väestöennuste

KESKEISET TULOKSET NELJÄSSÄ AVAINTEEMASSA ABSOLUUTTISEN JA SUHTEELLISEN KEHITYKSEN PERUSTEELLA VUOSINA 1995-2017 Työllisyys Osaaminen Väestökehitys Aluetalous

ANALYYSIN YDINTULOKSET TIIVISTETTYNÄ 1. Helsinki-Uusimaan positio on ylivertainen suuralueiden joukossa absoluuttisilla kilpailukyvyn tunnusluvuilla: alueen verrokkeina voidaan pitää muiden EU:n alueiden parasta viidennestä NUTS 2-tasolla 2. Länsi-Suomen, Etelä-Suomen ja Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden välillä on tapahtunut merkittävää konvergoitumista sekä absoluuttisen kilpailukyvyn että varsinkin suhteellisen kilpailukyvyn näkökulmasta 3. Etelä-Suomen positio heikentynyt muihin suuralueisiin verrattuna ajanjakson 1995-2017 aikana

HELSINKI-UUSIMAA Aluetalous - BKT - Verotulot LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

BKT EUROA PER ASUKAS VUOSINA 1995-2017 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 BKT EUROA PER ASUKAS MUUTOS 2000-2016 Helsinki-Uusimaa +15 490 Ahvenanmaa +15 317 Pohjois- ja Itä-Suomi +11 949 Länsi-Suomi + 11 851 Etelä-Suomi +10 124 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetilinpito

BKT-INDEKSI EUROA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 1995-2016 230,0 220,0 210,0 200,0 190,0 180,0 Ahvenanmaa Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi BKT-INDEKSIN KEHITYS 1995-2016 Helsinki-Uusimaa 214,6 Pohjois- ja Itä-Suomi 208,5 Länsi-Suomi 207,6 Ahvenanmaa 197,8 Etelä-Suomi 188,5 170,0 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetilinpito

VEROTULOT EUROA PER ASUKAS VUOSINA 1995-2017 5200 4900 4600 4300 4000 3700 VEROTULOJEN MUUTOS EUROA PER ASUKAS 1995-2017 Helsinki-Uusimaa +2 444 /AS. Etelä-Suomi +2 030 /AS. Länsi-Suomi +2 016 /AS. Ahvenanmaa +2 006 /AS. Pohjois- ja Itä-Suomi +1 982 /AS. 3400 3100 2800 2500 2200 1900 1600 1300 1000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 AHVENANMAA HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

VEROTULOINDEKSI VUOSINA 1995-2017 230,0 220,0 210,0 200,0 190,0 180,0 VEROTULOINDEKSI VUOSINA 1995-2017 Pohjois- ja Itä-Suomi 221,6 Länsi-Suomi 215,8 Ahvenanmaa 212,6 Etelä-Suomi 209,2 Helsinki-Uusimaa 200,1 170,0 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI Työllisyys - Työpaikkakehitys - Työllisyysaste - Työttömyysaste ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

TYÖPAIKKALISÄYS KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA VUOSINA 1995-2016 50000 45000 40000 35000 30000 25000 TYÖPAIKKALISÄYS VUOSINA 1995-2016 Helsinki-Uusimaa +214 469 Länsi-Suomi + 72 972 Pohjois- ja Itä-Suomi + 42 219 Etelä-Suomi + 26 721 Ahvenanmaa + 2 247 20000 15000 10000 5000 0-5000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-10000 -15000-20000 -25000-30000 HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

TYÖPAIKKAKEHITYSINDEKSI KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA VUOSINA 1995-2016 140 Ahvenanmaa - Åland Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 TYÖPAIKKAKEHITYSINDEKSI VUOSINA 1995-2016 Helsinki-Uusimaa 135 Länsi-Suomi 115 Ahvenanmaa 115 Pohjois- ja Itä-Suomi 110 Etelä-Suomi 105 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

TYÖPAIKKALISÄYS AVOIMELLA SEKTORILLA VUOSINA 1995-2016 45000 40000 35000 30000 25000 20000 AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKALISÄYS 1995-2016 Helsinki-Uusimaa +200 981 Länsi-Suomi + 81 452 Pohjois- ja Itä-Suomi + 70 905 Etelä-Suomi + 37 274 Ahvenanmaa + 451 15000 10000 5000 0-5000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-10000 -15000-20000 -25000-30000 HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAINDEKSI VUOSINA 1995-2016 170,0 160,0 150,0 140,0 Ahvenanmaa - Åland Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAINDEKSI 1995-2016 Helsinki-Uusimaa 152,7 Pohjois- ja Itä-Suomi 130,5 Länsi-Suomi 127,8 Etelä-Suomi 112,6 Ahvenanmaa 106,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

TYÖTTÖMYYSASTE SUURALUEITTAIN VUOSINA 2012-2018 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS (%-YKS.) 2012-2018 Pohjois- ja Itä-Suomi -1,4 %-yksikköä Länsi-Suomi -0,8 %-yksikköä Etelä-Suomi -0,6 %-yksikkköä Helsinki-Uusimaa +0,6 %-yksikköä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, työmarkkinat; työvoimatutkimus

TYÖLLISYYSASTE SUURALUEITTAIN VUOSINA 2012-2018 76,0 75,0 74,0 73,0 72,0 71,0 70,0 69,0 68,0 67,0 66,0 65,0 64,0 63,0 62,0 61,0 60,0 59,0 58,0 57,0 56,0 TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS (%-YKS.) 2012-2018 Pohjois- ja Itä-Suomi +4,5 %-yksikköä Länsi-Suomi +3,3 %-yksikköä Etelä-Suomi +2,6 %-yksikkköä Helsinki-Uusimaa +0,6 %-yksikköä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, työmarkkinat; työvoimatutkimus

HELSINKI-UUSIMAA Osaaminen - Koulutustaso - Tutkimus- ja kehitysmenot LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

KOULUTUSTASOINDEKSI VUOSINA 1998-2017 150 145 140 135 130 Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa - Åland KOULUTUSTASOINDEKSI 1998-2017 Länsi-Suomi 141 Pohjois- ja Itä-Suomi 139 Ahvenanmaa 138 Etelä-Suomi 137 Helsinki-Uusimaa 127 125 120 115 110 105 100 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN MÄÄRÄ (MILJOONAA EUROA) VUOSINA 1997-2017 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 TK-MENOJEN LISÄYS (miljoonaa euroa) 1997-2017 Helsinki-Uusimaa +1 724,0 M Pohjois- ja Itä-Suomi + 678,1 M Länsi-Suomi + 610,6 M Etelä-Suomi + 311,8 M 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOINDEKSI VUOSINA 1997-2017 460,0 430,0 400,0 370,0 340,0 TK-MENOINDEKSI 1995-2017 Pohjois- ja Itä-Suomi 354,5 Länsi-Suomi 301,6 Helsinki-Uusimaa 278,3 Etelä-Suomi 207,8 Ahvenanmaa (ei luotettavaa tietoa) Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 310,0 280,0 250,0 220,0 190,0 160,0 130,0 100,0 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT EUROA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 1997-2017 2200 2000 1800 1600 TK-MENOJEN MUUTOS EUROA PER ASUKAS 1997-2017 Helsinki-Uusimaa +854 /AS. Pohjois- ja Itä-Suomi +536 /AS. Länsi-Suomi +421 /AS. Etelä-Suomi +261 /AS. 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

Väestökehitys - Väestölisäys - Väestöennuste HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

VÄESTÖNKEHITYS SUURALUEITTAIN VUOSINA 1995-2017 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 VÄESTÖNLISÄYS SUURALUEITTAIN 1995-2017 Helsinki-Uusimaa +360 344 Länsi-Suomi + 64 958 Etelä-Suomi + 23 417 Ahvenanmaa + 4 587 Pohjois- ja Itä-Suomi - 52 213 200000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestönmuutokset

VÄESTÖKEHITYSINDEKSI VUOSINA 1995-2017 130 125 120 115 Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa - Åland VÄESTÖNKEHITYSINDEKSI 1995-2017 Helsinki-Uusimaa 126 Ahvenanmaa 117 Länsi-Suomi 105 Etelä-Suomi 102 Pohjois- ja Itä-Suomi 97 110 105 100 95 90 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestönmuutokset

VÄESTÖENNUSTEINDEKSI VUOSINA 2015-2035 120 117 114 111 108 Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Etelä-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa VÄESTÖENNUSTEINDEKSI 2015-2035 Helsinki-Uusimaa 118,4 Ahvenanmaa 118,3 Etelä-Suomi 104,4 Länsi-Suomi 101,2 Pohjois- ja Itä-Suomi 99,7 105 102 99 96 93 90 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste

3. Summaus

MAAKUNTA JA SUURALUE BKT /AS 2016 ARVONLISÄYS /AS. 2017 TAVARAVIENTI /AS. 2017 VEROTULOT /AS. 2017 LAINAT /AS. 2017 TYÖLLISYYSASTE % 2018 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 2016 AVOIMEN SEKTORIN %-OSUUS TYÖPAIKOISTA 2016 YRITYSPERUSTANTA (ABS.) 2013-2017 YRITYSKANTA 1000 AS. KOHDEN 2017/Q1 VÄESTÖNLISÄYS (ABS.) 2008-2018 MUUTTOVETOVOIMA (ABS.) 2008-2018 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2017 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT 25-64 -VUOTIAAT (%) 2017 VIERASKIELISET (%) VÄESTÖSTÄ 2017 VÄESTÖENNUSTE (ABS.) 2015-2035 VÄESTÖN KOULUTUTASOINDEKSI 2017 KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN %-OSUUS 2017 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT ( /AS.) 2017 SUURALUEIDEN ABSOLUUTTINEN KILPAILUKY (viimeisin tilastovuosi) HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ- SUOMI AHVENANMAA 51714 45221 10892 4885 2677 74,3 1,17 71,3 13262 72,5 172008 121470 0,51 4,6 12,7 295349 412 37,9 1853 34616 31498 12748 3888 3336 71,4 1,52 69,0 2399 63,3 1905 25863 0,64 7,4 5,8 13673 342 28 632 34815 31152 10392 3757 2765 73 1,50 70,1 5345 65,5 30611 31979 0,64 7,2 4,1 60479 355 29,1 894 32571 29219 9037 3613 3112 69,2 1,63 65,3 2821 56,3-11424 -10011 0,65 9,5 2,9-3599 345 27 881 46634 40496 3222 3787 1513 81,7 1,00 64,0 332 99,8 2359 2477 0,62 4 8,1 5344 322 28,4 149 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; kuntatalous; työmarkkinat; väestö; yritykset; koulutus; tutkimus- ja tuotekehitys: THL, SotkaNet indikaattoripankki: Tulli, tavaravienti maakunnittain

MAAKUNTA JA SUURALUE BKT /AS 2016 ARVONLISÄYS /AS. 2017 TAVARAVIENTI /AS. 2017 VEROTULOT /AS. 2017 LAINAT /AS. 2017 TYÖLLISYYSASTE % 2018 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 2016 AVOIMEN SEKTORIN %-OSUUS TYÖPAIKOISTA 2016 YRITYSPERUSTANTA (ABS.) 2013-2017 YRITYSKANTA 1000 AS. KOHDEN 2017/Q1 VÄESTÖNLISÄYS (ABS.) 2008-2018 MUUTTOVETOVOIMA (ABS.) 2008-2018 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2017 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT 25-64 -VUOTIAAT (%) 2017 VIERASKIELISET (%) VÄESTÖSTÄ 2017 VÄESTÖENNUSTE (ABS.) 2015-2035 VÄESTÖN KOULUTUTASOINDEKSI 2017 KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN %- OSUUS 2017 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT ( /AS.) 2017 MAAKUNTIEN ABSOLUUTTINEN KILPAILUKY (viimeisin tilastovuosi) UUSIMAA 51714 45221 10892 4885 2677 74,3 1,17 71,3 13262 72,5 172008 121470 0,51 4,6 12,7 295349 412 37,9 1853 VARSINAIS-SUOMI 36150 32593 12088 3887 2078 72,5 1,418 70,0 2195 71,6 17806 20278 0,60 6,9 6,8 25855 362 30,4 941 KANTA-HÄME 32198 28904 8459 3960 3141 74,0 1,455 67,7 467 62,2-1605 2241 0,66 7,1 4,0 5290 337 27,7 351 PÄIJÄT-HÄME 32008 28400 8846 3727 4766 70,6 1,588 72,8 10 59,6-166 4850 0,67 7,4 5,0 701 326 26,3 396 KYMENLAAKSO 34431 32488 24637 3981 3608 66,6 1,731 65,9-90 52,7-9243 -2108 0,68 8,9 5,9-11961 318 25,1 162 ETELÄ-KARJALA 36541 34383 10865 3915 2556 67,6 1,65 66,8-183 54,6-4887 602 0,66 7,7 5,9-6212 330 26,4 867 SATAKUNTA 35148 32133 14129 3866 2918 71,3 1,613 70,9 448 66,5-7711 -1586 0,69 8,1 3,3-9487 319 25,3 343 PIRKANMAA 36044 32193 9303 3870 2453 70,6 1,457 72,8 1714 63,7 33345 29589 0,59 6,6 4,7 54342 379 31,9 1290 KESKI-SUOMI 32888 29085 8564 3615 2953 68,1 1,601 67,7 1379 58,2 3887 4185 0,63 7,7 3,2 3129 362 29,4 822 POHJANMAA 38285 33457 19371 3823 3270 75,0 1,345 68,4 1409 69,3 4846 2692 0,66 5,9 6,5 13226 354 30 1239 ETELÄ-POHJANMAA 30669 28033 3132 3471 3642 75,2 1,519 69,6 395 75,7-3756 -2901 0,70 8,7 2,9-731 322 24,9 245 ETELÄ-SAVO 30496 27206 2704 3680 3253 66,9 1,71 65,3 26 64,9-12793 -3699 0,73 9,9 3,2-15961 319 25 265 POHJOIS-SAVO 32495 29312 5542 3632 2826 68,7 1,571 65,0 272 54,0-2727 2242 0,64 10,2 2,9-708 347 27,5 630 POHJOIS-KARJALA 30469 26685 5485 3354 2258 66,6 1,759 64,7 487 54,3-3864 481 0,64 9,4 3,7-5262 337 25,6 597 KESKI-POHJANMAA 34658 32031 38107 3728 4922 72,3 1,519 66,4 188 63,6 453-1512 0,70 7,6 2,9 1249 326 24,9 321 POHJOIS-POHJANMAA 33014 29133 4526 3536 3459 70,4 1,599 67,9 1625 51,2 19545-490 0,63 8,8 2,7 33198 370 29,2 1773 KAINUU 28596 26512 4475 3612 3118 64,5 1,717 60,9-38 53,1-6605 -3979 0,69 10,8 2,8-10105 322 24,3 285 LAPPI 36157 33281 23368 3900 2674 67,7 161,1 61,6 261 64,4-5433 -3054 0,64 9,8 2,7-6010 336 26,1 398 AHVENANMAA 46634 40496 3222 3787 1513 81,7 1,00 64,0 332 99,8 2359 2477 0,62 4 8,1 5344 322 28,4 149 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; kuntatalous; työmarkkinat; väestö; yritykset; koulutus; tutkimus- ja tuotekehitys: THL, SotkaNet indikaattoripankki: Tulli, tavaravienti maakunnittain

INDEKSIEN YHTEENVETO SUURALUEITTAIN VUOSINA 1995-2017 INDEKSI HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ- SUOMI AHVENANMAA BKT VEROTULOT TYÖPAIKKALISÄYS 214,6 207,6 188,5 208,5 197,8 200,1 215,8 209,2 221,6 212,6 135 115 105 110 115 AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKALISÄYS 152,7 127,8 112,6 130,5 106 KOULUTUSTASO TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT VÄESTÖLISÄYS TULEVA VÄESTÖLISÄYS 127 141 137 139 138 278,3 301,6 207,8 354,5Ei luotettavaa tietoa 126 105 102 97 117 118,4 101,2 104,4 99,7 118,3

PÄÄTELMÄT 1. EU:n rakennerahastojen resurssit ovat olleet massiivinen laajaa aluekehitystä tukeva ja mahdollistava voimavara vuodesta 1995 alkaen. Resurssit ovat jakautuneet kansallisella tasolla suuralueiden ja maakuntien välillä painotuskriteerien vuoksi epätasapainoisesti: esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella asuu noin neljännes väestöstä, mutta alue on saanut enemmän kuin kaksi kolmasosaa julkisista resursseista. 2. Helsinki-Uusimaan ja Ahvenanmaan asema suuralueena on ylivertainen absoluuttisen kilpailukyvyn tunnusluvuilla ja keskipitkän aikavälin muutosdynamiikan kehityksen perusteella. 3. Länsi- ja Etelä-Suomi sekä Itä-ja Pohjois-Suomi ovat suuraluetasolla aiempaa tasavertaisempi kokonaisuus. Itä- ja Pohjois-Suomi on kuronut kiinni absoluuttisessa kilpailukyvyssä ollutta etumatkaa ja muutosdynamiikka on ollut useimmilla mittareilla jopa parempi. Koheesiopanostukset ovat toisin sanoen tuottaneet toivottuja tuloksia. Suuralueiden välillä on tapahtunut alueellista konvergoitumista etenkin ohjelmakauden 2007-2013 sekä nykyisen ohjelmakauden aikana. Positiivisen rakennemuutoksen alueita on koko maassa ryppäinä ja pistemäisinä keskittyminä. 4. Alueiden osaamis-, uusiutumis- ja kehittämisedellytyksiä pitäisi tukea aiempaa tasavertaisemmasta ja mahdollistavasta näkökulmasta. Koheesio-orientaation sijaan olisi perusteltua korostaa toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta suuralueesta tai maakunnasta riippumatta. Rajaavien aluemäärittelyjen sijaan on vaikuttavampaa vahvistaa kaikkien alueiden omia vahvuuksia, voimavaroja ja erityispiirteitä (=älykäs erikoistuminen) niiden omista lähtökohdista käsin sekä ennen muuta korostamalla paikkariippumatonta näkökulmaa. Kaikki siirtymäalueet pitäisi olla lähtökohtaisesti saman kansallisen kehittämisen sisällöllisen ja toiminnallisen viitekehyksen alla ilman menneeseen kehitykseen perustuvia keinotekoisia edunvalvonnallisia rajoja.