Seabed. Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos. - modeling attempt

Samankaltaiset tiedostot
BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Toimintasuunnitelma 2009

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

Vesistökunnostusverkoston seminaari , Lahti Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Centrum Balticum -keskus

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Central Baltic ohjelma

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

/ Miina Mäki

Itämeri -seminaari

Central Baltic ohjelma

Toimenpiteiden suunnittelu

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Ulkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Ravinnekuormitus ja Itämeren tila: Itämeren vedenlaadun muutokset:


Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Itämeri pähkinänkuoressa

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

Toimintasuunnitelma 2011

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Saaristomeren valuma-alueen kokonaiskuormitusmallin kehittäminen

Suomen ja Viron rannikkojen tila

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari Hanna Pasonen

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin ( ) Työterveyslaitos

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Lapin ELY-keskus Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Transkriptio:

Seabed Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos - modeling attempt 2009 2012

Laajamittaisista vesiensuojelutoimista huolimatta Itämeren vedenlaatu ei ole kohentunut merkittävästi. Fosforin ja typen määrän lisääntyminen meriympäristössä aiheuttaa rehevöitymistä, mikä ilmenee mm. haitallisten leväkukintojen yleistymisenä, happivajeena sekä kuolleiden hapettomien pohjien muodostumisena. Tukholman saaristossa ja Lounais-Suomen saaristoalueilla on havaittu laajoja alueita joiden happitilanne on huono tai joissa merenpohja on täysin hapeton. SEABED (Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos - modeling attempt) on Åbo Akademin johtama ja koordinoima Central Baltic INTERREG IVA -hanke. Sen aikana on laadittu Tukholman, Ahvenanmaan, Saaristomeren ja Länsi-Uudenmaan saaristo- ja rannikkoalueille uusi vedenlaatumalli, jonka avulla voidaan ensimmäistä kertaa huomioida myös merenpohjan sedimentteihin kerrostuneet fosforivarastot ja niiden mahdollinen merkitys saaristoalueiden vedenlaadulle. Työryhmät (WP) WP1 Projektin johto ja koordinointi WP2 Sedimenttitutkimukset WP3 Vedenlaatumalli ja skenaarioiden simulointi WP4 Skenaariotyö sekä käyttöliittymä WP5 Yhteistyö, tiedottaminen sekä tulosten raportointi 2 3

Projektin johto ja koordinointi WP1 Projektijohto Kansainväliset rajat ylittävä yhteistyö oli aktiivista SEABED-projektin aikana ja se edesauttoi ja lisäsi ymmärtämystä ekosysteemeistä ja vedenlaadusta projektialueella. Jokaisessa työryhmässä oli mukana osallistujia sekä Suomesta että Ruotsista. Erityisesti WP2, WP3 ja WP4 tekivät tiivistä yhteistyötä ja luovuttivat toisilleen omien vastuualueidensa tuloksia, jotta projektin yhteiset tavoitteet saavutettiin. Suomalaiset ja ruotsalaiset sedimenttitutkijat sekä Ahvenanmaalta käsin johdettu skenaariotyöryhmä toimittivat projektin aikana kerättyjä ja tuotettuja tietoja projektin mallintajille, jotka käyttivät niitä SEABED-vedenlaatumallin rakentamisessa. Åbo Akademi vastasi näiden yhteisten tehtävien koordinaatiosta, projektin yleisistä johtotehtävistä sekä kommunikaatioja tiedostustehtävistä Central Baltic-ohjelmalle ja sidosryhmille. Projektin kokonaisbudjetti: 1,182M 25 % 75 % Kansallinen rahoitus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Åbo Akademi Ahvenanmaan maakuntahallitus Svenska Miljöinstitutet Svealands Kustvattenvårdsförbund Naturvårdsverket WP2 Sedimentti WP3 Mallinnus WP4 Skenaariot European Union Central Baltic Sidosryhmät WP5 Viestintä 4 Interreg IVA Programme, Archipelago 5 and Islands Sub-programme

Sedimenttitutkimukset Projektialueen kartta ja sedimenttitutkimusten näytepisteet Sedimenttityöryhmän tutkimuksissa selvitettiin merenpohjan sedimentteihin sitoutuneen fosforin määrää ja alueellista jakaumaa saaristoalueilla. Tulosten perusteella arvioidaan pohjasta vapautuvan fosforin merkitystä vedenlaadulle. Tutkimustuloksia hyödynnetään uudessa SEABED-vedenlaatumallissa. Irma Puttonen (Åbo Akademi) ottaa vesinäytteitä Ahvenanmaan saaristossa fosforipitoisuuden määritystä varten. Kesäkuu 2010. Mahdollisesti vapautuvan fosforin (Mob-P, µg P/g dw) alueellinen jakauma pintasedimentissä (0-2 cm). Mitatut arvot on interpoloitu sedimenttikartalle. Valkoiset alueet kuvaavat 6 peruskalliota, josta fosforia ei vapaudu. Kuva Seabed 7

Itämeren hydrodynaaminen malli Alueelliset hydrodynaamiset mallit Itämeren hydrodynaaminen malli toimii pohjana kolmelle alueelliselle mallille jotka sijoittuvat projektialueelle. Näiden mallien hilakoko on tarkempi, vaihdellen 0,8 ja 1,3 km välillä. Jokainen pieni neliö Itämeren ja alueellisten mallien hiloissa on yksi hilasolu joka koostuu useista syvyyskerroksista, kuten on esitetty kuvassa vasemmalla. Hilasolut ja niiden kerrokset ovat yhteydessä toisiinsa sekä vaaka- että pystysuorassa suunnassa. Siten Itämeren fysikaaliset prosessit, kuten suolaisen ja raskaan veden virtaus Tanskan salmien läpi sekä esimerkiksi muutokset Neva-joen virtauksessa on mahdollista siirtää alueellisiin malleihin yleisestä Itämeren mallista. Itämeri -malli Hydrodynaamisessa mallissa simuloidaan veden virtausliikkeitä meressä numeerisella laskennalla, joka Itämeren hydrodynaamisen mallin pohjanmuodot Itämeren laskentahila. ja pääaltaat. perustuu merkityksellisten fysikaalisten prosessien Hilakoko Itämeren arviointiin. Jotta tällaiset laskutoimitukset on mahdollista suorittaa, luonto on muutettava hallittavan koostuu jopa 46 mallissa on 10 km ja jokainen solu Saaristomeri Suomenlahti rannikko Svealandin kokoisiin erillisiin osiin. Kuvassa nämä osat on esitetty laatikoina. Siniset nuolet kuvaavat virtauksia, joiden paksuudet ja ahvenanmaa syvyyssuuntaisesta kerroksesta, jotka kulkevat laatikoihin ja niistä pois. Mustat nuolet vaihtelevat 1,8-10 m välillä. kuvaavat kahta merkittävää voimaa, jotka vaikuttavat veden virtaukseen, eli veden pinnalla vaikuttavaa tuulta sekä merenpohjan ja veden välistä kitkaa. 8 9

Vedenlaatumalli ja simulaatiot Käyttöliittymä Jokainen vedenlaatumallin blokki koostuu 10 m paksuisesta pintavesikerroksesta, pohjan muotojen Käyttöliittymän avulla mukaan vaihtelevasta syvän veden SEABED mallin loppukäyttäjät kerroksesta sekä sedimenttikerroksesta. voivat tarkastel- Veden ja ravinteiden virtaukset blokkien sisällä ja välillä blokkia, valita alueella la esimerkiksi yksittäistä on simuloitu yhdistämällä hydrodynaamisen mallin sekä biogeoke- sijaitsevan ravinnelähteen ja seurata sen vaikutuksia miallisten mallien antama alueellinen informaatio. Biogeokemialliset vedenlaatuun vuosien kuluessa. Ravinnelähteitä voi mallit simuloivat biologisia ja kemiallisia prosesseja vesikerroksessa ja sedimentissä. Näin malliin ja niistä tulevia ravinne- myös lisätä tai ottaa pois, on saatu yhdistettyä mm. fosforin kuormituksia voi muuttaa. vapautuminen sedimentistä eli Käyttöliittymä näyttää tulokset niin sanottu sisäinen kuormitus. käyttäjän omista si- mulaatioista sekä taulukkomuodossa että kuvana. Vedenlaatumallissa alueellisten hydrodynaamisten mallien hilasolut on koottu yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi (blokeiksi) kuvaamaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä 10 mainittuja vesimuodostumia. 11

Skenaariot [1] Vesipuitedirektiiviskenaario [Water framework Directive, WFD] Ilmastonmuutos Kuva Ahvenanmaan maakuntahallituksen ympäristötoimisto Veden laatu 2009-2011 Korkea Hyvä Keskinkertainen Huono Erittäin huono Määrittelemätön Miten EU:n vesipuitedirektiivin kansallisten toimintasuunnitelmien toteuttaminen vaikuttaa vedenlaatuun? [2] HELCOM:n Itämeren toimintasuunnitelmaskenaario [Baltic sea action plan, BSAP] Miten vedenlaatu muuttuu, jos HELCOM:n Itämeren toimintasuunnitelma ja siinä esitetyt vesiensuojelutoimet toteutetaan kokonaisuudessaan? [3] Ilmastonmuutosskenaario Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on mallinnusalueen vedenlaatuun? Metsätalous Maatalous Hapeton Vähähappinen BSAP Luo skenaarioita sekä lisää ja poista ravinnelähteitä SEABED-mallin avulla + =? [4] Yhdistelmäskenaario: Nykyinen vedenlaatu WFD+BSAP+Ilmastonmuutos Miten vedenlaatu muuttuu, jos kaikki SEABED-malli sisältää kahdenlaisia yllämainitut skenaariot toteutuvat? skenaarioita. Valmiiksi ajettuja skenaarioita on neljä ja ne on kuvattu yllä. Lisäksi mallin avulla voi tehdä omia WFD skenaarioita esim. lisäämällä tai poistamalla päästölähteitä, kuten kalankasvatuslaitoksia mallinnusalueelle. 12 13 Haja-asutus

Yhteistyö, tiedotus ja kommunikaatio Mitä tapahtuu, kun joukko insinöörejä, sedimenttitutkijoita, alueellisia ympäristöhallinnon edustajia ja ekologeja Suomesta, Ruotsista ja Ahvenanmaalta pannaan työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen? Projektin aikana opittiin miten tärkeässä asemassa kommunikaatio on kun projektipartnerit tulevat eri ammatti- ja tieteenaloilta. Lukuisat projektikokoukset ja työpajat olivat tarpeen, jotta saavutettiin yhteisymmärrys siitä millainen ekosysteemimalli saaristoon tarvitaan ja millainen malli on mahdollista toteuttaa. SEABED-projektin työstä tiedotettiin sidosryhmille ja akateemisille yhteisöille seminaariesitelmien ja posterien, yleisötilaisuuksien, työpajojen sekä internetsivujen välityksellä. Yleistajuisten ja tieteellisten artikkelien lisäksi projekti sai näkyvyyttä paikallisradioissa ja televisiossa. WP3 ja WP4 tapasivat projektin kuluessa lukuisia kertoja Suomessa, 14 Kuvat Annukka Pekkarinen Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Tapaamiset lujittivat työryhmien välistä yhteistyötä. 15 Ari Linna

Åbo Akademi Ahvenanmaan maakuntahallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus IVL Svenska Miljöinstitutet Svelands Kustvattenvårdsförbund KTH Kungliga Tekniska Högskolan www.abo.fi/ huso/seabed Taitto Tiia Suorsa Kannen kuva Irma Puttonen