Tilaaja-tuottaja -palvelusopimus 2016 Kirjastopalvelut 1
Vuoden 2016 palvelusopimus 1. Sopimusosapuolet... 3 2. Sopimuksen kohde ja tarkoitus... 3 3. Sopimuksen voimassaoloaika ja muuttaminen... 3 4. Puitesopimus... 3 5. Sopimusalakohtaiset painopisteet... 4 6. Sopimuksen arvo ja tuottavuuden edistäminen... 6 7. Tilattavat palvelut... 7 7.1. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut... 8 7.2. Kulttuuripääomapalvelut... 9 7.3. Kulttuurikasvatus... 11 7.4. Kulttuuritapahtumat... 11 8. Sopimuskaudella tulevien muutosten ratkaiseminen... 12 9. Tukipalvelut... 12 10. Seurattavat mittarit... 13 11. Palvelusopimuksen seuranta... 14 2
1. Sopimusosapuolet Sopijaosapuolina tässä palvelusopimuksessa ovat tilaajana Hämeenlinnan kaupungin elämänlaatulautakunta (tilaaja) ja tuottajana kaupunginkirjasto (tuottaja). Palvelusopimuksen hyväksyy elämänlaatulautakunta. Sopimuksen allekirjoittavat tilaajan edustajina tilaajajohtaja Markku Rimpelä ja tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki sekä tuottajan edustajana palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko. Tilaajan yhteyshenkilöt: tilaajajohtaja Markku Rimpelä tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Tuottajan yhteyshenkilöt: palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen 2. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tässä sopimuksessa sovitaan osapuolten välillä noudatettavasta kirjastopalvelujen hankinnasta ja sen ehdoista. Tämä on Hämeenlinnan kaupungin sisäinen sopimus eikä sitä voi siirtää kaupungin ulkopuoliselle taholle. 3. Sopimuksen voimassaoloaika ja muuttaminen Tämä sopimus on voimassa 1.1. - 31.12.2016. Sopimusta voidaan perustellusta syystä muuttaa, jolloin osapuolten tulee neuvotella ja hyväksyä uusittu sopimus. Kumpikin osapuoli voi tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta, jolloin asiasta järjestetään neuvottelu. 4. Puitesopimus Palvelusopimuksessa on huomioitu vuosille 2014-2017 hyväksytty elämänlaatupalvelujen puitesopimus, joka antaa raamin vuosittaisille palvelusopimuksille. Suunnitelmakauden aikana on mietittävä kirjastopalvelujen palvelukokonaisuuksia uudesta näkökulmasta. Hyvä lähestymistapa on tarkastella palveluja asiakkuuksista käsin. Palvelujen käyttäjät ovat joko osallistujia, harrastajia tai opiskelijoita. Osallistujat käyvät kulttuuritilaisuuksissa yleisönä tai kuluttajina. Kiinnostus voi ulottua satunnaisesta kokeilusta aina elämänmittaiseen harrastukseen saakka. Opiskelijat käyttävät kirjastoa joko opiskelun tai työelämän tarpeisiin. Kirjaston tapahtumat tuotetaan pääasiassa yhteisöllisesti ja aidosti asiakaslähtöisesti. Usein asiakkaat itse tuottavat tapahtuman ja kirjasto antaa tilan ja osallistuu yhteistyökumppanina markkinointiin ja tiedotukseen. Kirjaston järjestämillä kulttuuritapahtumilla on merkittävä rooli kaupungin vetovoiman kasvattajana. Kulttuuri- ja mediakasvatus ovat keskeinen osa kirjaston toimintaa. Ne kohdistuvat kaikkiin ikäryhmiin ja toimivat myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen tukipalveluina. Aikuisväestön keskuudessa mediakasvatus näyttäytyy erityisesti tietoyhteiskuntataitojen kohentamisena. Lisäksi kirjastot huolehtivat omalta osaltaan kaupungin kulttuuriperinnön vaalimisesta keräämällä paikallista aineistoa ja ylläpitämällä ja kehittämällä kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Kirjasto on digitoinut kotiseutuaineistoa aktiivisesti vuodesta 2007. Tällä hetkellä aineistopankki Lydiassa on 1800-luvun Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. Kirjasto kehittää ja ylläpitää verkossa kaikille avointa ja vapaasti muokattavaa Häme-Wikiä. 3
5. Sopimusalakohtaiset painopisteet Monitoimijuus Kirjasto on vahvasti verkostoitunut toimintaympäristöönsä ja tekee aktiivisesti yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestämällä yhdessä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia ja tarjoamalla kokoelmapalveluita, asiakas- ja aukiolopalveluita ja tiloja. Uusia yhteistyökonsepteja kehitetään ja mallinnetaan mahdollisuuksien mukaan. Poikkihallinnollisuus Kirjasto tekee aktiivisesti yhteistyötä varhaiskasvatus-, opetus-, lasten ja nuorten kasvua tukevien-, toimintakykyä edistävien- ja ikäihmisten hoito- ja hoivapalveluiden kanssa järjestämällä yhteistyössä kulttuuritapahtumia ja tarjoamalla mediakasvatusta ja virikkeitä erityisesti lukuharrastuksen lisäämiseksi. Laatutyö Kirjasto käyttää alansa laatukriteereitä ja on osaltaan kehittämässä niitä. Kirjasto huomioi toiminnassaan erityisesti OKM:n laatusuositukset: Yleisten kirjastojen laatusuositus (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20). Kirjasto on toteuttanut OKM:n erityisavustuksella yhdessä Kouvolan ja Lahden kirjastojen kanssa laatujärjestelmähankkeen, jonka loppuraportti: Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi julkaistiin marraskuussa 2013. Laatutyötä jatketaan em. käsikirjan pohjalta. Laatuhankkeen jatkohanke: Nyt hihat heilumaan! Laatutyön käytännön toteuttaminen työikäisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten monilukutaidon edistämisessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoissa toteutettiin vuoden 2015 aikana OKM:n 60 000 euron avustuksella. Hankkeen taustalla vaikuttavat opetushallituksen uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat 2016 ja tuore OECD:n tekemä kansainvälinen 24 maata käsittävä tutkimus (OECD Skills Outlook 2013-First Results from the Survey of Adult Skills), jossa kävi ilmi, että Suomen työikäisestä väestöstä liki kolmannes eli noin miljoona suoriutui huonosti tietotekniikkaa koskevasta osuudesta. Vuoden 2016 aikana jalkautetaan hankkeessa pilotoituja uusia asiakaspalvelukonsepteja, kuten vertaisopastus ja henkilökohtaiset opastukset ja ipadien ja uusien sovellusten hyödyntäminen tiedonhaussa ja erilaisissa työpajoissa. Kehittämistyö Vuoden 2016 painopiste on uusien asiakaspalvelukonseptien, palvelujen markkinoinnin ja tiedotuksen kehittämisessä. Vuoden alusta täytetään kirjaston markkinointi- ja tiedotusinformaatikon vakanssi. Uutena kehittämiskohteena huomioidaan maahanmuuttajapalveluiden kasvava tarve tilanteen ja resurssien mukaan. Kirjastoon on nimetty kirjaston maahanmuuttopalveluiden yhteyshenkilö. Kirjaston kokoelmapalveluissa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät aineistot. 4
Nuorisonäkökulma on korostetusti esillä vuonna 2016. Kirjastossa on toteutettu vuonna 2015 GAL (Get a Life kirjastossa kokoontuu nuorten peliyhteisö) hanke Hämeenlinnan nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelujen Game on! ( Digitaalisen pelaamisen ja verkkoympäristön hyödyntäminen nuorisotyössä) hankkeen rinnalla yhteistyönä. Mukana on myös seurakunnan nuorisotyö. Hankkeessa kirjaston kerhohuone on varustettu hankkeen yhteiseksi pelitila Bunkkeriksi. Hankkeet tähtäävät pelitoiminnan edistämiseen. Pelitilasta tehdään nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelujen kanssa yhteistyösopimus vuoden 2017-loppuun saakka. Kirjaston musiikkipalveluita kehitetään musiikkiharrastuksen aktiivisen tukemisen suuntaan. Vuonna 2015 musiikkiosastolle rakennettu stage Avolava, otetaan aktiivikäyttöön. Kirjastosta voi lainata soittimia. Järjestetään musiikkityöpaja-tyyppistä toimintaa, konsertteja ja muusikkovieraita yms. Musiikkipalvelut ja Bunkkeri-toiminta voivat toimia toistensa jatkumona esim. Bunkkerissa voi olla kitaransoiton alkeiskurssi ja kirjastosta voi lainata soittimen yms. Häme-Wikiä http://www.hamewiki.fi/wiki/etusivu kehitetään ja siihen tuotetaan aktiivisesti sisältöjä yhdessä asiakkaiden kanssa. Muistot jakoon tapahtumakiertue hankkeessa kerätään talteen kirjaston asiakkaiden omaan asuinalueeseen liittyviä muistoja, tallennetaan ne digitaaliseen muotoon ja julkaistaan Häme-Wikissä. Hankkeeseen on saatu ESAVI:n rahoitusta 11 000 euroa. Lasten lukuharrastusta tuetaan Satujooga: joogaharjoituksia ja tarinoita lapsille hankkeessa, johon on saatu ESAVI:sta rahoitusta 8 000 euroa. Pääkirjastossa toimivaa digitointi- ja editointitilaa päivystetään kirjastovirkailijoiden voimin. Tietokoneen peruskäytön, sähköisen asioinnin ja sosiaalisen median koulutusta kuntalaisille jatketaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksiin uusien laitteiden esim. tabletit ja älypuhelimet käyttäjinä. Koulutuksessa haetaan hakeutuvia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä toimintamalleja. Vertaisopastusta uutena konseptina kehitetään edelleen. Valmistaudutaan pääkirjaston remonttiin 2017 tutkimalla ja arvioimalla tiloja ja suunnittelemalla mahdollisia parannuksia. Pyritään luomaan erilaisia äänivyöhykkeitä. Kirjaston ja koulun yhteistyötä jatketaan aktiivisesti etsimällä yhteisiä tilaratkaisuja. Tuottavuuden lisäämiseksi kirjasto kehittää palvelujaan seuraavasti: Omatoimiasiointia kehitetään edelleen. Nykyiset kehittyneet lainaavat ja palauttavat automaatit mahdollistavat paitsi lähikirjastojen omatoimipalvelun, - myös sen, että pääkirjaston lainauskerroksessa voi omatoimiperiaatteella asioida myös sunnuntaisin ja kesälauantaisin. Pääkirjasto avataan arkisin asiakkaille omatoimiperiaatteella jo kello 9 aamulla. Kirjastojärjestelmän vaihdon myötä siirrytään varausten itsepalvelunoutoon ja tutkitaan verkkomaksamisen mahdollisuutta. Jukolan ja Hauhon kirjastot ovat avoinna myös omatoimiperiaatteella ma-su klo 6-22 vuoden jokaisena päivänä. Tuuloksen omatoimiaukiolo toteutetaan yhteistyössä 4H:n ja muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Pääkirjaston kokoustilat: kerhohuone, musiikkisali, ATK-luokka ja Keidas ovat kaikille varaajille maksullisia kirjaston hinnaston mukaisesti. Poikkeuksena nuorten ryhmät, jotka voivat käyttää lasten- ja nuorten osaston yhteydessä olevaa Keidas- tilaa ja alakerran kerhohuonetta maksutta kirjaston palvelustrategian mukaisesti. Ks. https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kokoontumistilat 5
Kerhotilan vuokrahintaa aikuisryhmille tarkistetaan tilan uuden varustetason mukaiseksi. Tilassa 15+1 tietokonetta asiakaskäytössä. Lähikirjastoja voi käyttää kokoustiloina maksutta. Kirjastoautojen käyttöä pyritään tehostamaan entisestään yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan kanssa. Hattula on saanut hankkeeseen OKM:n avustusta. Kohdistetaan toimintaa asiakastarpeita vastaavaksi asiakaspalautteen ja -kyselyiden avulla. Koulukirjastopalvelut myydään opetustoimelle n. 30 000 eurolla vuodessa. Kotikirjastopalvelut siirretään hakeutuvien kirjastopalvelujen yhteyteen. Kirjastoverkkoa arvioidaan toiminnallisena kokonaisuutena tuottavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta kuitenkin asiakastarpeet huomioiden. Hätilän kirjaston toimintaa kehitetään koulukirjaston suuntaan. Kirjaston ATK-kuluissa haetaan säästöjä ottamalla tuotantokäyttöön vuonna 2015 kilpailutettu uusi kirjastojärjestelmä yhdessä Forssan alueen kirjastojen kanssa. Pyritään mahdollisimman laajaan maakunnalliseen yhteistyöhön kirjastojärjestelmän osalta. Hankkeeseen on saatu STRAKE:lta avustusta 60 000 euroa. (30 000 vuonna 2015 ja 30 000 vuonna 2016) Opetustoimi ostaa kirjastolta koulukirjastopalvelut n. 30 000 eurolla vuodessa. Kirjastossa toimii pedagoginen informaatikko, jonka toimenkuvaan kuuluvat mm. koulukirjastot ja kouluyhteistyö. Puolet palkasta kustannetaan opetustoimen antamasta rahasta. Toinen puoli rahasta käytetään aineiston hankintaan esim. kirjasarjoihin. Kehittämishankkeiden kokemusten pohjalta tarkennetaan eri palvelukokonaisuuksien linjauksia kustannustehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. - Kokoelmapolitiikassa haetaan synergiaetuja ja säästöjä aineistojen kuljetuksilla ja tarkoituksenmukaisella sijoittelulla. Erityistä huomiota kiinnitetään sähköisten aineistojen hankkimiseen ja markkinointiin. Kehitellään edelleen palveukonseptia, jossa mallinnetaan valmiita kokoelmapaketteja S-, M-, L- ja XL-kirjastoihin - Tapahtumatuotannossa painotetaan yhteisöllistä toimintaa, jossa kirjasto antaa tilan ja toimii kumppanina ja tiedotuskanavana ja kuntalaiset tuottavat tapahtumat. - Kouluyhteistyössä ja mediakasvatuksessa tarkistetaan kirjaston roolia vapaana sivistyslaitoksena ja toisaalta koulujen tukipalveluna. - Verkkopalveluita pyritään kehittämään niin, että ne ovat aidosti asiakaslähtöisiä ja käytettäviä ja saavutettavissa myös mobiilipalveluina. Verkkopalveluissa haetaan kustannussäästöjä järjestelmätasolla. - Asiakas- ja tietopalvelua järkeistetään niin, että kehitetään toisaalta yksilöllisiä ja henkilökohtaisia palveluita ja toisaalta omatoimiratkaisuja ja ns. kevyttä asiakastiskissä tapahtuvaa palvelua kunkin asiakastarpeen mukaisesti. Kirjastopalvelut sitoutuvat noudattamaan Hämeenlinnan kaupunkikonsernin työllisyyden ja osallisuuden edistämisen ohjelmaa sekä kaupungin henkilöstötuloksellisuusohjelmaa. 6. Sopimuksen arvo ja tuottavuuden edistäminen Kirjastopalvelujen tilauksen arvo vuonna 2016 on 3 767 000 e. 6
7. Tilattavat palvelut Palveluiden ja niiden pohjana olevien tuoteryhmien ja tuotteiden tulee perustua seuraavaan nelijakoon: - harrastaminen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen - kulttuuripääoma - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Palvelujen tulee perustua osavastuualueen keskeiseen lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin sekä kaupungin strategiaan ja toimintaohjelmiin. Kirjastopalvelut Hämeenlinnan kaupungin kirjastopalvelut voidaan jakaa asiakas- ja aukiolopalveluihin, kokoelmapalveluihin, koulutus- ja kulttuuripalveluihin ja erityispalveluihin. Palveluiden tuottamisessa noudatetaan OKM:n kansallisia kriteereitä: Kirjaston palvelutarjonta on monipuolinen ja siihen sisältyy aineisto- ja verkkopalvelujen lisäksi muita palveluja kuten sisältöjä esiintuovia palveluja ja tapahtumia. Kokeilevat, uudet palvelumuodot täydentävät perinteisempiä palveluja. Erityisesti laajennettuja palveluja tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alle puoli tuntia). Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri. Kirjastopalveluja tarjotaan myös kotipalveluna ja muiden erityisjärjestelyjen avulla. Palvelutarjonnassa ja markkinoissa käytetään hyödyksi seudullista yhteistyötä ja kirjastoille keskitetysti tuotettuja palveluja. Laajat aukioloajat edistävät kirjaston käyttöä. Kirjastot ovat avoinna arkisin, iltaisin ja palveluja voidaan käyttää myös viikonloppuisin. Asiakaskyselyissä vähintään 80 % vastaajista on tyytyväisiä aukioloaikoihin. Palvelujen tarjontaan kokeillaan erilaisia malleja (esimerkiksi ajoittaista aukioloa pelkällä itsepalvelulla). Maksuttomien peruspalvelujen lisäksi asiakkailla on tarjolla maksullisia erikoispalveluja. Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja yhdessä asiakkaiden kanssa. Henkilökunnan asiakaspalvelutaitoihin ja palveluasenteeseen on kiinnitetty huomiota. Kuntalaisiin ja asiakaskuntaan pidetään yhteyttä eri keinoin. Asiakkaiden kokemasta palvelun laadusta ollaan kiinnostuneita (näkyviksi tehdyt palautemahdollisuudet). Asiakkaiden ja myös ei-asiakkaiden mielipiteitä kirjasto kartoittaa osallistumalla kuntalaiskyselyyn tai tekemällä kirjastojen vakioidun asiakaskyselyn 2 3 vuoden välein. Myös lasten ja nuorten mielipiteitä on kartoitettu ja kuultu. Asiakaskyselyissä vähintään 80 % asiakkaista ilmoittaa olevansa palveluihin tyytyväisiä. Lainauksen ja palautuksen voi hoitaa itsepalveluna automaattien avulla ja henkilökohtaista asiakaspalvelua saa helposti erottuvalta ja tavoitettavalta henkilökunnalta. Henkilökuntaa on jalkautuneena asiakkaiden joukkoon. Kirjasto markkinoi ja tiedottaa palveluistaan säännöllisesti ja eri medioita käyttäen ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin jalkautuneena. Kirjasto toimii verkostoituneesti ja on läsnä virtuaalisissa verkoissa ja sosiaalisessa mediassa. 7
Lapsille lukemisesta ja muista kirjastosta saatavista palveluista on tehty houkuttelevia päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Koululaisten selkeä valtaosa on kirjaston asiakkaina ja kirjastonkäytön / tiedonhallintataitojen opetus sisältyy kunnan opetussuunnitelmaan. Lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt. Nuorten palveluja on kehitetty yhteistyössä nuorisotoimen ja nuorten itsensä kanssa. Nuorten erityistarpeita on otettu huomioon tilojen suunnittelussa ja varustamisessa sekä palvelutarjonnassa. Laadukkaiden kirjastopalvelujen käyttö on osa ihmisten arkipäivää, työntekoa ja vapaa-aikaan niin, että palveluja käyttää 80 % kuntalaisista. Aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Hyvässä kirjastossa fyysisiä käyntejä on 10 kpl / asukas / vuosi, lainauksia 20 lainaa / asukas / vuosi, verkkoasiointitapahtumia 10 / asukas / vuosi). 7.1. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Asiakas- ja aukiolopalvelut Palvelun määrittely: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa kaikille kuntalaisille laadukkaita kirjastopalveluja viihtyisissä ja asianmukaisissa tiloissa Kanta-Hämeenlinnan alueella kolmessa eri toimipisteessä (pääkirjasto, Lukiokatu 2, Jukolan kirjasto, Eeronkuja 5, Hätilän kirjasto, Viertotie 1) sekä jokaisessa osakaupunkikeskuksessa (Hauhon kirjasto, Punnanmäentie 18, Kalvolan kirjasto Hollaajantie 3, Lammin kirjasto Linjatie 4, Rengon kirjasto Rengonraitti 7 ja Tuuloksen kirjasto Pannujärventie 10). Liittyneiden kuntien lähikirjastoissa toimii myös kunnallinen palvelupiste. Kirjaston palveluverkko voi muuttua sopimusvuoden aikana. Palvelutarjontaa täydentävät kahden kirjastoauton palvelut. Riittävät asiakaslähtöiset aukioloajat ja ammattitaitoinen henkilökunta takaavat hyvät palvelut kaikille asiakkailleen. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston asiakas- ja aukiolopalveluja myös itsepalveluna kirjastossa. Jukolan ja Hauhon kirjastot ovat avoinna myös omatoimiperiaatteella ma-su klo 6-22 vuoden jokaisena päivänä. Tuuloksen omatoimiaukiolo yhteistyössä 4H:n ja muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Kirjaston verkkopalvelut ovat avoinna 24/7. Resurssit henkilöstö: 29 vakanssia tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa (50 % tiloista) irtaimisto, koneet, laitteet kirjastojärjestelmä muut tietojärjestelmät Laatukriteerit asiakas- ja aukiolopalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon OKM:n laatusuositukset yleisten kirjastojen kokoelmille 8
Muutokset ja kehittäminen strategiatyö laatuprojektin tulosten ja sen jatkoprojektin - Nyt Hihat heilumaan! Laatutyön käytännön toteuttaminen työikäisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten moniluktaidon edistämisessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoissa 2014 2015 - pohjalta. omatoimipalvelun ja verkkopalvelun kehittäminen lähikirjastojen ja kirjastoautotoiminnan kehittäminen Hätilän kirjaston toiminnan muuttaminen koulukirjastoksi lähikirjastojen profilointi ja markkinointi aukioloaikamuutokset mahdollisia resurssien sallimissa rajoissa. Hattulan, Janakkalan ja Hämeenlinnan mahdollisen kirjastoautoyhteistyön kartoittaminen yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan kanssa. (Hattulan kirjasto on saanut hankkeeseen OKM:n avustuksen.) kirjastoauton asiakasryhmien tarpeet eri reiteillä huomioidaan autoa pakattaessa. kirjastoautot ovat mukana erilaisissa tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan. pysäkkien käyttöastetta ja uusin pysäkkien tarvetta seurataan aktiivisesti. 7.2. Kulttuuripääomapalvelut Kokoelmapalvelut Palvelun määrittely: kirjastossa pidetään saatavilla ja asianmukaisesti järjestettynä monipuolinen ja uusiutuva valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja muita tallenteita kirjasto tarjoaa aktiivisesti asiakkaiden käyttöön uusia aineistomuotoja, kuten sähköisiä aineistoja ja verkkoaineistoja pääkirjaston tehtävänä on huolehtia kokoelman ajallisesta syvyydestä ja laajuudesta ja keskitetysti varastoida pysyväarvoiseksi katsottu aineisto, kun taas lähikirjastot voivat vastata asiakkaiden tarpeisiin välittömämmin ja uudistaa kokoelmaansa rohkeammin kokoelmien löydettävyyteen sekä sisältöjen avaamiseen ja esittelyyn kiinnitetään huomiota niin fyysisessä kirjastossa kuin verkkokirjastossa Resurssit: henkilöstö: 20 vakanssia tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa Laatukriteerit: kokoelmapalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän laatusuositukset yleisten kirjastojen kokoelmille kirjaston kokoelmatiimi tekee koko kirjastoa koskevat kokoelmapoliittiset linjaukset ja valinnat, joilla edistetään kokoelmien eheyttä ja erikoistumista kokoelmien kehittämistyössä käytetään henkilöstön ja asiakaskunnan erikoisasiantuntemusta kokoelmat kuvaillaan valtakunnallisten standardien mukaisesti nykyaikaiseen kirjastojärjestelmään ja ne ovat monipuolisesti haettavissa ja käytettävissä verkon välityksellä asiakasliittymässä 9
Hankinnan yleisperiaatteet BTJ valikoimapalvelun käyttöönotolla pyritään linjaamaan ja profiloimaan lähikirjastojen kokoelmia yhä tarkemmin Kirjallisuus uutuushankintojen määrä mitoitetaan resursseihin, kirjaston palveluverkkoon ja käyttäjäkuntaan sekä oletettuun kysyntään nähden sopivaksi sekä aikuisten että lasten ja nuorten kirjakokoelmat pidetään monipuolisina, keskeiset teokset sisältävinä ja uudistuvina Lapset ja nuoret lapsille ja nuorille suunnattua aineistoa hankitaan lähikirjastoille riippuen niiden profiilista siten, että hankinta on vähintään 1/3 kirjaston kokonaishankinnasta. Lasten- ja nuortenkirjahankinnat ovat vähintään 1 kpl / alle 15-vuotias lukudiplomien avulla pyritään lisäämään koululaisten lukuharrastusta Musiikki ja muu av-aineisto musiikkiaineiston hankinta pidetään nykyisellä tasolla, ja äänitteiden ja nuottien hankinnassa seurataan musiikkialan kehitystä ja kaupungin väestön musiikkiharrastuksen painopisteitä lähikirjastojen musiikkikokoelman uusiutumisesta huolehditaan lähettämällä pääkirjastosta siirtokokoelmia musiikki-, elokuva-, nuotti- yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaava sisällöllinen pirstoutuminen estetään koordinoimalla kokoelmatyötä ja aineistojen yhteiskäyttöä Lehdet lehtikokoelmassa pyritään säilyttämään keskeiset kotimaiset lehdet lehtien varastointia vähennetään Painettujen lehtien kokoelmaa täydennetään tarjoamalla pääsy kotimaisiin ja ulkomaisiin sähköisiin lehtiportaaleihin, mikä lisää lehtitarjontaa kaikissa kirjaston toimipisteissä Sähköinen aineisto painetun ja muun perinteisen aineiston rinnalla tarjotaan yleiselle kirjastolle suunnattuja e-aineistoja, jotka ovat asiakaskäytössä kirjaston joka toimipisteessä sähköisen aineiston käyttöä edistetään tehokkaalla markkinoinnilla ja asiakaskoulutuksella pyritään edistämään myös sähköisen aineiston etäkäyttöä Kokoelman uusiutuminen kokoelmien yleisestä uusiutumisesta huolehditaan riittävillä hankinnoilla ja säännöllisillä poistoilla, suositustaso on 8 % kokoelmasta lähikirjastojen kokoelmien uusiutumisnopeus voi olla suurempi kuin suositustaso kokoelmatyössä otetaan huomioon uusia formaattimuotoja koskeva kehitys Muutokset ja kehittäminen: kokoelmapoliittisien linjauksien valmistelu Laatukäsikirjan pohjalta uuden kirjastojärjestelmän antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kokoelmatyössä yhteistyön aloittaminen uuden aineistovälittäjän kanssa BTJ-valikoimapalvelun käytön vakiinnuttaminen lähikirjastojen kokoelmaprofiilien tarkistaminen lähikirjastojen kokoelmien sopeuttaminen palveluverkossa tapahtuviin tilamuutoksiin uudenlaisen lähikirjaston kokoelmakonseptin kehittäminen e-kirjojen ja lehtien hankintayhteistyön jatkaminen Hattulan ja Janakkalan kirjastojen kanssa e-kirjojen hankinnan aloittaminen koulujen tarpeisiin (esim. e-koulusarjat) sähköisen aineiston tehostettu markkinointi ja asiakaskoulutus musiikkikirjastotyön uusien palvelukonseptien kehittäminen 10
yleisten kirjastojen konsortion kautta tarjottavan aineiston seuraaminen maahanmuuttajien tarpeiden huomioiminen aineiston hankinnassa ja palveluissa digitointityön jatkaminen paikallisen kulttuuriperinnön tallentamiseksi 7.3. Kulttuurikasvatus Kulttuuri- ja mediakasvatus Kaupunginkirjaston koulutus- ja kulttuuripalvelujen tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille kirjaston käytön, medialukutaidon, tiedonhallintataitojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien opastusta. Kirjaston tarjoamat koulutuspalvelut muodostavat merkittävän osan yhteistyöstä, jota tehdään erityisesti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kirjasto järjestää henkilökunnalleen ammatillista täydennyskoulutusta. Kirjasto kutsuu systemaattisesti perusopetuksen 1., 4., 7., 9. luokkia ja osallistuu syksyllä 2014 alkaneeseen ala- ja yläkouluille suunnattuun kulttuuripolkuun. Kirjasto tukee lasten- ja nuorten lukuharrastusta ja tiedon itsenäistä hankintaa mm. tarjoamalla kirjavinkkausta eri luokka-asteille sekä mahdollisuutta suorittaa lukudiplomi. Lukuharrastusta edistäviä projekteja järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa. 7.4. Kulttuuritapahtumat Koulutus- ja kulttuuritapahtumat Kirjaston järjestämät kirjallisuus- ja kulttuuritapahtumat ovat kaikille avoimia matalan kynnyksen tapahtumia, jotka täydentävät ja tukevat kaupungin muuta kulttuuritoimintaa, lisäävät yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja ne tuotetaan erittäin pienillä kustannuksilla yhteistyössä ja talkoovoimin. Niillä on tärkeä rooli kirjaston verkostoitumisessa toimintaympäristöönsä. Tilaisuudet voivat olla kirjallisuusiltoja, konsertteja, kerhoja, näyttelyitä, luentoja jne. Tarkoituksena on huomioida eri ikä- ja väestöryhmien tarpeet. Kirjaston koulutus- ja kulttuuritapahtumat ovat merkittävä osa yhteistyötä jota tehdään aktiivisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kirjaston koulutus- ja kulttuuripalveluiden resurssit yhteensä: henkilöstö: 4 vakanssia, joista 0,5 vakanssi kulttuuritapahtumiin ja 3,5 vakanssia koulutukseen. tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa aineistokokoelma irtaimisto, koneet, laitteet kirjastojärjestelmä muut tietojärjestelmät Muutokset ja kehittäminen: Kehitetään kirjaston antamaa monilukutaidon ja mediakasvatuksen opastusta erilaisille ryhmille Nyt hihat heilumaan -hankkeen 2014-2015 tulosten pohjalta Uusia yhteistyökonsepteja kehitetään ja mallinnetaan mahdollisuuksien mukaan. Saavutettavuuden lisäämiseksi koulutus- ja kulttuuritapahtumia pyritään viemään pois kirjastosta kouluihin, varhaiskasvatuskeskuksiin, yleisiin tilaisuuksiin jne. 11
Erityispalvelut Koulukirjastopalvelu Opetustoimi ostaa kirjastolta koulukirjastopalvelut n. 30 000 eurolla vuodessa. Kirjastossa on pedagogisen informaatikon toimi, jonka toimenkuvaan kuuluvat koulukirjastot ja kouluyhteistyö. Puolet palkasta kustannetaan opetustoimen antamasta rahasta. Toinen puoli rahasta käytetään aineiston hankintaan esim. kirjasarjoihin. Kotikirjastopalvelu Kotikirjastopalvelu on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja ikäihmisten palveluiden yhdessä tuottama palvelu, joka on tarkoitettu kotihoidon sopimusasiakkaille, jotka eivät itse pysty asioimaan kirjastossa ja joilla ei ole läheisiä ihmisiä auttamassa. Asiakkuuksista voidaan sopia myös sopimusasiakkuuden ulkopuolella resurssien niin salliessa. Kerran kuussa kotiin toimitettava kirjakassi on yksilöllistä kirjastopalvelua, joka osaltaan turvaa hyvän elämän sisältöä. Kotikirjastopalvelu on laajennettu koskemaan koko Hämeenlinnan aluetta. Resurssit (kaikki erityispalvelut 2013): henkilöstö: 1 vakanssia tilat: pääkirjasto, 7 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa aineistokokoelma irtaimisto, koneet, laitteet kirjastojärjestelmä muut tietojärjestelmät Muutokset ja kehittäminen: - Kotikirjastopalvelu siirretään hakeutuvien kirjastopalveluiden yhteyteen kirjastoautoosastolle. 8. Sopimuskaudella tulevien muutosten ratkaiseminen Palvelutuotannon esityksen mukaisesti kesken sopimuskautta tulevat muutostarpeet ratkaistaan tuotannon ja tilaajan aloitteesta käytävissä ylimääräisissä neuvotteluissa. Muutoksia voivat olla esimerkiksi: - volyymimuutokset suoritteiden, asiakkaiden ym. määrissä - poikkeustilanteet - lainsäädännön muutokset - toimintatapojen muutokset, joilla on vaikutusta sopimukseen tai joiden täytyy olla tilaajan hyväksymiä 9. Tukipalvelut Tilaaja vastaa palveluverkosta. Palveluverkko määritellään yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kesken. Tuottaja vuokraa tarvittavat tilat tilaajan antamin resurssein. Tuottaja vastaa tilojen vuokraja ylläpitokustannuksista sekä laitteiden ja välineiden hankinnasta ja ylläpidosta. Tilaaja vastaa tilahankkeiden tarveselvityksen laadinnasta. Tarveselvitykset laaditaan yhteistyössä tuottajan kanssa. Suurista laiteinvestoinneista sovitaan yhdessä tilaajan ja tuottajan kesken. 12
10. Seurattavat mittarit Kirjastopalvelut: 2013 TP TOT2014 Tavoite 2016 Kirjastoautojen aukiolotunnit 1 281 1 281 1 280 - Bella 620 620 620 - Pietari 661 661 660 Kirjastoautojen pysäkkien määrä 105 108 108 - Bella 69 70 70 - Pietari 36 38 38 Kirjaston lainamäärä / asukas/kpl Aineistomääräraha/asukas/ 18,2 6,5 17,54 6,4 17,6 Kirjaston lainamäärä yhteensä 1 228 142 1 189 369 1 200 000 Lainamäärät seuraavan erittelyn mukaan: - Pääkirjasto 725 982 693 282 700 000 - Kirjastoautot yhteensä 123 796 118478 118 000 - Hauhon kirjasto 46 206 46 242 48 000 - Hätilän kirjasto 60 725 57 327 58 000 - Jukolan kirjasto 110 128 111 120 115 000 - Kalvolan kirjasto 40 148 41 345 42 000 - Lammin kirjasto 64 282 68 524 70 000 - Rengon kirjasto 38 467 36 877 37 000 - Tuuloksen kirjasto 17 013 15 190 12 000 joista e-kirjat 388 1 244 5 000 Fyysiset käynnit 645 549 638 506 640 000 Verkkopalvelujen käyttökerrat / v 419 066 478 222 500 000 Koulutus- ja kulttuuritapahtumien osanottajamäärä/v 23 340 14 702 15 000 Käyttäjäkoulutusten osanottajamäärä/v 5 839 10 218 10 000 Asiakastyytyväisyys 4 hyvä 4 hyvä 4 hyvä Kirjastojen aukiolotunnit yhteensä /v 17 450 19 599 23 000 josta omatoimipalvelulla /v Jukola, Hauho, Tuulos 2568 4 752 9000 Tuottajan tulee seurata tässä sopimuksessa olevia mittareita ja raportoida niistä kolmannes vuosittain 30.4., 30.8. ja 31.12. Lisäksi tuottajan tulee tehdä yhteenveto asiakaskyselystä kerran vuodessa. 13
11. Palvelusopimuksen seuranta Palvelusopimuksen toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa tarkemmin sovittavina ajankohtina. Vuonna 2016 tehtävä ict-järjestelmän muutos saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia. Asia tarkistetaan vuoden 2016 seurantapalavereissa. Ensimmäinen seurantapalaveri pidetään maalis-huhtikuussa. Hämeenlinnassa _18_/_12_ 2015 Markku Rimpelä, tilaajajohtaja Päivi Raukko, palvelutuotantojohtaja Päivi Joenmäki, tilaajapäällikkö 14