SÄRKISALON PITÄJÄSUUNNITELMA 1. KESKITTYMÄT. 1.1 Finby



Samankaltaiset tiedostot
MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Uudenlaisen asumisen alue!

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

Tontti ja talomarkkinointi

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Asumisen uudet muodot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista Ryhmätyöt

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Sijoitu Kempeleeseen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli Manu Rantanen

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Inkoo

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS SAARISTOMEREN PORTILLA PORTO WEST 16/02/2016

Kauppatie 1, Sulkava

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

FORSSAN OMAKOTITALOTONTIT

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Plagenin uimaranta ja kioski

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Lausuntopyyntö STM 2015

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ

MIELEN ASKE Työkokous Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

Tikkakosken asukaskysely 2010

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n m 2. 2 krs. n m 2 OMAKOTI- TALOT n m 2. n.

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan

Tiilitehtaanpuisto, asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtäville asettaminen. Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

Rakennuskannan arvottaminen

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

Espanjassa työssäoppimassa Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

Kurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto

TIETOA TAAJAMAN TONTEISTA PIENTALORAKENTAJALLE

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi

POLVIJÄRVEN KYLIEN KUULUMISIA

Perustietoja Ähtäristä

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Transkriptio:

SÄRKISALON PITÄJÄSUUNNITELMA 2015 1. KESKITTYMÄT 1.1 Finby Finby sijaitsee keskellä Särkisalon asutusta. Siksi on luontevaa, että sinne keskittyvät pitäjämme ydinpalvelut: kirkko hautausmaineen, seurakuntakeskus, koulu, päiväkoti, esikoulu, kirjasto, vanhusten asuintalo, terveydenhoitajan vastaanotto, nuorisotila, kansalaisopisto, kuntosali, urheilukenttä, kesätorialue, järjestöjen kokoontumistiloja ja tapahtuma-alueita. Finbyssä on lisäksi pienvenesatama, vierasvenepaikkoja, veneiden nosto- ja laskupaikka, kauppa ja kahvila-ravintola, postin toimipiste, matonpesupaikka, lasten leikkikenttä, uimaranta. Finby on palvelujen keskittymä niin kesä- kuin talvikausina. On hyvin mahdollista, että Finbyn vetovoima tulee lisääntymään etenkin vanhusväen keskuudessa heille soveltuvien palvelujen lisääntyessä Särkisalokodissa. Särkisalossa asuu vanhuksia omakotitaloissa, joissa asuminen on tulossa ikääntymisen myötä yhä vaikeammaksi. Moni haluaisi kuitenkin jatkaa asumistaan seutukunnalla lähellä ystäviään ja turvaverkkojaan. Nykyisessä vanhustentalossa on kymmenen asuntoa, joista kaksi on kahden huoneen asunto muiden ollessa yksiöitä. Finbyssä on myytävänä kaavoitettuja kaupungin ja valtion tontteja. Särkisalon kunta oli varautunut rakentamaan nykyistä vanhustentaloa vastaavan rakennuksen samalle tontille. Pitäjäläisten halukkuutta uusiin asumis- ja palveluratkaisuihin on tarpeen selvittää. Yhtenä mahdollisuutena on rakentaa ikääntyvien tarpeisiin soveltuva rivitalo tai vastaavia rakennuksia Särkisalokodin tuntumaan. 1.2 Förby Kaivostoiminnan ympärille muodostunutta Förbyn taajamaa leimaavat kaivosyhtiö Karl Forsströmin työntekijöilleen rakentamat asunnot ja harrastepaikat. Taajaman maa-alueet ovat suurelta osin kaivosyhtiön omistuksessa. Tuotantomenetelmien muuttuminen ja varsinaisen kaivostoiminnan loppuminen vähensivät työvoimantarvetta olennaisesti. Förbyssä oli loppukesään 2014 asti ympärivuotisesti avoinna ollut kauppa ja ravintola, joiden asiakaskuntaa vapaa-ajan asukkaat, veneilijät ja satunnaiset vieraat kasvattivat kesäkausina. Förbyn satama-alueella on pienvenesatama, minkä kapasiteettia on hiljattain lisätty. Satama-alueella järjestetään kesäisin kansainvälisiä purjehdus- ja moottoriveneilytapahtumia. Satamassa on vierasvenepaikkoja sekä veneiden nosto- ja laskupaikka. Förbyn alueen kehittymisen keskeisiä kysymyksiä on kaupan ja ravintolan toimintojen tulevaisuus. Förbyn aluen kehittymiselle, satama-alueen toiminnalle, veneilijöille, vaapaa-ajan asukkaille ja vakinaisille asukkaille kaupalla ja ravintolalla on ollut keskeinen merkitys. Kaupan vanhusväestölle tarjoamat palvelut ovat tärkeitä, jotta he voivat asua seutukunnalla. Sesonkiluoneiseen käyttöön painottuvat majoitus-, peseytymis-, pesu- ja saunomistilat olisivat merkittävä lisä Förbyn

vetovoimaan. Kaivosyhtiö on antanut Förbyn perinteikkään seurojentalon nuorisoseuran käyttöön, joka on käyttänykin tilaa erityyppisiin tarkoituksiin ja tapahtumia on järjestetty etenkin nuorille ja vanhuksille. Kirppis-tapahtumat ovat olleet varsin suosittuja. Kaivosyhtiöllä ei ole suunnitelmia rakennuksen kunnostamiseen. Förbyssä on nuorisoseuran hallussa oleva perusrakenteiltaan hyväkuntoinen tenniskenttä, mikä olisi mahdollista kunnostaa tenniskentän ohella toimimaan monitoimikenttänä mm. sählyä, lentopalloa ja koripalloa varten. Kenttä täydentäisi Förbyn veneilijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden liikunnan tarpeita, ja voisi toimia monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tajoavana lähiliikuntapaikkana paikkakunnan asukkaille. Lähiliikuntapaikan tarve korostuu myös vaikeiden kulkuyhteyksien takia. Osalla Förbyn vanhusväestöä näyttää olevan, ehkä alueen suljetusta tehdasyhteisöstä johtuvaa eristäytymistä muuhun Särkisaloon nähden. Kynnys lähteä esimerkiksi Finbyssä oleviin tilaisuuksiin on monessa tapauksessa suuri, mikä korostaa Förbyssä järjestettyjen tapahtumien merkitystä etenkin ikä-ihmisille. 1.3 Niksaari Niksaaren saunan ja kesäkahvilan maa-alueet ovat kaupungin omistuksessa. Niksaaren saunaa vuokrataan halukkaille. Yleisösauna on avoinna kerran viikossa ympäri vuoden ja käytettävissä on myös avantouintimahdollisuus. Niksaaressa on mahdollisuus veneiden vuokraamiseen ja minigolfiin. Niksaaressa on järjestetty vuosittaisina kotiseutujuhlina juhannussalon pystytys ja muinaistulien ilta. Niksaaren rannat ovat ulkosärkisalolaisten kalastajien suosiossa ja koululaisten kalaretkikohteena. Niksaaressa on uusi vierasvenelaituri ja veneiden nosto- ja laskupaikka. Niksaaren alueesta on muodostunut vilkas päiväretkikohde ja alue palveluineen on ennen muuta vapaa-ajan asukkaiden ja ulkosärkisalolaisten käytössä sen ohella, että alue toimii kotiseututyön kannalta merkittävien tapahtumien pitopaikkana. Niksaaren ranta-alueisiin on investoitu sillan valmistuttua ja kalastus- ja päiväretkeilymahdollisuuksia on parennettu. Niksaari on ainutlaatuinen paikka Salon merellisyyden korostamisessa ja sen vetovoimaa voidaan kehittää. Salon kaupungin tulisi pitää Niksaaren alue omistuksessaan, mutta se voitaisiin vuokrata riittävän pitkäaikaisella sopimuksella paikalliset olosuhteet tunteville ja seutukuntaan sitoutumisensa osoittaneille yrittäjille. Alueesta voitaisiin asteittain kehittää ravitsemuspalvelujen ohella alueen matkailua ja vapaa-ajan palveluja, veneilyä ja venepalveluita sekä retkeilyä ja luonto-opastusta palveleva keskus, joka tarjoaisi mahdollisuuden toimia kaikkien seudun yrittäjien ja palveluntarjoajien pisteenä. Niksaaressa tulisi säilyttää mahdollisuus viikottaiseen saunomiseen ja uimiseen ja vapaaseen veneiden laskuun ja nostoon. 2. SÄRKISALOKOTI Finbyssä sijaitseva Särkisalokoti muodostaa Särkisalon toiminta- ja tapaamiskeskuksen. Särkisalokoti on Särkisalon olohuone, päivittäin avoinna ja siinä olevat toiminnot on suunnattu

kaikenikäisille. Särkisalokotia pyritään jatkuvasti kehittämään matalan kynnyksen paikkana siten, että julkisiin tiloihin pääsy olisi mahdollisimman vapaata. Särkisalokodin eläkeläisille tarkoitettua edullista lounasmahdollisuutta kehitetään kysynnän mukaisesti. Särkisalokotiyhdistys on vuokrannut Salon kaupungilta ns. itäsiiven asukashuoneita ja muita tiloja, joita edelleen vuokrataan hyvinvointipalveluyrittäjille ja muiksi työtiloiksi. Tavoitteena on, että kyseisille tiloille löydetään luontevat käyttötarkoitukset vuoden 2016 loppuun mennessä, jolloin voimassa oleva vuokrasopimus päättyy. Särkisalokodissa yhdistyvät kaupungin monien hallinnoalojen, paikallisten järjestöjen, yhteisöjen ja kolmannen sektorin toiminnot. Pyrkimyksenä on kehittää hallinnonalojen ja muiden toimijoiden yhteistyötä mahdollisimman joustavaksi ja käyttäjien tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Pyrkimyksenä on myös saada kehitettävien työnjako- ja yhteistyömuotojen avulla kaupungille aiheutuvat kustannukset kohtuullisiksi, millä varmistetaan toimintojen jatkuvuutta. 3. LIIKENNE Liikenteen valtavirta kulkee Särkisalontietä Kemiöntieltä Finbyn läpi Förbyhyn. Tiellä on Förbyn kaivosalueelle asti muun liikenteen ohella myös raskasta liikennettä siten, että päivittäin noin 50 perävaunullista ajoneuvoa kulkee Kemiöntieltä Förbyn kaivosalueelle ja takaisin Kemiöntielle. Tien pinta on hyväkuntoinen, mutta pientareet ovat hyvin kapeita, mikä tekee jalankulusta ja pyöräilystä vaarallista. Förbyn ja Finbyn välille olisi tarpeen saada nykyistä turvallisempi kevyen liikenteen ja jalankulkijoiden liikkumisväylä. Erillinen kevyen liikenteen väylä palvelisi lasten ja nuorten liikkumistarpeita, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä ja toimisi osana pyöräilyreittiä. Särkisalossa ei tällä hetkellä ole Särkisaloa asemapaikkanaan pitävää taksiyrittäjää. Sen seurauksena taksin käyttö on kallista ja saatavuus heikkoa. Haittoja aiheutuu mm. matkailu- ja ravintolayrityksille, joiden asiakkaat jäävät vaille taksipalveluja. Tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi purkamalla nykyinen taksilupa ja yhdistämällä Särkisalon ja Perniön taksipalveluja. Särkisalon julkisen liikenteen pääpaino on reitillä Förby Perniö Förby. Särkisalolaisille on taattava pääsy aamuisin kouluihin Perniössä ja Salossa ja työmatkalaisille pääsy Saloon. Lisäksi on taattava vanhusten asiointimatkustaminen Perniöön ja kehitettävä järjestely palveluliikennnöinnin saamiseksi Särkisalokotiin. Liikennöinnissä Perniöön ja Saloon voidaan selvittää kuljetusten yhdistämistä kaupungin järjestämiin tai maksamiin kuljetuksiin ja eri tilanteisiin soveltuvien kimppakyytien mahdollisuuksia. 4. MATKAILU Särkisalon matkailupalvelut painottuvat kalastukseen, mikä tarjoaa mahdollisuudet pitkään sesonkiin varhaiskeväästä myöhäissyksyyn ja myös talvikauteen. Särkisalolla on kalastusharrastajien piirissä hyvä maine suurten kalojen ja hyvien kalansaaliiden seutuna, mikä luo hyvät edellytykset kalastukseen liittyvän matkailun kehittämiselle ja laajentamiselle. Särkisalon merellisyyttä ja kalastusmahdollisuuksia tukee hyvin Särkisalossa ensi kertaa järjestetyt

silakkamarkkinat, josta on mahdollisuus kehittää vuotuinen perinne. Matkailun laajentaminen edellyttää myös siihen liittyvien oheispalvelujen monipuolistamista ja tuotteistamista. Tarvitaan esim. kalastus- ja veneretkien järjestämistä, kalastuksen opetusta, kalankäsittelyn ohjausta ja vene- ja kanoottivuokrausta sekä opastettuja luontoretkiä. Perhekunnittain matkaileville tarvitaan kalastuksen ohelle lähietäisyydellä olevia tuotteistettuja harrastusmahdollisuuksia. Särkisalon sijainti ja luontaiset edellytykset antaisivat myös pohjaa matkailutoiminnan merkittävälle laajentamiselle esimerkiksi korkeatasoisen matkailukeskuksen perustamisena. 5. VAPAA-AJAN ASUKKAAT Särkisalossa on yli 800 vapaa-ajan asuntoa, ja lomakausina asukasluku on nelinkertainen vakinaiseen väestömäärään nähden. Ottaen huomioon vapaa-ajan asunnoissa vuosittain vietetty keskimääräinen aika voidaan arvioida Särkisalon asukasmäärän vuosikeskiarvona olevan kaksinkertainen verrattuna vakinaiseen 700 asukkaan määrään. Mitä suuremman osan vuodesta vapaa-ajan asukkaat viettävät Särkisalossa, sitä enemmän palveluja he käyttävät ja lisäävät särkisalolaisten työllistymistä ja kaupungin verotuloja. Osa vapaa-ajan asukkaista siirtyy vakinaisiksi asukkaiksi Särkisaloon. Vapaa-ajan asukkaat käyttävät yhä enemmän paikallisia palveluja johtuen esimerkiksi ikääntymiskehityksestä ja muutoksista vapaa-ajan vietossa. Vapaa-ajan asukkaiden suuren merkityksen takia heidät on pyrittävä mahdollisimman kattavasti ottamaan huomioon tapahtumia ja palveluja järjestettäessä ja niistä tiedotettaessa. Palveluja tulisi suunnata myös vapaa-ajan asukkaiden lapsille ja nuorille. 6. KAUPUNGIN SAARISTO-OSA Särkisalo on ollut itsenäinen saaristokunta ja nykyinen saaristopitäjä muodostaa selkeästi Salon merellisen osan ja luo sille saaristoleiman. Särkisalo on saaristolain määrittelemää saaristoa. Särkisalon on määrätietoisesti tuotava esiin saaristo-asemaansa Salon kaupungin ja muuhun hallinnolliseen päätöksentekoon, alueellisista tuista päättäviin ja muodostettaessa Särkisalon julkiskuvaa. On luontevaa, että särkisalolainen edustaja on Salon kaupungin edustaja saaristoon liittyvissä toimielimissä. Särkisalolaisten tulee voida lausua mielipiteensä kaupungin ottaessa kantaa saaristoon, saaristomatkailuun ja kalataloiteen liittyviin kysymyksiin. Merellisyyttä ja saaristo-asemaa tukevat teemat liittyvät esimerkiksi kalastukseen, veneilyyn, saariston kasvillisuuteen ja linnustoon, matkailuun ja retkeilyyn. Särkisalon haluttua julkikuvaa tukee vuoden 2014 syksyllä käynnistetyt silakkamarkkinat paikallisine oheistuotteineen. Etenkin kalatuotteiden valmistus ja uusien kalatuotteiden kehitys olisi suotavaa. Saaristomaisemaan perinnemaisemaan kuuluvat myös rannoilla olevat rakennukset, rakennuskeskittymät ja venevajat. Rakentamista koskevissa määräyksissä ja niiden tulkinnoissa tulee ottaa huomioon Särkisalon ja saaristomaiseman perinteet. Rantarakentamisessa tulee

noudattaa saaristomeren kuntien yleisiä rakennusmääräyksiä. Perinnemaiseman ja rantarakennusten vaaliminen ei kuitenkaan kohtuuttomasti saa olla rajoittamassa rakennuskannan ja esimerkiksi venevajojen tarvittavaa uudistamista ja korjausta. 7. PALVELUT Särkisalon elinvoimaisuuden säilymisen edellytyksenä on riittävien julkisten ja yksityisten palvelujen säilyminen paikkakunnalla asukkaiden saavutettavissa. Julkisten palvelujen säilymisen keskeisenä edellytyksenä on niiden riittävän suuri kysyntä, asukasmäärään perustuva kysyntäennuste ja kohtuullisena säilyvä kustannustaso. Palvelujen saatavuutta voidaan kuvata kehäpäätelmällä: jos ei oli lapsia ja nuoria, ei myöskään olisi päiväkotia, koulua ja nuorisotiloja tai vastaavasti: jos ei olisi päiväkotia, koulua ja nuorisotiloja jäisi Särkisalossa asuvien lapsiperheiden osuus pienemmäksi, mikä samalla vähentäisi myös aikuisten asukkaiden määrää. Salon kaupungin vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa Särkisaloon siten, että myös sen palveluja tarkastellaan mahdollisten säästötoimien kohteena, aivan kuten myös muiden kaupunginosien palveluja. Toimimalla aloiteellisesti ja hakemalla uusia kustannustehokkaita toimintatapoja vähennetään riskiä joutua lopettamaan tai supistamaan tärkeiksi katsottuja palveluja ja saada uusia investointeja. Särkisalon ehdottomana etuna on paikallisten asukkaiden, järjestöjen, yhteisöjen ja muiden toimijoiden aktiivisuus ja aloiteellisuus osallistua myös sellaisiin toimintoihin, jotka usein katsotaan kuuluvan kunnan tehtäviin. Kunnan tehtävien osittainenkaan siirto särkisalolaisten vapaaehtoistyönä suoritettavaksi ei ole tavoitteena. Sen sijaan voidaan hakea uusia yhteistyömuotoja toimia särkisalolaisten parhaaksi yhteisöllisyyttä lisäävänä ja haluttuna toimintana. Särkisalolla on hyvät edellytykset toimia myös pilotoijana uusille yhteistyö- ja vaikuttamismuodoille. Aktiivilla tiedottamisella toimistamme, palveluistamme, luonnostamme ja mahdollisuuksistamme teemme saaristopitäjäämme tunnetuksi, mikä osaltaan lisää muuttohalukuutta seudulle. Samalla lisäämme yhteishenkeä ja rohkeutta puolustaa meille tärkeitä yhteisiä asioita. 8. RAKENTAMINEN Salossa on neljänneksi eniten vapaa-ajan asuntoja kaikista Suomen kunnista. Vapaa-ajan asukkaiden vuosittaista asumista ja siirtymistä vakinaisiksi asukkaiksi tulee edistää helpottamalla kaupungin oman toimivallan piirissä olevaa rakennuslupamenettelyä. Rakennuskaavat poikkeavat toisistaan niin Särkisalon alueella kuin koko Salonkin alueella. Koko Saloa koskevaa rakennuskaavojen yhtenäistämistä on nopeutettava. Esimerkiksi Särkisalon Petun saarelle aikoinaan vahvistettu oma kaava rajaa rakennusoikeutta merkittävästi verrattuna myöhemmin laadittuun yleiskaavaan. Suurimpaan osaan Särkisalon lomaasuntoalueista saa yli 5000m2:n tontille rakentaa esimerkiksi vierasmajan, Pettuun sen sijaan ei saa. Kyseiselle rajaamiselle ei ole enää perusteita johtuen mm. jätevesimääräyksistä ja muuttuneista asuinmukavuuden vaatimuksista. Kakkosasunnoista ja kesämökeistä on voitava tehdä nykyistä helpommin vakinaisen asumisen vaatimukset täyttäviä. Siten voidaan lisätä myös etätyön tekijöiden määrää. Rakennuskaavojen yhtenäistäminen vie pitkän ajan, joten välivaiheessa tulee ottaa käyttöön tehostettu poikkeuslupamenettely, mihin kaupungilla on mahdollisuus lain ja alueviranomaisen

tulkinnan perusteella. 9. JÄTEVEDET Etenkin ranta-alueilla on jätevesiratkaisut tehty niin, että käymäläjätteet kootaan umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan loka-autolla jätevesipuhdistamoon. Särkisalon kunnassa jätevedet kuljetettiin kunnan omaan jätevesipuhdistamoon. Jätteiden vastaanotto Särkisalossa loppui 2010-luvun alussa, jonka jälkeen lähin jätevesien vastaaottopaikka oli Perniössä. Muutamien vuosien jälkeen lähimmäksi sako- ja umpisäiliöjätevesien vastaanottopaikaksi tuli Salon jätevesipuhdistamo. Jätevesien kuljetusmatkat edestakaisina kuljetusmatkoina laskettuna ovat saaristopitäjän eteläisistä osista kasvaneet alkuvaiheen kymmenkunnasta kilometristä ensin 50 kilometriin ja sitten 100 kilometriin. Kiinteistöille aiheutuneet kuljetuskustannukset ovat kasvaneet olennaisesti. Jätevesiasetuksen voimaantulo tulee lisäämään lähivuosina kuljetuksia merkittävästi, mikä tekee entistä tarpeellisemmaksi hyväksyttävän ratkaisun löytämisen sako-ja umpisäiliöjätevesien käsittelylle eteläisessä Salossa. 10. SÄRFIN Kaupunginosien kuntalaismielipiteen esittäminen on tullut yhä merkittävämmäksi kuntaliitoksen jälkeen. Särkisalo-Finby:n pitäjäyhdistys SärFin on osoittautunut kaupungin johdon tunnustamaksi ja vaikuttavaksi välineeksi sen ottaessa kantaa pitäjäläisiä yhteisesti koskevissa asioissa ja esitettäessä mielipiteitä myös muissa yhteyksissä.