Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin vuosina 2008 2011. Joitakin tarkentavia selvityksiä on laadittu myös tämän jälkeen. Hankekokonaisuus toteutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (ent. Lounais-Suomen ympäristökeskus) johdolla ja kokonaisuudessaan VARELY:n ja MMM:n rahoituksella. Työssä tehdyt selvitykset ja tutkimukset toteutettiin VARELY:ssä, Suomen ympäristökeskuksessa sekä konsulttityönä. Työ tehtiin erittäin laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskeisimmät sidosryhmätahot (luvan haltijat, kunnat, vesialueiden omistajat, mökkiläiset, voimayhtiöt, luonnonsuojelupiiri, Merikarvian kalakierros) olivat edustettuina hankkeen ohjausryhmässä, joka kokoontui neljä kertaa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin neljä työpajaa vesistön eri osa-alueiden sidosryhmätahojen laajemmaksi osallistamiseksi. Säännöstelyjen kehittäminen koski Isojärveä, Inhottujärveä, Karhijärveä ja Karvianjärveä ja kaikkia niiden alapuolisia jokia. Tässä muistiossa käsitellään vain Isojärveä ja Inhottujärveä sekä niiden alapuolisia jokia. Hankkeessa toteutettuja selvityksiä ja tutkimuksia ovat mm: Selvitys vesistön tilasta ja käytöstä Selvitys keskeisistä säännöstelyluvista Kyselytutkimus rantakiinteistöjen omistajille vesistön tilasta, käytöstä ja säännöstelystä Haastattelututkimus keskeisille sidosryhmille, 30 haastattelua Vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Säännöstelyn virkistyskäyttövaikutukset, VIRKI-malli Ilmastonmuutosskenaariot Erilaisten säännöstelyvaihtoehtojen hydrologinen mallintaminen ja eri käyttömuotoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi Säännöstelyvaihtoehdon vaikutukset alavien rantapeltojen vettymiseen Isojärvellä, Karhijärvellä ja Karvianjärvellä Tehdyillä selvityksillä ja tutkimuksilla kartoitettiin eri osapuolien kokemia ongelmia, tavoitteita ja toiveita vesistön säännöstelyn suhteen ja etsittiin keinoja tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena oli löytää kaikkien osapuolien hyväksymiä ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja ei kuitenkaan löydetty. Alla on kuvattu säännöstelyjen muutosehdotukset, joista saataisiin kokonaisvaltaisesti kaikki intressitahot huomioiden suurin hyöty mahdollisimman vähäisin haitoin ja jotka saivat säännöstelyjen kehittämisen sidosryhmätahoilta eniten kannatusta. 2. Säännöstelylupatilanne ja muutosehdotukset Isojärven ja Merikarvianjoen sekä Pohjajoen säännöstelyistä on määrätty samassa Isojärven laskemisluvassa. Toinen merkittävästi Isojärveen, Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen vaikuttava säännöstelylupa on Inhotun vesistön järjestelylupa, jossa määrätään Inhottujärven jakosuhteesta, ts. siitä missä suhteessa Inhottujärven lähtövirtaama jaetaan Isojärveen laskevaan
Pomarkunjokeen ja mereen laskevaan Noormarkun-Eteläjokeen. Tässä esitetyt muutosehdotukset ovat alustavia ehdotuksia, joihin tehdään tarpeen mukaan muutoksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä hankkeen jatkosuunnittelussa. Merikarvianjoki Nykyinen lupa Minimivirtaama 1,5 m3/s, jää- ja hyydepatojen muodostumisen aikana maks. 30 m3/s, muuna aikana maks. 40 m3/s, ellei Isojärven vedenkorkeus ole yli N60 + 35,10 m. Merikarvianjoki Muutosehdotukset Merikarvianjoen pieniä virtaamia suurennetaan siten, että virtaama olisi kevättulvasta juhannukseen vähintään 3 m3/s, juhannuksesta lokakuun loppuun saakka vähintään 2 m3/s, Muuhun aikaan vuodesta virtaama olisi vähintään 1,5 m3/s. Merikarvianjoen suuria virtaamien pienennetään siten, että toukokuusta syyskuuhun virtaama pyritään pitämään enintään 20 m3/s, virtaaman säätelyssä kuitenkin otetaan Isojärven vedenkorkeus huomioon ja mikäli järven vedenkorkeus ylittää tason 35,10 m, niin virtaama on 60 m3/s, jos Isojärven vedenkorkeus nousee yli tason 35,40 m, niin Merikarvianjoen virtaama on suurin mahdollinen ilman ylärajoja. Merkittävimmät myönteiset vaikutukset ovat: kalakannoille suotuisat virtaamat lisääntyvät, olosuhteet kalastukselle paranevat, vesivoimantuotanto lisääntyy, veden laatu paranee. Isojärvi Nykyinen lupa Kylvöajasta syyskuun loppuun vedenkorkeus pidettävä tasossa N60+ 34,65 m, tasosta voidaan poiketa sääoloista tai muusta siihen verrattavasta syystä johtuen korkeintaan 0,15 m, Lokakuun alusta maaliskuun loppuun vettä saa padota korkeuteen 34,75 m, 1.3. 20.3. vettä saa padota korkeuteen 34,45 m, 20.3. patoluukut on täysin avattava. luvan haltija Isojärven laskuyhtiö, säännöstelyn käytännön hoito Kurikanniskan ja Salmusojan säännöstelypadoilla vuoteen 1983 asti Tampereen vesipiiri, vuodet 1983 2007 laskuyhtiö, vuodesta 2007 lähtien VARELY. Isojärvi Muutosehdotukset Isojärven kesän aikaisia vedenkorkeuksia nostetaan 10-20 cm laskemalla järven vedenpintaa hitaammin kevättulvan jälkeen, Isojärven vedenkorkeus talvella pidetään n 10 cm nykyistä ylempänä, kevätkuopan suuruus kevättulvaennusteen/lumen vesiarvon mukaan. Merkittävimmät vaikutukset ovat: rantojen käytettävyys sekä olosuhteet veneilylle ja kalastukselle paranevat, rantojen umpeenkasvu hidastuu ja sarakasvillisuusvyöhyke laajenee, hauen lisääntymiselle on paremmat vedenkorkeudet,
alaville pelloille ja metsille aiheutuva vettymishaitta lisääntyy. Inhottujärven jakosuhde Nykyinen lupa Virtaama Inhottujärvestä yhteensä Noormarkunjoen virtaaman suhde Pomarkunjoen virtaamaan 170 m3/s tai suurempi 6:7 70 m3/s 1:1 20 m3/s 4:3 1,3 m3/s tai pienempi 7:6 vähimmäisjuoksutus Noormarkunjokeen 0,7 m3/s, Pomarkunjokeen 0,6 m3/s, jakosuhteesta voidaan tilapäisesti poiketa alapuolisen vesistön jääolosuhteista tai tulvatilanteista riippuen, luvan haltija Inhotun vesistön järjestely-yhtiö, säännöstelyn käytännön hoito Riuttansalmen ja Oravajoen säännöstelypadoilla vuoteen 1983 asti Tampereen vesipiiri, vuodet 1983 1988 järjestely-yhtiö, vuodesta 1988 lähtien VARELY. Inhottujärven jakosuhde Muutosehdotukset Kuivana aikana vettä enemmän Pomarkunjokeen kuin Noormarkunjokeen Tulva-aikana vettä enemmän Noormarkunjokeen kuin Pomarkunjokeen Merkittävimmät vaikutukset ovat: Helpottaa Isojärven, Poosjärven ja Merikarvianjoen tulvatilanteita Kuivana aikana vesi hyödyttää useampia intressitahoja Pomarkunjoella, Isojärvellä, Merikarvianjoella, Poosjärvellä ja Poosjoella kuin Noormarkun-Eteläjoella Noin 4 5 % menetykset Makkarakosken voimalaitoksen vesivoimantuotantoon Em. muutosten lisäksi säännöstelyn muuttamisella pyritään vähentämään Poosjärven ja Pohjajoen tulvia sekä mahdollisuuksien mukaan lisäämään Salmusojan ja Pohjajoen alivirtaamia. 3. Muutoksista aiheutuvat vettymishaitat, maa-alueiden muuttuminen vesialueiksi, kompensaatiot, korvaukset ja muut mahdolliset velvoitteet Tässä esitetyt haitta-arviot, kompensaatiot ja korvaukset ovat alustavia ehdotuksia, joihin tehdään tarpeen mukaan muutoksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä hankkeen jatkosuunnittelussa. Vedenpinnan noston vaikutuspiirissä on 254 ha peltoa, 337 ha metsää. Alavien peltoalueiden pengertämissuunnitelma: Pomarkunjokisuulle 6 km pengertä, Leväsjokisuulle 2,2 km pengertä, yhteensä 5 pumppaamoa, suojaa 166 ha peltoja, kustannusarvio 477 000 641 000 (riippuu siitä kuinka suuri osa pengerrysmassoista saadaan vierialueilta). Alaville pelloille aiheutuva verrymishaitta
vettymishaitaksi pengerrysten ulkopuolisten peltojen osalta jää 272 000, mistä 112 000 on kasvukauden aikaista vettymishaittaa ja 160 000 täysimääräistä korvausta kevätkylvön estymisestä. Metsille aiheutuva vettymishaitta vettymishaitta metsille on arviolta 91 000 vettymishaitta-arviossa on mukana kaikki Isojärven rantakiinteistöt, todellisuudessa suuri osa rantakiinteistöistä on virkistyskäytössä, jolloin kiinteistöille aiheutuva virkistyskäyttöhyöty on todennäköisesti vettymishaittaa suurempi. Tällöin vettymishaitasta aiheutuvat korvaukset muodostuvat vettymishaittaa pienemmiksi. Maa-alueiden muuttuminen vesialueeksi alustava arvio Isojärven kesivedenkorkeuden muuttumisesta on noin 18 cm, minkä seurauksena noin 23 ha maa-alueita jää vedenpinnan alle koko järven rannalla, kiinteistökohtaiset alueet ovat hyvin vähäisiä, siltä osin, kun kiinteistöt ovat virkistyskäytössä, on todennäköistä, että hankkeesta aiheutuvat virkistyskäyttöhyödyt ovat suuremmat kuin maa-alueiden muuttumisesta vesialueeksi aiheutuvat haitat, eikä korvattavaa haittaa pääsääntöisesti synny, jos oletetaan, että kaikki 23 ha olisi metsäkiinteistöjä, puolitoistakertainen korvaus maa-alueiden muuttumisesta vesialueeksi olisi noin 18 000, kaiken kaikkiaan korvattavaa haittaa maa-alueiden muuttumisesta vesialueiksi arvioidaan syntyvän noin 20 000 50 000. Inhottujärven jakosuhteen muuttamisen aiheuttamien Noormarkun Makkarakosken voimalaitoksen vesivoimantuotannon edunmenetysten ja siten korvausten arvo on joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Edellä mainittujen lisäksi hankkeen toteuttamisen jälkeen tulee seurata vedenkorkeuksia, virtaamia, vedenlaatua sekä mahdollisia muita hankkeen vaikutuksia. Lisäksi rakennettavat penkereet ja pumppaamot on ylläpidettävä. Säännöstelyn käytännön hoitoon ja säännöstelypatoihin ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, joista aiheutuisi lisäkustannuksia. Yhteenveto alustavasta arviosta kompensaatioista, korvauksista ja muista velvoitteista Kompensaatio / Haitta Kustannus / Korvaus Pomarkunjokisuun ja Leväsjokisuun pengerrys 477 000 641 000 Vettymishaitta pelloille 272 000 Vettymishaitta metsille enintään 91 000 Maa-alueiden muuttuminen vesialueeksi 20 000 50 000 Makkarakosken vesivoimantuotannon pieneneminen 20 000 40 000 Muut velvoitteet 20 000 50 000
Säännöstelyn kehittämisen hyödyt ja haitat kunnittain Kunta Hyödyt Haitat Kompensaatiot ja korvaukset Merikarvia kalakannoille suotuisat virtaamat lisääntyvät Merikarvianjoessa, olosuhteet kalastukselle paranevat Merikarvianjoessa, Lankosken vesivoimantuotanto lisääntyy, Merikarvianjoen veden laatu paranee, Merikarvianjoen tulvavirtaamat pienevät Pomarkku rantojen käytettävyys sekä olosuhteet veneilylle ja kalastukselle Isojärvellä paranevat, rantojen umpeenkasvu hidastuu ja sarakasvillisuusvyöhyke laajenee Isojärvellä, hauen lisääntymiselle on paremmat vedenkorkeudet Isojärvellä, Isojärven vedenlaatu paranee, Isojärven tulvavedenkorkeudet laskevat Siikainen rantojen käytettävyys sekä olosuhteet veneilylle ja kalastukselle Isojärvellä paranevat, rantojen umpeenkasvu hidastuu ja sarakasvillisuusvyöhyke laajenee Isojärvellä, hauen lisääntymiselle on paremmat vedenkorkeudet Isojärvellä, Isojärven vedenlaatu paranee, Isojärven tulvavedenkorkeudet laskevat Pori Poosjärven tulvavedenkorkeudet laskevat Pohjajoen alivirtaamat kasvavat alaville pelloille ja metsille aiheutuva vettymishaitta lisääntyy alaville pelloille ja metsille aiheutuva vettymishaitta lisääntyy Noormarkunjoen-Ete läjoen alivirtaamat pienenevät Makkarakosken voimalaitoksen Pomarkunjokisuu n alavien peltojen pengertäminen korvaukset Leväsjokisuun alavien peltojen pengertäminen korvaukset
vesivoimantuotanto pienenee Säännöstelyn kehittämisen kustannusarvio ja kustannusten alustava jakautuminen Säännöstelyn kehittämishanke on jaettu kolmeen vaiheeseen, joiden kustannukset jakaantuvat alustavasti seuraavasti: Hankkeen vaihe Kustannusarvio ELY-ke skus 50 % Merikarvia 22 % Pomark ku 11 % Siikainen 11 % Pori 6 % Yhteensä Vaihe 1: lupahakemussuunnitelman laadinta Vaihe 2: vesilain mukaisen luvan hakeminen 50 000 25 000 22 000 11 000 11 000 6 000 100 000 11 000 5 500 5 500 3 000 50 000 Vaihe 3: hankkeen toteutus 450 000 572 000 198 000 252 000 99 000 126 000 99 000 126 000 54 000 69 000 900 000 1 144 000 4. ELY-keskuksen osallistumisesta ja roolista Ely-keskus voi tukea yleishyödyllisiä ja monitavoitteisia vesistötoimenpiteitä antamalla asinatuntija-apua, ohjausta ja neuvontaa sekä rahoitusta hankkeille. Tuesta on säädetty valtioneuvoston periaatepoäätöksellä (3.5.1990) ja Valtioneuvoston asetuksella vesistötoimenpiteiden tukemisesta (651/2001). Asetusta uudistetaan parhaillaan ja uuden asetuksen arvioidaan astuvan voimaan kesällä 2015. Uuden asetusluonnoksen mukaan tukea myönnetään ensisijaisesti hankkeille, jotka edistävät vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamista, sisältyvät merkittävän tulvariskialueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan, vahvistavat uhanalaisia vaelluskalakantoja, turvaavat vesistön ekologista virtaamaa tai edistävät kestävää kalastusta. Kannatettavimpia ovat ns. monitavoitteidet hankkeet, jotka edistävät useita em. tavoitteita. Rahoitustukea voidaan myöntää toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, vahinkojen estämiseen sekä velvoitteiden toteuttamiseen. Uudessa asetusluonnoksessa ei ole tulossa tähän merkittäviä muutoksia; rahoitusta voidaan näillä näkymin myöntää myös jatkossa mm. hankkeen johdosta maksettaviin korvauksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus pitää Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittämishanketta monitavoitteisena ja yleishyödyllisenä hankkeena, joka edesauttaa vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista, vahvistaa uhanalaisia vaelluskalakantoja, parantaa vesistön ekologista virtaamaa sekä edistää kestävää kalastusta. Hankkeen tärkeyden vuoksi ELY-keskus on valmis sitoutumaan asiantuntija-avullaan ja rahoituksellaan hankkeen edistämiseen suunnittelusta toteutukseen.