Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt

Transkriptio

1 Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY-keskus Roni Selén, Maa- ja metsätalousministeriö Koulutustilaisuus , Tampere

2 Rahoituksen käytön tavoite Maksujen jaolla edistetään erityisesti kalavesien kestävää käyttöä ja hoitoa sekä vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä.

3 Kalastonhoitomaksuina kerätyt varat käytetään kalastuslain 82 mukaisesti: 1) kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin (ts. hankkeet ) 2) kalatalousalueiden toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin 3) kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 4) kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä maksettaviin korvauksiin vesialueen omistajille 5) valtiolle ja Metsähallitukselle kalastonhoitomaksun kannosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi MMM voi käyttää varoja 94 :n 1 momentin 2 8 kohdassa tarkoitetuista rekistereistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

4 Varojen jakaminen MMM ja sen määräämissä rajoissa ELY-keskus myöntävät varat hankkeisiin (82 kohta 1) ja neuvontapalveluihin ELY-keskus myöntää varat kalatalousalueiden toimintaan ja omistajille maksettaviin korvauksiin MMM ja ELY-keskus voivat asettaa varojen käyttöä koskevia tulostavoitteita tai ehtoja varojen saajille. MMM:n asetuksella voidaan säätää tarkemmin varojen myöntämisen perusteista ja varojen käytöstä.

5 Hankerahoitus 82 kohta 1 Tuki kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun, toimeenpanoon, ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan. Hankkeet voivat olla valtakunnallisia tai alueellisia. Hankkeet voivat olla samantyyppisiä kuin nykyisen lain aikana erityisavustuksina rahoitetut hankkeet. Vuoden 2016 osalta hakuaika on näillä näkymin MMM:llä ja ELYillä on sama hakuaika. MMM:ltä voi hakea tukea valtakunnallisiin tai muuten laajoihin hankkeisiin ja ELYiltä alueellisiin hankkeisiin.

6 Kalatalousalueiden toiminnan kustannusten rahoitus (82 kohta 2) 1/2 Uuden lain perustelujen mukaan kustannukset sisältävät 1) kalatalousalueiden perusrahoituksen (hallinto tms.) sekä 2) alueiden mahdollisiin erityisiin hankkeisiin saamat varat. Jakoperuste tulee siis muuttumaan nykyisestä, jossa toimintaraha on koostunut kaikille samansuuruisesta perusosasta (vuonna e) ja sen lisäksi kalastusrasituksen mukaan määräytyvästä lisäosasta. Kalastusrasitus ei enää määritä toimintarahoituksen suuruutta. Uusi jakomenettely on aiempaa joustavampi ja tulokselliseen toimintaan kannustava.

7 Kalatalousalueiden toiminnan kustannusten rahoitus (82 kohta 2) 2/2 Käytännössä uusi jakomenettely otetaan kuitenkin käyttöön vasta kun uudet kalatalousalueet ovat toiminnassa. Ainakin vuosina eli nykyisille kalastusalueille toimintarahoitus myönnetään pääosin aiemman käytännön mukaisesti ja suuruisena. Kalastusalueet hakevat toimintarahoitusta ELY-keskukselta. Hakuaika on näillä näkymin

8 Neuvontapalveluiden rahoitus Nykyisen lain mukaisesti MMM on rahoittanut neuvontaa myöntämällä yleisavustusta kalastusalan järjestöille. Uudessa kalastuslaissa neuvontapalveluiden rahoitusta ei ole rajattu vain järjestöjen haettavaksi. Jatkossa kaikki neuvontapalveluita järjestävät tahot voivat hakea rahoitusta neuvontaan. MMM:n lisäksi myös ELY-keskukset voivat myöntää neuvontapalveluiden rahoitusta MMM:n määräämissä rajoissa.

9 Korvaukset kalavesien omistajille 1/3 ELY-keskukset jakavat varat kalatalousalueille. Kalatalousalueet jakavat varat edelleen kalavesien omistajille. Korvausten jako perustuu vesialueeseen kohdistuvaan viehekalastuksesta aiheutuvaan rasitukseen. Onginnasta ja pilkinnästä aiheutuvaa rasitusta ei enää huomioida. Viehekalastusrasitus vahvistetaan käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Tai jos sitä ei ole, voi kalatalousalue tehdä erillisen esityksen ELYkeskukselle viehekalastusrasituksesta.

10 Korvaukset kalavesien omistajille 2/3 Jos vesialueen omistajalle jaossa tuleva määrä olisi enintään 50 euroa, varat jäävät asianomaiselle kalatalousalueelle käytettäväksi kalakantojen hoitoon. Jos korvausta ei voida yhteystietojen puutteellisuuden vuoksi maksaa omistajalle, vanhenee korvaus 3 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona korvausta koskeva kalatalousalueen päätös on tehty. Vanhentunut korvaussaatava siirtyy kalatalousalueen haltuun käytettäväksi kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin.

11 Korvaukset kalavesien omistajille 3/3 Ainakin vuosina eli nykyisille kalastusalueille korvausvarat myönnetään pääosin siten kuin viehekalastusmaksut on nykyisin myönnetty. Viehekalastusrasitustiedon perusteena käytetään Suomi kalastaa tutkimuksia kuten tähänkin saakka, kunnes uusi selvitys on tehty. Kalastusalueet jakavat varat vuosina edelleen omistajille nykyiseen tapaan.