Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

I. Mitä Leader on II. Maaseutuohjelma ja Leader. Leader-työn uusien työntekijöiden koulutus, Oulu Laura Jänis, MMM

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM/Viestintä

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet

Maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

I. Leader-periaatteet ja Leaderin historia II. Maaseutuohjelma ja Leader III. Paikallinen kehittämisstrategia

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Maaseutuohjelman viestintä Annukka Lyra, MMM

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yleistä maaseutuohjelmasta

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vihreän kasvun Hämeen toteutustilanne. Hämeen maaseutusuunnitelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelma

Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Manner-Suomen maaseudun

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Tieto itää - hanketyön mahdollisuudet maatilojen kehittämisessä

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maaseudun kehittämisohjelma

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

CAP-27 valmistelun tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Voimassa oleva maaseutuohjelman. rahoitusosuus 1) EU:n. % kehyksestä

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

ELY-keskuksen tuet kiertotalouteen

EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisohjelma: innovaatiot. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma : MAATILOJEN NEUVONTA

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Maaseuturahaston tilastoja 2017

Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Maaseutuohjelman sisältö ja hallinnointi. Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

Maaseuturahaston mahdollisuudet

CAP tilannekatsaus

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Liite 1. Hankinnan kohde SELVITYS MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA MAATALOUSALAN KILPAILUKYKYYN

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Maaseutuparlamentti Leppävirralla, Pohjois-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

MAASEUTUOHJELMAN JA UUSIEN SÄÄDÖSTEN EDELLYTYKSET RAKENTAMISINVESTOINNEILLE

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa

Maaseudun kehittäminen

Transkriptio:

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1

Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. 2

Maaseutuohjelman tavoitteet 1 Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät 2 Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat 3 Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat 4 Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat 5 Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu 6 Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia 3

Kuka voi hyötyä maaseutuohjelmasta? 4

Ohjelman varat toimenpiteittäin (milj. ) 26.3.2019 hyväksytty ohjelmaversio Koulutus ja tiedonvälitys (80) Neuvonta (29) Investoinnit* (1089) Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen** (378) Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (80) Ympäristökorvaukset (1656) Luonnonmukainen tuotanto (326) Luonnonhaittakorvaukset*** (3653) Eläinten hyvinvointi (388) Yhteistyö ja innovaatiot**** (160) Leader (300) Tekninen apu (70) Julkinen rahoitus yht. 8 209 milj. * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euroa, sis. maatila-, yritys- ja kosteikkoinvestoinnit ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 1 868 milj. euroa **** Sisältää maaseudun innovaatioryhmät (EIP) 5

Ohjelman toteuma(milj. ) Tilanne 31.12.2018 Koulutus ja tiedonvälitys (33,3) Neuvonta (13,5) Investoinnit* (253,1) Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (94,0) Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (37,0) Ympäristökorvaukset (1 254,2) Luonnonmukainen tuotanto (204,7) Luonnonhaittakorvaukset** (2 547,7) Eläinten hyvinvointi (243,8) Yhteistyö ja innovaatiot*** (38,4) Leader (116,6) Tekninen apu (18,2) Maksettu (julkinen rahoitus yht.) 4 855 milj. * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 44,3 milj. euroa, sis. maatila-, yritys- ja kosteikkoinvestoinnit ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 1 219,7 milj. euroa *** Sisältää maaseudun innovaatioryhmät (EIP) 6

Tavoitteet ja toteuma 31.12.2018 Tavoite rahoituskaudelle 2014-2020(2023) josta Leader-ryhmien osuus Toteuma 31.12.2018 (päättyneet josta Leaderryhmien hankkeet) osuus Toteuma 31.12.2018 (käynnissä olevat josta Leaderryhmien hankkeet*) osuus Koulutukseen osallistuneet henkilöt 25 000 hlö 5 000 hlö 3 777 hlö 398 hlö 44 614 hlö 855 hlö Investointitukea saaneet maatilat 7 000 tilaa 4 038 tilaa 1 026 tilaa Nuorten viljelijöiden aloitustukea saaneet 2 700 tilaa 495 tilaa 411 tilaa Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen, markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen investoineet yritykset 550 yritystä 50 yritystä 213 yritystä 35 yritystä 107 yritystä 18 yritystä Eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet maatilat 4 500 tilaa 6 032 tilaa Neuvontaa saaneet maatilat 43 000 tilaa 16 699 tilaa - neuvontakäynnit n. 45 000 kpl Ympäristö- ja ilmastotoimiin sitoutuminen (käytössä olevasta maatalousmaasta) 83 % 90 % Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuminen (Käytössä olevasta maatalousmaasta) 16 % 13,1 % Yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen 6 000 yritystä 500 yritystä 1 599 yritystä 745 yritystä 921 yritystä 394 yritystä Luodut työpaikat 5 700 työpaikkaa 1 700 työpaikkaa 1 706 työpaikkaa 617 työpaikkaa 2 675 työpaikkaa 877 työpaikkaa - lisäksi muut yritys- ja hanketoiminnassa luodut työpaikat 676 työpaikkaa 208 työpaikkaa 345 työpaikkaa 10 työpaikkaa - lisäksi myötävaikutetut työpaikat n. 50 000 työpaikkaa Hankkeet 3 910 hanketta 3 000 hanketta - palveluiden ja kylien kehittäminen 3 500 hanketta 1 539 hanketta 1 459 hanketta 720 hanketta 644 hanketta - laajakaistahankkeet 100 hanketta 28 hanketta 26 hanketta - yhteistyötoimet 310 hanketta 179 hanketta 74 hanketta 260 hanketta 45 hanketta - lisäksi koulutus- ja tiedonvälityshankkeet 111 hanketta 38 hanketta 168 hanketta 31 hanketta *Maksettu vähintään yksi välimaksu 7

Saavutuksia 48 391 90 % 13,1 % 2 840 16 699 6 032 5 064 906 2 259 3 000 km ihmistä on parantanut osaamistaan osallistumalla koulutukseen maatalousmaasta on ympäristö- ja ilmastotoimien piirissä maatalousmaasta on luomua yritystä on perustettu tai toimintaa on kehitetty tilaa on hyödyntänyt neuvontaa tilaa on tehnyt eläimille lain vaatimuksia paremmat oltavat tilaa on saanut tukea uudistavaan investointiin tilaa on saanut nuorten viljelijöiden aloitustukea hanketta on mm. kehittänyt palveluita ja kyliä nopeaa verkkoyhteyttä laajakaistahankkeiden ansiosta Toteuma 31.12.2018 (hyväksytyt hankkeet, maksettu väh. yksi välimaksu) 8

Ympäristökorvaukset ja luomu Ympäristötoimia on toteutettu laaja-alaisesti, pintaalatavoitteet on pääosin saavutettu Ympäristötoimien vaikutuksia on arvioitu koko EUjäsenyyden ajan ja toimia on suunniteltu tutkimustulosten perusteella Pitkäjänteisellä toiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta Suojavyöhykkeitä on vihdoin toteutettu paljon, sijoittumisessa tarkentamisen varaa Lähes 30 000 ha hoidettuja perinnebiotooppeja Talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt merkittävästi Ympäristökorvauksilla on merkittävä vaikutus ravinnekuormituksen ja eroosion vähenemiseen Luomutilojen määrä ja pinta-ala on lisääntynyt nopeasti 9

Uudistumista, kilpailukykyä ja uutta osaamista Maaseudun innovaatioryhmissä viljelijät, tutkijat ja neuvojat kehittävät yhdessä uusia ratkaisuja ja vievät ne suoraan käyttöön. Maaseudun yrittäjien yhteistyö ja uusien ratkaisujen leviäminen on lisääntynyt. Yritysryhmiä on perustettu ja yhteistyö saman alan ja alueen sisällä on kasvanut. Maatilojen investoinneilla on parannettu kannattavuutta, eläinten hyvinvointia, energiatehokkuutta ja lisätty uusiutuvaa energiaa. Osaamisen kehittäminen on avain kestävään kasvuun. Lisätty viljelijöiden ja muiden yrittäjien osaamista. 10

Maaseudun yrittäjyys on monipuolistunut ja uudistunut Yhä useampi maaseudun yritys toimii maaja metsätalouden ulkopuolella. 30 % yrityksistä (40 % yritystoimipaikoista) toimii maaseudulla (+ monialaiset maatilat). Yritysten joukossa on kasvuhakuisia ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä. 23 % maaseudun yrityksistä on kasvuyrityksiä. 11

12

Viestintä Viestintäverkosto toimii koko maassa ohjelman viestinviejänä. Tutustu toimintaan tarkemmin: Maaseutu.fi Twitter: @maaseutufi Ruokavirasto ELY-keskukset Kunnat Leader-ryhmät 13

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 seurantakomitea Asetettu 8.1.2015 (toimikausi jatkuu syksyyn 2024) Seurantakomitean puheenjohtajana toimii Jaana Husu-Kallio Jäseniä 33 keskeisistä sidosryhmistä (MMM, VM, YM, TEM, Ruokavirasto, ELYkeskukset, tuottajajärjestöt, Suomen Yrittäjät, työmarkkinajärjestöt, neuvontajärjestöt, 4H-liitto, YTA-alueet, eläinsuojelujärjestöt, ympäristöjärjestöt, Leader-ryhmät, Suomen Kuntaliitto ja Maakuntaliitot) Seurantakomitea mm. seuraa maaseutuohjelman toimeenpanoa ja edistymistä sekä hyväksyy ohjelmamuutokset ja vuosiraportit Kokoontuu kaksi kertaa vuodessa (touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa) Asettamispäätös, esityslistat ja kokousmuistiot löytyvät Maaseutu.fi-sivuilta 14

Jotta voisimme hyvin. www.maaseutu.fi 15