I. Leader-periaatteet ja Leaderin historia II. Maaseutuohjelma ja Leader III. Paikallinen kehittämisstrategia

Transkriptio

1 I. Leader-periaatteet ja Leaderin historia II. Maaseutuohjelma ja Leader III. Paikallinen kehittämisstrategia Leader-työn uusien työntekijöiden koulutuspäivä, Hämeenlinna Laura Jänis, MMM

2

3 I Leader-periaatteet ja Leaderin historia Mitä Leader on Leader Suomessa Leader-periaatteet Leaderin vahvuuksia Leaderin haasteita Sivu

4 Mistä LEADER tulee? "Liaison Entre Actions de Développement de l'économie Rurale 'Links between the rural economy and development actions Sivu

5 Mitä Leader on? TOIMIN- TAA PAIKKA- KUNNAN PARHAAKSI RAHOI- TUSTA NEUVON- TAA Sivu

6 Sivu

7 Leaderin kehitys EU:ssa Maatalous Viljelijät Top-down LEADER Alueperustaisuus Bottom-up Paikalliset yhteisöt Paikalliset resurssit CLLD = Community Led Local Development Sama metodi EU:n eri politiikkalohkoilla, myös kaupungeissa Sivu

8 Leader Euroopassa: pilotista valtavirtaan Vuodet Ryhmien lkm Ohjelma Leader I Leader II Leader Leader osa EU:n maaseudun kehittämispolitiikka ja ohjelmaa Leader-toimintatapa myös meri- ja kalatalousrahastossa Leader-toimintatapa / Community Led Local Development mahdollista kaikissa rakennerahastoissa ja myös kaupungeissa Sivu

9 Sivu

10 Leaderin valtavirtaistaminen Suomessa Ohjelmakausi Ryhmät Alue Leader II-ryhmää (1996-) POMO-ryhmää (1997-) Leader+-ryhmää 26 ALMA- ja Tavoite 1 ryhmää 7 POMO+-ryhmää 1/3 maaseudusta 1/3 maaseudusta 40 % maaseudusta 50 % maaseudusta 10 % maaseudusta = yhteensä 58 ryhmää lähes 100 % Leader-ryhmää 7 kalatalousryhmää Leader-ryhmää xx kalatalousryhmää xx kaupunki-leaderiä 1 6 maaseutukuntaa ulkopuolella 100 % 20 v

11 L E A D E R ALUE- PERUSTEISUUS HAJAUTETTU HALLINTO JA RAHOITUS VERKOS- TOITUMINEN ALHAALTA YLÖS LEA DE R- PE RIA ATT EET ALUEIDEN VÄLINEN JA KANSAIN- VÄLINEN YHTEISTYÖ PAIKALLINEN KUMPPANUUS INNOVA- TIIVISUUS MONI- ALAISUUS P E R I A A T T E E T

12 Leaderin vahvuuksia Laajin paikalliskehittäjien verkosto EU:ssa yhteensä Leader-ryhmää Leader-ryhmissä monipuolinen osaaminen Oman alueen kehittämiseen sitoutuneita ja innostuneita vapaaehtoisia maaseudun asukkaita sekä kuntien ja järjestöjen ihmisiä Toimiva esimerkki julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuudesta käytännössä Toiminta on monipuolista, alhaalta ylös lähtevää ja oman alueen näköistä Sivu

13 Leaderin haasteita Leader-toimintatavan ammattimaistuminen ja institutionalisoituminen vs. leader-periaatteet ja innovatiivisuus Leader-ryhmien monimuotoisuus ja erilaisuus tarkoittavat myös laatueroja Toimintaympäristön muutokset haastavat myös Leaderin uudistumaan? Sivu

14 II Maaseutuohjelma ja Leader Sivu

15 Sivu

16 Maaseutuohjelman tavoitteet Taustalla Eurooppa 2020 strategian tavoitteet: älykäs, osallistava ja kestävä kasvu Maaseutuohjelman 3 strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu

17 Maaseutuohjelman tavoitteet Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu, työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia Sivu 17

18 Määrälliset tavoitteet Tavoite josta Leaderryhmien osuus Koulutukseen osallistuneet henkilöt, hlö hlö Investointitukea saaneet maatilat, kpl Nuorten viljelijöiden aloitustukea saaneet, kpl Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen, markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen investoineet yritykset, kpl yritystä Eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet maatilat, kpl Neuvontaa saaneet maatilat, kpl Ympäristö- ja ilmastotoimiin sitoutuminen, % 83 % Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuminen, % 16 % Yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen, kpl yritystä Luodut työpaikat, kpl työpaikkaa Hankkeet - palveluiden ja kylien kehittäminen, kpl hanketta - laajakaistahankkeet, kpl yhteistyötoimet, Sivu kpl 310

19 Maaseutuohjelman julkinen rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä Sivu 19

20 Leader-toiminnan tavoitteet Näkökulma alhaalta ylös Vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa Saada mukaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä ja yhteisöjä paikalliseen kehittämistyöhön Aktiivinen verkostoituminen ja niissä vaikuttaminen Tarpeisiin vastaava, uudistunut paikallinen kehittämistyö Erityisesti panostetaan nuoriin, palveluihin ja kansainvälisyyteen Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Leader-ryhmien työhön

21 Leader-ryhmien julkinen rahoitus 300 milj. kaudella Sivu

22 Leader-ryhmien rahoitus Suuntaa-antava kehys Yhteensä Keskiarvo Pienin Suurin Reservi Yhteensä Sivu

23 Kehystarkistus 2018 ja 2020 sidonta- ja maksatustilanne Leader-periaatteiden noudattaminen arvioinnit ja raportit valvontahavainnot julkisten varojen hallinnointi Leader-ryhmien esitykset ELYjen näkemykset Sivu

24 Vanhoja ja uusia erityispiirteitä Hallituksen kolmikantaisuus: 1. paikallinen julkinen hallinto, 2. yhteisöt (järjestöt, yhdistykset), 3. maaseudun asukkaat Syrjimätön ja avoin valintamenettely, käytetään valintakriteereitä Valintapäätöksiä tehtäessä vähintään 50 % annetuista äänistä on peräisin kumppaneilta, jotka eivät ole viranomaisia (yleisasetus) Julkisesta rahoituksesta 20 % kunnilta Yksityisen rahoituksen tavoite 35 % kokonaisrahoituksesta Leader-toimissa julkisen tuen enimmäismäärä euroa

25 Vanhoja ja uusia erityispiirteitä Sähköinen asiointi Leader-ryhmien kautta ei haeta erityisympäristötukia eikä ei-tuotannollisia investointeja: haku suoraan ELYkeskuksesta, ei Leader-ryhmän lausuntoa Maksuhakemukset suoraan ELY-keskukseen, Leaderryhmällä edelleenkin myös tässä neuvontatehtävä MMM valitsee Leader-ryhmät ja hyväksyy paikalliset maaseudun kehittämisstrategiat MMM osoittaa varat vuosittain myöntövaltuuksina Leader-ryhmälle Toimintarahalla erillinen kiintiö Ohjelmakausi , n+3 -sääntö

26 Leader-ryhmät Suomessa ryhmää + Ahvenanmaa Rekisteröityneitä yhdistyksiä 6000 jäsentä Julkinen rahoitus 300 M (per ryhmä 3-11 M, keskimäärin 5 M ) Kattaa kaikki maaseutualueet Levitetään kaupunkeihin Suomalaisen Leaderin 20-vuotisjuhla

27 Paikallisen toimintaryhmän kriteerit Maaseutu - kaikki alle asukkaan kunnat ja kaupungit kokonaisuudessaan voidaan katsoa maaseuduksi - Yli as ja asukkaan keskustaajama ulottuu sen alueelle, Leader-toimintaryhmän tulee alueella tehdyn yhteisen suunnitelman mukaisesti rajata kaupunkimaiset keskukset ulkopuolelle Oikeustoimikelpoisuus, hallituksen kolmikanta: todennettava hakemuksesta Riittävä jäsenmäärä (jäsenmaksu, ajantasainen jäsenrekisteri) Taloudellinen osaaminen ja kyky hoitaa hallinnollisia tehtäviä: miten tehtävät on organisoitu Sivu

28 Säädösperusta Sivu

29 Keskeisimmät maaseutuohjelmaa koskevat EU-säädökset maaseutuasetus N:o 1305/2013 yleisasetus N:o 1303/2013 horisontaaliasetus N:o 1306/2013 horisontaaliasetuksen täytäntöönpanoasetus N:o 809/2014 suorien tukien asetus N:o 1307/2013 maaseudun kehittämisen delegoitu asetus N:o 807/2014 täytäntöönpanoasetus N:o 808/2014. Sivu

30 Maaseutuasetus ja Leader (artiklat 42-45, 65) LEADER ja paikalliset toimintaryhmät - mahdollisuus ennakkoon valmistelutuki Sivu 30 - aloituspaketti uusille ryhmille - pilottihankkeet - valmiuksien kehittämine, koulutus ja verkostoituminen: paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano alueiden tai valtioiden väliset yhteistyöhankkeet, kumppanit - yhteistyöhankkeet on hyväksyttävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua hankkeen toimittamispäivästä toimintakustannukset osuus 25 %, rahoitus päärahastosta

31 Maaseutuasetus ja Leader (artiklat 42-45, 65) Leader-toimintatapa pakollinen jäsenmaille maaseuturahaston rahoitusosuudesta vähintään 5 % Leaderiin maaseuturahaston rahoitusosuus %, poikkeuksena mm. Leader, jossa voi olla 80 % (90%) luku 3 verkostoituminen luku 4: maaseutualueiden innovatiivisuudesta, paikallisesta yhteistyötä annettava palkinto Sivu 31

32 Keskeisimmät kansalliset säädökset Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta 28/2014 Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta (80/2015) Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (1174/2014) Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisohjelman varoista myönnettävästä teknisestä avusta (395/2014) Laki maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista 27/2014 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista (295/2014) Sivu

33 III Paikallinen kehittämisstrategia kaiken keskiössä Sivu

34 Paikallinen kehittämistyö yleisasetuksessa, artiklat paikallisyhteisöjen (community-led local development) kehittämishankkeiden määrittely paikallisten kehittämisstrategioiden määrittely Sivu 34 - paikallisten kehittämisstrategioiden valintakomitea, valinnat tehtävä mennessä - päätöksessä kaikkien rahastojen rahoitusosuudet sekä täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten tehtävät paikallisten toimintaryhmien tehtävät - ottaa vastaa tukihakemukset ja arvioi ne - valitsee toimet ja vahvistaa tuen määrän sekä tarvittaessa esittää ehdotukset elimelle, joka vastaa tukikelpoisuuden tarkistamisesta ennen hyväksyntää - seuraa paikallista kehittämisstrategiaa

35 Hyvän paikallisen kehittämisstrategian kriteereistä Hankevalintakriteereiden merkitys korostuu entistä enemmän Oppimissuunnitelma: oppimisen, osaamisen kehittämisen ja sen siirtämisen suunnitelmallisuus ja systemaattisuus. Käytännönläheisesti. Viestintäsuunnitelma: sisäinen ja ulkoinen - Kohderyhmät, mitä tehdään, miten, milloin ja kenen toimesta? Yksityisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 35 % Paljonko haetaan Maaseuturahastosta; kuntarahoitus könttäsummana 20 % Sivu

36 Leader-toimintatavan kehittämisen foorumit Paikallisella tasolla Alueellisella tasolla ja alueiden välillä Kansallisella tasolla - Hallinnon Leader-vastaavien työryhmä - Leader-asiantuntijaryhmä MMM:n, Mavin ja maaseutuverkoston tukena - Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä YPK - Maaseutuverkoston Leader-työryhmä - Suomen Kylätoiminta ry:n Leader-jaosto - Yhteiset tapaamiset ja MMM:n, Mavin ja maaseutuverkoston koulutukset ja seminaarit Kansainvälisellä tasolla Sivu

37 #leaderfi Sivu

38 Lisätietoa Leader LEADER Gateway, The European Network for Rural Development (ENRD), Euroopan komissio Leader-ryhmät Suomen Kylätoiminta ry:n sivuilla The European LEADER association for Rural Development ELARD Sivu

39 Kiitos! Leader on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaaksi

40 Leaderin ajankohtaista Uusien Leader-työntekijöiden koulutus , Hämeenlinna Sivu

41 Ajankohtaista MMM:ssä Ohjelmakauden analysointi ja loppuraportti Ohjelmakauden ensimmäinen vuosiraportti Ohjelmakauden valmistelun aloitus Simply better CAP post mission impossible? Kehystarkistuksen valmisteluryhmän asettaminen ja ryhmien tarkempi ohjeistus, kevät ja syksy 2016 Hallitusten kolmikantojen raportointi sähköinen lomake tulossa Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen vahvistaminen & levittäminen kaupunkeihin Maakuntauudistus ja Tulevaisuuden kunta Mikä on Leaderin tulevaisuus? Sivu