Liite 1. Hankinnan kohde SELVITYS MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA MAATALOUSALAN KILPAILUKYKYYN

Transkriptio

1 1(5) Liite 1. Hankinnan kohde SELVITYS MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA MAATALOUSALAN KILPAILUKYKYYN 1. Taustaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa (jäljempänä maaseutuohjelma, löydettävissä on useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vaikuttaa maatalousalan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tähän liittyviä asioita on kuvattu maaseutuohjelmassa mm. luvussa 4 (SWOT ja tarpeiden määrittely), luvussa 5 (interventiologiikka) ja luvussa 8 seuraavat toimenpiteet: - Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (M04); - Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (M06); - Peruspalvelut ja kylien kunnostaminen maaseutualueilla (M07); - Ympäristökorvaukset (M10); - Luonnonhaittakorvaukset (M13); - Yhteistyö (M16); ja - Leader (M19). Maaseutuohjelman toteutus edellyttää tulosten ja vaikutusten säännöllistä arviointia. Tämä selvitys koskee maaseutuohjelman arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa kuvattuja tavoitteita Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu (luku 8.5) ja Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia (luku 8.6) sekä maatilojen ja elintarvikealan yritysten osalta Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat (luku 8.4). Arvioinnin toteuttamissuunnitelma on löydettävissä 2. Tehtäväkuvaus ja tulosten hyödyntäminen 2.1. Sisältö Tässä selvityksessä tarkastellaan maaseutuohjelman tuloksellisuutta ja vaikutuksia maatalousalan kilpailukykyyn eli maatalouden kilpailukykyyn, rakennekehitykseen, maataloustuotteiden jalostukseen maataloustuotteiksi ja pidemmälle jalostetuiksi elintarvikkeiksi sekä maatalouden monipuolistamiseen. Selvityksen kohteena ovat seuraavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 artiklan 5 kohdealat ja niihin vaikuttavat toimenpiteet: 2A: Kaikkien maatilojen taloudellisen suorituskyvyn parantaminen sekä maatilojen rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen helpottaminen, erityisesti markkinoille osallistumisen ja markkinoille suuntautumisen sekä maatalouden monipuolistamisen lisäämiseksi. - Maatalousinvestoinnit (M04.1); - Perustamistuki maatilojen monipuolistamiseen muille toimialoille kuin elintarvikealalle (M06.2); - Investoinnit maatilojen monipuolistamiseen muille toimialoille kuin elintarvikealalle (M06.4);

2 2 - Luonnonhaittakorvaukset (M13); 2B: Riittävän ammattitaitoisten viljelijöiden maatalousalalle pääsyn ja erityisesti sukupolvenvaihdosten helpottaminen. - Nuorten viljelijöiden aloitustuki (M06.1). 3A: Alkutuottajien kilpailukyvyn parantaminen kytkemällä heidät paremmin maatalouselintarvikeketjuun maataloustuotteiden arvoa lisäävien laatujärjestelmien, paikallisten markkinoiden edistämistä sekä menekinedistämistä koskevien toimien, lyhyiden jakeluketjujen, tuottajaryhmien ja -organisaatioiden sekä toimialaorganisaatioiden avulla. - Yritysinvestoinnit (M04.2) - Investoinnit elintarvikealalla toimiville maatiloille ja pk-yrityksille, joilla ei ole maatilakytkentää (M04.2 ja mahdollisesti joiltakin osin M06.4); - Perustamistuki maatilojen monipuolistamiseen elintarvikealalle (M06.2); - Yhteistyö, innovaatioryhmät (M16.1.); - Yhteistyö, pilotit, uudet tuotteet ja menetelmät (M16.2); - Yhteistyö, lyhyet toimitusketjut (M16.4.); - Yhteistyö, maataloustoiminnan monipuolistaminen (M16.9); - Leader (M19.2); - Leader (M19.3). 3B: Maatilojen riskien ehkäisemisen ja hallinnan tukeminen. - Maatalousinvestoinnit (M04.1); - Palvelut ja kylien kehittäminen, pieninfrastruktuuri (M07.2); - Palvelut ja kylien kehittäminen, paikalliset palvelut (M07.4); - Ympäristökorvaukset (M10); - Yhteistyö, innovaatioryhmät (M16.1.); - Yhteistyö, pilotit, uudet tuotteet ja menetelmät (M16.2); - Yhteistyö, ilmastonmuutos (M16.5). Vuoden 2017 selvityksessä painotetaan erityisesti seuraavien toimenpiteiden vaikutuksien arviointia maatalousalan kilpailukykyyn: maatalousinvestoinnit (M04.1), maataloustuotteiden jalostus yritysinvestointien osalta (M04.2), tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (M06), ympäristökorvaukset (M10), luonnonmukainen tuotanto (M11), luonnonhaittakorvaukset (M13) ja eläinten hyvinvointikorvaukset (M14). Vuoden 2019 selvityksessä arvioidaan laajemmin maaseutuohjelman vaikutukset maatalousalan kilpailukykyyn. 2.2 Tavoite Hankintasopimuksen tavoitteena on tuottaa selvitys maaseutuohjelman maatalousalan kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden toteutuksesta, tuloksista (tuloksellisuudesta) ja vaikutuksista. 2.3 Arviointia koskevat säädökset Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 art. 54 ja 56 (arviointia koskevat säädökset) Asetuksen (EU) N:O 808/2014 art. 14 ja liitteet IV ja V (indikaattorit ja arviointikysymykset)

3 3 2.4 Tulosten käyttö Selvityksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto kehittävät toimenpiteiden sisältöä ja toimeenpanoa sekä saavat aineistoa tulevien EU-säädösten valmisteluun. Selvityksen tietoja käytetään EU-raportoinnissa Kuvaus selvityksestä ja arviointikysymykset Selvityksessä vastattavat arviointikysymykset ja niiden tarkennukset sekä niihin liittyvät indikaattorit on kuvattu maaseutuohjelman arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa. Aineistona voidaan käyttää em. suunnitelmassa kuvattuja aineistoja täydennettynä muilla aineistoilla kuten Hyrrä-tietojärjestelmästä saatavilla tiedoilla. Selvityksessä käsitellään ainoastaan maaseutuohjelman toimenpiteiden tuottamia vaikutuksia. Arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa on EU:n ja kansallisia kysymyksiä, joihin selvityksessä on vastattava: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on edistetty pienyritysten monipuolistamista, perustamista ja kehittämistä sekä helpotettu työpaikkojen luomista? (Kohdeala 6A, KOM 16) Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan parannettu tuettujen maatilojen taloudellista suorituskykyä ja helpotettu maatilojen rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista erityisesti markkinoille osallistumisen ja markkinoille suuntautumisen sekä maatalouden monipuolistamisen avulla? (Kohdeala 2A, KOM 4) Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu riittävän ammattitaitoisten viljelijöiden maatalousalalle pääsyä ja erityisesti helpotettu sukupolvenvaihdoksia? (Kohdeala 2B, KOM 5) Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu maatilojen riskien ehkäisemistä ja hallintaa? (Kohdeala 3B, KOM 7) Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty YMP:lla olevaa tavoitetta edistää maatalouden kilpailukykyä? (KOM 27) Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan parannettu alkutuottajien kilpailukykyä kytkemällä heidät paremmin maatalouselintarvikeketjuun maataloustuotteiden arvoa lisäävien laatujärjestelmien, paikallisten markkinoiden edistämistä ja menekinedistämistä koskevien toimien, lyhyiden jakeluketjujen, tuottajaryhmien ja -organisaatioiden sekä toimialakohtaisten organisaatioiden avulla? (Kohdeala 3A, KOM 6) Missä määrin eläinten hyvinvointiin ja lähiruokaan panostaminen on lisännyt kuluttajien kotimaisen ruuan kysyntää ja arvostusta? (Kansallinen) Onnistuivatko valintakriteerit tunnistamaan ohjelman tavoitteita parhaiten edistävät hankkeet ja investoinnit? (kansallinen) Tuloksellisuusselvityksessä vuonna 2017 on vastattava em. kysymyksiin 19, ja 30 sekä alustavasti 36. Ohjelman toimenpanon tilanteen ja selvityksen käynnistymisen aikataulun johdosta vuoden 2017 selvitys on suppeampi kuin vuoden 2019 selvitys maaseutuohjelman vaikuttavuudesta. Selvityksessä voidaan tuetuista investointihankkeista esittää vuosilta perustietona lähinnä kappalemäärät ja myönnetyn tuen määrä, mutta samalla myös tarkastellaan hankkeiden sisältöä ja muodostetaan profiili tukea saaneista maatiloista ja yrityksistä. Selvityksessä analysoidaan tulosindikaattoreita ja niiden tarkempia taustatietoja kuten maaseutuohjelmasta rahoitusta saaneiden maatilojen määrää suhteessa kaikkien maatilojen lukumäärään (Tulosindikaattori R1), jonka osalta voidaan tarkastella esimerkiksi tukea saaneiden maatilojen jakautumista tuotantosuunnittain ja alueellisen sijoittumisen mukaan. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista vastata arviointikysymyksen osaan, missä määrin tuen avulla on parannettu tuettujen maatilojen taloudellista suorituskykyä.

4 Lisäksi selvityksessä on luotava metodologia ohjelman täydentävälle tulosindikaattorille R2 Tuettujen maatilojen maatalouden tuotoksen/vuosityöyksikkö muutos ( /AWU) ja laskettava sen arvo mahdollisuuksien mukaan. Indikaattorissa on otettava huomioon kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat kohdealueelle 2A. Lisätietoja indikaattorin laskentamenetelmistä: Selvityksessä tulee analysoida, missä määrin on helpotettu maatilojen markkinoille osallistumista ja suuntautumista ja miten toimintaa on monipuolistettu maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Selvityksessä tulee myös esittää missä määrin on parannettu alkutuottajien kilpailukykyä kytkemällä heidät paremmin maatalouselintarvikeketjuun lyhyiden jakeluketjujen avulla esittämällä osuus tuetuista maatiloista, jotka harjoittavat maataloustuotteiden jalostusta ja elintarvikkeiden valmistusta mukaan lukien lyhyet jakeluketjut ja suoramyynti paikallisille markkinoille. Maatilojen lisäksi tarkastelu kattaa kaikki maaseudun yritystukea saaneet elintarvikealan pk-yritykset. Vaikuttavuusselvityksessä vuonna 2019 on vastattava kaikkiin em. kysymyksiin, laskettava arvo tulosindikaattorille R2 ja analysoitava tulos- ja vaikuttavuusindikaattorit. Selvityksessä on arvioitava maaseutuohjelman vaikutusta ja toteutuksen onnistumista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) kumppanuussopimuksen temaattisen tavoitteeseen Pienten ja keskisuurien yritysten, maatalousalan sekä kalastus- ja vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantaminen. Selvityksen puitteissa on tehtävä analyysi tuottavuuskehityksestä, joka toimii aineistona kysymykseen 29. Analyysissä pitäisi esim. selvittää tuottavuuskehitystä: - alueittain, tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain; - verrattuna investoivia ja ei-investoivia maatiloja. Luonnonhaittakorvauksen vaikutusta maatalouden kilpailukyvyn kehitykseen arvioidaan toteuttamissuunnitelmassa kuvattujen vaikuttavuusindikaattoreiden lisäksi mm. vertailemalla pellon ja tuotantopanosten hintojen kehitystä Suomessa ja EU-maissa. 3. Raportointi ja ohjaus Selvityksen tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö. Työtä ohjaa valittava ohjausryhmä. Tutkimuksen tekijällä on oltava valmius esittää ohjausryhmälle ja maa- ja metsätalousministeriölle selvityksen alustavia tuloksia myös toteutusjakson aikana (kohta 5). Loppuraportin tulee sisältää suomenkielinen raportti, tiivistelmä sekä englannin ja ruotsinkielinen tiivistelmä. Selvitykseen sisältyvien arviointikysymysten osalta on vastauksien lisäksi esitettävä kuvaus vastauksen metodologiasta. Kysymyksiin liittyvien indikaattorien laskennallinen brutto- ja nettoarvo on esitettävä. Arviointien tuloksia ja havaintoja toivotan esitettävän myös karttapohjalla ja muuten visualisoiden. Kuten esim. maatalousyritysten osalta kartta-aineistossa esitetään maatalouden investointitukea saaneet maatilat, maataloustuotteiden jalostukseen ja elintarvikkeiden valmistukseen yritystukea saaneet maatilat ja muut yritykset sekä muuhun yritystoimintaan tukea saaneet maatilat. Tarkoituksena on tarkastella ruokaketjun alkupään toimijoiden sijoittumista Manner-Suomessa. Lisäksi on esitettävä kartta-aineisto maatiloista, jotka ovat monipuolistaneet toimintaansa maatalouden ulkopuolelle. 4. Menetelmät ja käytettävissä olevat tietolähteet Selvityksen tekijän käyttöön on ainakin seuraavia aineistoja: - Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät. (ETLA&LUKE, ). - Ruokapoliittinen selonteko 4

5 - Maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteen tuloksista on käynnistynyt selvitys (11/2016-3/2019, MDI), jonka tulokset saadaan käyttöön, kun selvitetään neuvonnan yhteyttä maatalouden kilpailukyvyn kehitykseen kokonaisuutena. - Sukupolvenvaihdokset ja maatilojen kehittäminen (Minna Väre, Luke) - Makera 2017-haku: Eläinten hyvinvointimerkintä. - Selvitys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyneen eläinten hyvinvoinnin tuen vaikutuksista. MMM julkaisusarja 2015:8 Maaseutuohjelmassa toimenpide on entistä laajempi ja koskee nautoja, sikoja, siipikarjaa, lampaita ja vuohia. Tuottajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella korvausjärjestelmä on tärkeä, mutta merkitystä kilpailukyvyn parantamiseen ei ole selvitetty. - Luonnonhaittakorvausten merkitystä on selvitetty aiemmin ohjelmakausi : Suomen+maaseudun+kehitt%C3%A4misohjelman j%C3%A4lkiarviointi.pdf/023c4e7d- 2cbb-477c-bd60-289fd4a07d6a ohjelmakausi : viointi_nettiversio.pdf/b7fed3ea-a2b6-406d-9dfe-be83c4b6b468 - Agrikaattori - Maaseutu.fi Tarjouksessa on esitettävä ne menetelmät ja aineistot, joita selvityksessä pääasiassa tullaan käyttämään. Arviointiotteen on oltava kontrafaktuaalinen eli on arvioitava sitä, mikä maaseutuohjelman ja ao. toimenpiteiden vaikutus muutokseen on ja mitä olisi tapahtunut, jos tätä ei olisi toteutettu. Aineistoina käytetään maaseutuohjelman arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa kuvattuja aineistoja sekä mm. toimenpiteiden maksatustietoja, maaseutuohjelman vuosikertomuksia ja maaseutu.fi -sivuston maaseutuohjelman toimenpiteiden seurantatietojen osiota. Selvityksen toteuttaja voi halutessaan ehdottaa myös muita käytettäviä menetelmiä tai aineistoja Selvityksen arvioitu aikataulu 3/2017 Selvityksen tekijän valinta 4/2017 Tarkennetun työsuunnitelman käsittely ja sopimuksen teko 5/2017 Tuloksellisuusraportti ohjausryhmälle 5/2018 Väliraportti ohjausryhmälle 3/2019 Vaikuttavuusraportin luonnos ohjausryhmälle 4/2019 Loppuraportti tilaajalle