Maaseudun kehittäminen

Transkriptio

1 Maaseudun kehittäminen Pirjo Pöllönen Kaakkois-Suomen ELY -keskus Sivu

2 Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella /ohjelmarakenne 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma Toimintaryhmien paikalliset kehittämisohjelmat: - Oivalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä Vaarin /Länsi- Saimaan kehittämisyhdistys ry - Virtauksia ja valintoja /Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry - Paikallista kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti /Pohjois-Kymen Kasvu ry - Sepra 2020 /Sepra ry Sivu

3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Helmikuu 2014 Sivu

4 Eurooppa strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu

5 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu

6 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Sivu

7 Ohjelmavalmistelun aikataulua Elokuu Kumppanuussopimuksen valmistelu Parlamentin ja neuvoston asetusten julkaisu Joulukuu Komission toimeenpanosääntöjen hyväksyminen Toukokuu Maaseudun kehittämisohjelman hyväksyntä Syyskuu Lausuntojen käsittely Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Talouspoliittinen ministerivaliokunta Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Kumppanuussopimus komissioon Ohjelmaluonnoksen toinen versio Ohjelman käsittely valtioneuvostossa Koulutukset käynnistyvät Ohjelma komissioon. Neuvottelut komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty Sivu

8 Maaseutuohjelman rahoitus Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Toimenpide milj. euroa Maatalouden ympäristö ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta Luonnonmukainen maatalous 326 Eläinten hyvinvointi 458 Luonnonhaittakorvaukset yht., josta osarahoitettu (EU ja kansallinen) kokonaan kansallinen rahoitus* Maatalouden aloittamis ja investointiavustukset 407 Leader 300 Yritys ja hanketuet sekä tekninen apu 691 Yhteensä * Sisältää siirtoa maa ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin. Sivu

9 Neuvonta (uutta) 1/2 Osaamisen lisääminen Neuvojat kilpailutetaan Viljelijä valitsee tarvitsemansa aihealueen neuvojan listasta Neuvonta tilan tarpeiden perusteella, ei annettuina osioina, vrt. nykyinen tilaneuvonta Tuki maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajasti: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot Liiketoiminnan suunnittelun neuvonta rahoitetaan kansallisesti osana investointitoimenpidettä Sivu

10 Maaseudun yritystuet Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista. Tuen saajia voivat olla mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset mukaan lukien maatilat ( Annex I maataloustuotteet, esim. myllytuotteet). Tukea myös elintarvikkeiden jalostukseen ( Non-Annex I ) mikroyrityksille ja pienille yrityksille sekä maatiloille Tavoitteena on vahvistaa paikallistuotantoa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Sivu

11 Maaseudun yritystuet Muu kuin annex I -yritys, pieni ja mikrokokoluokka: Uuden yrityksen perustaminen - Edellytyksenä liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan (max euroa / yritys) Ei myönnetä hakijalle, joka saa nuoren viljelijän aloitustukea eikä hakijalle, joka saa tukea starttirahajärjestelmän kautta (TEM). Toimivan yrityksen kehittäminen (yritystoiminnan uusiutuminen) - Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan Innovatiiviset kokeilut (asiakas- ja markkinalähtöisyys) - Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisenperusteella tuki maksetaan. Max / yritys /kausi Jäsenmaan määriteltävä maaseutualue, jolla tuki mahdollinen. Sivu

12 Maaseudun kehittämishankkeet Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Ammatillinen koulutus, maa- ja metsätalousala sekä pkyrittäjät kohderyhmänä Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, tila- ja yritysvierailut Valtiontukisäännöt huomioitava Leaderissa voi olla laajempi sisältö Sivu

13 Maaseudun kehittämishankkeet Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Maaseudun palvelumallien kehittäminen, kokeilut, pilotoinnit Kylien kehittämishankkeet, monipuoliset mahdollisuudet Pieninfrastruktuuri pienimuotoiset investoinnit mm. tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta ei laajakaistojen runkoverkkoja Suunnittelu, toteutus, investoinnit Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi Sivu

14 Yhteistyö Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista Tuettavalla hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho esim. koulutus- tutkimus- tai neuvontaorganisaatio tai tuottajien organisaatio. Tavoitteina mm. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille ja kansainvälisten yhteyksien kehittymistä. Synnyttää uusia klustereita mm. biotalousalalle, maaseudun uusien palvelutuotteiden kehittäminen. Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Sivu

15 Yhteistyö: EIP (European Innovation Partnership) ja innovaatioryhmät Voidaan perustaa erityisiä maaseudun innovaatioryhmiä Ryhmät toteuttavat maatalouden (myös metsätalous) tuottavuutta ja kestävyyttä edistävää eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP). Ryhmän tulee koostua tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaation kehittämiseksi loogisten markkinatoimijoiden edustajista. Ryhmä toteuttaa alueellaan tai teemansa mukaisesti suunnittelemaansa innovaatioon tähtäävää hanketta enintään [3 v.] ajan. Valintaryhmä käsittelee hakemukset hyväksyttävyys- ja valintakriteereiden mukaisesti. Ryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa. Sivu

16 Leader Paikallisen kehittämisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen, myös kansainvälisyys korostuu Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Sivu

17 Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle Sähköinen asiointi Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt - Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lump sum/flat rate) Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Jaksotettu haku ja valintakriteerien käyttö jatkuvan haun sijaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat osana Maaseutuvirastoa. Valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta Sivu

18 Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma (luonnos) Maaliskuu 2014 Sivu

19 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailu- ja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti. Strategiset painopisteet: - Toimiva elintarvikeketju - Metsätalous ja bioenergia - Matkailu - Paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen - Luonnonvarat vahvuutena - Maaseudun infrastruktuuri - Yrittäjyyden vahvistaminen. Läpileikkaavina teemoina rajan läheisyys sekä kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu Sivu

20 EU-prioriteetit Kaakkois-Suomessa toteutetaan kaikkia kuutta ohjelman prioriteettia: 1. Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla 2. Maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden lisääminen 3. Elintarvike ja non food ketjun organisoitumisen ja maatalouden riskienhallinnan edistäminen 4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla 6. Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla. Sivu

21 Toimenpiteet Kaakkois-Suomessa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Yhteistyö LEADER Sivu

22 Koulutus ja tiedonvälitys Koulutusta viljelijöille, yrittäjille, maaseutuväestölle Tavoitteena mm. yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, metsänhoidon, ympäristönsuojelun ja energiatehokkuuden edistäminen ja maaseudun infrastruktuurin kehittäminen. Parannetaan yritysten valmiuksia rajan läheisyyden hyödyntämiseen Esimerkkejä toimenpiteistä: Sukupolvenvaihdoksiin liittyvä valmennus Maaseutuyrittäjien kansainvälistymistä edistävä koulutus Maatalousyrittäjien täydennyskoulutus. Elintarvikeyrittäjien täydennyskoulutus. Maaseudun mikroyrittäjien täydennyskoulutus ja yritysneuvonta Metsänomistajille suunnattu tiedonvälitys. Maaseudun asukkaille ja yhdistyksille suunnattu koulutus ja tiedonvälitys. Sivu

23 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Maatilojen investointituki Esimerkkejä toimenpiteistä: Tuotantotoiminnan kannalta tarpeellisen rakennuksen tai rakennelman uudisrakentaminen, peruskorjaaminen ja laajentaminen Rakennuskannan parantaminen tilan pitkänaikavälin tarpeisiin Koneiden, laitteiden ja tietokoneohjelmistojen hankinta Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät energialaitokset Lannan käyttöä tehostavat investoinnit Tilan energiakäytön tehostamista ja energiainvestointien tarpeellisuutta selvittävät energiakatselmukset Salaojitus Ympäristöinvestoinnit Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Kosteikkoinvestoinnit Sivu

24 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Yritystuki Kohderyhmänä maatilat ja elintarvikealan mikro- ja pk-yritykset Edistetään lähiruuan tuotantoa, markkinointia ja saatavuutta ja elintarvikkeiden vientiä Yrityksillä paremmat valmiudet tehdä yhteistyötä ammattikeittiöiden ja vähittäiskaupan kanssa Esimerkkejä toimenpiteistä: Tuotannon laajentaminen, monipuolistaminen ja uudelleensuuntaaminen Uuden teknologian käyttöönotto ja uusien tuotantomenetelmien ja toimintamallien kehittäminen Luomuelintarvikkeiden jatkojalostaminen Logistiikan ja toimitusvarmuuden kehittäminen Tuoteturvallisuuden kehittäminen Suoramyynnin edistäminen Sivu

25 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Yritystuki investointeihin ja kehittämiseen Tavoitteena yritysten perustaminen, uudistuminen, kansainvälistyminen ja energia- ja resurssitehokkuuden lisääminen Strategiasta nousevat painopisteet: Matkailuyrittäjyys, hyvinvointiyrittäjyys, uusiutuvaan energiaan liittyvä yritystoiminta, puun jatkojalostus ja puutuotteiden valmistus, metsäpalveluyrittäjyys. Esimerkkejä toimenpiteistä: Uuden yritystoiminnan käynnistäminen Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Uuden teknologian käyttöönotto Yritysten kansainvälistyminen Sivu

26 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Kehittämishankkeet ja yleishyödylliset investointihankkeet Esimerkkejä Uusien palvelumallien kehittäminen maaseudun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi Nuorison työllistämistä edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toiminta Ennalta ehkäisevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen Historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden rakennusten ja maisemien kunnostaminen Kaakkoissuomalaisen kulttuurin (esim. ruoka, käsityöt, taide, musiikki) edistäminen Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnostaminen Sivu

27 Yhteistyö Kehittämishankkeet Painopisteitä: Elintarvikeketjun kilpailukyky, matkailun edistäminen, puun käytön monipuolistaminen, biotalouden edistäminen, maaseudun palveluiden turvaaminen Esimerkkejä toimenpiteistä: Tilojen välisen yhteistyön kehittäminen Elintarvikeyritysten yhteistyön kehittäminen esim. liittyen laadunhallintaan, logistiikkaa, resurssien yhteiskäyttöön ja kulutustottumusten muutosten ennakointiin. Luomu- ja lähiruuan arvostuksen ja menekin edistäminen, esim. yhteiset toimenpiteet alueen ruokakulttuurin esilletuomiseksi. Pienten elintarvikeyritysten ja kaupan ja ammattikeittiöiden yhteistyön edistäminen Sivu

28 Yhteistyö Uusien matkailutuotteiden ja palvelujen kehittäminen yhteistyössä eri toimialojen kanssa Green care liiketoiminnan kehittäminen ja koordinointi Bioenergian käytön edistäminen Metsänhoidon uusien menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto Puun käytettävyys-, muotoilu- ja työstämisosaamisen tutkiminen ja kehittäminen Sivu

29 LEADER LEADER -rahoituksella toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät toimintaryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisia tavoitteita. Toimenpiteet voivat olla paikallisia, alueellisia, alueiden välisiä tai kansainvälisiä kehittämis- tai yrityshankkeita. LEADER -toimintaryhmien rahoituskehyksestä toteutettavat hankkeet vastaavat johonkin EU:n kuudesta prioriteetista. Hankkeiden ei välttämättä tarvitse toteuttaa ohjelmaan valittuja toimenpiteitä. Sivu

30 Sivu

31 Arvio rahoituksesta Kaakkois-Suomessa (milj. ) Yht. ELYkeskus ,2 41,2 LEADER 18,5 Lisäksi: maa- ja puutarhatalouden aloitus- ja investointituet maatilojen ympäristöinvestoinnit Sivu