Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

TP1 Ravinnevirtojen kierrätys alkutuotannossa skenaariot. TP2 Ravinteiden kierto valuma-alueilla ja vesitöissä aineistojen kokoaminen

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Peltokuivatuksen tarve

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

KiertoVesi - Maatalouden ympäristökuormituksen ja lannan ravinteiden kierrätyksen nykytila 3/2016-5/2019, MaKeRa

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Vesistövaikutusten arviointi

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Ympäristö ja viljelyn talous

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Maatalous ja ympäristö

Transkriptio:

Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli Pieni valuma-alue Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset 1,2 milj. kasvulohkoa 50 000 maatilaa Paikalliskuivatus Vesistöalue Lannoitus Kevennetty muokkaus Talviaikainen kasvipeitteisyys Kerääjäkasvit Suojavyöhykkeet Muut ratkaisut Kuivatusvesien Määrä Pitoisuudet Tavoitetaso Kosteikot 2-taso uomat Viljelyjärjestelmät

8.4.2019 Viljelykierron vuosikalenteri o Kalenterivuosi vs. hydrologinen vuosi o Kasvukausi vs. ei-kasvukausi o Uuteen kasvukauteen valmistaudutaan jo edeltävän kasvukauden lopulla o Viljelykierto Lähde: Kierto Vesi-hanke, loppuraportti julkaistaan 5/2019

8.4.2019 1) Kyntö (20-25 cm) 2) Sänkimuokkaus (10-15 cm), 3) talviaikainen sänki, kylvömuokkaus (5 cm), 4) suorakylvö, pysyvä nurmi Lähde: Kierto Vesi-hanke, loppuraportti julkaistaan 5/2019

Valunnan ja kokonaistypen pitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu valuma-alueilla Phosphorus concentration (µg L -1 ) Fosforipitoisuus 1 000 1987 2010 Agricultural Mixed Forested P 800 600 400 200 0 11 Hovi 21 Löytäneenoja 81 Haapajyrä 22 Savijoki 71 Ruunapuro 43 Latosuonoja 51 Kesselinpuro 103 Myllypuro 121 Laanioja 14 Teeressuonoja 44 Huhtisuonoja Peltoviljelystä keskimäärin Fosforia1,1 kg/ha/vuosi 114 Vähä-Askanjoki Lähde: Tattari et. al. 2017

Runoff (l s -1 km -2 ) Valunnan ja kokonaistypen pitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu valuma-alueilla Nitrogen concentration (µg L -1 ) Valunta Typpipitoisuus 50 40 1981 2010 Agricultural Mixed Forested q 10 000 8 000 1981 2010 Agricultural Mixed Forested N 30 6 000 20 4 000 10 2 000 0 0 11 Hovi 21 Löytäneenoja 81 Haapajyrä 22 Savijoki 71 Ruunapuro 43 Latosuonoja 51 Kesselinpuro 103 Myllypuro 121 Laanioja 14 Teeressuonoja 44 Huhtisuonoja 114 Vähä-Askanjoki Tattari et al. 2017. Nutrient loads from agricultural and forested areas in Finland from 1981 up to 2010 can the efficiency of undertaken water protection measures seen. Environmental Monitoring and Assessment, 189(3), 1-25. 11 Hovi 21 Löytäneenoja 81 Haapajyrä 22 Savijoki 71 Ruunapuro 43 Latosuonoja 51 Kesselinpuro 103 Myllypuro 121 Laanioja 14 Teeressuonoja 44 Huhtisuonoja 114 Vähä-Askanjoki Peltoviljelystä typpeä keskimäärin 15 kg/ha/vuosi Lähde: Tattari et. al. 2017

Lähde: VEMU, Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden kokonaismäärät 8.4.2019

Maatalouden ympäristöohjelmien vaikuttavuus: Mallisyötteet rakennetutkimus 2009-10 ja 2015-26 sekä Mavin tietokanta 2017 Skenaario Peltoviljelyn kuormituksen muutos (%) K-aine PP DRP TotP N tot NO 3 -N Kuormitustaso tn vuodessa ei toimenpiteitä 1,177 *) 1 608 1 057 2 665 36 500 25 000 Keskimääräinen vuosikuormitus kg/ha 520 0,71 0,46 1,17 16,0 11,0 Rakennetutkimus 2009-10 (vuoden 2010 peltoala) o Peltotoimenpiteet - 16-12 9-4 - 13-16 o Suojavyöhykkeet -2-2 0-2 -1-1 o Kosteikot - - - - - - Rakennetutkimus 2015-16 (vuoden 2016 peltoalalla) -17-12 7-5 -14-16 Peltolohkorekisteri (2016-2017) (= nykytila) - 17-13 7-5 - 13-16 o Leudot talvet (nykytila) - 4 1 12 5-8 - 4 o Toimenpiteiden kohdentaminen kalteville (Mavi) - 35-27 7-13 - 13-16 o Kohdentaminen ja peltojen P-luvut < 10 mg l -1-35 -27-23 - 26-13 - 16 o Leudot talvet (kohdentaminen ja P-luvut) - 28-21 - 26-23 - 8-4 *) Milj. tn Lähde: Kierto Vesi-hanke, loppuraportti julkaistaan 5/2019

Toimenpiteet eri mittakaavoissa

Vesitalouden hallinta viljelyalueilla/kuivatusalueella Kuormituksen hallinta = veden laadun ja määrän hallintaa Kuivatus = veden määrän + veden laadun hallintaa Eri toimenpiteiden samanaikainen toteuttaminen kuivatusalueilla o 2-tasouomat - hidastavat veden nopeutta ja pidättävät kiintoainetta o Maan rakenteen parantaminen lohkotason kuivatus o Kuivatusvesien pitoisuuksia alentavat ympäristötoimenpiteet o Tarkoituksenmukainen viljely ja viljelykierrot o Uudet ympäristötoimenpiteet ja kokeilut Mitä siitä seuraa o Salaojituksen ja peruskuivatuksen integroituminen o Kuivatusalueen mittakaavan viljelyjärjestelmät o Maisema, monimuotoisuus, korvaushabitaatit, hyönteiset, linnut o Viljelijäyhteistyö uudelle tasolle

Peruskuivatusuomien uusi rooli a) Luonnontilainen b) Perinteinen uoma c) Liettynyt ja elpyvä uoma d) Palautettu tulvatasanteellinen uoma 2-profiilinen poikkileikkaus Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

Kuva: Samassa Vedessä-hanke, piirtänyt Turo Hjerppe

Maatalouden sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon Minkälaisia ongelmia maataloudessa, jotka tulisi nyt ratkaista Minkälaisia ongelmia lähitulevaisuudessa, joihin tulisi jo nyt varautua Mitä hyvää ja säilytettävää nykyisen ohjelman toimenpidevalikoimassa Minkälaisia uusia ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin ongelmiin Kohdentaminen miten se pitäisi ajatella Lohkotaso, tilataso, valuma-alue, vesistöalue Esim. suojavyökkeet vs. Kipsi Mitä uusia ideoita ja kehittämistarpeita Miten tulevaa ympäristöohjelmaa kehittäisit