EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Samankaltaiset tiedostot
Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Metsäenergian rooli energia- ja ilmastostrategiassa, EU:n tuomat reunaehdot ja epävarmuus

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Fortumin Energiakatsaus

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp. Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Valtakunnalliset metsäbiotalouden tavoitteet ja metsäalaa koskevat ajankohtaiset EU:n aloitteet

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN. Suuri valiokunta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Metsäenergian hankinnan kestävyys

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Suomen arvion mukaan sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.

Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Energian tuotanto ja käyttö

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Pariisin ilmastosopimus

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Eurooppa matkalla energiaunioniin

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston direktiiviksi. valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä (uudelleenlaadittu)

Transkriptio:

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä Kaisa Pirkola MMM Luonnonvaraosasto Biobisnestä Pirkanmaalle-seminaari 12.4.2017

EU:n uusiutuvan energian tavoitteet 2030 - puitteet muuttuvat 2020 20 % RES tavoite EUtasolla 2030 Vähintään 27 % REStavoite Kansalliset sitovat REStavoitteet Tavoite sitova EU-tasolla Esim. Suomella 38% Erillinen RESalatavoite liikennesektorille Ei kansallisia tai sektorikohtaisia tavoitteita

Ajankohtaisia metsiä koskevia energia- ja ilmastosektorin EU-lainsäädäntöesityksiä Energiaunioni Komission ehdotus LULUCFsektorin liittämiseksi osaksi EU:n ilmastokehystä Energiaunionin hallintomalliasetus - edellyttää kansallisia UE-suunnitelmia ja sisältää uusia raportointivaatimuksia Uusiutuvan energian direktiivi RES II - sis. biomassan kestävyyskriteerit

Komission esitys biomassan kestävyyskriteereiksi Komissio julkaisi 30.11.2016 talvipaketin, jossa mukana esitys uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi - RES II Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta RES II-direktiivi luo kestävyyskriteerit myös kiinteille biomassoille, joita käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa Nykyiset kriteerit koskevat vain liikenteen biopolttoaineita Nykyisen RES-direktiivin no go aluekriteerit eivät koske enää metsäbiomassoja Jatkossa sama tarkastelu riippumatta siitä päätyykö metsäbiomassa sähkön ja lämmön tuotantoon vai liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen Nykyisin voimassaolevan RES-direktiivin (2009) no go aluekriteerit, kuten aarniometsiä (primary forest) koskeva kriteeri korvataan komission esityksessä riskipohjaisen mallin tarkasteluilla

Mihin kestävyyskriteerit vaikuttavat? Kestävyyskriteerien täyttyminen on ehto sille että vain kestävistä biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä saa tukea - vrt esim. metsähakkeen sähköntuotantotuki vain kriteerit täyttävä bioenergia on laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla vain kriteerit täyttävän bioenergian saa laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön

Miten metsäbiomassan tuotannon kestävyys todennetaan? Metsäbiomassan tuotannon kestävyys voidaan todentaa maatasolla (country) Edellytetään tiettyjen järjestelmien, toimintatapojen ja/tai lainsäädännön olemassaoloa Komission esittämä lähestymistapa on kaksiportainen: jos tietoja ei ole saatavilla maatasolla, voidaan vastaavat tiedot antaa metsälön/metsätilan osalta Esitetty nk. riskipohjainen malli on parannus verrattuna komission aiempaan valmisteluun, jossa kestävyys olisi pitänyt osoittaa yksittäisen energiapuuerän tai korjuukohteen osalta

Metsäbiomassojen tuotannon kestävyys Maatason vaatimukset Jotta sähkön ja lämmön sekä nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa käytettävä metsäbiomassa olisi kestävää, maassa (country) tulee olla seuraavat kansalliset tai alueelliset lait ja käytössä on seuranta- ja edistämisjärjestelmiä, joilla varmistetaan että Hakkuut tapahtuvat hakkuuluvan mukaisesti Metsät uudistetaan hakkuun jälkeen Alueita, joilla on korkea suojeluarvo, mukaan lukien kosteikot ja suot/turvemaat, suojellaan Hakkuiden vaikutukset maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen minimoidaan Hakkuut eivät ylitä metsien pitkän aikavälin tuottokykyä

Metsäbiomassojen tuotannon kestävyys Jos maatason tietoa ei ole, voidaan samat seikat osoittaa metsälön tai metsätilan tasolla Hakkuut tapahtuvat laillisen luvan mukaisesti, metsät uudistetaan hakkuun jälkeen, korkean suojeluarvon omaavia alueita ml. kosteikot ja suot/turvemaat suojellaan, hakkuiden vaikutukset maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen minimoidaan, hakkuut eivät ylitä metsän pitkän aikavälin tuottokykyä Riskipohjaisen mallin sisältöön ja käytännön toteutukseen liittyy lukuisia avoimia kysymyksiä Toimijoiden rooli? Maatason menettelyn käytännön toteutus? Useiden termien tulkinta; hakkuulupa; korkean suojeluarvon omaavat alueet; vaikutusten minimointi jne?

LULUCF-vaatimukset Jotta sähkön ja lämmön sekä nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa käytettävä metsäbiomassa olisi kestävää, maan josta metsäbiomassa on peräisin pitää täyttää seuraavat LULUCFvaatimukset: Maa on Pariisin sopimuksen osapuoli ja on ratifioinut sen Maa on toimittanut YK:n ilmastosopimukselle NDC:n (Nationally Determined Contribution), johon sisältyy LULUCF-sektorin päästöt ja poistumat ja joka varmistaa hiilivaraston muutosten laskennan huomioon ottamisen NDC:n mukaisissa sitoumuksissa tai että on olemassa Pariisin sopimuksen artiklan 5 mukaista lainsäädäntöä hiilivarastojen ja nielujen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Maalla on YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen päätösten mukainen kansallinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja poistumien (ml metsä- ja maatalous) raportoimiseksi Mikäli em. todisteet eivät ole saatavilla, niin metsälö/metsätilatasolla tulee olla järjestelmät (management systems), joilla varmistetaan että metsien hiilivarastot ja nielut säilytetään

Laitosten kokorajoista ja khk-päästösäästöistä Kestävyyskriteerejä sovelletaan kun kiinteitä biomassoja käytetään polttoaineteholtaan 20 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kestävyyskriteereihin sisältyy vaatimus myös kasvihuonekaasujen päästösäästöille, kuten nykyisessäkin RES-direktiivissä Soveltaminen ja khk-päästösäästövaatimus (-80% / -85%) riippuu laitoksen toiminnan aloittamisen ajankohdasta. Kasvihuonekaasukriteeriä sovelletaan ainoastaan 1.1.2021 jälkeen toimintansa aloittavissa laitoksissa Liite VI sisältää tyypilliset arvot ja oletusarvot khk-päästöjen vähenemille Arvot kuljetusetäisyyden mukaan; alle 500km; 500-2500 km; 2500 10 000 km ja yli 10 000 km Metsähakkeella arvot on laskettu seuraaville raaka-aineille : Wood chips from forest residues short rotation coppice stemwood industry residues Samalla jaottelulla myös pelletit Komissio ilmoittaa arvioivansa metsäbiomassaa koskevia kriteerejä vuoden 2023 loppuun mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä niitä koskevan muutosehdotuksen

Direktiiviehdotuksen käsittely (huhtikuu 2017) RES II -direktiiviehdotuksen käsittely neuvostossa ja parlamentissa on käynnistymässä Käsittely neuvoston energiatyöryhmässä käynnistynee loppukeväästä 2017 Suomen alustavista kannoista on laadittu eduskunnalle U- kirjelmä tammikuussa ja sitä on käsitelty eduskunnan valiokunnissa

Linkkejä Komission ehdotus uudeksi RES II-direktiiviksi: Directive on the promotion of the use of energy from renewable sources (recast) COM(2016)767 final http://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/txt/?uri=celex:52016pc0767r%2801%29 RES II-direktiivin liitteet sisältävät khk-päästösäästöjen laskentakaavat, tyypilliset arvot ja oletusarvot. Liitteestä VI löytyvät kiinteiden sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävien biomassojen oletusarvot ja laskentakaavat löytyvät. Liitteet englanniksi ja suomeksi Komission julkaisema esite The revised renewable energy directive ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/technical_memo_renewables.pdf Kaikki komission 30.11.2016 julkaiseman talvipaketin lainsäädäntöehdotukset (mm. Regulation on the Governance of the Energy Union, Energy Efficiency Directive, Energy efficiency of buildings, Ecodesign, Electricity market and consumers jne) löytyvät ec.europa.eu/energy/en/news/commission-proposes-new-rules-consumer-centred-clean-energytransition