Valtakunnalliset metsäbiotalouden tavoitteet ja metsäalaa koskevat ajankohtaiset EU:n aloitteet

Transkriptio

1 Valtakunnalliset metsäbiotalouden tavoitteet ja metsäalaa koskevat ajankohtaiset EU:n aloitteet Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsä- ja bioenergiayksikkö 1

2 Esityksen sisältö Metsät ja biotalous: tavoitteista ja toimenpiteistä Ajankohtaiset metsäalaa koskevat EU-aloitteet Arktinen yhteistyö 2

3 Metsäalan toimintaympäristö Metsäalan uudet investoinnit ja biotalouden kasvu positiivista Vaikka puu riittää metsissä, nykyisenä haasteena on puun markkinoille tulo sekä metsien käytön kestävyyden ja hyväksyttävyyden turvaaminen. EU:n päätöksillä on suuri merkitys metsäbiotalouden kehitykselle vaikuttamisessa onnistuttava orastavan epävarmuuden torjumiseksi tarjoaa myös mahdollisuuksia, kuten kiertotalouden tai resurssitehokkuuden vahvistaminen Suomessa talouskehitys nyt positiivista, mutta työmarkkinaneuvottelut tärkeässä asemassa ja valtiontalouden velkaantuminen jatkunut Aluehallintouudistuksen mahdollisuudet ja haasteet Globaaleiden epävakauksien ja Brexitin vaikutukset u 3

4 Biotaloudeksi määriteltävät toimialat vastaavat noin 1/3 Suomen bruttokansantuotteesta

5 Biotalouden tavoiteasettelu Biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset turvataan -> kestävyysajattelu, siirtyminen pois fossiilisista Hallitusohjelma tavoittelee, mm. uusiutuvan energian osuuden lisäämistä yli 50 %:iin loppukulutuksesta, omavaraisuuden kasvattamista yli 55 %:iin, luopumista hiilen käytöstä, tuontiöljyn kotimaisen käytön puolittamista sekä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamista 40 %:iin (23,5 prosenttia polttoaineiden energiasisällöstä). Metsäalaa koskevat kärkihankkeet Kansallisen metsästrategian 2025 mukaiset tavoitteet

6

7 METSÄSTRATEGIAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET OSAAMINEN, T&K ASIAKASLÄHTÖINEN, JOUSTAVA JA VAIKUTTAVA HALLINTO KASVU, UUDET INNO- VATIIVISET LIIKE- TOIMINNOT AKTIIVINEN JA YRITYSMÄINEN METSÄTALOUS RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUS BIODIVERSITEETTI, EKOLOGINEN JA SOSIAALINEN KESTÄVYYS EU JA KANSAIN- VÄLINEN METSÄ- POLITIIKKA

8 Investointihankkeet ja suunnitelmat ja vaikutus puunkäyttöön Recent and confirmed investments Preliminary investment assessments 8

9 Metsiemme kasvu mahdollistaa puun käytön lisäämisen Puuntuotannollisesti suurimmalla kestävällä tasolla runkopuun hakkuut voisivat olla 2030 tasolla 89 milj. m 3 /v Kansallisen metsästrategian ja energia-ja ilmastostrategian laskelmat asettuvat tasolle milj. m 3 /v vuonna E&I-strategiassa laskettu puupohjaisen energian tarve saavutettaisiin, mikäli teollisen kysynnän mukaan määrittyvä runkopuun hakkuutaso olisi noin 79 milj.m 3 /v milj. m³/v 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Kasvu Hakkuukerty mä Laskelmissa ei ole huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta kasvuun Runkopuun hakkuukertymä 2030 noin 80 milj.m 3 /v Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuukertymä 89 milj. m 3 /v

10 Metsien kasvun ja tuotoksen lisäämisen mahdollisuudet?

11 Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n politiikkoja EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa 2000-luvulla: metsäkadon pysäyttäminen, Silti on lukuisia metsätalouteen ja teollisuuteen vaikuttavia EUsäädöksiä Maaseu-tu, maa-talous Ympäristö, monimuotoisuus, suojelu Ilmasto ja energia ilmastonmuutoksen hillintä, monimuotoisuuden suojelu, kestävyyden käsite metsien hoidossa ja käytössä, bioenergia sekä laittomien hakkuiden ja niihin liittyvän kaupan torjunta Kehitysyhteistyö Metsäsektori Kauppa Teollisuus EU:n metsästrategia Pysyvä metsäkomitea

12 EU:n ajankohtaisia energia- ja ilmastopolitiikan lainsäädäntöesityksiä EU:n ilmasto ja energiatavoitteet vuoteen 2030 asti Biopolttonesteiden kestävyyskriteerit Hiilinielujen laskentasäännöt eli ehdotus LULUCF-sektorin liittämiseksi osaksi EU:n ilmastokehystä Kaskadikäyttö? ILUC Kiinteiden energiabiomassojen kestävyyskriteerit osana RED II -direktiiviä Energiaunionin hallintomalliasetus - edellyttää kansallisia suunnitelmia ja sisältää uusia raportointivaatimuksia Puun hiilineutraalius? Tukijärjestelmät bioenergialle valtiontukien suuntaviivat

13 UNFCCC & PARIISIN SOPIMUS Päästöt ja nielut tasapainossa vuosisadan loppupuolella EU:n ilmasto- ja energiakehys Päästövähennys vähintään 40 % 2030 mennessä FI jousto 2 % max. FI 1,3%; EU 280 Mt CO 2 Päästökaup-pa (ETS) - 43% Taakanjako (ESD) - 30% LULUCF:n laskennallisen päästön korvaaminen Maankäyttö (LULUCF) Laskennallisesti vähintään nolla EU:n maankäyttösektorin nielu n. 9 % päästöistä UUSIUTUVAT; 27 % ENERGIATEHOKKUUS; 27%

14 Komission ehdotus metsien ja LULUCF-sektorin liittämiseksi EU:n ilmastopolitiikkaan Ehdotuksen keskeisiä periaatteita: Metsiä koskevan vertailutason (FRL, metsänielulle asetettava vähimmäiskoko) asettamisessa huomioidaan metsien käytön historiallinen taso -> kauden keskimääräinen metsänielu; Metsistä saatavaa hyötyä rajoitetaan kattoluvun avulla (3,5% vuoden 1990 kokonaispäästöistä (= Suomelle hyötyä max 2,5 milj. tn CO2/vuosi) Puutuotteiden laskenta osana metsien vertailutasoa Nielujen huomiointi rajoitetusti taakanjakosektorin hyödyksi ei huomioisi metsänieluja, vain metsityksen EP:n kanta syyskuussa pitkälti Suomen ajamien periaatteiden mukainen (mm. FRL asettaminen, kattoluku 3,5->7% huomioiden puutuotteet, lahopuu) u 14

15 LULUCF-ehdotuksen jatkoaskeleet Ympäristöneuvoston tarkoitus käsitellä pj-maa Viron ehdotusta > kompensaatiot Trilogi: komissio EP neuvosto, käynnistyy kun neuvosto on päättänyt kantansa. Suomen tavoitteet jatkoneuvotteluissa Metsien lisääntyvästä käytöstä ei synny laskennallista rasitetta (kun metsät toimivat hiilinieluina ja metsien hiilivarasto kasvaa) LULUCF laskennallisesti vähintään 0-tulos; taakanjakosektorin tavoite ei tiukennu LULUCFsta voitaisiin saada joustoa taakanjakosektorille korostetaan puutuotteiden laskennan erottamista metsien vertailutasosta

16 Alustavia arvioita LULUCF-säädösten vaikutuksia Säädöksen lopullinen sisältö ja vaikutukset selvillä vasta trilogin lopputuloksen jälkeen (2018 alkupuolella?) Suomi ja hallitus ovat sitoutuneet EU:n ilmastotavoitteisiin ja valmis tekemään oma osuutensa. Metsät ja niiden kestävä käyttö tarjoavat erinomaisen ja samanaikaisen mahdollisuuden EU:lle irtautua fossiilitaloudesta, vähentää päästöjä, parantaa toimeentuloa, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Vertailutaso ei muodosta käytännön estettä hallituksen asettamille puun käytön tavoitteille. Kyse on maankäyttösektorin laskennasta, joka tehdään valtioiden tasolla. Laskentasäännöt eivät vaikuta metsänomistajan tai yrityksen toimintaan

17 Komission esitys biomassan kestävyyskriteereiksi Komissio julkaisi marraskuussa 2016 talvipaketin, jossa mukana esitys uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi - tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta Direktiivi luo kestävyyskriteerit myös kiinteille biomassoille joita käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa vain kestävistä biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä saa tukea vain kriteerit täyttävä bioenergia on laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla ja sen saa laskea kansalliseen uusiutuvan kiintiöön Suomen vaikuttamistavoite: Energiaksi päätyvälle puulle ei pidä olla eri kriteereitä kuin esim. sahatavaraksi, selluksi tai paperiksi päätyvälle puulle. Hallinnollisen taakan minimointi. Metsäbiomassojen osalta Suomi pitää hyvänä komission esittämää lähestymistapaa, jossa metsäbiomassan tuotannon kestävyyttä tarkasteltaisiin maatasolla käyttäen olemassa olevia instrumentteja (kansallinen metsä- ja ympäristölainsäädäntö, metsien inventoinnit jne)

18 MMM:n painopisteet arktisen strategian toimeenpanossa Arktisesta osaamisesta liiketoimintaa Toimenpide: Arktisen biotalouden kumppanuudet (ml. Arktinen resilienssi eli ilmastokestävyys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen) 2. Kestävä matkailu (liittymiä edelliseen) Toimenpide: Arktinen kestävä matkailudestinaatio-ohjelma (valmisteltu TEM:n ja YM:n kanssa yhteistyössä, mukana rajapinnoilla) 3. Infrastruktuuri Toimenpide: Arctic Spatial Data Infrastructure - Arktinen paikkatieto (Arctic -SDI) (Maanmittauslaitos) 4. Arktinen ulko- ja EU-politiikka

19 Arktisen strategian painopistealue Arktisesta osaamisesta liiketoimintaa Toimenpide: Arktisen biotalouden kumppanuudet Pitkän aikavälin strategia, jonka tavoitteena: arktisen biotalouden osaamisen vahvistaminen, T&K sektorin uudenlaisen liiketoiminnan aikaansaaminen monipuolinen alueellinen ja paikallinen verkottuminen ja yhteistyö sekä aluelähtöisyyden vahvistaminen arktisessa yhteistyössä uudenlaisien kumppanuuksien syntyminen, mm. julkisen ja yksityisen sektorin välille julkisten hankintojen hyödyntäminen innovaatioiden ja uusien ratkaisujen aikaansaamiseksi uusien kokeiluympäristöjen ja pilotointien toteuttaminen

20 Arktisen Biotalouden Kumppanuuden rakentaminen Keskustelut Arktisen biotalouden kumppanuuksista on aloitettu Kainuun liiton ja MMM:n välillä. Kainuun liitto organisoi jatkossa tulevat tapaamiset Kumppanuusverkostoa: MH, ELY, LUKE, Syke, SMK, MHY, MTK, MML, EVIRA, Arktinen keskus, Maakuntaliitot, Maaseutuverkosto, Leaderryhmät, ProAgria, 4H, paliskunnat, T&K-toimijat etc. yritykset, kunnat Keskeisiä kysymyksiä toimijoille: - Näettekö, että kolmen arktisen maakunnan välisen yhteistyön edistämisellä voitaisiin vahvistaa osaamista ja luoda uutta liiketoimintaa alueelle? - Minkälaisia kehittämistarpeita näette arktisen biotalouden kumppanuuksien vahvistamiseksi?

21 Kiitos!