29.11.2018 ALUSTUS Valtatien 3 ja rautatien varteen sijoittuvan ns. vanhan asutuksen osalta meluntorjunnan päävastuu on Liikennevirastolla. Tästä johtuen ja koska meluseinien toteuttaminen ja kunnostaminen on huomattavasti kalliimpaa, Sääksjärven, Ryynikän ja Harakkalan lisäksi tarkasteltiin pääasiassa kohteita, joissa kunnalla olisi potentiaalia meluntorjuntarakenteen toteuttamiseen meluvallina tai sen korottamisena maa-aineksilla. Tällöin saataisiin hyötyä sekä meluntorjunnan että ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltavissa alueissa oli mukana kohteita, joiden osalta meluntorjunnan vastuu nykyiseen vastuunjakoon perustuen on kunnalla eli kunta on kaavoituksella osoittanut uutta asutusta melualueelle. Melusuojaustarpeita ja -kohteita tarkasteltiin yhdyskunnan palvelualueella. Tarkasteltaviin kohteisiin liittyen tehtiin myös maastokäyntejä. Tarkastelujen perusteella jouduttiin rajaamaan pois kohteita toteutettavuuteen ja kustannushyötynäkökulmaan perustuen. Lisäksi Valtatien 3 ja rautatien osalta suunnitelmissa olevat muutokset (uudet väylät, lisäkaistat, uudet seisakkeet ja lisäraiteet) vaikuttivat valittaviin jatkoselvittelyihin. Tässä liitteessä 6 on tarkasteltu asuinalueita, joille esitetään toimenpiteitä suunnitelmakaudelle 2019-2023. Esitettyinä toimenpiteinä ei välttämättä aina ole itse meluntorjuntarakenteen rakentaminen vaan niiden toteuttamiseen liittyviä edistämis, selvittämis- ja suunnittelutehtäviä. Kunta pystyy parantamaan osan alueista melutilannetta vain, jos valtiokin pystyy osoittamaan rahoitusta alueiden meluntorjuntaan. Lisäksi jo usean kohteen toteutuksen suunnittelussa tarvitaan yhteistyötä Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Alueista Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan sisältyvät alueet; Sääksjärvi, Ryynikkä ja Harakkala ovat Lempäälän kunnankin näkökulmasta alueita, joiden meluntorjunta tulisi saada toteutumaan ensisijassa. Mikäli näiden toteuttaminen etenee, hankkeisiin käytettävä merkittävä rahallinen panostus voi tarkoittaa sitä, että muiden alueiden osalta toimenpiteitä joudutaan lykkäämään.
SÄÄKSJÄRVI / UUDEN-EUROOPAN ALUE Alueella ei ole meluntorjuntarakenteita. Alueen asukkailta on tullut runsaasti yhteydenottoja meluhaitoista ja melukyselyihin saatujen vastausten perusteella tieliikenteen aiheuttama melu koetaan alueella erityisen häiritseväksi. Alueella vuonna 2016 tehtyjen melumittausten perusteella lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melutasot olivat luokkaa 66,6-73,1 db. Meluselvitystietojen perusteella alueella altistutaan muihin Lempäälässä tarkasteltuihin alueisiin nähden eniten yli 60 db melutasoille. Alue sisältyy Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan vuosille 2018 2023. Aluetta koskien on tarkasteltu yli 55 db päiväajan melutasoille altistuvien asukkaiden määriä (vuoden 2011 liikennemäärillä) sekä suunnitellusta meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden määriä. Suunnitellusta meluntorjunnasta hyötyisi (melutaso pienentyy asuinrakennuksen kohdalla vähintään 3 db) 137 asukasta. Hankkeeseen kuuluvien meluesteiden kustannusarvio on 4 275 000 vuoden 2012 hintatasossa. Päivä 7-22 Nykytilanne Suunniteltu meluntorjunta 55-60 db 54 64 10 60-65 db 89 54-35 yli 65 db 61 6-55 Muutos Järjestetään vuonna 2019 palaveri Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa, jossa tarkastellaan alueen melutilanteen parantamisen vaihtoehtoja mahdollisimman kattavasti ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Kunta pystyy osallistumaan meluntorjuntarakenteiden toteuttamiseen lähtökohtaisesti vain, jos valtiokin osoittaa rahoitusta meluntorjuntaan. Kunta varautuu osallistumaan meluntorjunnan kustannuksiin vähintään 25 % osuudella (vuoden 2012 hintatasossa 1 068 750 ). Huomioita jatkosuunnitteluun: Tarkastellaan mm. onko meluvalliosuuksia mahdollista lähteä ensivaiheessa viemään eteenpäin. Maastokäynnin (8.8.2018) perusteella meluvallien toteuttaminen voisi olla mahdollista. Kohde vaatii neuvotteluja mm. Gasum Oy:n ja maanomistajien kanssa. Kuva: Sääksjärven alueen suunniteltu meluntorjunta ja keskiäänitasot (Lähde: Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018)
RYYNIKÄN ALUE (radan itäpuoli) Alueella ei ole meluntorjuntarakenteita. Alue sisältyy Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan vuosille 2018 2023. Meluntorjuntaa on suunniteltu tehtäväksi meluseinillä ja -kaiteilla. Alueella yömelu on mitoittava tekijä ja aluetta koskien on tarkasteltu yli 50 db yöajan melutasoille altistuvien asukkaiden määriä (vuoden 2016 liikennemäärillä) sekä suunnitellusta meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden määriä. Meluntorjunnasta hyötyisi (melutaso pienentyy asuinrakennuksen kohdalla vähintään 3 db) 193 asukasta. Hankkeeseen kuuluvien meluesteiden kustannusarvio on 1 498 000 vuoden 2018 hintatasossa. Yö 22-7 Nykytilanne Suunniteltu meluntorjunta 50-55 db 60 65 5 55-60 db 115 0-115 yli 60 db 18 0-18 Muutos Vuonna 2019 järjestetään palaveri Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa, jossa tarkastellaan alueen melutilanteen parantamisen vaihtoehtoja mahdollisimman kattavasti ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Kunta pystyy osallistumaan meluntorjuntarakenteiden toteuttamiseen lähtökohtaisesti vain, jos valtiokin osoittaa rahoitusta meluntorjuntaan. Kunta varautuu osallistumaan meluntorjunnan kustannuksiin vähintään 25 % osuudella (vuoden 2018 hintatasossa 374 500 ). Kuva: Ryynikän alueen suunniteltu meluntorjunta ja keskiäänitasot (Lähde: Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018)
HARAKKALAN ALUE (radan länsipuoli) Alueella ei ole meluntorjuntarakenteita. Alue sisältyy Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan vuosille 2018 2023. Meluntorjunta on suunniteltu tehtäväksi meluseinillä ja -kaiteilla. Alueella yömelu on mitoittava tekijä ja aluetta koskien on tarkasteltu yli 50 db yöajan melutasoille altistuvien asukkaiden määriä (vuoden 2016 liikennemäärillä) sekä suunnitellusta meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden määriä. Meluntorjunnasta hyötyisi (melutaso pienentyy asuinrakennuksen kohdalla vähintään 3 db) 209 asukasta. Hankkeeseen kuuluvien meluesteiden kustannusarvio on 1 699 000.vuoden 2018 hintatasossa. Yö 22-7 Nykytilanne Suunniteltu meluntorjunta 50-55 db 150 14-136 55-60 db 59 0-59 yli 60 db 2 0-2 Muutos Vuonna 2019 järjestetään palaveri Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa, jossa tarkastellaan alueen melutilanteen parantamisen vaihtoehtoja mahdollisimman kattavasti ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.. Kunta pystyy osallistumaan meluntorjuntarakenteiden toteuttamiseen lähtökohtaisesti vain, jos valtiokin osoittaa rahoitusta meluntorjuntaan. Kunta varautuu osallistumaan meluntorjunnan kustannuksiin vähintään 25 % osuudella (vuoden 2018 hintatasossa 424 750 ). Kuva: Harakkalan alueen suunniteltu meluntorjunta ja keskiäänitasot (Lähde: Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018)
KULJU, KETUNKULMA Aluetta koskevassa asemakaavassa (Kuljun asemakaava ja asemakaavan muutos, kval 28.5.2014 45) on osoitettu rakennettava melueste suojaviheralueelle (EV-3). Asemakaavoituksen yhteydessä laaditussa meluselvityksessä (Ramboll, 13.3.2013) on todettu, että vuodelle 2030 ennustetussa liikennetilanteessa osa asemakaava-alueen uusista asuinrakennuksista sijoittuu ohjearvot ylittävälle melualueelle. Meluntorjuntatoimenpiteenä asemakaavaalueelle esitetään toteutettavaksi meluvalli-meluaita yhdistelmää (korkeus mp +3-4 m). Kohteen osalta käynnistetään meluntorjuntarakenteen tarkempi suunnittelu yhdyskunnan palvelualueen toimesta. Suunniteltu meluntorjuntarakenne toteutetaan Lempäälän kunnan toimesta suunnitelmakaudella 2019-2023. Huomioita jatkosuunnitteluun: Maastokäynnin (29.8.2018) perusteella toteutettavissa pääosin meluvallina, mutta osittain voidaan tarvita myös aitarakennetta. Tulee tarkastella vielä yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa muodostaako meluntorjuntarakenne liikenneturvallisuuden näkökulmasta näkemäestettä Kuljuntielle käännyttäessä. Kuva: Ote meluselvityksestä (Ramboll, 13.3.2013) Kuva: Ote asemakaavasta (Kuljun asemakaava ja asemakaavan muutos, kval 28.5.2014 45)
KARVOSEN (LOPENTIEN) ALUE Alueen asukkailta on tullut yhteydenottoja meluhaitoista ja melukyselyyn saatujen vastausten perusteella tieliikenteen aiheuttama melu koetaan alueella häiritseväksi. Aluetta koskien on tehty vuonna 2016 melumittauksia kunnan ympäristönsuojelun toimesta ja myös aluetta koskevaa meluselvitystä on päivitetty (Destia Oy, 7.3.2017). Meluselvityksen mukaan lähimpänä moottoritietä sijaitsevien rakennuspaikkojen melutasot ovat tasoilla 55-60 sekä 60-65 db ja ylittävät siten päiväajan keskiäänitasolle asetetun ohjearvon (55 db). Melumittaustuloksissa melutaso vaihteli välillä 50,8-61,1 db mittauspisteen sijainnista riippuen. Kunta on asemakaavoituksella (Moisio-Hakkarin asemakaava, kval 25.6.2008 40) osoittanut alueelle uutta asutusta, joten nykyiseen vastuujakoon perustuen vastuu meluntorjunnasta uuden asutuksen osalta on kunnalla. Alueella on vielä myös rakentamattomia rakennuspaikkoja. Vireillä olevan Puusepäntien asemakaavan (2087) myötä alueelle ollaan osoittamassa asuinrakentamista yhdistettyjen asuin- ja yritystonttien sijaan Destia Oy:n meluselvityksen perusteella korottamalla moottoritien nykyistä meluvallirakennetta vähintään 2 metrillä ja riittävillä rakennusmassoilla saavutetaan parhaimmat tulokset tutkituista vaihtoehdoista oleskelupihojen suojauksessa. Nykyisen meluvallin korottamisella voi olla myös myönteistä vaikutusta pohjoisempana olevan asutuksen melutilanteeseen. Kunta selvittää ensisijaisesti mahdollisuutta korottaa vallirakennetta ylijäämämailla. Yli 2 metrin korottaminen voi joillain osuuksilla vaatia myös meluaidan toteuttamista. Kohteen osalta käynnistetään meluntorjuntarakenteen korottamisen tarkempi suunnittelu yhdyskunnan palvelualueella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Meluntorjuntarakenteen korottaminen toteutetaan suunnitelmakaudella 2019-2023. Huomioita jatkosuunnitteluun: Riittävän meluntorjuntarakenteen suunnittelussa on hyvä huomioida myös muut maankäytön suunnitelmat lähialueelle, mm. Saikan alueen asemakaavoitus. Maastokäynnin (29.8.2018) perusteella meluvallien korottaminen maa-aineksilla on mahdollista, mutta kaikissa kohdissa korottaminen yli 2 metrillä ei tilan puutteesta johtuen onnistu. Suunnitteluun sisällytettävien aitarakenteiden vaikutukset (melun heijastuminen) moottoritien toisella puolella olevaan asutukseen tulee tarkastella ja ottaa huomioon. Aidan materiaalina voitaisiin tarkastella myös edullisempia vaihtoehtoja (bitumoitu kevytsora, kivikori). Korottaminen edellyttää olemassa olevan puuston poistoa ja riista-aidan väliaikaista poistoa. Korottamisesta tulee tehdä toteuttamissopimus ELY-keskuksen kanssa. Moottoritieympäristössä on laadittava rakennussuunnitelma ja selvitettävä työnaikaiset reitit vallin korottamiseksi. Lähtökohtaisesti työtä ei voi tehdä moottoritien puolelta. Kuva: Ote meluselvityksestä (Destia Oy, 7.3.2017) Kuva alueelta Google Street View -palvelusta Kuva: Tarkasteltavat osuudet
KUIVASPÄÄ Meluhaitoista tulleiden yhteydenottojen johdosta alueella tehtiin melumittauksia kunnan ympäristönsuojelun toimesta vuonna 2018. Melumittaustuloksissa melutaso vaihteli välillä 50,8 61,1 db mittausajankohdasta riippuen. Keväällä lumien sulettua mitattu melun keskiäänitaso ruuhka-aikaan oli noin 60 db lähimmän asuinkiinteistön piha-alueella. Liikenneviraston teettämän, moottoritietä koskevan meluselvityksen perusteella kohteessa altistuu yksittäisiä kiinteistöjä yli 55 db päiväajan (7-22) keskiäänitasolle. Kohteessa meluvallin korottaminen olisi alustavan käynnin (8.8.2018) perusteella mahdollista. Kunnassa syntyy rakentamishankkeiden myötä ylijäämämaita, joiden hyödyntäminen kohteessa tulee harkittavaksi tarkemman suunnittelun ja kustannushyötytarkastelun perusteella. Meluntorjunnan päävastuu on Liikennevirastolla. Kohteen osalta toteutetaan meluntorjuntarakenteen korottamisen tarkempi suunnittelu yhdyskunnan palvelualueen toimesta 2019-2023. Neuvotellaan ELY-keskuksen osallistumisesta suunnittelukustannuksiin. Meluntorjuntarakenteen korottaminen suunnitelmakaudella 2019-2023 voi tulla kyseeseen, mikäli toteuttaminen on suunnitelman ja ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta perusteltua. Huomioita jatkosuunnitteluun: Korottamisen osalta tulee tarkastella, minkä suuruisena korottaminen on teknisesti mahdollista toteuttaa ja onko sillä vaikutusta alueen melutilanteeseen. Korottamisesta tulee tehdä toteuttamissopimus ELY-keskuksen kanssa. Moottoritieympäristössä on laadittava rakennussuunnitelma ja selvitettävä työnaikaiset reitit vallin korottamiseksi. Lähtökohtaisesti työtä ei voi tehdä moottoritien puolelta. Kuva: Ote Liikenneviraston meluselvityksestä Kuva: Alueen nykyisestä meluvallista Google Street View -palvelusta
SULKOLAN ALUE Liikenneviraston teettämän meluselvityksen perusteella alueella altistutaan varsin merkittävästi ohjearvojen ylittäville melutasoille. Sulkolan alue nostettiin esille Lempäälän kunnan lausunnossa koskien Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2018-2023. Liikennevirasto totesi vastineessaan, että Sulkola on ollut mukana priorisoinnissa, mutta se ei ole noussut esiin kiireellisimpien kohteiden joukkoon. Liikennevirasto pystyy vaikuttamaan alueen melutilanteeseen lähinnä kiskohionnalla. Meluntorjunta edellyttäisi alueella pääosin meluseinän ja/tai kaiteen rakentamista, koska asutus sijoittuu pitkälti aivan radan varteen eikä meluvallin toteuttamiseen ole tilaa. Meluntorjunnan päävastuu on Liikennevirastolla. Kunnalla on omistuksessaan puistoaluetta radan läheisyydessä Sulkolantien molemmin puolin. Ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta puistoalueelle voidaan tarkastella meluvallin toteuttamista. Vallilla ei ole merkittävää vaikutusta alueen meluntorjunnan näkökulmasta, sillä se kohdistuu vain lyhyelle osuudelle radan varteen. Kohteen osalta toteutetaan meluvallirakenteen tarkempi suunnittelu yhdyskunnan palvelualueen toimesta 2019-2023, mikäli se on ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta perusteltua. Meluntorjuntarakenteen toteuttaminen suunnitelmakaudella 2019-2023 voi tulla kyseeseen, mikäli toteuttaminen on suunnitelman perusteella mahdollista. Huomioita jatkosuunnitteluun: Meluvallin toteuttaminen rata-alueen läheisyyteen vaatii todennäköisesti mm. geoteknistä suunnittelua ja radan kuivatusjärjestelmän huomioimista. Puistoalueella sijaitsee myös paineviemärilinja, joka voi rajoittaa meluvallin sijoittamista. Meluvallin suunnittelun yhteydessä tuleekin kuulla Liikennevirastoa ja Lempäälän Vesi-liikelaitosta. Lisäksi tulee huomioida alueen käyttö ja käytettävyys puistona. Meluvallin osalta tulee tarkastella, minkä suuruisena meluvalli on mahdollista toteuttaa ja onko sillä vaikutusta alueen melutilanteeseen. Kuva: Ote Liikenneviraston meluselvityksestä Kuva: Puistoalueelta
KULJUN ASEMAKYLÄ Liikenneviraston meluselvityksen perusteella alueella altistutaan melutason ohjearvojen ylittäville melutasoille. Melukyselyyn tulleiden vastausten perusteella rautatieliikenteen aiheuttama melu koetaan jonkin verran häiritseväksi. Meluntorjunnan päävastuu on Liikennevirastolla. Ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta alueelle voidaan tarkastella meluvallin toteuttamista. Alueella maanomistajina on kunta ja Liikennevirasto. Vallilla ei ole merkittävää vaikutusta alueen meluntorjunnan näkökulmasta, sillä se kohdistuu vain lyhyelle osuudelle radan varteen. Kohteen osalta toteutetaan meluvallirakenteen tarkempi suunnittelu yhdyskunnan palvelualueen toimesta 2019-2023, mikäli se on ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta perusteltua. Meluntorjuntarakenteen toteuttaminen suunnitelmakaudella 2019-2023 voi tulla kyseeseen, mikäli toteuttaminen on suunnitelman perusteella mahdollista. Huomioita jatkosuunnitteluun: Meluvallin toteuttaminen rata-alueen läheisyyteen voi vaatia mm. geoteknistä suunnittelua ja radan kuivatusjärjestelmän huomioimista. Meluvallin suunnittelun yhteydessä tuleekin kuulla Liikennevirastoa. Meluvallin osalta tulee tarkastella, minkä suuruisena meluvalli on mahdollista toteuttaa ja onko sillä vaikutusta alueen melutilanteeseen. Lisäksi tulee tarkastella muodostaako valli näkemäestettä risteysalueen läheisyydessä. Kuva: Ote Liikenneviraston meluselvityksestä Kuva: Kannistontien ja radan välinen alue
MOOTTORITIEN (VT3) OLEMASSA OLEVIEN MELUAITOJEN JA KAITEIDEN KOROTTAMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN Yhteydenottojen ja melukyselyyn saatujen vastausten perusteella tieliikenteen aiheuttama melu koetaan häiritseväksi myös niillä alueilla, joissa rakenteellista meluntorjuntaa on toteutettu. Toteutetut melusuojausrakenteet ovat etenkin kasvavien liikennemäärien myötä käyneet riittämättömiksi. Meluseinien osalta on tuotu lisäksi esille äänen haitallista heijastumista ja taipumista. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä tällaisiksi alueiksi todettiin erityisesti Höytämön, Kuljun ja Sarvikkaan alueet. Myös liikenneviraston meluselvityksen 2017, joka huomioi olemassa olevat meluntorjuntarakenteet, perusteella alueilla altistutaan varsin merkittävissä määrin yli 55 db keskiäänitasoille (LAeq 7-22). Alueilla altistutaan myös yli 60 db keskiäänitasoille (LAeq 7-22). Alueiden meluntorjunnan päävastuu on Liikennevirastolla. Liikennevirasto ei ole esittänyt toimenpiteitä näille alueille eikä myöskään yleistä tarkastelua meluaitojen ja kaiteiden korottamisen mahdollisuuksista tai kustannuksista. Maastokäyntien perusteella alueilla ei todettu juurikaan potentiaalia meluvallien korottamiseen tai toteuttamiseen ylijäämämailla. Höytämön ja Sarvikkaan alueiden osalta esitetään tehtäväksi toimintakaudella 2019-2023 selvitys, jossa tarkastellaan olemassa olevien meluntorjuntarakenteiden (melukaiteet) korottamis- ja muita tehostamismahdollisuuksia; saavutettavaa parannusta alueen melutilanteeseen, teknistä toteutettavuutta sekä kustannuksia. Selvityksen perusteella pystytään päättämään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Meluntorjunnan tehostamiselle pystyttäisiin parantamaan ennen kaikkea olemassa olevan asutuksen melutilannetta. Valtatien 3 parantamisen ja uusien yhteyksien suunnittelun sekä mahdollisen toteutumisen myötä tulee tarkasteltavaksi myös uusien melusuojausten rakentaminen sekä vanhojen melusuojausten siirtäminen ja uusiminen. Tästä johtuen Kuljun alueen osalta ei esitetä tehtäväksi meluntorjuntarakenteiden korottamiseen liittyvää selvitystä kunnan toimesta. Kohteiden osalta toteutetaan meluntorjuntarakenteiden korottamiseen liittyvä selvitys yhdyskunnan palvelualueen ja ELY-keskuksen toimesta 2019-2023. Huomioita jatkosuunnitteluun: Melukaiteiden osalta tulee suunnittelussa ottaa huomioon mm. vaikutukset lumen auraukseen. Kuvat: Esimerkit Helsingin seudulta korkeammasta melukaiteesta ja melukaiteen päälle toteutetusta meluseinästä
HÖYTÄMÖ Kuvasarja: Höytämän alueen melutilanne (melukaide vaalean punaisella, meluvallit oranssilla ja meluaidat sinisellä) sekä kuvat alueelta Google Street View -palvelusta.
SARVIKKAAN ALUE Kuvasarja: Sarvikkaan alueen melutilanne (kuvassa melukaide vaalean punaisella) sekä kuvat alueelta Google Street View -palvelusta.