Liite 7. Tietoja muista tarkastelluista alueista

Transkriptio

1 ALUSTUS Valtatien 3 ja rautatien varteen sijoittuvan ns. vanhan asutuksen osalta meluntorjunnan päävastuu on Liikennevirastolla. Tästä johtuen ja koska meluseinien toteuttaminen ja kunnostaminen on huomattavasti kalliimpaa, Sääksjärven, Ryynikän ja Harakkalan lisäksi tarkasteltiin pääasiassa kohteita, joissa kunnalla olisi potentiaalia meluntorjuntarakenteen toteuttamiseen meluvallina tai sen korottamisena maa-aineksilla. Tällöin saataisiin hyötyä sekä meluntorjunnan että ylijäämämaiden hyödyntämisen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltavissa alueissa oli mukana kohteita, joiden osalta meluntorjunnan vastuu on kunnalla. Melusuojaustarpeita ja -kohteita tarkasteltiin yhdyskunnan palvelualueella. Tarkasteltaviin kohteisiin liittyen tehtiin myös maastokäyntejä. Tarkastelujen perusteella jouduttiin rajaamaan pois kohteita toteutettavuuteen ja kustannushyötynäkökulmaan perustuen. Rajoittavina tekijöinä olivat mm: - Meluvallien toteuttamiseen tai korottamiseen ei ollut käytettävissä riittävästi tilaa. - Verkostojen (vesijohto- ja viemäriverkostojen, maakaasu- ja kaukolämpöverkostojen) sijainti mahdollisen meluvallin kohdalla/läheisyydessä; maa-ainesten läjittäminen ei ole mahdollista verkoston kunnossa pysymisen ja huollettavuuden näkökulmasta. - Maaperän kantavuus heikko väylän läheisyydessä; edellyttää enemmän suunnittelulta ja toteutukselta. - Kohteeseen ei kulkuyhteyttä maa-ainesten kuljettamiseen. - Meluntorjuntarakenteen toteuttamisen vuoksi joudutaan merkittävissä määrin kaatamaan suojapuustoa, joka suojaa mm. liikenteen ilmapäästöiltä. - Alueen tiedossa olevat luontoarvot (mm. uhanalaiset lajit) - Vesistöt, pienvedet sekä tie- tai rautatiealueen kuivatusvesien johtaminen - Tiealueen näkemäalueen säilyttäminen - Meluvallin arvioitu kustannus-hyötysuhde, jossa otetaan huomioon meluvallin rakentamisesta aiheutuvat arvioidut kustannukset verrattuna meluvallilla saavutettavaan arvioituun hyötyyn melutilanteen parantamiseksi Lisäksi Valtatien 3 ja rautatien osalta suunnitelmissa olevat muutokset (uudet väylät, lisäkaistat, uudet seisakkeet ja lisäraiteet) vaikuttivat valittaviin jatkoselvittelyihin. Aluetarkastelujen perusteella todettiin, että kunnalla ei ole aina mahdollisuuksia meluntorjunnan edistämiseen. Tässä liitteessä 7 on esitetty tiedot niiden alueiden osalta, joissa todettiin olevan toteuttamista rajoittavia tekijöitä tai tiedossa olevia meluntorjuntaan vaikuttavia hankkeita.

2 SÄÄKSJÄRVEN MELUVALLIT VÄLILLÄ RUSKONTIE-KEHÄTIE Moottoritien varteen välille Ruskontie ja Kehätie meluntorjuntaa on toteutettu meluvalleilla, meluseinällä ja melukaiteella. Sääksjärven liittymän (ramppi nro 38 etelään) länsipuolen meluvallin korottamismahdollisuuksia (vallin sijainti esitetty kuvasarjassa 1.) tarkasteltiin alueella tehdyllä käynnillä ( ). Alueelle on laadittu uutta asemakaavaa, joka mahdollistaa uuden seurakuntatalon ja asuinkerrostalon rakentamisen sekä Sääksjärven liittymän joukkoliikenne- ja liittymäjärjestelyjen parantamisen. Asemakaavan laadinnan yhteydessä alueen melutilannetta on selvitetty ja sen yhteydessä on todettu, että alueen melutason ohjearvojen saavuttaminen edellyttää asemakaavan rakentumisen yhteydessä rakennusmassoittelun avulla tehtävää meluntorjuntaa. Meluselvityksen lisäksi asemakaavan suunnittelualueelle on tehty liito-oravaselvityksiä, joiden perusteella alueella on todettu olevan liito-oravan ruokailu- ja pesimäaluetta. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa oleva puusto on alueella säilytettävä ja mahdollisesti vain maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet sallittaisiin. Sääksjärven liittymän (ramppi nro 38 etelään) kohdalla oleva meluvalli Sääksjärven liittymän (ramppi nro 38 etelään) kohdalla olevan meluvallin korottaminen vaatisi puuston poistoa, sillä ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan vallien korottamista ei lähtökohtaisesti voida tehdä moottoritien puolelta. Ottaen huomioon, että alueella on liito-oravan ruokailu- ja pesimäaluetta, joka asettaa huomattavaa rajoitusta puuston poistolle, sekä sen, että meluvallin korottamisen vaikutuksesta alueen melutilanteeseen ei ole varmuutta, niin meluvallin korottamisen suunnittelua ei viedä eteenpäin. Kuvasarja 1. Sääksjärvi-Kehätien välillä olevat meluntorjuntarakenteet, jossa punaisella karttaan on merkitty meluvallit, sinisellä meluseinä sekä vihreällä melukaide. Toisessa kuvassa on esitetty tarkastellun meluvallin likimääräinen sijainti kartalla sekä alueen päiväajan keskiäänitasot (LAeq klo 7-22). Kolmannessa kuvassa kuva alueen meluvallista. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View - palvelusta.

3 Sääksjärven koulun ja Kehätien välinen meluvalli Meluvalli alkaa Sääksjärven koulun kohdalta ja ulottuu Kehätien alikulkuväylän kohdalle, meluvallin likimääräinen sijainti on esitetty kuvasarjassa 2. Meluvalli vaimentaa moottoritiestä aiheutuvia melutasoja Sääksjärven koulun ja sen piha-alueella, urheilukentällä sekä kerrostaloasuntojen kohdalla. Meluvallin korottamismahdollisuuksia tarkasteltiin paikan päällä ( ). Käynnin perusteella todettiin, että valli on jo nykyiselläänkin korkea ja, että kerrostalojen piha-alueilla ei ole riittävästi tilaa vallin korottamista varten. Liikenneviraston vuoden 2016 tietojen perusteella tehdyssä melumallinnuksessa (kuvasarja 2.) voidaan todeta, että tieliikennemelu kantautuu kerrostaloasunnoille alikulkuväylän kohdalta, johon meluvallin korottamisella ei voida vaikuttaa. Meluvallin korottamiseen maa-aineksilla ei ole riittävästi tilaa. Lisäksi melu kulkeutuu kerrostaloasunnoille alikulkuväylän kohdalta. Näiden seikkojen vuoksi meluvallin korottamisen suunnittelua ei viedä eteenpäin. Kuvasarja 2. Sääksjärven koululta etelään sijaitsevan meluvallin likimääräinen sijainti, jonka korottamismahdollisuuksia on tutkittu sekä alueen keskiäänitasot (LAeq klo 7-22) vuoden 2017 tilanteessa. Kuva meluvallista ja Kehätien alikulkukohdasta. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View -palvelusta.

4 SÄÄKSJÄRVI (rautatiemelu) Sääksjärven Karhumäen alueen kerrostaloissa asuvilta on saatu yhteydenottoja, joissa on kerrottu rautatiemelun häiritsevän. Liikenneviraston vuonna 2017 laatiman meluselvityksen perusteella rautatien aiheuttamat melutasot LAeq yöllä (klo 7-22) ovat alueella pääasiassa db. Pieni osa kerrostaloasuntojen länsiosista altistuu yömelutasolle LAeq db. Kunnassa laaditaan parhaillaan Sääksjärven osayleiskaavaa, jonka tarkoituksena on muodostaa näkemys siitä, millaiseksi Sääksjärven aluetta halutaan tulevaisuudessa kehittää maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta. Kaavoituksen myötä alueen melutilannetta tullaan tarkastelemaan tarkemmin ja sen yhteydessä pyritään löytämään ratkaisuja melutilanteen parantamiseksi. Melutilannetta ja mahdollisia ratkaisuja melutilanteen parantamiseksi tarkastellaan Sääksjärven osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Kuvasarja 3. Alueen rautatiemelun yöajan keskiäänitasot (LAeq klo 22 07) Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä.

5 SÄÄKSJÄRVI, KULTASEPÄNTIEN KERROS-/LUHTITALOT Sääksjärven Kultasepäntien alueen asukkailta on saatu yhteydenottoja, joissa on kerrottu asuinalueella olevasta voimakkaaksi koetusta VT 3:n aiheuttamasta tieliikennemelusta. Liikenneviraston vuoden 2017 tehdyn meluselvityksen perusteella voidaan todeta, että moottoritien melu leviää asuinalueella mm. moottoritien varrella olevan aukean yritystontin kautta. Alueella on käyty paikan päällä ( ) arvioimassa mahdollisuutta rakentaa meluvalli moottoritien itäpuolen varteen (kuvasarja 3). Paikan päällä todettiin, että VT 3:n vieressä kulkeva maakaasulinja on este hankkeen toteuttamiselle, sillä maakaasulinjan päälle tai läheisyyteen ei maamassoja voida läjittää. Meluvallin toteuttamishanke alueelle nähdään muutoinkin haastavana, sillä alueella ei ole kunnan omistuksessa olevaa maata. Alueelle ei voida toteuttaa meluvallia pääasiassa olemassa olevan maakaasulinjan vuoksi. Kuvasarja 4. Karttaan merkitty mustalla viivalla suunnitellun meluvallin sijainti, jonka rakentamismahdollisuuksia tutkittiin sekä alueen keskiäänitasot (LAeq klo 7-22). Toisessa kuvassa punaisella näkyvät alueet ovat kunnan omistuksessa ja keltaisella näkyvä viiva merkitsee maakaasulinjan sijaintia. Lisäksi kuva yritysalueelta. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View -palvelusta.

6 Liite 7 Tietoja muista tarkastelluista alueista VÄINÖLÄN ASUINALUE Asuinalueen melutilanteen parantamiseksi VT 3:n reunaan on toteutettu meluntorjuntaa meluseinin ja -vallein, joiden sijainti on esitetty kuvasarjassa 5. Alueella sijaitsee pääasiassa vanhaa omakotitaloasumusta. Alueella on kunnan toimesta käyty ( ), jonka tarkoituksena oli selvittää alueella sijaitsevan meluvallin korottamismahdollisuuksia. ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan meluvallien korottamista ei lähtökohtaisesti voida toteuttaa moottoritien puolelta. Paikan päällä todettiin, että meluvallin korottaminen Manuntien puolelta vaatisi mm. laajalti puuston poistamista sekä tieyhteyden rakentamisen. VT 3:n ja Manuntien välissä on tiheää puustoa / pensaikkoa. Vallin korottaminen vaatisi laajan puuston poistamisen sekä tieyhteyden rakentamisen maamassojen kuljettamista varten. Alustavasti arvioiden meluvallin korottamisen kustannus-hyötysuhde heikko, jonka vuoksi kunta ei vie eteenpäin meluvallin korottamishanketta. Kuvasarja 5. Väinölän alueen päiväajan keskiäänitasot (LAeq klo 7-22). Sinisellä viivalla karttaan on merkitty alueella sijaitsevan meluseinän sijainti ja punaisella karttaan merkitty olemassa olevien meluvallien likimääräinen sijainti. VT3:n vieressä olevan meluvallin korottamishanketta on tarkasteltu. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View -palvelusta.

7 KULJU, VERÄJÄNTAUSTAN ALUE (meluvalliosuudet) Alueen itäpuolella on omakotitaloasutusta, joiden asukkailta saatiin runsaasti vastauksia koetusta meluhaitasta kunnan järjestämässä melukyselyssä. Alueella tehtiin vuonna 2016 melumittauksia, joiden perusteella moottoritien lähimpien asuintalojen piha-alueilla melutasot (LAeq) iltapäivän ruuhka-aikana olivat luokkaa 56,8 66,6 db. Myös moottoritien länsipuolella on asuinrakennuksia, jotka altistuvat korkeille melutasoille. Kuvasarjaan 6 on merkitty alueella sijaitsevat meluvallit (punaisella), joiden korottamismahdollisuuksia käytiin tarkastelemassa ( ) kunnan toimesta. ELY:ltä saatujen tietojen mukaan meluvalleja ei lähtökohtaisesti voida korottaa moottoritien puolelta. Tämä aiheuttaa omat haasteensa, sillä alueella sijaitsevia meluvalleja ei saavuta muilla yhteyksin. Tien länsipuolella kulkee maakaasulinja, jonka läheisyyteen ei voida maamassoja läjittää ilman Gasum Oy:n suostumusta. Meluvallien korottamiseen ei katsota olevan tarpeeksi tilaa leveyssuunnassa. Lisäksi alueen meluvallit eivät sijaitse kunnan omistuksessa olevalla maalla. Se, että meluvallien korottamisen toteuttamiseen ei ole tieyhteyksiä sekä moottoritien länsipuolella menevä maakaasulinja aiheuttavat haasteita. Kunnalla ei myöskään ole meluvallien kohdalla maaomaisuutta. Näiden seikkojen vuoksi meluvallin korottamisen suunnittelua ei viedä eteenpäin Kuvasarja 6. Veräjäntaustan alueen päiväajan keskiäänitasot (LAeq klo 7-22). Kuvassa punaisella merkitty alueella olevat meluvallit, joiden korottamismahdollisuuksia tutkittiin sekä sinisellä alueella sijaitsevat meluseinät. Ensimmäisessä kuvassa tien länsipuolella kulkeva ohut punainen viiva tarkoittaa maakaasulinjan sijaintia, joka vaikeuttaa meluvallien korottamista. Toisessa kuvassa esitetty punaisella kunnan maaomaisuus alueella. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View -palvelusta.

8 Liite 7 Tietoja muista tarkastelluista alueista KULJUN ALUE (meluseinäosuudet) Yhteydenottojen ja melukyselyyn saatujen vastausten perusteella tieliikenteen aiheuttama melu koetaan häiritseväksi Kuljussa myös alueilla, joissa meluntorjuntaa on toteutettu meluseinillä. Toteutetut melusuojausrakenteet ovat etenkin kasvavien liikennemäärien myötä käyneet riittämättömiksi. Meluseinien osalta on tuotu lisäksi esille äänen haitallista heijastumista ja taipumista. Liikenneviraston meluselvityksen 2017, joka huomioi olemassa olevat meluntorjuntarakenteet, perusteella alueella altistutaan varsin merkittävissä määrin yli 55 db keskiäänitasoille (LAeq 7-22). Alueella altistutaan myös yli 60 db keskiäänitasoille (LAeq 7-22). Valtatien 3 osalta on suunnitteilla uusi yhteys tielinjaukseksi Lempäälän Kuljun ja Pirkkalan Linnakallion alueen välille. Marjamäen ja uuden tieyhteyden haarautuman välille lisättäisiin päätielle kolmannet ajokaistat molempiin suuntiin. Uuden yhteyden osalta on käynnistymässä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) vuoden 2018 aikana. Valtatien 3 parantamisen ja uusien yhteyksien suunnittelun sekä mahdollisen toteutumisen myötä tulee tarkasteltavaksi myös uusien melusuojausten rakentaminen sekä vanhojen melusuojausten siirtäminen ja uusiminen. Tästä johtuen Kuljun alueen osalta ei esitetä tehtäväksi meluntorjuntarakenteiden korottamiseen liittyvää selvitystä kunnan toimesta. Valtatien 3 mahdollisen uuden yhteyden ja lisäkaistojen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kiinnitetään huomiota meluasioihin ja riittävän meluntorjunnan toteutumiseen olemassa olevan ja mahdollisen uuden asutuksen osalta. Kuvasarja 7. Kuljun alueen melutilanne, kuvassa meluvallit (oranssilla) ja meluaidat (sinisellä). Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View -palvelusta.

9 KULJU, LINNAJÄRVENTIE ALUE Tarkasteltu alue sijaitsee moottoritie (Vt 3) väylän molemmilla puolin. Alueen länsipuolella on tehty vuonna 2016 melumittauksia, joiden tuloksien perusteella moottoritien lähimmissä asuintalojen piha-alueilla melutasot (LAeq) iltapäivän ruuhka-aikana olivat luokkaa 54,5 63,4 db. Alueen melutilannetta on tarkasteltu myös uuden asemakaavan laatimisen yhteydessä (meluselvitys , Sito Oy). Meluselvityksen yhteydessä tutkittiin olemassa olevien melurakenteiden korottamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Korottamisen vaikutukset todettiin teknistaloudellisesti tarkasteluna heikoksi ja realistisesti arvioituna meluntorjunnan parantaminen voisi olla mahdollista aikaisintaan Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitetun ns. Puskiaisten oikaisun toteuttamisen yhteydessä. Uuden asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon melutasot ja voimakkaalle melualueelle ei osoiteta uutta asutusta. VT 3:n itäpuolella meluntorjuntarakenteina on meluseinää ja meluvallia. Länsipuolella on meluseinää, mutta seinää ei ole koko alueella, jonka vuoksi osa itäpuolella olevista kiinteistöistä altistuu db:n melutasoille. Länsipuolen meluseinän jälkeen on kallioleikkaus, jonka jälkeen olevalle kohdalle (kuvasarjassa 6 mustalla merkitty kohta) tarkasteltiin meluvallin rakentamisen mahdollisuuksia maastokäynnillä ( ). ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan meluvallien korottamista tai rakentamista ei lähtökohtaisesti voida tehdä moottoritien puolelta, josta johtuen meluvallin rakentaminen vaatisi tieyhteyden rakentamista yksityisen omistuksessa olevalle maalle. Tieyhteyden suunnittelu ja sen rakentaminen nostavat meluvallin kustannuksia merkittävästi, jonka vuoksi kunta ei esitä alueen meluvallihankkeen toteuttamista. Meluvallin rakentaminen vaatisi mm. tieyhteyden rakentamisen yksityisen omistuksessa olevalle maalle, jonka vuoksi vallin rakentaminen nähdään kustannus-hyötysuhteeltaan kannattamattomana. Kuvasarja 8. Linnajärventien alueen päiväajan keskiäänitasot (LAeq klo 7-22), uuden asemakaavan laatimisalue sekä kuva meluseinästä, jolla on toteutettu meluntorjuntaa Vt 3 varrelle Linnajärven asuinalueen kohdalle. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View -palvelusta.

10 RUSKEA-AHDE, KAARNAKUJA Alue sijaitsee Kuljuntien välittömässä läheisyydessä. Alueen asukkaat ovat olleet kuntaan yhteydessä ja toivoneet alueen melutilanteen tarkastelua melumittauksin sekä meluvallin korottamista. Asukkailta saatujen tietojen mukaan alueen melutilanteeseen vaikuttavat pääasiassa viereinen Kuljuntie sekä myös Vt 3:lta kuuluva tieliikennemelu. Kuljuntien ja asuinalueen väliin on toteutettu asemakaavamääräyksen mukaisesti meluvalli, jonka päällä kasvaa runsasta puustoa. Vaikka kasvillisuuden melua vähentävä vaikutus ei ole yleensä merkittävä, se voi osaltaan pienentää liikenteen aiheuttaman melun ja ilman epäpuhtauksien leviämistä. Myös näköesteen muodostumisella melulähteen ja altistuvan kohteen välille on usein merkitystä. Paikalla käydyn tarkastelun perusteella meluvallin korottamiseen maa-aineksilla ei ole riittävästi tilaa, sillä aivan vallin rajalta alkaa Kaarnakujan tiealue. Alueella on tehty melumittauksia toukokuussa 2018, joiden perusteella alueen melutasot (LAeq) olivat iltapäiväruuhkan aikana luokkaa 52,3 55,6 db. Melumittaukset kertovat kyseisenä mittausaikana valinneen melutason. Yksittäisen mittauksen tulosta ei voida suoraan verrata tieliikennemelun esim. päiväajan klo 7-22 keskiäänitason ohjearvoon (LAeq 55 db). Alueella sijaitsevan meluvallin korottaminen maa-aineksilla ei ole mahdollista tilanpuutteesta johtuen. Alueen osalta ei esitetä toimenpiteitä suunnitelmakaudella Kuvasarja 9. Kaarnakujan maaomistus, jossa punaisella merkityt alueet ovat kunnan omistuksessa. Alueen päiväajan keskiäänitasot (LAeq klo 7-22), jonka melumallinnuksessa on huomioitu ainoastaan Vt 3 aiheuttama melu. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä, sekä ote Google Street View -palvelusta.

11 Liite 7 Tietoja muista tarkastelluista alueista VANATTARA, Lanteentien alue Alueella on vanhaa omakotitaloasutusta, joka altistuu rautatien melulle. Alueen asukkaat ovat tehneet aloitteen meluaidan rakentamiseksi Lanteentiellä sijaitsevan rautatiealueen kohdalle. Aloite osoitettiin sekä Lempäälän kunnan yhdyskuntalautakunnalle että Liikennevirastolle. Aloitteen tekemisen jälkeen Liikennevirasto on toteuttanut alueella vuonna 2017 melumittauksia, joiden tulosten perusteella junaliikenteen aiheuttama melutaso ulkona (osoitteessa Lanteentie 12) oli päivällä 58 db ja yöllä 56 db ja ylittivät siten Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot. Myös sisätiloissa todettiin raja-arvojen ylityksiä, etenkin yöajan melun enimmäistasoissa. Rautatien meluntorjunnasta vastaa pääasiassa Liikennevirasto. Yleensä toteutettaessa moottori- ja rautatiemelun torjuntaa vanhoille asuinalueille, joihin kunta ei esim. asemakaavoituksella ole merkittävästi osoittanut uutta asutusta, kustannusten jako on ollut 75 % valtio ja 25 % kunta. Lempäälän kunta on vastannut aloitteeseen, että mikäli kohteeseen on mahdollista Liikenneviraston suunnittelemana selvittää meluntorjunnan toteuttamista, niin kunta pyrkii osallistumaan suunnittelun kustannuksiin erikseen sovittavalla osuudella. Kunta näkee mahdollisuuksia esim. lähialueiden ylijäämämaista tehtävän meluvallin toteuttamiseen. Vastauksessa on todettu, että tässä vaiheessa kunnalla ei kuitenkaan yksinään ole mahdollisuuksia kohdistaa toimia alueen meluntorjuntaan tai sen suunnitteluun. Liikenneviraston vastauksen mukaan Lempäälänkin alueella on muutamia Lanteentietä kiireellisemmäksi arvioituja meluntorjuntakohteita, joita ei ole voitu toteuttaa rahoituksen puutteesta johtuen. Sekä Liikennevirasto että kunta ovat alustavasti arvioineet mahdolliseksi toteutuskeinoksi lähialueen ylijäämämaiden käytön meluvallin rakentamiseksi radan varteen Vanattaran kohdalle. Liikenneviraston mukaan Riihimäki-Tampere raideyhteyden kehittämisen valmistelu on käynnissä ja parannus- ja kehittämistoimien yhteydessä toteutetaan myös meluntorjuntatoimia niin, että meluhaittaa voidaan vähentää koko raideyhteydellä. Liikennevirasto on myös todennut, että valitettavasti rataverkon nykyinen rahoitustaso ei mahdollista yksittäisten parannustoimien toteutusta ennen raideyhteyden kokonaistarkastelua. Alueella on käyty kunnan toimesta ( ) tarkastelemassa meluvallin toteuttamismahdollisuuksia. Rautatiealueen vieressä kulkevat Lanteentie ja Kekintie. Tämän vuoksi meluvalli voidaan käytännössä sijoittaa ainoastaan Lanteentien pohjoispuolella olevalle Liikenneviraston kiinteistölle, jolloin valli suojaisi muutamaa asuinrakennusta. Meluvallin toteuttaminen vaatii lisäsuunnittelua. Kunta voi ottaa alueen meluntorjunnan ja mahdollisesti toteutettavissa olevan meluvalliosuuden esille Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa järjestettävässä neuvottelussa. Liikenneviraston tulisi edistää meluntorjuntaa, koska sen päävastuu on Liikennevirastolla ja mahdollinen meluvalliosuus tulisi sijoittaa Liikenneviraston kiinteistölle. Mikäli Liikennevirasto selvittää meluntorjunnan toteuttamista, niin kunta pyrkii osallistumaan suunnittelun kustannuksiin ja mahdollisen meluntorjuntahankkeen toteutukseen erikseen sovittavalla osuudella. Kuvasarja 10. Alueen yöajan keskiäänitasot (LAeq klo 22-07) ja kuva Lanteentien alueelta. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä.

12 Liite 7 Tietoja muista tarkastelluista alueista VANATTARA, Vaihdetien alue Asuinalueelta on tullut vastauksia kunnan järjestämään melukyselyyn, jossa on ilmoitettua alueella koetusta rautatiemelusta. Liikenneviraston tekemän vuoden 2017 meluselvityksen mukaan alueen lähimmät häiriintyvät kohteet altistuvat db:n yöajan (klo 22 07) LAeq melutasoille. Alueella on käyty kunnan toimesta ( ) tarkastelemassa mahdollisuutta toteuttaa rautatiealueen viereen meluvalli. Aivan rautatien vieressä kulkee Liikenneviraston huoltotie. Huoltotien vieressä oleva maapohja on paikoin varsin vetistä ja alueella on muutama kosteikko. Lisäksi meluvallin rakentamishanketta hankaloittaa huoltotien vieressä kulkevat vesihuoltolinjat, joiden päälle ei maamassoja voida läjittää (kuvasarja 9). Alueella sijaitsevat vesihuoltolinjat ovat meluvallien toteutuksen pääasiallinen este. Lisäksi toteutuksen haasteena ovat alueella sijaitsevat kosteikot sekä se, että alueella ei ole kunnan maaomaisuutta. Edellä mainittujen syiden vuoksi kunta ei vie eteenpäin meluvallin rakentamishanketta. Kuvasarja 11. Alueen yöajan keskiäänitasot (LAeq klo 22 07), kuva alueelta sekä alueen vesihuoltolinjojen sijainti. Lähde: ote Liikenneviraston vuoden 2017 meluselvityksestä