Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2011 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki puh. 020 618 500, faksi 020 618 5095 Y-tunnus 1031715-9 Trafiksäkerhetsverket PB 320, 00101 Helsingfors tfn 020 618 500, fax 020 618 5095 FO-nummer 1031715-9 www.trafi.fi
2/40 SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit... 3 1.3 Vaikuttavuus... 6 1.4 Toiminnallinen tehokkuus... 7 1.4.1 Toiminnan tuottavuus... 7 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus... 8 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 9 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta... 14 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 16 1.7 Tilinpäätösanalyysi... 18 1.7.1 Rahoituksen rakenne... 18 1.7.2 Talousarvion toteutuminen... 20 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma... 20 1.7.4 Tase... 23 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 24 1.9 Arviointien tulokset... 25 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 26 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 28 4 TASE... 29 5 LIITETIEDOT... 31 6 ALLEKIRJOITUS... 40
3/40 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2011 oli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toinen toimintavuosi koko liikennejärjestelmän turvallisuutta aktiivisesti kehittävänä, liikenteen ympäristöystävällisyyttä edistävänä ja liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä vastaavana virastona. Alkuvuosi keskityttiin toimintamallien yhtenäistämiseen ja edellisen vuoden lopulla (15.11.2010) vahvistetun uuden organisaation mukaisten toimintojen kehittämiseen. Trafilla on alueellistamisvelvoitteena siirtää 95 htv Rovaniemelle ja 20 htv Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamista jatkettiin määrätietoisesti ja vuoden lopussa Rovaniemen toimipisteessä työskenteli jo 53 trafilaista. Edellisenä vuonna toteutettujen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomisuhan alla olleiden 53 henkilön kanssa jatkettiin ratkaisujen etsimistä irtisanomisten välttämiseksi. Kaikki käytettävissä olevat keinot hyödynnettiin irtisanomisuhan alla olleiden henkilöiden tilanteen hyväksi. Toimintavuoden lopussa irtisanomisuhan alaisia henkilöitä olikin enää 23. Muille oli hyvässä yhteistoiminnassa löydetty ratkaisu, jolla irtisanominen voitiin välttää. Trafin perustamisen keskeisimpänä tavoitteena oli siirtyminen liikennemuotokohtaisesta lähestymistavasta liikennejärjestelmäajatteluun. Jo ensimmäisenä toimintavuonna virastossa tehtiin paljon töitä tämän ajattelumallin sisäistämiseksi sekä yhteisten prosessien ja toimintamallien löytämiseksi ja kehittämiseksi. Elokuussa aloitetun toimintojen kehittämishankkeen tuloksena julkaistiin marraskuussa uusi organisaatio, joka astui voimaan 1.1.2012. Organisaatiomuutoksessa toteutettiin liikennejärjestelmäajattelua. Uudistuksen seurauksena valtaosalla trafilaisia tehtävät muuttuivat ja organisaatiosta poistettiin kaikki liikennemuotokohtaiset vastuualueet. Uusi organisaatio on ydinprosessien mukaisesti rakennettu linjaorganisaatio muodostuen neljästä toimialasta; Liikennejärjestelmä, Sääntely, Vaatimustenmukaisuus ja Tietovarannot. Lisäksi toimintaa tukevat Hallinto- ja Viestintä-toimintokokonaisuudet. Toimintojen kehittämishanke oli iso ponnistus koko organisaatiolta. Kaikkien tehtävien uudelleen suunnittelu sekä henkilöiden tehtävien ja vastuiden uudelleen järjestely vaativat paljon ponnisteluja viraston henkilöstöltä. Muutoksen valmistelun ja kovan työkuorman aikana suoritetun henkilöstön työilmapiirikyselyn tulos nousi (3,2; vuonna 2010 3,0), mutta työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen on edelleen jatkettava. Asiantuntijaviraston tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Virastolle oli asetettu tulostavoitteita 31 kpl, joista 18 kpl toteutui ja 13 kpl ei toteutunut. Toteutumien valossa toimintavuotta ei voi pitää kaikilta osin onnistuneena. Toteutumattomien tavoitteiden analysointi suoritetaan huolella ja tehdään korjaavat toimenpiteet. Työn tuottavuus-, henkilöstön työilmapiiri- sekä asiakastyytyväisyystavoitteiden toteutumista on kuitenkin pidettävä hyvänä suorituksena. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Seuraavassa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa sanamuodossa ja järjestyksessä.
4/40 Tuotokset ja laadunhallinta Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011 Liikenneturvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl 0 0 0 0 Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl 0 0 0 0 Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) 28 27 28 31 Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) 31 31 33 31 Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl 0 0 0 1 Valvontatoimenpiteet Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet - asematasotarkastukset, kpl - lentoasemien turvatoimien tarkastukset, kpl Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - katsastustoimipaikkojen valvontatapahtumat, kpl - ADR-koulutusvalvontakäynnit, kpl Meriliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - Satamavaltiotarkastus (Port State Control), kpl 349 376 340 316 Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet, kpl 33 30 30 42 Palvelukyky ja laatu Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä toteutunut toteutunut toteutuu toteutunut Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta, % 84 80,13 83,0 72,71 Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (asteikko 1-5) 3,21 3,24 3,23 3,22 Hakemusasioiden käsittelyajat Ilmailun lupakirja- ja kelpuutushakemusten käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % 92,9 90,5 90 90,6 Valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettävät poikkeusluvat käsitellään tavoiteajassa (2 viikkoa), % - - 90 81,4 Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika, pv, keskiarvo 2,0 1,83 3 2,61 Merenkulun pätevyysasiakirjojen käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % - 53 70 30,9 Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa 12 kk - 6 kk 6 kk Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso heikko hyvä hyvä hyvä Sähköisten palvelujen määrä - lisääntynyt lisääntyy lisääntynyt INSJÖ on otettu vuoden 2011 aikana Suomessa teknisesti käyttöön ja 5 merkittävää varustamoa käyttää sitä - - toteutuu Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys 122 49 172 63 120 47 195 67 120 47 300 50 136 47 277 63 ei toteutunut Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenteen turvallisuusviraston toimintaan - hyvä 3,5 3,5 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011
5/40 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011 Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen - 3/5 4/5 4/5 (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat pääsuoritteissa) Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen - 2/10 6/8 0,5/8 Työn tuottavuuden kehittyminen, % - 2,62 1 1,51 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % - 5,69 2-1,76 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, - 99,5 96 103 neljän vuoden keskiarvo, % Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo, % - 117 128 127 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011 Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,4 1 3,0 3,2 3,2 Henkilöstömäärä, htv 532 503 516 494 Seurattavat mittarit Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Ennuste 2011 Toteutuma 2011 Muussa kuin kaupallisessa lentoliikenteessä kuolleiden määrä (5 vuoden keskiarvo) 2,2 3,2 <3 3,0 Kuolemaan johtaneet veneilyn onnettomuudet, kpl 54 64 50 55 Tieliikenteessä kuolleiden määrä korkeintaan, henkilöä 281 270 240 292 Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmästä luovutetut tietoyksiköt, miljoonaa kpl 78,4 93,5 88 103,5 Rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus (keskiarvo 5 vuoden toteutumista), % 58,19 60,57 59,50 62,6 Uusien myytyjen autojen ominaispäästöt, g/km 157 149,5 137 144,8 Tulossopimuksen mukaisesti Liikenteen turvallisuusviraston tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet valtiokonsernin ja hallinnonalan hankkeissa. Liikenteen turvallisuusvirasto pysyy hallinnonalan tuottavuustavoitteiden ja alueellistamisen toteuttamisen sovitussa aikataulussa. Tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää Liikenteen turvallisuusviraston henkilötyöpanoksen määrää yhdistettyjen virastojen vuoden 2006 lähtötasoon verrattuna 46 henkilötyövuodella, eli 516 henkilötyövuoteen vuoden 2011 loppuun mennessä. Tavoite on saavutettu, koska toteutuma vuonna 2011 oli 494 henkilötyövuotta. Enimmäismäärän alittuminen on kuitenkin väliaikaista ja tulevat vuodet aiheuttavat haasteen tavoitteessa pysymiseen. Alueellistamisohjelman puitteissa on sitouduttu siirtämään tehtäviä 40 htv:n osalta Rovaniemelle vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 htv:n osalta vuoden 2015 loppuun mennessä sekä 20 htv:n osalta Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuottavuusohjelma ja alueellistaminen tulee toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia tukikeinoja hyödyntäen. Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa alueellistamisen sille määrätyssä aikataulussa. Alueellistamisessa ja siitä johtuvissa yhteistoimintaneuvotteluissa virasto on 1 Keskiarvo vuoden 2009 virastojen tuloksista.
6/40 noudattanut hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Tähän mennessä alueellistaminen ei ole aiheuttanut irtisanomisia. Tämä on ollut mahdollista, koska tukitoimet ovat olleet oikein kohdennettuja. Liikenteen turvallisuusvirastossa käynnistetään tietoturvallisuuden vakiointia koskeva hanke, joka perustuu yleisesti hyväksyttyyn tietoturvastandardiin. Liikenteen turvallisuusvirastossa on käynnissä tietoturvan kehitysohjelma, joka perustuu ISO 27001 standardiin ja jonka tavoitteena on saavuttaa tietoturva-asetuksen vaatima perustaso 30.9.2013 mennessä. Virastolla on hyväksytty tietoturvapolitiikka ja uuden organisaation mukainen tietoturvaryhmä on toiminnassa. Liikenteen turvallisuusviraston tulee noudattaa toiminnassaan 4.2.2010 annettua valtioneuvoston periaatepäätöstä pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto toimi valtioneuvoston antaman valtion pysyviä toimintamenosäästöjä koskevan periaatepäätöksen toimeenpano-ohjeiden mukaisesti. Matkakustannusten osalta asetettua tavoitetta ei kuitenkaan kyetty viraston alueellistamisesta sekä kansainvälisten tehtävien lisääntymisestä johtuen saavuttamaan. Käynnistetään eri toimijoiden liikenneturvallisuusviestinnän yhteistyön uudistaminen Liikenteen turvallisuusviraston johdolla. Tavoitteena on vahvistaa viranomaisten, Liikenneturvan ja liikennealan järjestöjen liikenneturvallisuusviestinnän yhteistyötä ja tehostaa sitä kautta viestinnän vaikuttavuutta liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Toimintavuonna käynnistyi liikenneturvallisuusviestijöiden yhteiskampanjointi Liikenteen turvallisuusviraston koordinoimana. Kolmivuotinen, kaikki liikenne- ja liikkumismuodot kattava Eläköön kampanjointi alkoi marraskuussa 2011 mediamainonnalla lehdissä, radioissa ja verkossa. Kampanjoinnin kärkenä on neljä teemaa: toimijan sekä väylän ja varusteiden kunto, havainnointi, sääntöjen noudattaminen ja heikoimman ehdoilla toimiminen. Yhteistyössä on mukana laaja joukko viranomaisia ja alan järjestöjä. Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää osaamistaan sääntelyä ja valvontaa koskevien ohjeiden laatimisessa. Myös ohjeiden selkeyteen ja laatuun kiinnitetään huomiota. Sääntelyä ja valvontaa on tehostettu organisaatiomuutoksella 1.1.2012 alkaen. Sääntely muodostaa oman toimialansa. Valvonta on yhtenä osastona Vaatimuksenmukaisuustoimialalla. 1.3 Vaikuttavuus Liikenteen turvallisuusviraston toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista: Valtioneuvoston asettamat tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa.
7/40 Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee. Liikenne- ja viestintäministeriön koko hallinnonalalle asettamat tavoitteet Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan. Liikenteen turvallisuusviraston rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa: Liikenteen turvallisuusviraston päätehtävänä on liikenne- ja viestintäministeriön harjoittaman liikenne- ja viestintäpolitiikan ja sen hyväksymien strategioiden mukaisesti vastata liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi virasto vastaa osaltaan myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisen tavoitteen toteutumisesta, jonka mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 15 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 toiminnan painopisteitä olivat: Liikenteen turvallisuusvirasto osallistuu aktiivisesti liikennepolitiikan uuden ajattelutavan kehittämiseen Liikenteen turvallisuusvirasto tukee toimillaan ilmastomuutoksen hillintään liittyviä toimenpiteitä toimialallaan Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa älyliikenteen strategiaa Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa valvontastrategiaa Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa säädösvalmistelustrategiaa Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa isojen tietojärjestelmäprojektien valmistumisen 1.4 Toiminnallinen tehokkuus 1.4.1 Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 1,51 %. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli -1,76 %. Liikenteen turvallisuusvirastolla on ollut toista vuotta käytössä Tilastokeskuksen liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Laskelmassa tuotos jaetaan budjettirahoitteiseen ja maksulliseen
8/40 osaan. Budjettirahoitteisessa osuudessa seurataan neljän toiminnan volyymia kuvaavan mittarin kehitystä eri toimialoilta ja näiden toimialojen maksuttoman toiminnan kuluja. Maksullisen toiminnan tuotoksessa huomioidaan kaikki viraston maksulliset suoritteet ja tuotoksen laskemisessa eliminoidaan hinnanvaihtelut. Toteutuma-arvot ovat tässä vaiheessa ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa 2012. Kokonaistuottavuus ei kasvanut osittain siksi, että vuonna 2010 se kasvoi 5,69 %, ja näin ollen kahden vuoden tarkastelujaksolla kokonaistuottavuus ja työn tuottavuus ovat parantuneet molemmat noin 4 prosenttia. Toinen merkittävä syy kokonaistuottavuuden heikentymiseen on myynnin volyymin laskeminen 1,8 prosenttia, vaikka myyntituotot ovat kasvaneet 14,3 prosenttia. Ero selittyy hintojen korotuksilla, joiden ansiosta päästiin lähemmäs suoritekohtaisia kustannusvastaavuuksia. Hintojen korotukset kuitenkin eliminoidaan tuottavuutta laskettaessa, joten ne eivät vaikuta laskelmiin. 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat neljässä viidestä pääsuoritteessa). Tavoite toteutui, sillä yksikkökustannukset toteutuivat neljässä viidestä pääsuoritteesta. Kustannukset nousivat budjetoitua suuremmiksi ajokorttien osalta. Ajokortin yksikkökustannukset olivat 12,43 euroa, kun tavoite oli 11,57 euroa. Tämä johtui siitä, että vuoden aikana tehtiin suunniteltua laajempi ajokorttiaihiohankinta. Tämän lisäksi ajokorttien volyymi ei jatkanut vastoin odotuksia kasvu-uralla. Muissa pääsuoritteissa volyymiarviot onnistuivat hyvin. Lisäksi ennustetut kustannukset alitettiin, joten kustannukset per suorite jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Rekisteröinnin yksikkökustannukset olivat 9,54 euroa (tavoite 10,28 euroa), verolipun 1,41 euroa (tavoite 1,65 euroa) ja kuljettajantutkinnon 33,81 euroa (tavoite 33,86 euroa). Vaikeimmin ennustettava volyymi on ollut tietopalvelusuorite, jonka rajua kasvua ei ole täysin onnistuneesti pystytty ennustamaan. Tietoyksikön toteutuneet yksikkökustannukset olivat 0,0562 euroa (tavoite 0,0678 euroa). Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen (tavoite 6/8). Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 0,5/8. Valitut kahdeksan projektia olivat: Kuljettajasubstanssiprojektit: Ajo-oikeusprojekti, Kuljettajakorttiprojekti, Ajokokeetprojekti ja Kuljettajatietopalveluprojekti Kuljettajakäyttöönottoprojektit: Kuljettaja-LTJ eli kuljettajatietojen siirto liikennetietojärjestelmästä ajoneuvoliikennejärjestelmään, Koppi eli Kuljettajajärjestelmän käyttöönottoprojekti sekä Kuljettajatietojärjestelmän hallinnollinen kehityshanke Ilmailun substanssijärjestelmäprojekti Kuljettajajärjestelmän kehityshankkeen projektien sisältö ja käyttöönottoaikataulu muuttuivat 2011 budjettien jättämisen jälkeen, joten aikataulutavoitteet eivät näiden osalta toteutuneet. Projektibudjetti toteutui Kuljettajakorttiprojektissa. Neljän projektin budjettui ylittyi (Ajo-oikeus-, Ajokokeet-, Kuljettajatieto- ja Kuljettaja-LTJ-projekti) ja kahden projektin budjetti alittui (Kuljettajajärjestelmän käyttöönotto- ja Kuljettajatietojärjestelmän hallinnollinen kehityshankeprojekti). Kokonaisuutena kuljettajajärjestelmän kehityshankkeen kokonaisbudjetti alittui 5 %. Ilmailun substanssijärjestelmäprojekti keskeytettiin ja kilpailutettiin uudelleen, joten sen osalta kumpikaan tavoite ei toteutunut.
9/40 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 96 %. Tavoite ei toteutunut, sillä kustannusvastaavuus oli neljän vuoden keskiarvona 103 prosenttia. Kustannusvastaavuus on yleisesti erittäin vaikeasti ennustettavissa ja sen vaihtelut vuosikohtaisesti ovat suuret (esim. vuonna 2009 kustannusvastaavuus oli AKEssa 88 % ja vuonna 2010 Trafissa 106 %). Suoritteiden kysyntä tapahtuu kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti, mutta suoritehinnat pyritään pitämään suhteellisen vakaina. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 128 %. Tavoite ei toteutunut, sillä kustannusvastaavuus oli neljän vuoden keskiarvona 127 prosenttia. Myös liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden kustannusvastaavuus vaihtelee vuosittain erittäin paljon (esim. 103 % vuonna 2009 ja 138 % vuonna 2010). Kohtuullinen ylijäämä on kuitenkin liiketaloudellisten suoritteiden kohdalla ollut vallitsevan käytännön mukaan mahdollista. Trafin maksullinen toiminta muodostuu liiketaloudellisin ja julkisoikeudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista sekä yhdestä erityislain perusteella hinnoitellusta suoritteesta. Oheisessa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustaulukossa esitetään näiden toimintojen kustannusvastaavuudet.
10/40 Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen Julkisoikeudellinen TUOTOT 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot 9 126 244 8 524 061 8 526 801 121 225 Julkisoikeudelliset tuotot 51 490 77 644 336 76 208 846 70 513 120 Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 9 126 244 8 524 061 8 578 291 77 644 336 76 208 846 70 634 345 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 17 885 21 249 10 987 149 983 137 393 113 747 Henkilöstökustannukset 802 327 823 802 648 633 7 307 237 7 722 225 7 576 028 Vuokrat 177 382 163 529 89 931 1 260 110 1 170 359 926 024 Ulkopuoliset palvelut 2 707 443 2 652 544 3 045 256 44 712 674 42 407 759 41 878 717 Muut erilliskustannukset 38 420 62 790 41 318 565 835 776 021 634 282 Erilliskustannukset yhteensä 3 743 457 3 723 914 3 836 125 53 995 838 52 213 757 51 128 798 KÄYTTÖJÄÄMÄ 5 382 787 4 800 147 4 742 166 23 648 498 23 995 089 19 505 547 Sisäiset siirrot 678 000 678 000 678 000-1 440 000-1 440 000-1 440 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 1 393 970 1 507 825 1 715 792 14 890 719 15 863 304 16 627 616 Kokonaiskustannukset yhteensä 5 815 427 5 909 739 6 229 917 67 446 557 66 637 061 66 316 415 YLI/ALIJÄÄMÄ 3 310 817 2 614 322 2 348 374 10 197 779 9 571 785 4 317 931 Kustannusvastaavuus - % 157 % 144 % 138 % 115 % 114 % 107 % Maksullinen toiminta Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot 9 126 244 8 524 061 8 648 026 Julkisoikeudelliset tuotot 77 644 336 76 208 846 70 564 610 Erityislain alaiset tuotot 6 987 912 6 342 000 7 172 853 6 987 912 6 342 000 7 172 853 TUOTOT YHTEENSÄ 6 987 912 6 342 000 7 172 853 93 758 492 91 074 907 86 385 489 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 14 013 13 088 18 231 181 881 171 730 142 965 Henkilöstökustannukset 886 599 899 277 835 679 8 996 162 9 445 303 9 060 339 Vuokrat 156 585 144 803 105 155 1 594 077 1 478 692 1 121 110 Ulkopuoliset palvelut 1 816 352 2 070 372 1 679 925 49 236 468 47 130 675 46 603 899 Muut erilliskustannukset 48 844 51 073 47 895 653 098 889 884 723 494 Erilliskustannukset yhteensä 2 922 392 3 178 613 2 686 885 60 661 687 59 116 285 57 651 807 KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 065 520 3 163 387 4 485 968 33 096 805 31 958 622 28 733 681 Sisäiset siirrot 1 440 000 1 440 000 1 440 000 678 000 678 000 678 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 1 461 385 1 593 330 1 884 544 17 746 074 18 964 459 20 227 952 Kokonaiskustannukset yhteensä 5 823 777 6 211 943 6 011 429 79 085 761 78 758 744 78 557 760 YLI/ALIJÄÄMÄ 1 164 134 130 057 1 161 424 14 672 731 12 316 163 7 827 729 Kustannusvastaavuus - % 120 % 102 % 119 % 119 % 116 % 110 %
11/40 Liiketaloudellisin perustein hinnoitellaan tietopalvelun suoritteet. Tietopalvelun suoritetuotanto koostuu valtaosin tieliikenteeseen liittyvistä suoritteista. Tietopalvelun myyntituotot olivat ennakoitua suuremmat ja ne kasvoivat oleellisesti vuodesta 2010. Suurimpia syitä suoritemäärän kasvulle olivat kaupallisen toiminnan volyymin ennakoitua suurempi kasvu sekä autokaupan odotettua vilkkaampi myynti. Tietopalvelun menot toteutuivat budjetoidusti ja kustannusvastaavuus oli 157 % (budjetti 144 %). Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot olivat melkein 2 prosenttia budjetoitua suuremmat. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannukset olivat hieman budjetoitua korkeammat (toteuma 67 446 557 euroa; budjetti 66 637 061 euroa). Kustannusvastaavuus (115 %) oli yhden prosenttiyksikön budjetoitua korkeampi. Ainoa erityislain alainen suorite on katsastustoiminnan maksu. Organisaatiomuutoksista johtuen erityislain alaisen toiminnan budjetti on jouduttu laatimaan laskennallisesti, joten toimivampi vertailukohde on vuoden 2010 toteutuma. Suoritteen tuotot riippuvat ajoneuvokatsastusten lukumäärästä. Toteutuneet tuotot olivat 184 941 euroa edellistä vuotta pienemmät (2011 6 987 912 euroa, 2010 7 172 853 euroa). Kustannusvastaavuus (120 %) kohosi edellisestä vuodesta (119 %) yhden prosenttiyksikön, koska kokonaiskustannukset olivat 187 652 euroa pienemmät kuin vuonna 2010. Lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma on ohessa. Maksu korotettiin vuodeksi 2012 1,20 euroon (2010: 0,80 euroa, 2011: 1,00 euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto 7 883 297 euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset 10 507 885 euroa Kustannusvastaavuus 75 %
12/40 Ajoneuvojen rekisteröinti Kuljettajat ja kuljettaminen Ajoneuvo- ja liikennetekniikka TUOTOT 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot 33 632 34 Julkisoikeudelliset tuotot 40 819 780 41 216 086 40 458 619 25 503 527 24 365 475 19 862 561 3 416 308 3 185 400 2 518 077 Erityislain alaiset tuotot 6 987 912 6 342 000 7 172 853 TUOTOT YHTEENSÄ 40 819 780 41 216 086 40 492 251 25 503 527 24 365 475 19 862 595 10 404 220 9 527 400 9 690 930 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 37 543 31 579 27 506 31 883 32 377 19 235 26 544 25 619 27 571 Henkilöstökustannukset 1 523 070 1 785 827 1 626 457 1 897 834 1 798 194 1 434 227 1 734 527 1 719 344 1 625 768 Vuokrat 325 556 293 136 258 418 322 844 307 336 189 043 292 337 283 700 200 507 Ulkopuoliset palvelut 26 010 938 24 410 635 27 686 446 16 172 140 15 535 439 11 925 083 3 636 328 3 683 304 3 304 626 Muut erilliskustannukset 62 106 69 748 28 862 162 882 148 049 133 658 102 283 272 369 230 402 Erilliskustannukset yhteensä 27 959 212 26 590 925 29 627 689 18 587 583 17 821 396 13 701 245 5 792 019 5 984 334 5 388 874 KÄYTTÖJÄÄMÄ 12 860 568 14 625 161 10 864 562 6 915 944 6 544 079 6 161 350 4 612 201 3 543 066 4 302 056 Sisäiset siirrot 510 000 510 000 660 000-510 000-510 000-660 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 6 582 052 6 629 753 7 527 380 4 285 505 4 934 347 4 254 372 3 004 979 2 868 570 3 576 080 Kokonaiskustannukset yhteensä 35 051 263 33 730 679 37 815 069 22 873 088 22 755 743 17 955 618 8 286 997 8 342 905 8 304 954 YLI/ALIJÄÄMÄ 5 768 517 7 485 407 2 677 182 2 630 440 1 609 732 1 906 977 2 117 223 1 184 495 1 385 976 Kustannusvastaavuus - % 116 % 122 % 107 % 112 % 107 % 111 % 126 % 114 % 117 % Merenkulku Ilmailu Rautatiet TUOTOT 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot 64 891 22 668 Julkisoikeudelliset tuotot 2 504 721 1 974 000 2 122 877 4 981 692 5 134 525 5 071 355 418 307 333 360 479 631 Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 2 504 721 1 974 000 2 187 768 4 981 692 5 134 525 5 094 023 418 307 333 360 479 631 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 35 780 25 017 25 550 27 442 28 052 28 110 4 805 7 838 4 007 Henkilöstökustannukset 978 852 1 026 458 1 103 447 1 696 270 1 902 050 2 223 032 363 283 389 628 398 776 Vuokrat 157 181 143 522 164 452 274 906 245 953 179 512 43 871 41 516 39 248 Ulkopuoliset palvelut 235 631 235 674 162 702 394 120 459 425 414 704 79 868 153 653 65 082 Muut erilliskustannukset 97 839 111 242 86 302 155 174 215 899 172 635 34 395 9 788 30 317 Erilliskustannukset yhteensä 1 505 284 1 541 912 1 542 452 2 547 912 2 851 379 3 017 992 526 222 602 424 537 430 KÄYTTÖJÄÄMÄ 999 438 432 088 645 316 2 433 780 2 283 146 2 076 031-107 914-269 064-57 799 Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista 713 693 796 040 841 436 1 505 396 1 840 959 2 032 322 260 481 386 964 280 569 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 218 976 2 337 952 2 383 889 4 053 308 4 692 338 5 050 314 786 702 989 388 817 999 YLI/ALIJÄÄMÄ 285 745-363 952-196 120 928 385 442 187 43 709-368 395-656 028-338 368 Kustannusvastaavuus - % 113 % 84 % 92 % 123 % 109 % 101 % 53 % 34 % 59 % Liiketaloudelliset (Tietopalvelu) Yhteensä TUOTOT 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. 2011 tot. 2011 tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot 9 126 244 8 524 061 8 526 801 9 126 244 8 524 061 8 648 026 Julkisoikeudelliset tuotot 51 490 77 644 336 76 208 846 70 564 610 Erityislain alaiset tuotot 6 987 912 6 342 000 7 172 853 TUOTOT YHTEENSÄ 9 126 244 8 524 061 8 578 291 93 758 492 91 074 907 86 385 489 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 17 885 21 249 10 987 181 881 171 730 142 965 Henkilöstökustannukset 802 327 823 802 648 633 8 996 162 9 445 303 9 060 339 Vuokrat 177 382 163 529 89 931 1 594 077 1 478 692 1 121 110 Ulkopuoliset palvelut 2 707 443 2 652 544 3 045 256 49 236 468 47 130 675 46 603 899 Muut erilliskustannukset 38 420 62 790 41 318 653 098 889 884 723 494 Erilliskustannukset yhteensä 3 743 457 3 723 914 3 836 125 60 661 687 59 116 285 57 651 807 KÄYTTÖJÄÄMÄ 5 382 787 4 800 147 4 742 166 33 096 805 31 958 622 28 733 681 Sisäiset siirrot 678 000 678 000 678 000 678 000 678 000 678 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 1 393 970 1 507 825 1 715 792 17 746 074 18 964 459 20 227 952 Kokonaiskustannukset yhteensä 5 815 427 5 909 739 6 229 917 79 085 761 78 758 744 78 557 760 YLI/ALIJÄÄMÄ 3 310 817 2 614 322 2 348 374 14 672 731 12 316 163 7 827 729 Kustannusvastaavuus - % 157 % 144 % 138 % 119 % 116 % 110 %
13/40 Ajoneuvojen rekisteröinti-yksikön kustannusvastaavuus oli 116 % (budjetti 122 %). Autokaupan vilkastuminen johti rekisteröintisuoritteiden voimakkaaseen kasvuun, johon reagoitiin alentamalla hintoja 1.6.2011. Tämän seurauksena tulot olivat pienemmät kuin budjetoidut, mutta rekisteröinnin kiinteähintaiset ja volyymisidonnaiset palvelukorvaukset ylittivät budjetin. Henkilöstökulut jäivät budjetoidusta johtuen pääosin rekrytointitarpeiden muuttumisesta organisaatiomuutoksessa. Kuljettajat ja kuljettaminen-osaston kustannusvastaavuus oli 112 % (budjetti 107 %). Uusien suoritteiden sekä suoritteissa tapahtuneiden muutoksien vaikutusta asiakkaiden käyttäytymiseen ei osattu täysin ennakoida, minkä seurauksena tulot ylittivät budjetin. Tällaisia suoritteita olivat M-luokan käsittelykoe sekä mahdollisuus ottaa ammattipätevyysmerkintä ajokorttiin. Volyymit olivat yleisestikin ennakoitua suuremmat, mikä nosti myös kuljettajatutkintojen palvelukorvausten kokonaissummaa. Kustannusvastaavuus vuonna 2011 oli kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä vuonna. Ajoneuvo- ja liikennetekniikan tulot olivat budjetoitua suuremmat (toteuma 10 404 220 euroa; budjetti 9 527 400 euroa), mutta kustannukset jäivät vain hieman budjetoidusta (55 908 euroa). Kustannusvastaavuus oli korkea 126 % (budjetoitu 114 %). Tulojen ennakoitua suurempi kasvu johtui ennakkoilmoituksien osalta ajoneuvojen kaupan kasvusta, mihin mahdollisesti on vaikuttanut huhtikuussa 2012 voimaan tuleva autoveronmuutos. Katsastustoiminnan maksu (erillislain alainen) tuotti tuloja aiempaa enemmän johtuen vähäisistä ensirekisteröinneistä vuosina 2009 2010 verrattuna ensirekisteröinteihin 2007 2008. Tällä on merkitystä sikäli, että uudet autot täytyy katsastaa vasta kolmen vuoden kuluttua ensirekisteröinnistä. Merenkulun tuotot olivat 2 504 721 euroa, budjetin ollessa 1 974 000 euroa. Merenkulun tuottojen ennustaminen on yleisesti vaikeaa (vuonna 2010 budjetin oltua 2 514 000 euroa tuotot jäivät 2 187 768 euroon). Merenkulun tulokertymän budjetoiminen on vaikeaa, koska peruskatsastusten tuotto on riippuvainen laivojen uudisrakennusten määrästä ja lipunvaihdosta, joita oli vuonna 2011 ennakoitua enemmän. Vuonna 2011 oli merenkulussa myös uusia budjettivastuullisia yksiköitä, joiden budjetointi oli tältäkin osin haastavaa. Edellisestä vuodesta poiketen merenkulku oli vuonna 2011 ylijäämäinen (285 745 euroa) kustannusvastaavuuden ollessa 113 %. Ilmailun suoritteiden osalta tuotot jäivät budjetoidusta hieman (toteuma 4 981 692 euroa; budjetti 5 134 525 euroa). Edellisenä vuonna tuotot olivat 5 094 023 ja ylittivät budjetin melkein 800 000 euroa. Kustannusten alittuessa selkeästi (toteuma 4 053 308 euroa; budjetti 4 692 338 euroa), nousi kustannusvastaavuus 123 %:iin (budjetti 109 %). Lentokelpoisuuden valvontamaksujen tuotot jäivät budjetoidusta. Eräs tekijä oli lentokelpoisten koneiden määrän vähentyminen EASAn vaikutuksesta. Kustannuksien alittuminen johtui suurimmaksi osaksi henkilöstökulujen sekä yhteiskustannuksien pienentymisestä. Henkilöstökulut jäivät budjetoidusta johtuen pääosin rekrytointitarpeiden muuttumisesta organisaatiomuutoksessa. Yhteiskustannukset ovat pienentyneet koko virastossa, koska kuluja on pystytty kohdistamaan enemmän suoraan (erilliskustannuksina) niitä aiheuttaville yksiköille. Rautatie-osaston tuotot ylittivät selkeästi budjetoidun (toteuma 418 307 euroa; budjetti 333 360 euroa) mutta kustannukset puolestaan alittivat budjetoidun (toteuma 786 702 euroa; budjetti 989 388 euroa). Kustannusvastaavuus oli 53 % (budjetoitu 34 %). Edellisestä vuodesta kustannusvastaavuus (59 %) kuitenkin laski hieman. Tuottojen budjettiylitys johtui uuden suoritteen (kalustoyksikön rekisterissäpitomaksu) ennakoitua suuremmista tuotoista. Menot jäivät budjetista hieman lähes kaikissa menoluokissa. Tietopalvelusuoritteiden kehitystä on selostettu jo aiemmin liiketaloudellisten suoritteiden analyysissa.
14/40 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenneturvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui. Suomessa kaupallisen liikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet äärimmäisen harvinaisia, viimeisimpänä 2005 tapahtunut Copterlinen onnettomuus, jossa kuoli 14 henkeä. Tilanteen säilyttäminen ennallaan edellyttää jatkuvaa turvallisuustyötä niin viranomaiselta kuin kaupallisen ilmailun toimijoiltakin. Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, sillä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut. Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 28 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 31 kpl. Onnettomuuksia tapahtui vuonna 2011 yhteensä 38 kpl. Talven vaikeat jääolot ovat suurin yksittäinen syy onnettomuuksien lisääntymiseen. Suuri osa onnettomuuksista on tapahtunut aluksen kulkiessa jäärännissä tai murtaja-avustuksessa. Laivojen oli miltei mahdoton edetä ilman jäänmurtajien avustusta ja murtajat joutuivat voimakkaasti leikkaamaan aluksia jäistä tai hinaamaan niitä. Seurauksena lieviä yhteentörmäyksiä on raportoitu enemmän. Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 33 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 31 kpl. Onnettomuuksia tapahtui 2011 yhteensä 28 kpl. Talven vaikeat jääolot ovat suurin yksittäinen syy onnettomuuksien lisääntymiseen. Suuri osa onnettomuuksista on tapahtunut aluksen kulkiessa jäärännissä tai murtaja-avustuksessa. Laivojen oli miltei mahdoton edetä ilman jäänmurtajien avustusta ja murtajat joutuivat voimakkaasti leikkaamaan aluksia jäistä tai hinaamaan niitä. Seurauksena lieviä yhteentörmäyksiä on raportoitu enemmän. Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite ei toteutunut, sillä VR:n työntekijä menehtyi avustaessaan kaupallisessa liikenteessä ollutta junaa. Vastaavien tapausten todennäköisyys on kuitenkin satunnaisvaihtelun piirissä. Valvontatoimenpiteet Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet: asematasotarkastukset, tavoite 120 kpl ja lentoasemien turvatoimien tarkastukset, tavoite 47 kpl. Molemmat tavoitteet toteutuivat. Asematasotarkastuksia tehtiin 136 kpl. Kokonaismäärätavoite ylittyi, koska tarkastuksissa käytettiin ensimmäisen kerran Trafin ulkopuolisia sopimustarkastajia, jolloin resursseja oli enemmän käytettävissä. Tarkastuksia kohdennettiin aikaisempia vuosia enemmän yhteisön ulkopuolisiin ilma-aluksiin. Lentoasemien turvatoimien tarkastukset, 47 kpl, tehtiin suunnitelman mukaisesti. Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet: katsastustoimipaikkojen valvontatapahtumat, tavoite 300 kpl ja ADR-koulutusvalvontakäynnit, tavoite 50 kpl. Katsastustoimipaikkojen valvontatapahtumia koskeva tavoite ei toteutunut, sillä valvontatapahtumia oli yhteensä 277 kpl. Valvontatarkastussuunnitelman mukaisia loppuvuoden tarkastuskäyntejä siirrettiin osittain vuoden 2012 puolelle resurssipulan vuoksi. Myös asiakirjavalvontatoimenpiteet jäivät tavoitteesta resurssipulasta johtuen. ADRkoulutusvalvontakäyntejä koskeva tavoite puolestaan toteutui, sillä valvontakäyntejä tehtiin 63 kpl. Tarkastukset toteutettiin ennalta tehdyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Meriliikennetoimialan valvontatoimenpiteet: Satamavaltiotarkastus (Port State Control), tavoite 340 kpl. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 316 kpl. Uuden
15/40 tarkastusjärjestelmän mukainen, tarkastettavissa olevien alusten kokonaislukumäärä ei tosiasiassa mahdollistanut tavoitteen mukaista tarkastusmäärää. Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet, tavoite 30 kpl. Tavoite toteutui, sillä arkistointijärjestelmään kirjattujen tapahtumien toteutuma (42 tapahtumaa), ylitti tavoitteen. Palvelukyky ja laatu Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä, tavoite toteutuu. Tavoite toteutui. Rautatietoimialaan ei kohdistunut auditointeja vuonna 2011. Merenkulkutoimialalla oli auditointeja 3 kpl. Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) arvioi sekä meriliikenteenohjaukseen että merenkulkijoiden pätevyyksien hallintaan liittyviä toimintoja. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) suoritti kaikkia lippu-, satama- ja rannikkovaltiotoimintoja koskevan auditoinnin marraskuussa. Korjaavat toimet ovat käynnissä ja kaikissa tapauksissa ne jatkuvat sovitusti vuodelle 2012. Kaikkien ilmailutoimialaan vuonna 2011 kohdistuneiden ulkoisten auditointien havaintojen korjaamiseksi on laadittu toimintasuunnitelmat määräaikoineen ja ne on toimitettu hyväksytettäväksi auditoineelle taholle. Näiden korjaussuunnitelmien puitteissa luonteeltaan velvoittavat ja yksinomaan Trafin ilmailutoimialan toimintaan kohdistuneet poikkeamat on joko korjattu tai tullaan korjaamaan määräaikoihin mennessä tai määräaikoihin on pyydetty organisaatiomuutoksen johdosta jatkoa. Niiden poikkeamien osalta, joiden kuntoon saattaminen riippuu Trafin ulkopuolisista tahoista, on pyritty aktiivisesti edistämään asiaa esimerkiksi kansainvälisillä foorumeilla. Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 %-yksikköä maan keskiarvosta, tavoite vähintään 83,0 %. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 72,71. Katsastustoimipaikkojen määrä on edelleen kasvanut. Lisäksi katsastettavien ajoneuvojen tosiasiallinen kunto vaihtelee toimipaikkojen välillä entistä enemmän. Katsastuksen tasalaatuisuuden varmistamiseksi on valvonnassa kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota valvonnan kohdentamiseen riskiperustaisesti. Myös testiauton käyttöä valvonnassa on tarkoitus lisätä. Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (asteikko 1-5), tavoite vähintään 3,23. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 3,22. Tutkintomenestyksen toteutuma ei kuitenkaan poikkea merkittävästi tavoitteesta. Ero tavoitteesta on niin pieni, ettei sitä pysty tarkemmin analysoimaan. Hakemusasioiden käsittelyajat Ilmailun lupakirja- ja kelpuutushakemusten käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 90 %. Tavoite toteutui, sillä toteutuma oli 90,6 %. Valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettävät poikkeusluvat käsitellään tavoiteajassa (2 viikkoa), tavoite vähintään 90 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 81,4 %. Hakemuksia tuli loppuvuodesta ennakoitua enemmän, ja moni niistä oli puutteellisesti täytetty, mikä johti myös käsittelyaikojen pitenemiseen. Käsittelyaikojen parantamiseksi poikkeuslupien myöntämisprosessia on vuoden alusta yksinkertaistettu. Lisäksi kiinnitetään entistä enemmän huomiota uusien asiakkaiden ohjeistukseen.
16/40 Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika keskimäärin enintään 3 päivää. Tavoite toteutui, sillä kokeiden keskimääräinen käsittelyaika oli 2,61 päivää. Uuden vastuuhenkilön työhön perehtyminen vaikutti kokeiden käsittelyaikaan, mutta tavoite saavutettiin. Merenkulun pätevyyskirjojen käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 70 %. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 30,9 %. Käsittelyajat jäivät tavoitteesta resurssipuutteen vuoksi. Tilanne parani toisella puolivuotisjaksolla, kun käsittelyaikaa saatiin osittain lyhennettyä ostopalveluhenkilöillä. Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa, tavoite enintään 6 kuukautta. Tavoite toteutui. Täytäntöönpanon toteutuminen määräajassa perustui siihen, että YTE:n täytäntöönpanolle on yleensä varattu 6 kk julkaisusta. Keväällä 2011 komissio kuitenkin ennalta varoittamatta julkaisi 3 YTE:ä, joilla oli kiinteä voimaantulopäivä, mikä jätti täytäntöönpanoaikaa käytännössä 1-4 viikkoa. Näin tavoitteen taustalla oleva käytäntö muuttui yllättäen niin, ettei tavoitteen täyttäminen hyvän hallinnon periaatteita noudattaen olisi ollut mahdollista edes teoriassa. Muuttuneen voimaantulokäytännön ongelmista käytiin komission kanssa keskustelu, minkä jälkeen komissio on taas palannut aiempaan 6 kk käytäntöön (jonka puitteissa tavoitteen toteutuminen on taas mahdollista). Näin ollen tavoite toteutui muiden paitsi edellä mainittujen kolmen YTE:n osalta. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso vähintään hyvä. Tavoite toteutui, sillä käytettävyystaso oli hyvä. Lähinnä vain tietojärjestelmien julkistusversioiden yhteydessä esiintyi häiriöitä. Sähköisten palvelujen määrä lisääntyy. Tavoite toteutui. Tuotantoon tuli uusia sähköisiä palveluita, mm. käyttövastaava-ilmoitus (ilmoitus tehdään sähköisellä lomakkeella, josta tiedot välittyvät suoraan rekisteriin), käytetyn auton energiamerkin tulostuspalvelu sekä uusi sähköinen lomake, jolla lentomatkustaja voi ilmoittaa Trafille havaitsemistaan turvallisuuspuutteista kaupallisessa lentoliikenteessä. INSJÖ on otettu vuoden 2011 aikana Suomessa teknisesti käyttöön ja 5 merkittävää varustamoa käyttää sitä. Tavoite ei toteutunut. INSJÖ otettiin vuoden 2011 aikana teknisesti käyttöön Suomessa, ja käyttöoikeudet järjestelmään on annettu 11 suomalaiselle varustamolle. Raportointi järjestelmään ei kuitenkaan ole aktiivista. Järjestelmän tuottamaa palautetietoa ei ole pidetty täysin hyödyllisenä. Trafi ei ole voimakkaasti edistänyt järjestelmän käyttöönottoa, koska selvitys INSJÖ- ja muiden vastaavien järjestelmien käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä on parhaillaan käynnissä. Mm. Euroopan meri-turvallisuusviraston EMSA:n ylläpitämä onnettomuusja läheltä piti -tietoja kokoava tietojärjestelmä EMCIP, minne Trafi syöttää tiedot kaikista merionnettomuuksista Suomessa, saattaa olla vaihtoehto INSJÖlle. Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystaso on vähintään 3,5. Tavoite toteutui, sillä toteutuma oli 3,5. 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikko 1-5) on vähintään 3,2. Toteutuma 2011 oli 3,22. Tavoite saavutettiin, vaikka virastossa oli juuri kyselyn toteuttamisen aikaan suuri organisaatiomuutos käynnissä. Toteutuma parani edellisestä vuodesta 0,2:lla.
17/40 Henkilöstömäärä on enintään 516. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 494 henkilötyövuotta. Rovaniemen rekrytoinnit eivät ole toteutuneet samassa tahdissa kuin vastaavat tehtävät ovat tyhjentyneet Helsingissä. Organisaation muuttaminen on hidastanut rekrytointeja, koska lopullinen tehtävien jakautuminen organisaatiossa on ratkennut vasta vuoden 2011 lopulla. Lisäksi uusien virastolle määrättyjen tehtävien vastaanottamiseen varauduttiin rajoittamalla rekrytointeja. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 48 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 9 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 44 % oli naisia ja 56 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 45,0 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 50 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2. Ylempi korkeakoulututkinto oli 26 %:lla henkilöstöstä. Trafiin palkattiin vuoden 2011 aikana 55 uutta virkamiestä. Trafin palveluksesta poistui 34 virkamiestä. Vuonna 2011 sairauspoissaoloja kertyi 9,5 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat 355 000 euroa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä. Trafin työilmapiirikyselyn tulos oli vmbaro kyselyllä toteutettuna 3,22. Tavoite oli 3,2. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin sähköisillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 526 henkilötyövuodet 493,8 miehiä 56 % naisia 44 % keski-ikä (vuosia) 45,0 yli 45-vuotiaiden osuus 50 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,2 vaihtuvuus 14,3 % sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 9,5 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 0 % toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet 28 Henkilöstö jakautuminen ikäluokittain:
18/40 Työvoimakustannukset vuonna 2011 (luvut Tahti-järjestelmästä) palkkasumma 26 361 112 euroa tehdyn työajan palkat 19 991 720 euroa edellisen osuus palkkasummasta 75,84 % välilliset työvoimakustannukset 13 343 489 euroa edellisen osuus työajan palkoista 50,62 % henkilötyövuoden hinta 67 512 euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2011 (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen 670 euroa työtyytyväisyyden edistäminen 650 euroa työkunnon edistäminen 167 euroa työterveyshuolto 805 euroa yhteensä 2292 euroa 1.7 Tilinpäätösanalyysi 1.7.1 Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa Liikenteen turvallisuusviraston rahoituksen rakennetta vuonna 2011 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta).
19/40 LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Rahan lähteet 2011 2010 2009 Maksullisen toiminnan tulot 93 758 86 382 Muut tulot 220 895 Valtion siirtomääräraha 35 420 33 539 Arviomääräraha 0 150 Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha 13 205 8 342 Rahan lähteet yhteensä 142 603 129 308 Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot 76 351 74 555 Maksuttoman toiminnan menot 46 637 41 548 Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle 19 615 13 205 8 342 Rahan käyttö yhteensä 142 603 129 308 Kertynyt ylijäämä/alijäämä 0 0 Viraston rahoitus koostuu maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta ja edelliseltä vuodelta siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna 2011 yhteensä 93 758 492 euroa. Muitten tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, vuonna 2011 muut tulot olivat 219 865 euroa. Vuoden 2010 siirtomäärärahaa oli käytettävissä 13 205 395 euron verran ja vuodelle 2012 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä 19 615 264 euroa. Tulot olivat hieman budjetoitua suurempia. Budjettia laadittaessa arvioitiin taantuman alkavan, mutta se ei ainakaan vielä vaikuttanut tulokertymään. Osittain menot alittivat budjetoidun (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3). Maksullisen toiminnan osuus on Liikenteen turvallisuusvirastolla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainossa. Lisäksi maksutuloa voidaan käyttää ainoastaan ao. suoritteiden tuottamiseen, joten maksuilla ei voi rahoittaa toimintaa, johon virasto saa rahoitusta valtion budjetista. Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista. Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset osoittavat, että näitä ohjausprosesseja on edelleen kehitettävä ja saatava kattavammiksi.
20/40 1.7.2 Talousarvion toteutuminen Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenomomentille 31.20.01 myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä 35 420 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon momentille 11.19.05 budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus 7 800 000 euron verran. Lisäksi vuodelta 2010 siirtyi siirtomäärärahaa yhteensä 13 205 395 euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna 2011. Tämän jälkeen siirtomäärärahaa vuodelta 2011 siirtyi seuraavalle vuodelle 19 615 264 euroa. Siirtomäärärahan kumuloitumisessa vaikuttaa edelleen vuodelta 2009 vanhoilta virastoilta (pl. Merenkulkulaitos) siirtynyt määräraha 8 342 114 euroa. Toimintamenomomentti 31.20.01 päätyi vuonna 2011 menopuolelle 15 804 736 euron verran. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahamomentille 31.01.21 kirjattiin vuonna 2011 yhteensä 180 000 euron verran puhelin- ja tietoliikenneprojektin menoja. Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa 1.7.1. Siirtomäärärahan kumuloituminen johtui (maksutulojen ylitysten ohella) maksuttoman toiminnan piirissä tapahtuneilla menobudjettien alituksilla. Budjetista rahoitettiin pääosa ilmailutoimialan (toteutunut 10 508 000 euroa, budjetti 11 694 000 euroa), merenkulkuosastojen (toteutunut 8 804 000 euroa, budjetti 9 372 000 euroa) ja rautatieosaston (toteutunut 3 871 000 euroa, budjetti 4 839 000 euroa) toimintaa. Vuoden 2011 ajoneuvoverotustehtävien hoitoon mitoitetun määrärahan ollessa 11 263 000 euroa tarvittiin verotustehtävien hoitoon ainoastaan 11 070 000 euroa. Monin paikoin jäätiin selvästi menobudjetista. Alueellistamiseen virastolle ei myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet toteuttiin toimintamenomomentin puitteissa. Vuonna 2011 alueellistamiseen (ns. perustamiskustannukset) käytettiin 1 067 000 euroa (2010: 1 496 000 euroa). Kuljettajatietojärjestelmien kehittämiseen (KT1) käytettiin 8 189 000 euroa, josta kehitysprojektien osuus oli 2 469 000 euroa. Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna 2011 yhteensä 754 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 687 miljoonaa euroa). Autoveron tuotto oli 1,4 miljoonaa euroa (2010: 5,9 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli 7 883 000 euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut. 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Liikenteen turvallisuusviraston toiminnan tuotot olivat 93 978 357 euroa ja toiminnan kulut 124 228 504 euroa. Vuosi 2011 oli viraston toinen toimintavuosi, mistä johtuen tuottojen ja kulujen budjetoinnista oli yhden vuoden kokemus. Tästä huolimatta budjetoinnissa ei kaikilta osin osattu huomioida toimintavuoden tapahtumia, muun muassa organisaatiomuutoksen aiheuttamia vaikutuksia toimintaan. Viraston maksullisen toiminnan tuotot ylittivät budjetoidun (toteutuma: 93,8 miljoonaa euroa; budjetti: 91 miljoonaa euroa). Budjetin ylitys johtui ennakoitua suuremmista myyntivolyymeista (suoritteiden kysyntä on pysyväisluontoisesti vaihtelevaa). Tuottojen erot suoriteryhmittäin on selostettu kappaleessa 1.4.3. Tuotot jakaantuvat pääsuoritteiden kesken seuraavasti: