SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 4 1.1 ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTON STRATEGISET LINJAUKSET... 4 1.2 OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN OHJELMA JA SEN LINJAUKSET... 5 2 NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINNAN SUUNNITELMA... 6 2.1 JOHDANTO... 6 2.1.1 Näyttötutkintojen taustalla oleva ammattitaitokäsitys... 6 2.1.2 Näyttötutkintotasot ja jatko-opintokelpoisuus... 7 2.2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN ESEDUSSA... 8 2.2.1 Peruslinjaukset ja toimintatavat... 8 2.2.2 Kolmikantayhteistyö... 8 2.2.3 Muu työelämäyhteistyö... 9 2.2.4 Henkilöstön työelämäosaaminen... 9 2.2.5 Palveluista tiedottaminen...10 2.2.6 Näyttötutkintojen järjestämisen rahoitus...11 2.2.7 Näyttötutkinnoista ja valmistavasta koulutuksesta perittävät maksut...11 2.3 HENKILÖKOHTAISTAMINEN KOLMEVAIHEISENA PROSESSINA...12 2.3.1 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen...13 2.3.1.1 Alkuhaastattelu... 14 2.3.1.2 Osaamisen tunnistaminen ja lähtötilanteen kartoitus... 14 2.3.1.3 Johtopäätösten tekeminen... 15 2.3.1.4 Ohjaus tutkintotilaisuuteen... 15 2.3.1.5 Ohjaus- ja neuvontapalvelujen esittely... 15 2.3.1.6 Ohjauksen ja tukitoimien tarpeen määritys... 16 2.3.1.7 Dokumentointi... 16 2.3.2 Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen...17 2.3.2.1 Aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustaminen... 18 2.3.2.2 Neuvonta ja ohjaus tutkintosuoritusten suunnittelussa... 18 2.4 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA...19 2.4.1 Arvioijat ja arvioijien perehdyttäminen...19 2.4.2 Arviointimenetelmien valinta...20 2.4.3 Arviointiesityksen tekeminen ja dokumentointi...20 2.4.4 Arvioinnin oikaisu...21 2.5 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET...21 2.5.1 Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen hakemisesta päättäminen...21 2.5.2 Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen hakeminen prosessina...22 3 AIKUISTEN OPPIMIS- JA OHJAUSJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMA...24 3.1 KÄSITYS OPPIMISESTA JA AMMATTITAIDOSTA...24 3.1.1 Aikuinen oppijana...24 3.1.2 Muuttuva ja muuntuva ammattitaito...25 3.2 HENKILÖKOHTAISTETTU TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN...25 3.2.1 Hakeutumisvaiheen johtopäätöksistä valintoihin...27 3.2.1.1 Oppimis- ja ohjausmahdollisuuksien selvittäminen ja esittely... 27 3.2.1.2 Henkilökohtaistamisen dokumentointi ja arviointi... 27 3.3 ASIAKASLÄHTÖISESTI SUUNNITELTUA JA TOTEUTETTUA OHJAUSTA...28 3.3.1 Oppimisjärjestelyt...28 2
3.3.2 Joustava opintotarjonta...29 3.3.3 Oppimistehtävät ja projektit...30 3.3.4 Verkko-opiskelu...31 3.3.5 Työssäoppiminen...31 3.3.5.1 Työssäoppimisen ohjaus ja yhteydenpito... 32 3.3.5.2 Työssäoppimisen arviointi... 33 3.3.5.3 Työssäoppiminen kansainvälisessä ympäristössä... 33 4 OSAAMISESTA TODISTUS...34 5 AIKUISKOULUTUKSEN LAADUNHALLINTA JA KEHITTÄMINEN...34 5.1.1 Laadunhallinnan vastuut ja kehittäminen...34 5.1.2 Asiakaspalautteet toiminnan kehittämisen välineinä...35 3
1 JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopistolla on kaksi keskeistä aikuiskoulutuksen suunnitelmaa, jotka ovat oppilaitoksen pedagogisen ohjelman liitteitä: näyttötutkintotoiminnan suunnitelma sekä aikuisten oppimis- ja ohjausjärjestelyjen suunnitelma. Tämä asiakirja sisältää molemmat suunnitelmat. Suunnitelmien oppilaitostasoisena tavoitteena on yhtenäistää Etelä-Savon ammattiopiston näyttötutkintotoiminnan, aikuiskoulutuksen tarjoamien muiden palvelujen sekä aikuisopetuksen ja ohjauksen käytänteitä. Näyttötutkintotoiminnan suunnitelmassa kuvataan henkilökohtaistamisen kolmesta vaiheesta hakeutumisvaihe ja tutkinnon suorittamisvaihe. Lisäksi näyttötutkintotoiminnan suunnitelmassa kuvataan oppilaitoksen keskeiset yleiset näyttötutkintotoimintaa ja tutkintojen järjestämissopimuksia koskevat linjaukset. Näyttötutkintotoiminnan suunnitelman keskeinen lähde on opetushallituksen julkaisema näyttötutkinto-opas (oppaat ja käsikirjat 2011:4). Näyttötutkintotoiminnan suunnitelman tarkoitus on linjata ja yhdenmukaistaa eri tutkintojen järjestämisen toimintatapoja ja niihin liittyviä palveluja. Eri alojen toimintojen yhdensuuntaistamiseksi sekä yhteisten käytäntöjen ja ymmärryksen luomiseksi suunnitelmassa on kuvattu näyttötutkintotoiminnan käytänteitä ja määritelty käsitteitä. Kuvauksen painopiste on henkilökohtaistamisessa ja työelämäyhteistyössä. Oppimis- ja ohjausjärjestelyjen suunnitelma koskee tutkintoihin valmistavaa koulutusta, soveltuvin osin myös muuta tarjoamaamme koulutusta. Suunnitelmassa kuvataan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen siltä osin kuin se liittyy tarvittavan ammattitaidon hankkimisen määrittelyyn. Suunnitelman ytimen muodostaa kuitenkin tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaihe, sen eri keinot ja menetelmät sekä ohjauksen tarjoama tuki. Suunnitelmassa on kuvattu oppimistoiminnan työtapoja ja käytänteitä, joten sitä voidaan käyttää apuvälineenä uuden opetushenkilöstön perehdyttämisessä aikuiskoulutuksen, erityisesti valmistavan koulutuksen toimintakulttuuriin. Suunnitelma toimii omalta osaltaan myös valmistavan koulutuksen laadunvarmistuksen välineenä. Oppimis- ja ohjausjärjestelyjen suunnitelma on yhteinen kaikille näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmille, joissa kuvataan oppilaitoksen kuhunkin näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tarjonta ja sisällöt. 1.1 ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTON STRATEGISET LINJAUKSET Etelä-Savon ammattiopiston strategia rakentuu vastuullisen toiminnan arvolle, joka realisoituu asiakkaan hyvän huomioimisen, osaamisen arvostamisen, yhteisöllisyyden tukemisen ja toiminnan joustavuuden kautta. Asiakkaitamme ovat opiskelijat ja työelämä. Meillä on joustavat ja uusiutuvat, asiakaslähtöiset koulutuspalvelut. Näyttötutkintotoiminnassa tämä tarkoittaa henkilökohtaistamisen aitoa toteutumista sen kaikissa vaiheissa: hakeutumisvaiheessa, tutkinnon suorittamisen vaiheessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös tutkintotoiminnan ja tarjonnan kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa ja sen tarpeiden mukaan. 4
Palvelujen työelämäläheisyys edellyttää, että olemme sisällä työelämässä ja sen muutoksissa. Lisäksi olemme aktiivisia ennakointityössä. Kehitämme koulutuspalveluja ja tuotteita yhteistyössä yritysten ja työyhteisöjen kanssa osana työ- ja elinkeinoelämän palvelutehtävän ja aluekehitystehtävämme toteuttamista. Meillä on kiinteät ja kattavat työelämän kumppanuusverkostot. Osa työelämäyhteistyön toteuttamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä ovat opettajien säännölliset työelämäjaksot. Asiakkaiden ja kumppaneiden säännöllisesti kerättävällä palautteella on toiminnan kehittämisessä keskeinen rooli. Kehitämme työelämän palautejärjestelmää osana oppilaitoksen työelämäfoorumien toimintaa. Arvioimme ja uudistamme koulutustuotteitamme, ml. näyttötutkintoihin ja siihen valmistavien koulutusten valikoimaa säännöllisesti ja pidämme opetuksen ja ohjauksen toteutussuunnitelmat ajan tasalla. Näyttötutkintoihin ja niihin valmistavan koulutuksen keskeiset prosessit on kuvattu ja niitä käytetään oppilaitostasoisina toimintaohjeina. Kaikilla aloilla kehitetään työelämäläheistä ja yrittäjyyttä tukevaa oppimista. Näyttötutkintotoiminnassa tämä realisoituu siten, että haettaviin järjestämissopimuksiin otetaan mukaan yrittäjyyden valinnainen osa, mikäli se tutkinnon rakenteessa on. Valmistavan koulutuksen osalta tarjoamme joustavan opintotarjonnan puitteissa eritasoisia yrittäjyyttä tukevia opintopolkuja. 1.2 OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN OHJELMA JA SEN LINJAUKSET Etelä-Savon ammattiopistolla on voimassaoleva 1 pedagoginen ohjelma, joka toimii myös koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien yhteisenä osana. Pedagogisen ohjelman linjaukset koskevat soveltuvin osin myös näyttötutkintotoimintaa ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämistä. Pedagogisessa ohjelmassa kuvataan ammattiopiston toiminta ja sitä ohjaavat periaatteet, koulutuksen järjestämismuodot, henkilökohtaistamisen periaatteet, opetuksen järjestäminen, opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto sekä ammattitaidon arviointi. Aikuiskoulutusta koskevat, tässä asiakirjassa kuvatut näyttötutkintotoiminnansuunnitelma ja aikuisten oppimis- ja ohjaussuunnitelma ovat oppilaitoksen pedagogisen ohjelman liitteitä ja täydentävät sitä. 1 Hyväksytty Etelä-Savon Koulutus Oy:n hallituksessa 24.5.2012. 5
2 NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINNAN SUUNNITELMA 2.1 JOHDANTO Näyttötutkintojärjestelmä tukee elinikäistä oppimista ja tarjoaa aikuisille joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa myös yrityksille merkittävän henkilöstön kehittämisvälineen. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat 1) tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta, 2) kolmikantayhteistyö, 3) tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa sekä 4) henkilökohtaistaminen. Näyttötutkinnot ja niihin valmistava koulutus on aikuisille soveltuva vaihtoehto hyödyntää aiempi osaaminen ja pätevöityä joustavasti. Näyttötutkintojärjestelmän perustana on tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankintatavasta ja aiemmasta koulutuksesta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoin hankittu osaaminen. Valmistavan koulutuksen yhteydessä tulee opiskelijalla olla mahdollisuus suorittaa tutkinto, mutta näyttötutkintoon osallistujille ei voi asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja 2. Näyttötutkintotoiminnassa keskeistä on työelämälähtöisyys. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito työpaikoilla työtehtävissä. Tämä merkitsee kolmikantayhteistyötä työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitoksen kesken tutkintotoiminnan kaikissa vaiheissa. Näyttötutkintotoiminnan kolmikantayhteistyöstä säädetään ammatillisen aikuiskoulutuksen laissa (631/1998) ja muusta työelämäyhteistyöstä säädetään muissa ammatillisen aikuiskoulutuksen säädöksissä ja määräyksissä. Näyttötutkintotoiminnassa hankitut kumppanuudet, yhteistyö ja toiminnan työelämälähtöisyys edistävät osaltaan laajemminkin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävämme toteutumista. Näyttötutkintojen toteutuksen ytimen muodostaa henkilökohtaistaminen. Sillä tarkoitetaan tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, oppimisjärjestelyjen sekä muiden tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Koulutuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. 2.1.1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TAUSTALLA OLEVA AMMATTITAITOKÄSITYS Näyttötutkinto-oppaan (2011) sisältämien näyttötutkinnon perusteiden mukaan ammattitaito määritellään työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Ammattitaitokäsitys on 2 valmistavaan koulutukseen osallistumista voidaan edellyttää tietyillä, erikseen säädellyillä aloilla ja tutkinnoissa, mm. logistiikka, turvallisuusala. 6
työelämälähtöinen. Eri tutkintojen ammattitaito on kuvattu tutkinnon perusteissa prosessinomaisena, vastuullisena ja perusteltuna ongelmanratkaisuna, jossa eri käsitteiden hallinta sekä teoreettinen ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät. Työelämän käsitys tarvittavasta ammattitaidosta on tärkeä perusta sille, millaisilla työkokonaisuuksilla tutkinto voidaan suorittaa tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito työpaikoilla työtehtävissä. Siten näyttötutkintosuorituksissa on keskeistä työssä ja työtehtävissä tarvittava ja todennettava ammattitaito ja osaaminen. Näyttötutkinnon järjestäjät ja työelämän edustajat arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaitoa suhteessa näyttöympäristöön ja arviointikriteereihin. Näin syntyy yhteinen näkemys ammattitaitotasosta kussakin tutkinnon osassa. 2.1.2 NÄYTTÖTUTKINTOTASOT JA JATKO-OPINTOKELPOISUUS Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammatin saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkintojen nimellislaajuus on 120 ov. Samat perustutkinnot voi suorittaa myös ammatillisena peruskoulutuksena. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto (nimellinen laajuus 120 ov) antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Ammatillinen perustutkinto, jonka nimellinen laajuus on alle 120 ov, antaa kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Henkilö voi laajentaa tämän yleiseksi kelpoisuudeksi ammattikorkeakouluopintoihin suorittamalla lisäksi laajuudeltaan sellaiset yleissivistävät tai ammatilliset lisäopinnot, jotka laajentavat perusopetuksen jälkeiset opinnot kolmeen vuoteen, taikka hankkimalla vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkinnon suorittamisen jälkeen sitä vastaavalla alalla. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativampien työtehtävien edellyttämä ammattitaito. Ammattitutkintojen perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Ammattitutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkintojen ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti niin, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Myös erikoisammattitutkinto tuottaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuutta ei määritellä opintoviikkoina. Edellä näyttötutkintojen tasot on kuvattu vertaamalla niitä suoritettuun tutkintoon ja työkokemuksen määrään. Näyttötutkintotasojen kuvaukset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että hakeutujalta vaadittaisiin ammattitutkintoon hakeuduttaessa kolmen vuoden (tai erikoisammattitutkintoon hakeuduttaessa viiden vuoden työkokemusta) ja/tai ammatillisen 7
perustutkinnon suorittamista. Näyttötutkinnoissa keskeistä on riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta. 2.2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN ESEDUSSA 2.2.1 PERUSLINJAUKSET JA TOIMINTATAVAT Esedussa näyttötutkintotoiminnan peruslinjaukset ja niistä johdettavat toimintatavat pohjaavat koko näyttötutkintojärjestelmän perusperiaatteisiin, keskeisiin arvolähtökohtiin ja oppilaitoksemme pedagogiseen strategiaan. Pedagogisessa strategiassa linjataan oppimis- ja ohjaustoiminnan periaatteet osakeyhtiön hallituksen hyväksymän strategian mukaisiksi ja sen toteutumista tukeviksi. Tätä kautta strategiset linjaukset siirtyvät osaksi myös näyttötutkintotoimintaa, sen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Joustavat ja työelämäläheiset toimintatavat ovat oppilaitokselle tärkeä kriittinen menestystekijä. Se linjaa tutkintopalvelujemme toimintatapoja. Joustavuus tutkintotoiminnassa tarkoittaa joustavuutta suoritusajankohdan sekä vaihtoehtoisten ammattitaidon hankkimis- ja tutkintosuoritusmahdollisuuksien suhteen. Tutkinnon suorittaminen ja ammattitaidon hankkiminen tai täydentäminen on oppilaitoksessamme mahdollista henkilökohtaistetun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Valintojensa tueksi tutkinnon suorittaja saa riittävästi asiantuntevaa henkilökohtaistamisohjausta. Näyttötutkintopalvelujemme suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on aina tutkinnon järjestämisen näkökulma. Se tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, tarvittavan ammattitaidon täydentämistä erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimismenetelmiä hyödyntäen sekä työelämässä toteutettavia tutkintotilaisuuksia. Valmistava koulutus on tästä lähtökohdasta yksi mutta ei ainoa tarvittavan osaamisen hankkimisväylä. Toiminnan työelämäläheisyys konkretisoituu myös niin, että palvelutarjontamme pohjautuu Etelä-Savon työelämän tarpeisiin ja tarjontamme suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän kehittymis- ja osaamistarpeitaan vastaaviksi palvelukokonaisuuksiksi. Kehittämistyössä keskeistä on ennakointitiedon kerääminen ja hyödyntäminen. Oppilaitoksen tutkintojen järjestämissopimusten valikoimaa kehitetään ennakointi- ja arviointitiedon, alueen tarpeiden ja muun kysynnän mukaan. Oppilaitoksen näyttötutkintovalikoiman kehittämisestä vastaa aikuiskoulutusjohtaja yhteistyössä rehtoreiden ja koulutuspäälliköiden kanssa. 2.2.2 KOLMIKANTAYHTEISTYÖ Kolmikantayhteistyö tarkoittaa työnantajatahojen, työntekijätahojen ja opetusalan tiivistä yhteistyötä näyttötutkintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkintotoimijoiden toimivat työelämäyhteydet ja yhteistyöverkostot mahdollistavat kolmikantayhteistyön toteutumisen ja tutkintojen suorittamisen ja arvioinnin työpaikoilla aidoissa työtilanteissa. Ne edistävät tutkinnon suorittaneiden työhönsijoittumista sekä toimialan ja työelämän välistä asiantuntijavaihtoa. Käytännössä tutkintotilaisuuksien suunnittelussa, toteutuksessa, kehittämisessä ja tutkintosuoritusten arvioinnissa työelämäyhteistyö tarkoittaa seuraavia asioita: 8
Tutkintotilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa Hakeutumisvaiheessa tehdään tarvittaessa osaamisen tunnistamiseen liittyvää yhteistyötä (työelämän antamat arvioinnit hakeutujan osaamisesta ja valmiudesta tutkintosuorituksiin). Osaamista voidaan tunnistaa myös työpaikalla työtehtäviä tehden sekä antamalla työnäytteitä oppilaitoksessa. Työelämän edustajat ovat mukana tutkinnon suorittajan tutkintosuoritusten henkilökohtaistamisessa osallistumalla yhteissuunnitteluun koskien sitä, miten eri tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja kriteerit tulevat osoitetuksi käytännön työtehtävinä sekä arvioitaessa työpaikan mahdollisuuksia ja soveltuvuutta näyttöympäristöksi. Samalla pohdimme sitä, miten tutkintosuoritukset voidaan toteuttaa myös työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Näyttöympäristön edustajien kanssa tehdään arviointia valmistelevaa yhteistyötä siten, että sovitaan arvioijista ja heidän perehdyttämisestään arviointitilanteisiin. Yhdessä tunnistetaan osoitettua osaamista ja sovitaan arviointiaineiston arvioinnista, sovitaan näyttötutkintojärjestelyistä sekä mahdollisesti tarvittavista erityisjärjestelyistä. Näyttöympäristön edustajien kanssa sovitaan myös näyttöpaikan henkilöstön perehdyttämisestä ja informoimisesta sekä arviointikokouksen ajankohdasta. Tutkintosuoritusten arviointi on kokonaisuudessaan kolmikantayhteistyötä eli yhdessä arvioidaan tutkinnon suorittajan pätevyyttä annettujen arviointien ja arvioitujen dokumenttien pohjalta sekä tehdään arviointipäätös ja dokumentoidaan se. Näyttötutkintotoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi näyttötutkintojen arviointiin osallistuneilta ja näyttötutkintoyhteistyössä olleilta kerätään systemaattisesti palautetta. Saatua palautetta käytetään näyttötutkintoasiantuntijuuden edelleen kehittämiseksi oppilaitoksessamme. 2.2.3 MUU TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitoksen kaikilla koulutusaloilla on työelämäfoorumit, joiden keskeisenä tavoitteena on työelämäyhteistyön vahvistaminen koulutuksen suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin näkökulmasta. Koulutusalat ja tiimit järjestävät säännöllisesti oman alansa työelämätapaamisia, joiden teemat vaihtelevat asioiden ajankohtaisuuden mukaan. Niiden avulla myös osaltaan ennakoimme ja keräämme tietoa koulutusten ja tutkintojen määrällistä, sisällöllistä ja alueellista suuntaamista varten. Työelämätapaamisissa keskustelemme myös tulevaisuuden koulutus- ja tutkintopalvelujen kehittämistarpeista (toimintatavat, joustavuus ja hyödyntämismahdollisuus yritysten toiminnassa) sekä välitämme tietoa tutkinnosta ja kerromme mahdollisuudestamme palvella elinkeinoelämää. 2.2.4 HENKILÖSTÖN TYÖELÄMÄOSAAMINEN Näyttötutkintotoimijoillamme on oltava hyvä työelämäosaaminen ja riittävä yritystoiminnan tuntemus oman tutkinnon substanssiosaamisen lisäksi, jotta yhteistyö toimisi. Varmistamme opettajien työelämätuntemuksen siten, että rekrytoinnissa painotamme opettajien riittävän 9
koulutustaustan ja aikuispedagogisen osaamisen lisäksi useamman vuoden työelämässä hankittua työkokemusta. Työelämäosaamisen päivittämisen varmistamiseksi olemme asettaneet vuosittaiset tavoitteet opettajien työelämäjaksoille ja kohdentaneet niihin resursseja. Opettajien työelämäjaksot ovat suunniteltuja ja tavoitteellisia. Työelämäjaksoille lähtevät valmentautuvat jaksolle laatimalla henkilökohtaisen suunnitelman, jossa määritellään tavoitteet ja tehtävät sekä työstämällä suunnitelman siitä, miten työelämäjaksolla opittua, koettua ja nähtyä hyödynnetään näyttötutkintotoiminnan ja oman työn kehittämiseksi. Työelämäjaksoille valmentautumista ja jakson toteutuksen suunnittelua varten on laadittu yhteinen ohjeistus. Työelämäjaksot raportoidaan kirjallisesti. Tavoitteena on, että opettajat osallistuvat työelämäjaksoille säännöllisesti, mahdollisuuksien mukaan viiden vuoden välein. 2.2.5 PALVELUISTA TIEDOTTAMINEN Tiedotamme tutkinnon suorittamismahdollisuuksista ja valmistavasta koulutuksesta osana oppilaitoksemme tiedotusta ja viestintää. Tiedottamisessa ja markkinoinnissa korostamme mm. näyttötutkintoa aikuisille soveltuvana, joustavana ja ammattitaidon hankintavasta riippumattomana pätevöitymismahdollisuutena, jossa voi hyödyntää aiemmin hankittua osaamista tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamista ja suoritusmahdollisuutta ilman valmistavaa koulutusta toimintamme työelämäläheisyyttä, käytännönläheisyyttä ja palvelutarjontamme kysyntälähtöisyyttä opettajien aikuispedagogista ja substanssiin liittyvää osaamista Varmistaaksemme näyttötutkinnon suorittamismahdollisuuksien tiedottamisen mahdollisimman laajasti oppilaitoksella on useita informaatiokanavia: Kouluta- tietokanta lehti-ilmoitukset/radiomainonta tarpeen mukaan 3-6 kertaa vuodessa eri kohderyhmille kohdennetut tiedotteet tietoiskut eri tapahtumissa ja medioissa 2 4 kertaa vuodessa tilaisuudet työvoimatoimistoissa ja heidän koulutusinfoissaan 2 3 kertaa vuodessa messut, teemapäivät, ym. vähintään 2 kertaa vuodessa lehtiartikkelit, koulutusmessut 1-2 kertaa vuodessa eri koulutusalojen yhdistyksen jäsentilaisuudet ym. Edellisten lisäksi tärkeän tiedottamiskanavan muodostavat henkilöstön, erityisesti opettajien suorat yhteydet työelämään eli opettajien työpaikkakäynnit, näyttötutkintoyhteistyö ja muut henkilökohtainen yhteydenpito. Tiedotamme mahdollisuudesta suorittaa tutkinto ilman valmistavaa koulutusta verkkosivuillamme www.esedu.fi, kaikissa tutkintokohtaisissa esitteissä ja aikuisopiskelijan oppaassa sekä tarvittaessa muutoinkin tutkintotoimikuntien kanssa sovitulla tavalla. 10
2.2.6 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISEN RAHOITUS Näyttötutkinto ja siihen valmistava koulutus voidaan järjestää omaehtoisena koulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimapoliittisena koulutuksena. Lisäksi näyttötutkintoja voidaan toteuttaa toisille koulutuksen järjestäjille erilliseen sopimukseen ja hinnoitteluun perustuvana maksullisena palvelutoimintana. Oppilaitoksellamme on Opetus- ja kulttuuriministeriön antamat koulutuksen järjestämisluvat, jotka mahdollistavat omaehtoisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisen sekä oikeuttavat saamaan valmistavan koulutukseen ja tutkintojen järjestämiseen valtionosuutta. Koulutusta voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutukseen käytettävässä oleva resurssi määräytyy vuosittain opiskelijaa kohden yksikköhinnan ja opiskelijamäärän perusteella. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus kattaa sekä valmistavan koulutuksen että tutkintojen järjestämisen. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa koulutusta tai asiakasyritysten ja työvoimahallinnon yhdessä rahoittamaa koulutusta. Työvoimapoliittinen koulutus perustuu hankintasopimukseen ja siinä sovittuun hinnoitteluun, joka sisältää sekä valmistavan koulutuksen että tutkintosuoritukset. Tutkinto on tällöin yleensä suorittajalle maksuton. 2.2.7 NÄYTTÖTUTKINNOISTA JA VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT Valmistavaan koulutukseen osallistuvat tutkinnon suorittajat maksavat Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämän tutkintomaksun. Perityt tutkintomaksut tilitetään Opetushallitukselle ja niillä katetaan tutkintotoimikuntien kustannukset. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisessä voidaan kustannusten kattamiseksi periä omaehtoiseen valmistavaan koulutukseen osallistuvilta kohtuullista opiskelumaksua, jolla katetaan sekä valmistavan koulutuksen että tutkinnon järjestämisen kustannuksia. Opiskelumaksut ilmoitetaan koulutusesitteissä ja niistä on olemassa hinnasto oppilaitoksen intrassa. Näyttötutkintoon suoraan tulevilta voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämiskuluina. Maksuun sisältyy yksi uusintamahdollisuus. Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitaan siitä, minkä suuruinen maksu enintään peritään tutkinnon suorittajalta. Tutkintomaksusta ja muista maksuista tiedotetaan samalla kun tiedotetaan tutkinnoista ja valmistavasta koulutuksesta. Muille koulutuksen järjestäjille myytävät näyttötutkintopalvelut hinnoitellaan toteutuvan palvelun laajuuden mukaan. Lisäksi mahdolliset matkustuskustannukset laskutetaan toteutuman mukaan. Myös näistä maksuista sovitaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Tutkintopalvelujen ostajan kanssa tehdään näyttötutkintoyhteistyöstä kirjallinen yhteistyösopimus, jossa määritellään hintaan sisältyvät palvelut, kummankin puolen ohjausvastuut ja sovitaan henkilökohtaistamisen toteutuksen työnjako ja tehtävät. 11
2.3 HENKILÖKOHTAISTAMINEN KOLMEVAIHEISENA PROSESSINA Oppilaitoksessamme on käytössä keskeiset opetuksen prosesseja koskevat kuvaukset ja henkilökohtaistaminen on yksi näistä. Henkilökohtaistaminen mallintuu kolmevaiheiseksi prosessiksi, jossa hakeutumisvaiheen jälkeen tutkinnon suorittamisen prosessi ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen prosessi kytkeytyvät yksilöllisesti toisiinsa. TUTKINNON SUORITTAMISEN VAIHE HAKEUTUMISVAIHE TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISVAIHE HENKILÖKOHTAISTAMINEN 12
Koulutuspäällikkö Tutkintovastaava / vastuuopettaja / ohjaava opettaja Tietovaranto Rehtori Opintosihteeri Asiakas Pedagogisen ohjelman aikuiskoulutusta koskevat liitteet 2012 2.3.1 HAKEUTUMISVAIHEEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN Näyttötutkintoprosessi: hakeutumisvaihe Ottaa yhteyden oppilaitokseen Esittelee ja jakaa tietoa tutkintojen suorittamismahdollisuuksista Ohjaa ja neuvoo hakijaa Tuotekehitys kysynnän ja tarpeen mukaan Hakeutuu tutkinnon suorittajaksi Haastattelee hakijaa Osallistuu lähtötilanteen kartoitukseenja tunnistaa osaamistaan Koordinoi lähtötilanteen kartoituksen (mm. soveltuvuustesti tarvittaessa) Tekee tarvittavat johtopäätökset yhdessä hakeutujan kanssa Tekee esityksen hakeutujan valitsemisesta Esittelee tutkinnon suorittajalle oppimismahdollisuudet ja ohjaus- ja neuvontapalvelut Aloittaa henkilökohtaistamissuunnitelman tekemisen yhdessä vastuuopettajan kanssa Pyytää välitöntä palautetta hakeutumisvaiheen onnistumisesta OHJAA TUTKINNON SUORITTAJAA KOKO PROSESSIN AJAN Ohjaa tutkinnon suorittajaa tutkintotilaisuuteen tai tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen Neuvoo tarvittaessa hakijaa Kokoaa hakijat, lähettää kutsut haastatteluihin tai alkukartoituksiin Tallettaa tiedot hakeutujista Tallettaa tiedot valituista Hyväksyy valinnan tutkinnon suorittajaksi / opiskelijaksi Intra Opiskelijahallinto Opiskelijahallintoohjelma 13
2.3.1.1 ALKUHAASTATTELU Alkuhaastattelu toteutetaan yksilö- tai pienryhmähaastatteluna. Siihen sisältyy myös tutkintoinformaatio, jossa kerrotaan alustavasti henkilökohtaistetusta tutkintosuorituksesta ja valmistavasta koulutuksesta sekä varmistetaan halukkuus henkilökohtaistettuun tutkintopolkuun. Alkuhaastattelun tavoitteena on kartoittaa hakeutujan ura- ja työllistymissuunnitelmaa ja soveltuvuutta koulutusalalle sekä varmistaa hakeutujalle soveltuva koulutuksen tai tutkintosuorituksen rahoitusmuoto ja toteutustapa huomioiden hakeutujan elämäntilanne ja ajankäyttömahdollisuudet. Alkuhaastattelun perusteella voidaan hakeutuja myös ohjata toiseen tutkintoon, toiseen oppilaitokseen tai muuhun hänelle paremmin soveltuvaan muuhun palveluun. Alkuhaastattelun perusteella hakeutuja, jolla on selkeästi tiedossa soveltuva tutkinto ja tarvetta hankkia lisää ammattitaitoa, kirjataan valmistavaan koulutukseen. Hakeutuja, jolla on jo riittävä koulutuksella ja/tai pitkällä työkokemuksella hankittu hakemaansa tutkintoon vaadittava ammattitaito, ohjataan tutkintosuoritukseen sekä opastetaan hänet tutkintosuorituksiin liittyviin ohjauspalveluihin, joissa ensin varmistetaan osaamiskartoituksella, että osaaminen vastaa tutkinnon perusteita. Hänet kirjataan tutkinnon suorittajaksi. Mikäli hakeutujalla ei ole työpaikkaa, ohjataan hänet hakemaan omaa tutkinto- ja/tai työssäoppimispaikkaa. 2.3.1.2 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS Lähtötilanteen kartoituksella selvitetään hakeutujan lähtötilanne, hänelle soveltuva tutkinto tai tutkinnon osa, ammattitaidon hankkimistarpeet ja toiveet sekä mahdollisten tukitoimien tarve. Lähtötilanteen kartoituksessa selvitetään myös tarpeen mukaan hakeutujan oppimisvalmiuksia ja tyylejä. Oppimistyylien arviointitestejä löytyy esim. www.lukineuvola.fi/tietopankki/havaintokanavatesti. Lisäksi voidaan käyttää myös ala- ja aihekohtaisia soveltuvuustestejä. Osaamisen tunnistamiseen käytetään monipuolisia kullekin alalle soveltuvia menetelmiä. Keskeinen menetelmä on alan opettajan asiantuntijahaastattelu. Haastattelu pohjautuu hakeutujan itsearviointiin ja osaamishistoriaan, kuten työ- ja opintotodistuksiin, työnantajan lausuntoihin sekä tarvittaessa työnäytteisiin. Itsearviointi kohdistuu tavoitteena olevan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon suorittajaa ohjataan ja opastetaan käyttämään erilaisia arviointisivustoja tai ammattialakohtaisesti laadittuja osaamiskartoituksia. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin osoitettu osaaminen vastaa tavoitteena olevan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. Osana tutkintosuorituksia esitetään tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi aikaisemmin osoitettu osaaminen niiltä osin, kun se voidaan luotettavasti todeta tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten sekä arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaisesti. Seuraavia dokumentteja voidaan tutkintokohtaisesti hyväksyä osoitetun osaamisen dokumenteiksi: tutkinto- ja koulutodistukset, joissa vastaavat ammattitaitovaatimukset tietokoneen käyttäjän ajokortit yleiset kielitutkinnot ensiapukortit 14
hygieniapassit anniskelupassit työturvallisuuskortti järjestyksenvalvojan kortti märkätilasertifikaatti Työkokemuksen, harrastustoiminnan ja muutoin saavutetun osaamisen osalta arvioidaan, miltä osin hakeutuja voidaan ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon osan tai osien suorittamiseen ja miltä osin hänet ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankintaan. 2.3.1.3 JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN Hakeutumisvaiheessa lähtötilanteen kartoituksen ja osaamisen tunnistamisen perusteella sovitaan hakeutujan kanssa tarpeen mukaan seuraavista asioista: soveltuvan tutkintotason määrittelystä soveltuvan tutkinnon tai osan valinnasta rahoitusvaihtoehdon täsmentämisestä yhteistyömahdollisuuksista työpaikan kanssa; mahdollisuus näyttö- ja oppimisympäristönä miltä osin osoitettua osaamista esitetään tunnustettavaksi miltä osin hakeutujalla on jo osaamista ja voidaan ohjata näyttöön mihin ammattitaidon alueisiin tarvitaan vahvistamista ja lisää ammattitaitoa ohjauksen ja tukitoimien ja eritysten tukitoimien tarpeesta ja alustavasti käytännön toteutuksesta miten arvioidaan henkilökohtaistamisen toteutumista tutkinnon suorittamisen ja ammattitaidon hankkimisvaiheiden aikana. jatkosuunnitelmasta niille, joiden kanssa todetaan, ettei koulutus- ja tutkintotarjonnastamme löydy sopivaa vaihtoehtoa 2.3.1.4 OHJAUS TUTKINTOTILAISUUTEEN Hakeutuja, jolla todetaan olevan laaja ja monipuolinen ammatillinen osaaminen, ohjataan osoittamaan ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa ilman näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Hakeutujalle selvitetään hänelle soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suoritusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja tukitoimien tarjonta ja käyttömahdollisuudet. 2.3.1.5 OHJAUS- JA NEUVONTAPALVELUJEN ESITTELY Hakeutujalle esitellään ammattitaidon hankkimisen ja tutkintosuoritusten suunnitteluun sekä oppimisen tueksi saatava neuvonta ja ohjaus, kerrotaan miten, milloin ja minkä verran sitä on mahdollisuus saada ja neuvotaan hakeutujaa löytämään tarvitsemiaan tukitoimia jatkossa. Ohjauksen resursointi on määritelty oppilaitoksen työaikasuunnittelun kehyksessä tutkintovastaaville. 15
Aikuisten oppimis- ja ohjausjärjestelyjen suunnitelmassa on määritelty ohjauksen vastuut ja kuvattu ohjaustoiminta käytännön tasolla. Siinä on kuvattu sen järjestelyt työmuodoittain jäsennettynä sekä menettelyinä ja toimintatapoina. 2.3.1.6 OHJAUKSEN JA TUKITOIMIEN TARPEEN MÄÄRITYS Hakeutumisvaiheessa tehdään alustavat arviot ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarpeesta. Tuen tarpeen arvioimista ja tukitoimien suunnittelua varten aikuiskoulutuksessa on erityisopetusvastaava. Erityisiä tukitoimia kohdistetaan oppimisvaikeuksista ja -hidasteista sekä mahdollisesti erilaista kieli- ja kulttuuritaustasta aiheutuviin tutkinnon suorittamisen haasteisiin. Resurssit on määritelty erityisopetusvastaavan työaikana. Ohjauspalveluista (mukaan lukien lisäohjausmahdollisuudesta) tiedotetaan opiskelijan oppaassa sekä koulutus- ja tutkintoesitteissä. Lisäohjauksen resursointi määräytyy työvoimapoliittisten ja oppisopimuskoulutusten osalta tehtyjen koulutussopimusten mukaisesti. 2.3.1.7 DOKUMENTOINTI Hakeutumisvaiheen johtopäätökset ja lähtötilanteen kartoitukseen käytetyt menetelmät dokumentoidaan henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Suunnitelman allekirjoittavat tutkinnon suorittaja ja henkilökohtaistamisen vastuuopettaja. Dokumentointipohja löytyy Esedu:n sisäisestä intrasta aikuiskoulutuksen kohdalta. Dokumentaatio arkistoidaan tutkinnon suorittamisen jälkeen. 16
Tietovaranto Rehtori Opintosihteeri Työelämän edustaja Tutkintovastaava / vastuuopettaja Tutkinnon suorittaja Pedagogisen ohjelman aikuiskoulutusta koskevat liitteet 2012 2.3.2 TUTKINNON SUORITTAMISEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN Näyttötutkintoprosessi: tutkinnon suorittamisen vaihe Suunnittelee yhdessä opettajan ja työelämän kanssa, miten osoittaa osaamisensa Käy ohjauskeskusteluja opettajan kanssa ja tarkentaa suunnitelmaansa Valmistautuu tutkintotilaisuuteen Osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa Arvioi osaamistaan arviointikeskustelussa Vastaa AIPALpalautteeseen Suunnittelee tutkinnon suorittajan kanssa tutkintotilaisuuksia Laatii (tarvittaessa) toteuttamissuunnitelman tutk.toimikunnalle Osallistuu tutkintojärjestelyihin liittyviin neuvotteluihin ja valmistelutyöhön Sopii työelämän kanssa tutkinnon käytännön järjestelyistä Huolehtii arvioijien koulutuksesta ja tutkintokohtaisesta perehdyttämisestä OHJAA TUTKINNON SUORITTAJAA Valmistelee arviointia yhdessä työelämän kanssa Arvioi osaamista suhteessa ammattitaitovaatimuksiin Arvioi osaamista suhteessa ammattitaitovaatimuksiin Koordinoi arviointikeskustelun (kolmikanta + tutk.suor.) Osallistuu arviointikeskusteluun Järjestää arviointikokouksen Vastaa arviointiesityksen dokumentoinnista Osallistuu arviointikokoukseen Vastaa siitä, että tutk.suor. saa tiedon arviointiesityksestä ja tuloksista Välittää mahd. toteuttamissuunnitelman tutkintotoimikunnalle ja tallettaa sen mappiin Kirjoittaa tutkintotodistuksen ja kokoaa arviointiin liittyvät dokumentit ja lähettää ne tutkintotoimikunnalle Huolehtii allekirjoituksista tutkintotodistukseen ja postittaa todistuksen, ohjeistaa palautteenannossa ja antaa AIPAL-tunnukset Allekirjoittaa tutkintotodistuksen Arkisto Opiskelijahallintojärjestelmä 17
Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa tutkinnon suorittajan kanssa yhdessä suunniteltujen ja hänelle soveltuvien tutkintotilaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Tutkinnon suorittaja ja tutkinnon järjestäjän edustaja tekevät yhdessä tutkinnon suorittajalle kirjallisen suunnitelman, jossa kuvataan, miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan tutkintosuoritusten arvioijien nimet. Suunnitelma tehdään tutkinnon osittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tutkinnon suorittajaa ohjataan itseohjautuvuuteen ja oma-aloitteisuuteen suunnitelman laatimisessa. Tutkintosuoritusten suunnittelussa on huomioitava, että suunnitelma kattaa tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. 2.3.2.1 AIKAISEMMIN OSOITETUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN. Henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheessa osaamisen tunnistamisessa on kartoitettu tutkinnon suorittajan aiempi osaaminen ja sen vastaavuus tutkinnon perusteisiin. Niiltä osin kun 3 luotettavin dokumentein osoitettu osaaminen vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, arvioijat voivat varmentaa tutkintotoimikunnalta, voidaanko ne huomioida osana tutkintosuoritusta. Esitys aiemmin osoitetun osaamisen tunnistamisesta on tehtävä tutkintotoimikunnalle heti hakeutumisvaiheen jälkeen. Arvioijat esittävät tutkintotoimikunnalle ko. osaamisen dokumentit tutkintotoimikunnan tunnustettavaksi. Tutkintotoimikunta voi arvioijien ehdotuksesta tunnustaa tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi aiemmin osoitetun, tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen. Päätöksen tunnustamisesta tekee siis tutkintotoimikunta. 2.3.2.2 NEUVONTA JA OHJAUS TUTKINTOSUORITUSTEN SUUNNITTELUSSA Näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen toimintatapoina käytetään ohjauskeskusteluja, yhteissuunnittelua ja neuvotteluja. Ohjaus toteutetaan yksilö- ja/tai pienryhmäohjauksena. Pienryhmäohjauksessa hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan myös vertaisohjausta. Ohjaus toteutetaan tutkinnon suorittajan tilanteesta riippuen lähi- ja etäohjauksena, sähköpostilla sekä puhelimitse. Etäohjauksessa voidaan käyttää Moodle-oppimisympäristöä. Lisäksi tehdään yhteissuunnittelua työpaikkojen edustajien/ työelämän arvioijien kanssa sekä tarpeen mukaan eri asiantuntijoiden kanssa. Tutkinnon suorittajan lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä suomen kieleen mahdollisesti liittyvät vaikeudet huomioidaan näyttötutkintojen henkilökohtaistamisessa erityisjärjestelyin. Erityisjärjestelyt eivät vaikuta arviointitulokseen, eivätkä lievennä ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnon suorittajalla tulee olla sellainen suomen kielen taito, että hän ymmärtää tutkintotilaisuuteen liittyvät ohjeet sekä omalla ammattialalla tarvittavat työohjeet tai dokumentit. Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuvalle järjestetään kielitaitokartoitus, mikäli hänen äidinkielensä ei ole suomi. Tutkinnon suorittamisvaiheen ohjaus on luonteeltaan arvioivaa ohjausta, tiedottavaa ohjausta ja tutkinnon suorittajan itsetuntoa tukevaa ohjausta. Sisällöllisesti kyse on tutkintosuoritusten henkilökohtaistamisesta, tutkintosuorituksiin liittyvien käytännön asioiden selvittämisestä, 3 kuvattu kohdassa osaamisen tunnistaminen ja lähtötilanteen kartoitus 18
arviointikriteereiden selkeyttämisestä yhteistyössä työelämäarvioijien kanssa ja tutkintosuorituksiin liittyvän jännityksen lieventämiseen kohdistuvasta ohjauksesta. Tutkinnon suorittamisvaiheen henkilökohtaistamissuunnitelman allekirjoittavat tutkinnon suorittaja ja henkilökohtaistamisen vastuuohjaaja. Se liitetään osaksi henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Vastuuohjaaja huolehtii, että suunnitelmaan tehdään tarvittavat päivitykset ja kirjataan tehdyt muutokset. Suunnitelman ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset hyväksyvät allekirjoituksellaan päiväyksineen tutkinnon suorittaja ja tutkinnon järjestäjä. 2.4 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA 2.4.1 ARVIOIJAT JA ARVIOIJIEN PEREHDYTTÄMINEN Näyttötutkintojen arvioijat valitaan tutkintotoimikunnan kanssa sovituin kriteerein. Arvioijaluettelo on osa tutkinnon järjestämissopimusta ja sitä päivitetään tarvittaessa. Arvioijat perehdytetään ammattitaidon arviointiin. Tätä varten järjestetään arviointikoulutusta eri työpaikkojen arvioijien yhteiskoulutuksena tai työpaikkakohtaisina valmennuksia sekä tutkintokohtaisena perehdyttämisenä työpaikalla. Arviointikoulutuksen toteutetaan useimmiten monimuotokoulutuksena ja sen keskeinen sisältö on: tutkinnon edellyttämä ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit henkilökohtaistaminen, henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat, ohjaus, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja käytännöt ammattitaidon osoittaminen tutkintosuorituksina; näyttöprosessi tutkinnon suorittajan, oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä, käytetyt lomakkeet ja dokumentit arviointipäätöksen tekeminen tutkinnon suorittajan erityistarpeiden huomioiminen arviointiosaaminen käytännössä Perehdyttämisessä on keskeistä kunkin tutkinnon/tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, arviointikriteerit, henkilökohtaistaminen, osaamisen tunnistaminen sekä ammattitaidon osoittaminen tutkinnon vaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaisesti. Perehdyttämisen yhteydessä ovat esillä myös tutkinnon suorittajan henkilökohtainen suunnitelma, mahdolliset erityisjärjestelyt sekä arvioijan tehtävät ja rooli. Tutkintovastaava huolehtii työelämän arvioijien arviointitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tutkintovastaava huolehtii tutkinnon perusteiden tai tutkintovaatimusten ym. mahdollisten muutosten tiedottamisesta yhteistyökumppaneille ja heidän perehdyttämisestään muuttuneeseen tilanteeseen. Tutkintovastaavan vastuulla on, että arviointia varten on perehdytetty riittävästi arvioijia. Arvioijien mahdollisen jääviys suhteessa tutkinnon suorittajaan selvitetään ennen arvioijan nimeämistä. Jääviyttä ehkäistään käyttämällä monipuolista arviointiaineistoa, näkyväksi tehtyä arviointikäytäntöä ja laajaa arvioija- ja toimijaverkottumista. Tarvittaessa jääviys ratkaistaan hallintolain (434/2003) esteellisyysperusteiden mukaisesti. Jääviysasia on vastuutettu tutkintovastaaville. 19
2.4.2 ARVIOINTIMENETELMIEN VALINTA Tutkintosuorituksissa käytetään ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä kuten havainnointia, haastatteluja, arviointikeskustelua sekä asiakaspalautteita. Kunkin tutkintotilaisuuden arvioijat seuraavat ja havainnoivat sopimansa työnjaon mukaisesti tutkinnon suorittajan työskentelyä ja kirjaavat havaintojaan ja huomioitaan hänen ammattitaidostaan - suhteessa tutkinnon vaatimuksiin arviointilomakkeisiin. Näin tutkintosuoritusten yksityiskohtia tulee dokumentoitua ja huomioitua arviointituloksesta päätettäessä. Havainnointia täydennetään tarvittaessa suullisilla kysymyksillä (esim. erityistarpeet) ja tutkinnon suorittajaa pyydetään tarvittaessa perustelemaan valitsemansa toimintatapa, huomioiden kuitenkin, että työtilanteen aitous ei vaarannu. Jatkuvan arvioinnin periaatetta ei näyttötutkintojärjestelmässä ole. Ennen arviointiesityksen tekemistä pidetään arviointikeskustelu. Siihen osallistuvat tutkinnon osan suorittaja ja kolmikantainen arvioijaryhmä; työnantajan edustaja, työntekijöiden edustaja ja opetusalan edustaja. Arviointikeskustelussa tutkinnon suorittaja esittää itsearvionsa ja mahdolliset tutkintosuorituksia täydentävät ja niihin liittyvät dokumentit. Hän arvioi suullisesti ja kirjallisesti omaa osaamistaan suhteessa tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Tärkeä osaamisen todiste ammattitaidosta on se, miten realistisena hän näkee oman osaamisensa, vahvuutensa ja kehittämistarpeensa suhteessa tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon suorittaja ei osallistu arviointiesityksen tai -päätöksen tekoon. 2.4.3 ARVIOINTIESITYKSEN TEKEMINEN JA DOKUMENTOINTI Yhteinen kolmikantainen arviointiesitys tutkintotoimikunnalle tehdään tutkinnon osittain pidettävässä arviointiryhmän kokouksessa. Siihen osallistuvat arvioijat kolmikantaisesti, mutta ei tutkinnon suorittaja. Arvioinnin on oltava oikeudenmukaista ja ammattitaitoa kehittävää. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston pohjalta. Arviointiaineistoksi riittävät kattavat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi tutkinnon osittain. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1. tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa 2. kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista 3. tutkintotoimikunnan tunnustamat dokumentit aiemmin osoitetusta osaamisesta 4. tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arvioinnin tulos määrittyy arviointikriteereiden mukaisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Ammatillisessa perustutkinnossa arviointiasteikko on 1-3. Arviointi tapahtuu tutkinnonosittain ja arviointikokouksen tuloksena syntynyt arviointiesitys kirjataan pöytäkirjaan. Tutkinnon suorittaja voi allekirjoittaa arviointiesityksen tiedoksi saaneena, jolloin hänellä on mahdollisuus myös saada tietoonsa arviointiesityksen perustelut. Suorittajalle annettava palaute arvioinnista on osahyvää arviointiprosessia. Arvioinnissa pyritään aina yksimieliseen päätökseen. Mikäli arvioijat ovat erimielisiä arviointituloksesta, toimitaan seuraavasti: Kaikki osapuolet perustelevat arvionsa uudestaan ko. tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin pohjaten. Tarkentavalla keskustelulla 20
haetaan yhteistä päätöstä. Mikäli päädytään tutkintosuorituksen hylkäämiseen, on sille löydyttävä selkeä perustelu arvioinnin kriteereistä. Jos tutkinnon suorittajan kohdalla päädytään hylkäävään arviointiesitykseen, kirjataan pöytäkirjaan se tutkinnon perusteiden kohta, jonka osalta vaadittava osaaminen puuttuu ja ne kriteerit, jotka eivät täyttyneet ja mitkä puutteet tutkinnon suorittajan ammattitaidossa johtivat tähän päätösesitykseen. Arviointidokumentit arkistoidaan ja säilytetään Etelä-Savon ammattiopiston asiakirjojen arkistointiohjeiden ja arkistonmuodostussuunnitelman (AMS) mukaisesti. Tutkintotilaisuuden yhteydessä syntyvät tuotokset säilytämme kuukauden mahdollista arvioinnin oikaisuvaatimusta varten. Tutkintotoimikunnan myöntämän tutkinto- tai osatodistuksen kopion säilytämme pysyvästi. 2.4.4 ARVIOINNIN OIKAISU Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä päätöksestä antaa tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan suorittamisesta. Tutkinnon suorittaja voi 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnalta tutkinnon järjestäjän tiedon em. päätöksestä, pyytää arvioinnin oikaisua ao. tutkintotoimikunnalta. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti ja osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Näyttötutkinnon järjestäjän tulee selvittää tutkinnon suorittajalle oikaisumenettely ennen tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävissä muista asiakirjoista. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä. 2.5 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjä ja tutkintotoimikunta ovat solmineet keskenään näyttötutkintojen järjestämissopimuksen. Opetushallitus on antanut ohjeen näyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välisestä sopimuksesta näyttötutkintojen järjestämiseksi (OPH 1/440/2012). Näyttötutkintojen järjestämistä ei saa aloittaa ilman tutkintotoimikunnan allekirjoittamaa järjestämissopimusta tai yhteistyösopimusta toisen tutkinnonjärjestäjän kanssa. 2.5.1 NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN HAKEMISESTA PÄÄTTÄMINEN Strategiamme mukaisesti olemme sisällä työelämässä ja sen muutoksessa sekä toimimme aktiivisesti alueen kehittämisessä. Näyttötutkintotoiminnassa se tarkoittaa mm. sitä, että solmimme uusia näyttötutkintojen järjestämissopimuksia tai järjestämiskumppanuussopimuksia alueemme elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla ilmenevien tarpeiden ja kysynnän mukaan. Voimassa olevista näyttötutkintojen järjestämissopimuksista on listaus intrassa (aikuiskoulutus). Näyttötutkintovalikoiman kehittämisestä vastaa aikuiskoulutusjohtaja yhteistyössä rehtoreiden kanssa. 21
Oppilaitoksessa järjestämissopimuksen hakeminen käynnistyy asiasta vastaavan opetuksen johdon (rehtorit ja aikuiskoulutusjohtaja) päätöksellä. Haettavalle tutkinnolle nimetään tutkintovastaava, joka vastaa järjestämissopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen valmistelusta ja laatimisesta. Tutkintovastaavan nimeämisestä sopii aikuiskoulutusjohtaja yhdessä ao. alan koulutuspäällikön kanssa. Tutkintovastaavaksi nimettävältä edellytetään näyttötutkintomestarin pätevyyttä. Uutta tutkintoa haettaessa tähän valmistelutyöhön voidaan nimetä myös työryhmä. Aikuiskoulutusjohtaja antaa järjestämissopimukseen liittyvään suunnittelutyöhön tarvittavat resurssit tutkintovastaavaksi nimettävälle ja tarpeen mukaan työryhmälle. 2.5.2 NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN HAKEMINEN PROSESSINA Näyttötutkinnon järjestämissopimusta haetaan näyttötutkinto-oppaassa kuvatulla tavalla. Haettavan tutkinnon tutkintotoimikunnalle lähetetään: tutkintotoimikunnan ohjeiden mukainen näyttötutkintojen järjestämissopimus näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma tiedot arvioijista tutkintotoimikunnan ohjeistamalla tavalla Tutkintokohtaiset näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmat tehdään näyttötutkinto-oppaan (OPH 2011) ja yhteisen ohjeistuksen pohjalta huomioiden kunkin tutkinnon erityispiirteet ja tutkintotoimikunnan mahdolliset erikseen antamat ohjeet. Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tulee kattaa kaikki ne tutkinnon osat, joihin aiotaan järjestää tutkintotilaisuuksia. Se laaditaan konkreettiseksi suunnitelmaksi, jossa tulee kuvata yksityiskohtaisesti käytännön näyttötutkintopalvelujen valmistelua ja toteutusta; näyttötutkintoon hakeutumisen ja tutkinnon suorittamisen vaiheiden henkilökohtaistamista, tutkintotilaisuuksien sisältöä, näyttöympäristöjen valintaa ja tutkintosuoritusten arviointia. Kuvaus tulee tehdä niin tarkasti, että tutkintotoimikunta voi sen perusteella arvioida tutkintosopimuksia hakevan oppilaitoksen näyttötutkinto-osaamisen tasoa. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset allekirjoittaa ao. toimialan rehtori. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja niiden liitteet (ml. näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat) ovat oikeudellisesti sitovia asiakirjoja, joita ei voi muuttaa tai jättää noudattamatta sopimatta muutoksista tutkintotoimikunnan kanssa. Tutkintovastaavan tulee seurata ja arvioida sekä tarkistaa ja kehittää näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaista toimintaansa sekä tehdä tarpeelliset muutokset. Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaan tai toimintaan tehtävät muutokset tulee aina hyväksyttää tutkintotoimikunnalla. Kaikki näyttötutkintotoimintaan liittyvät järjestämissopimusasiakirjat ja kaikki tutkintotoimikuntaan toimitettavan aineiston lähettämisestä ja arkistoinnista vastaa aikuiskoulutuksen näyttötutkinto- ja todistusasioita hoitava opintosihteeri. Järjestämissopimuksia uusittaessa ja uusia järjestämissopimuksia haettaessa lähetettävät asiakirjat lukee sekä ao. alan koulutuspäällikkö että aikuiskoulutusjohtaja. 22