Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Taustaa Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain ja rikoslain muuttamisesta. Vaikka lausuntopyyntöä ei ole esitetty Energiateollisuus ry:lle, haluamme esittää asiassa omat näkemyksemme, sillä asia on erittäin ajankohtainen valmisteilla olevan sähkömarkkinalain uudistuksen takia. Sähkömarkkinalakiin on tulossa muutos, jossa verkonhaltija saisi oikeuden poistaa sähkölinjan selvästi vaarantavat puut linjan vierestä. Tähän asti samansisältöinen oikeus on sisältynyt verkonhaltijan ja maanomistajan väliseen sopimukseen. Viime vuosina on ollut useita myrskyjä, jotka ovat aiheuttaneet vaurioita sähköverkolle. Lisäksi lumen sähköjohtojen päälle painamat puut ovat vuosittain haitanneet merkittävästi sähkönjakelua. Vaikuttaa siltä, että sääolosuhteet ovat viime vuosikymmenen aikana haitanneet sähkönjakelua aiempaa enemmän. Samalla yhteiskunnan riippuvuus sähköstä on kasvanut. Olosuhteiden vaikeutuminen ja sähköverkkoyhtiöille asetettujen vaatimusten kiristyminen johtavat siihen, että verkkoyhtiöiden on tehostettava sähköverkon ylläpidon tasoa ja investoitava nykyistä selvästi enemmän keskijännitteiseen sähköverkkoon. Keskijännitteisen sähköverkon vierimetsien hoidon tehostaminen on yksi tärkeä keino sähköverkon toimintavarmuuden parantamisessa. Vierimetsien hoitoa tehdään sekä projekteina, joissa tietyn verkon osan vierimetsiä hoidetaan systemaattisesti että tavallisten markkinahakkuiden ja taimikonhoidon yhteydessä. Keskijännitteisen sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen tukee erityisesti hajaasutusalueiden pysyvää ja vapaa-ajan asumista ja maatilojen sekä muun elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Energiateollisuus ry ja verkkoyhtiöt ovat yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tilanneet Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOlta laajan kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on selvittää, miten johtokadun vierimetsien nykyistä tehokkaammalla hoidolla voidaan parantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta. Hankkeessa on selvitetty muun muassa keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien määrä. Selvityksen mukaan keskijännitteisistä ilmajohdoista metsämaalla kulkee noin 67 500 kilometriä eli noin 56 prosenttia johtojen kokonaispituudesta Jos vierimetsän leveydeksi oletetaan keskimäärin 10 metriä johtokadun kummallakin puolen, on keskijännitteisen sähköverkon vierimetsien pinta-ala 130 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(5) 140 000 hehtaaria metsämaata. Suurjännitejohtojen, 110-400 kv, reunavyöhykkeiden pinta-alaa on edellisen lisäksi noin 30 000 hehtaaria. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen edellyttää muiden toimenpiteiden ohella, että vierimetsien hoitoa tehostetaan. Verkkoyhtiöiden tavoitteena on nostaa keskijännitteisen verkon vierimetsien hoitomäärä moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Marraskuussa 2011 Energiateollisuus ry antoi yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n kanssa jäsenilleen suosituksen, jossa esitetään ensisijaisesti vapaaehtoisia ja sopimuspohjaisia toimenpiteitä vierimetsien nykyistä tehokkaampaan hoitoon. Tarvetta on lähinnä johtoalueen ulkopuolella alle 15 metrin etäisyydellä johdon keskilinjasta kasvaneiden riukumaisten lehtipuiden ja muiden johtoa uhkaavien puiden poistamisesta. Hoitotoimenpiteillä parannetaan olennaisesti hajaasutusalueiden sähköntoimituksen luotettavuutta sekä lisätään samalla myös talousmetsien tuottoa. Järjestöt korostavatkin, että vierimetsien asianmukainen hoito on sekä metsän omistajan että verkonhaltijan etu. Oikein hoidetut vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta ilman, että siitä aiheutuu kustannuksia tai menetyksiä metsänomistajalle. Uuden mallin mukaiset hoitotoimenpiteet ovat käynnistyneet lähinnä erilaisten pilottihankkeiden myötä. Tavoitteena on, että nämä johtavat uusiin tehokkaisiin hoitomenetelmiin, joilla tuetaan toimitusvarmuuden parantamista. Uudet hoitomenetelmät tulee ottaa huomioon metsälakia uudistettaessa. Esitämme seuraavassa, miten lakiesitystä tulisi muuttaa, jotta se tukisi vierimetsien hoitamista. Muutosesitykset metsälakiluonnokseen 1. Keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsät ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeet tulee voida tulkita erityiskäytössä oleviksi metsäksi ja niitä tulee voida käsitellä niiden käyttötarkoituksen mukaisella tavalla Metsälakiesitystä tulisi täsmentää sähkölinjojen vierimetsien osalta siten, että keskijännitteisen sähköjohdon (20-70 kv) vierimetsä ja suurjännitejohtojen (110-400 kv) reunavyöhyke voidaan tulkita erityiskäytössä olevaksi metsäksi ja niitä voidaan käsitellä niiden käyttötarkoituksen mukaisella tavalla. Lakiesityksen perusteella asia olisi nyt jäämässä epämääräiseksi. Nykyisen lain aikana vierimetsien hakkuiden tulkinnat metsäkeskuksissa, pitääkö tehdä metsänkäyttöilmoitus vai ei ja onko kyse erikoishakkuusta vai ei, vaihtelevat ja käytäntö tulisi saada yhtenäiseksi. Keskijännitteisen verkon vierimetsän hoito sähköverkon huomioon ottavalla tavalla ei sulje pois puuntuotantoa sähkölinjan vierellä. Yleisin tilanne on se, että keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsää käsitellään metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Ensiharvennus- ja uudistushakkuuvaiheissa on kuitenkin toisinaan sellaisia tilanteita, joissa vierimetsän käsittely poikkeaa metsälakiesityksen mukaisista, hyväksytyistä käsittelytavoista. Suurjännitejohtojen (110 400 kv) reunavyöhyke käsitellään usein erityishakkuin. Sähkölinjan omistava yhtiö on tällöin lunastanut itselleen reunavyöhykkeen rajoitetun käyttöoikeuden, jonka perusteella sillä on oikeus poistaa ylipitkiä puita. Suurjännitejohdon reunavyöhykkeelle puuston pituus saa olla johdon puolella
enintään 10 metriä ja metsän puolella enintään 20 metriä. Suurjännitejohdon omistajalla on oikeus pitää reunavyöhykkeen puusto enintään edellä mainitun lunastusrajan mittaisena, mutta maa, puusto ja sen kasvu kuuluvat metsänomistajalle. Metsälain 5 b :n perusteluihin tulisi sopivalla tarkkuudella kuvata keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeen käsittelyn erityispiirteet. Tällaisia ovat: Kasvatushakkuissa voidaan poiketa metsälain edellyttämistä jäävän puuston vaatimuksista. Tarkoituksena on tällöin poistaa sähkölinjalle taipuvia puita ja ennaltaehkäistä tällaisten puiden kehittymistä. Tavallista voimakkaammalla harvennuksella nopeutetaan puuston järeytymistä ja parannetaan pitkällä aikajänteellä puuston myrskynkestävyyttä. Mikäli tällaista metsää käsitellään uudistushakkuulla, riittäviksi uudistamistoimenpiteiksi voidaan katsoa kasvupaikasta riippumatta metsän luontainen uudistaminen ilman varsinaisia uudistamistoimenpiteitä. Luontainen uudistaminen on tällaisessa tilanteessa yleensä tarkoituksenmukaista, koska kapean kaistaleen uudistaminen viljelemällä olisi kallista ja taimikon kehitys epävarmaa. Esitämme täsmennystä toteuttavaksi metsälaissa siten, että lisätään termit keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsä ja suurjännitejohdon reunavyöhyke lakiesityksen 5 b :n toiseen momenttiin. Lakiesityksen 5 b :n toinen momentti olisi siten seuraava [lisäys hakasuluissa]: 3(5) Tutkimus-, opetus- tai muussa erityiskäytössä oleva metsä [ja keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsä ja suurjännitejohdon reunavyöhyke] voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Tällöin käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa. Kun keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsä ja suurjännitejohdon reunavyöhyke -termit mainitaan laissa, niiden määritelmä on syytä lisätä lakiluonnoksen 3 :n määritelmiin seuraavasti: Keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsällä ja suurjännitejohdon reunavyöhykkeellä tarkoitetaan sitä puustoa, joka sijaitsee keski- tai suurjännitteisen ilmajohdon johtokadun ulkopuolella ja joka voi lumikuorman, voimakkaan tuulen ja/tai muun syyn seurauksena koskettaa sähköjohtimeen tai kaatua sen päälle. Lakiesityksen 5 b :n toisessa momentissa todetaan erityiskohteen hakkuuta koskien myös, että Tällöin käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa. Metsälain perusteluja tulisi tältä osin täydentää siten, että Toimenpiteeksi keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuuna tehtävään kasvatushakkuuseen riittää metsänkäyttöilmoitukseen merkitty tieto poikkeavasta harvennusvoimakkuudesta. Uudistushakkuusta metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettavaksi uudistamismenetelmäksi riittää luontainen uudistaminen ilman varsinaisia uudistamistoimenpiteitä. Perusteluksi kasvatus- ja uudistamishakkuussa riittää ilmoitus siitä, että kyse on vierimetsän hakkuusta.
4(5) 2. Vierimetsän kasvatushakkuusta ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeen hakkuusta ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta Vierimetsien ja reunavyöhykkeiden hoitoa tehdään pääasiassa projekteina, joissa hoidettava linjan osa on usein kymmeniä kilometrejä pitkä. Linja hoidetaan kerralla tiettyyn sähköverkon toimintavarmuuteen tähtäävään tasoon. Sähkölinjan varressa on metsää useissa eri kehitysvaiheissa ja niissä tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat. Monista kohdista ei ole tarpeen tehdä metsänkäyttöilmoitusta, koska hakkuuta ei tehdä, kyse on pienikokoisesta tai kotitarveluonteisesta hakkuusta, joissa metsänomistaja kerää kaadetut puut esim. polttopuuksi. Hoitotyöt yhdistyvät jatkossa entistä tiiviimmin johtokatujen raivaustyöhön. Tarkoituksenmukaista on, että keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän kasvatushakkuista, silloin kun se tehdään metsälain vaatimusten mukaisesti ja kyse ei ole erityishakkuusta, ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta. Uudistushakkuista ja 10 :n erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä metsänkäyttöilmoitus tehtäisiin. Sähköyhtiö luonnollisesti sopii metsänomistajan kanssa tehtävistä hakkuu- ja muista toimenpiteistä. Suurjännitejohdon reunavyöhykkeen käsittelystä ei ole tähän asti pääsääntöisesti tarvinnut tehdä metsänkäyttöilmoitusta. Tarkoituksenmukaista olisi, että sama käytäntö voisi jatkua. Esitämme täsmennystä toteuttavaksi siten, että lisätään keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän kasvatushakkuu ja suurjännitejohdon reunavyöhykkeen hakkuu lakiesityksen 14 :n toiseen momenttiin. Lakiesityksen 14 :n toisen momentin kohta 3) olisi siten seuraava [lisäys hakasuluissa]: 3) oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta eikä pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta [, keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän kasvatushakkuusta eikä suurjännitejohdon reunavyöhykkeen hakkuusta]. 3. Vaihtoehto kahdelle edelliselle ehdotukselle: metsänkäyttöilmoituksen tekemiseen liittyvä pienialaisen hakkuun määrittely tarkennetaan lain perusteluissa Lakiesityksen 14 :n toiseen momenttiin on voimassa olevaan lakiin verrattuna lisätty käsite pienialainen (..tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuu). Sanaa pienialainen ei ole kuitenkaan perusteluissa määritelty tarkemmin. Aiemmin sähkölinjojen vierimetsien ja reunavyöhykkeiden hakkuista ei ole pääsääntöisesti tehty metsänkäyttöilmoitusta. Tämä on perustunut siihen, että ne on tulkittu 14 mukaisiksi sähkölinjan hakkuiksi. Sanan pienialainen lisääminen edellyttää rajanvetoa siitä, milloin linjan hakkuu on niin suuri, että metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä. Useimmiten vierimetsien ja reunavyöhykkeiden hakkuut ovat tilakohtaisesti arvioiden hyvin pienialaisia harvennuksia alle 10 metrin levyisellä alueella linjan reunassa. Usein hakkuusta ei tule niin suurta puumäärää, että se kannattaisi kuljettaa tien varteen ja myydä markkinoille. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä sähkölinjaa vaarantavia puita, jotka kaadetaan maahan ja verkkoyhtiö maksaa niistä metsänomistajalle korvauksen. Tällaisissa tilanteissa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä metsänkäyttöilmoitusta muuten kuin siinä tapauksessa, että hakkuu koskee metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä.
Metsälain perusvaatimuksia voimakkaammat harvennushakkuut ja uudistushakkuut ovat metsälain 5 b :n mukaisia, muussa erityiskäytössä olevan metsän käsittelyä. Niistä tehdään metsänkäyttöilmoitus ja käsittely perustellaan metsänkäyttöilmoituksessa. Esitämme toisena vaihtoehtona, että lain perusteluja 14 2. momentin osalta täsmennetään siten, että Pienialaisina hakkuina voidaan pitää muun muassa keskijännitteisten sähkölinjojen vierimetsien ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeiden kasvatushakkuita. 5(5) Ystävällisin terveisin Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry Sähköverkot