Pidetään huolta linjoista

Transkriptio

1 Pidetään huolta linjoista

2 2

3 Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta Suomessa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin kilometriä, yli sata sähköasemaa sekä sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa tarvittavia varavoimalaitoksia. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä nyt ja tulevaisuudessa. Osallistumme EU:n yhteisiin ilmasto- ja energiatalkoisiin vahvistamalla kantaverkkoa uusien energiaratkaisujen mukaisesti. Edistämme sähkömarkkinoiden toimivuutta. Tehokkaasti toimivat yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät luottavat, ovat myös kuluttajan etu. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Pohjakartta Karttakeskus Oy, Helsinki 3

4 Avainasemassa turvallisuus ja sähkönsiirron häiriöttömyys Voimajohtojen tuntumassa sijaitsevan puuston ja muun kasvillisuuden säännöllisellä, asianmukaisella käsittelyllä Fingrid haluaa varmistaa ihmisten turvallisuuden sekä myös voimajohdon käyttövarmuuden. Liian lähelle virtajohdinta ulottuva puu on turvallisuusriski, josta voi aiheutua vakavia vahinkoja. Johtimien päälle kaatuessaan se on myös yksi yleisimmistä sähkökatkosten aiheuttajista. Tässä esitteessä kerrotaan voimajohto- ja piha-alueiden kasvuston ja reunapuiden käsittelytavoista sekä niistä turvallisuusseikoista, jotka tulee ottaa huomioon käsiteltäessä puita ja puutavaraa voimajohtojen läheisyydessä. 4

5 Kantaverkkoyhtiö Fingridin omistamia voimajohtoja risteilee noin kilometrin verran ympäri Suomen. 5

6 Voimajohdon haltijalla käyttöoikeus johtoalueeseen Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johto aukean raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden käsittelyyn. Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa määrätyllä kertakorvauksella. Fingrid ei päätä lunastuskorvauksista, vaan niiden suuruuden määrittää puolueeton toimikunta lunastuslain mukaisesti. Mikäli maanomistajalle koituu voimajohdon kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja, niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan tapauskohtaisesti erikseen. 6

7 Voimajohdon rakenne ja johtoalue Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina 110, 220 ja 400 kilovolttia (kv)*. Jännitetason voi helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten lukumäärän perusteella. Jännitetaso kv Eristinketjun pituus Eristinlautasten lukumäärä 110 noin 1 metri noin 2 metriä noin 4 metriä *1 kv = volttia (V) Ukkosjohdin 20 m 20 m Ukkosuloke Orsi Eristinketju Eristinlautanen 10 m 10 m Virtajohdin Reunavyöhyke Johtoaukea Johtoalue / Rakennuskieltoalue Reunavyöhyke Vaakaside 110 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä metriä. 220 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä metriä. 400 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä metriä. Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä. Johtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut käyttöoikeuden. Käyttöoikeus asettaa maanomistajalle käyttörajoituksia. Jalka Harus Numerokilpi MAANALAISET RAKENTEET Perustus Maadoitusjohdin Harusankkuri Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat. 7

8 Voimajohto ja korkeiksi kasvaneet puut ovat huonot naapurukset. 8

9 Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti tai miestyövoimin 5 8 vuoden välein. Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai puiden latvoja katkaistaan 2 4 metriä helikopterisahauksella. Latvasahattuja puita ei tarvitse korjata heti. Latvotun puun lahoaminen etenee niin hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa puiden arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkin läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina. Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa hakata samalla kertaa. Fingrid ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille kirjeitse. Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, Fin grid pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla on kuitenkin oikeus päättää, miten johdon kunnossapidon aiheuttama reunapuiden korjuu ja myynti järjestetään. On silti muistettava, että sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii erityistä ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä omatoimisesti metsänomistajatyönä. Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti niin, että vyöhykkeeltä hakataan pois kaikki muut paitsi sivun 7 kaaviokuvan mukaista pituutta selvästi lyhyemmät puut. Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy monia erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä päätettäessä. Kehittääkseen näiden erityiskohteiden metsänhoitoa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille. Tämä Suurjännitejohtojen reunametsien hoito -esite on ladattavissa Fingridin internetsivuilta kohdasta Verkkohankkeet > Verkon kunnossapito ja rakenne > Puuston käsittely. 9

10 Pihapuut ja voimajohto Piha-alueiden puuston käsittely on tärkeä tehtävä, josta Fingrid haluaa huolehtia mahdollisimman hyvin. Fingridin voimajohdot on alun perin rakennettu etäälle asutuksesta, mutta talojen ja kesämökkien pihapiirien laajentuessa vuosikymmenien mittaan pihoja on levittäytynyt voimajohtojen reuna-alueille tai jopa johdon alle. Piha-alueiden osuus Fingridin hoitovastuulla olevasta, kaikkiaan noin hehtaarin johto alueesta on kuitenkin varsin vähäinen, vain parin pro sentin luokkaa. 10

11 Fingrid pyrkii pihapuiden raivauksessa 5 8 vuoden kiertoon johto- ja reuna-alueiden raivausmallin mukaisesti. 11

12 Fingridissä pidetään tärkeänä mahdollisimman hyvää yhteistoimintaa kiinteistöjen omistajien ja pihapiirin asukkaiden kanssa kaikissa voimajohdon naapuruuteen liittyvissä asioissa. 12

13 Turvallisesti voimajohdon naapurina Voimajohtojen läheisyydessä kasvavaan pihapuustoon liittyy tuntuvasti suurempi henkilövahinkoriski kuin metsässä tai muilla asutuksesta etäällä sijaitsevilla johtokaduilla ja reunaalueilla kasvaviin puihin. Mitä pidemmäksi puu venähtää, sitä suuremmaksi kasvaa turvallisuusriski. Pihapuiden aiheuttamien vaaratilanteiden eliminoimiseksi Fingrid tarkastaa ja käsittelee voimajohtojensa lähialueilla sijaitse vien pihojen puuston säännöllisin väliajoin. Liian lähelle virtajohdinta kasvanut tai kaatunut puu aiheuttaa oikosulun virtajohtimen ja maan välille. Tällainen maaoikosulku synnyttää valokaaren ja voimakkaan sähköiskun virtajohtimesta maahan. Maasulussa purkautuva sähköenergia ja sen aikaansaama valokaari voivat aiheuttaa vahinkoja useiden metrien etäisyydelle vikapaikasta. Johtoaukealle maahan kaivetut kaapelit ja muut johdon alla olevat sähköä johtavat rakenteet voivat toimia johtimina, joiden kautta sähköisku voi levitä vaarallisen voimakkaana myös lähellä oleviin asuinrakennuksiin. Puutarha- ja pihaistutuksia tehtäessä kannattaa ottaa huomioon johtoalueen läheisyys. Valitsemalla matalakasvuisia puita ja pensaita voidaan raivaustarve välttää jopa kokonaan. Lisäksi puustoa hoitamalla, esim. säännöllisellä oksien ja latvan leikkaamisella, vältytään suuremmilta toimenpiteiltä. Nyrkkisääntö on, että voimajohtojen läheisyydessä ei saa kasvaa mitään kolmea metriä pidempää. Fingrid tarjoaa pihapuita koskevissa asioissa neuvontaa ja maksutonta kaatoapua. 13

14 14 Piha-alueiden puut kaadetaan yleensä juuresta, mutta poikkeuksellisesti pihapuita voidaan lyhentää myös latvomalla, mikäli turvaetäisyys virtajohtimiin sen sallii.

15 Tiedä ennen kuin toimit! Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Puutavaraa tai energiapuuta ei saa varastoida voimajohdon alle eikä sivusuuntaan mitattuna kymmentä metriä lähemmäksi johdon lähintä virtajohdinta. Pylväsrakenteiden läheisyydessä toimittaessa ja liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Voimajohdolle aiheutettu pieneltäkin tuntuva vaurio saattaa johtaa vakaviin seurauksiin. Työkoneen tai sen osan osuminen pylväsrakenteisiin voi aiheuttaa jopa hengenvaaran. JOS PUU VAROTOIMISTA HUOLIMATTA ALKAA KAATUA VOIMAJOHTOON PÄIN, TOIMI NÄIN: Keskeytä työskentely välittömästi. Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyydelle puusta. Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin kantaverkkokeskukseen (puh ) tai yleiseen hätänumeroon 112. Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle puuta. JOHTIMIA KOSKETTAVAA PUUTA EI SAA MENNÄ IRROTTAMAAN. JOS KONETYÖSSÄ KUORMAIN KOSKETTAA JOHTOA, TOIMI NÄIN: 3 m JOHDON KESKILINJA 3 m 3 m 3 m Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa. Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta. Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti. Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyyteen työkoneesta. Ota välittömästi yhteys Fingridiin, vaikka sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut. Varmista onnettomuuspaikan vartiointi. Tietoa turvallisesta toiminnasta voimajohtojen lähellä löytyy Fingridin verkkosivuilta Harustettu, kaksijalkainen pylväs. Voimajohdon pylvään pylväsala ulottuu kolmen metrin etäisyydelle maanpäällisistä pylväs rakenteista. 15

16 FINGRID OYJ Läkkisepäntie 21, Helsinki / PL 530, Helsinki Puhelin Faksi Fingridin kantaverkkokeskus Puhelin (24 h)