1/2014 Täydennysrakentajalla on ahdasta Toriparkki voi onnistua Kuntotarkastajien tarinoita Kivibuumi Espoossa Pentti Leskisen haastavin työmaa Röyhkeät varkaat riesana +Työmaa Konepaja JUKKA MÄNNIKKÖ LÄNSIMETRON asemat ovat ainutlaatuisia
Mapei Underground Technology Team Erikoistuotteet kalliorakentamiseen: Ruiskubetonointi - kiihdyttimet ja betonin lisäaineet Pulttauslaastit Injektointi - kemiallinen ja sementtiinjektointi, lisäaineet ja erikoistuotteet Ruiskubetonin palosuojaus Betonipintojen käsittely - maalit ja slammausmassat Kuidut - teräskuitu ja PP-muovikuitu Lisätietoja: www.mapei.fi
Sisältö Rakennustaito 1/2014 INFRARAKENTAMINEN Länsimetro asemavaiheessa 10 Nyt rakennetaan metron asemia, joista jokainen on erilainen urakka. Taidonnäyte 16 Ahvenkosken langerpalkkisilta. Toriparkit 18 Mikkeli näytti mallia, miten rakennetaan pysäköintihalli keskustan alle. Kivi tekee säväyksen 22 Outotecin pääkonttori Espoossa sai sokkeliinsa luonnonkivet. Näin minä johdan 24 Pentti Leskinen ohjaa teatterityömaata. Korjausrakentaminen 27 Älä lisäeristä ruotsalaistyylisesti! Työmaa 28 Konepajan työmaa-alueella Helsingissä vuosien kokemus parantaa vauhtia ja karsii virheitä. 10 28 Työnjohdon yhteistyön merkitys korostuu Länsimetron asematyömailla, tietävät YIT:n työmaapäällikkö Jukka Männikkö (takana) ja työnjohtaja Janne Salmenoja. Kulunvalvonta 36 Varkaiden röyhkeys tuottaa lisätöitä etenkin infratyömailla. Täydennysrakentaminen 40 Tampereen Tammelassa pyritään alueelliseen yhteistyöhön. Kuntotarkastajien tarinoita 44 Nämä asiat pidetään sitten 36 JOKA NUMEROSSA Pääkirjoitus 4 Mesta 5 Rakennusalan uutiset Rakennusmarkkinat 46 Rakennustaito 100 vuotta sitten 48 24 Vieraskynä 50 Oman kodin hinnan arvioi herkästi pieleen, myöntää Lasse Norres. Rakennustaito 3
PÄÄKIRJOITUS Mainio vuosi Tammikuun neljäs, kello on seitsemän aamulla. Vettä sataa, sysimustaa, polkupyörän valo valaisee metsäpolulla vilistäviä reunapusikkoja. Nuuksion polulla voi tulla karhukin vastaan? Päässäni on yksi kirkas ajatus - tästä tulee hyvä vuosi! Jotenkin minusta tuntuu, että tämä talvi on ollut pidempi kuin aiemmat talvet. Pitkä ja pimeä on ollut myös ympäröivä taloutemme, olemme kulkeneet lähes ikuisuuden yössä. Ihmiset ovat kulkeneet päät painuksissa. Haluan uskoa parempaan, erittäin naiivisti hyvään huomiseen. Näen tämän vuoden ja sitä seuraavan tulevaisuuden huikeana mahdollisuutena meille kaikille. Rakentamisen laatu puhutti viime vuonna negatiivisesti. Tänä vuonna siitä puhutaan positiivisesti RKL:n laatuhanke haluaa nostaa rakentamisen laadun framille rakentavasti. Nostetaan kissa pöydälle, ja ruvetaan kaikki töihin yhteisen kirkkaan tavoitteen eteen: Laatu on minusta itsestäni kiinni. Korjausrakentamisessa on markkinaa kaikille. Uuttakin tarvitaan eivätkä ennusteet uudishankkeidenkaan suhteen mielestäni synkimmät ole. Vuoden ensimmäisessä Rakennuslehdessä päätoimittaja Veijo Käyhty kirjoitti, että rakennusteollisuuden työ- ja tilauskanta oli viime syksynä huippulukemissa. Osaamisemme on huippua Globaaliin talouteen on ennustettu aurinkoista näkymää tälle vuodelle, lisäksi omaan kansantalouteemme on povattu 2-3 prosentin kasvua. Miksi pitäisi laittaa pää pensaaseen, koska ympärillämme oleva kasvu antaa meille kaikille upeita mahdollisuuksia? Varsinkin rakentamisen ammattilaisille sen pitäisi heijastua meille uutena Nokiana! Olen viime aikoina saanut tutustua upeisiin rakennusalan uusiin innovaatioihin niin tuotekehityksessä kuin myös palvelupuolella. Modernit kek- Näen tämän vuoden ja sitä seuraavan tulevaisuuden huikeana mahdollisuutena meille kaikille. sinnöt, palvelukonseptit ja uutuudet markkinoilla nostavat rakentamisen uudelle tasolle, vieläkin enemmän käyttäjä- ja kuluttajalähtöiseksi. Lisää positiivisia uutisia: Kos teusja hometalkoot on saanut jatkoa. Upea ohjelma, joka on jo näyttänyt vaikuttavuutensa. Jatkossa ulosmitataan terveellisimpinä rakennuksina työryhmän hedelmällinen työ niin korjausrakentamisessa, uudistuotannossa kuin myös ennen kaikkea rakennusten ylläpidossa. Myös liitossamme uusi hallitus on kokoontunut ensimmäisen kerran tänä vuonna uuden puheenjohtajan Ari Aution johdolla. Uskon vahvasti, että sieltäkin suunnalta kuullaan uusia tuulia ja virikkeisiä uutisia vielä tänä vuonna. Nyt on viisaan tunnussana. Meillä jokaisella rakentamisen toimialalla työskentelevällä on juuri nyt mitä parhain mahdollisuus kirjoittaa tulevaisuus rakentamisen osalta paremmaksi ja arvostetummaksi. Tartutaan siihen joukolla. n Aurinkoista alkanutta vuotta teille kaikille! Ahti Junttila RKL:n toimitusjohtaja P.S. Liikkuminen kannattaa. Löysin itseni viime syksynä yhä useammin verryttelypuku päälläni työpäivän päätteeksi tai aamuisin suosittelen lämpimästi kaikille. 1/2014 20.2.2014 ilmestyy 6 kertaa vuodessa seuraava numero 10.4. Julkaisija RKL palvelut Oy Rahakamarinportti 3 B 00240 Helsinki www.rkl.fi Kustantaja Sanoma Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL 100 00040 Sanoma Puhelinvaihde 09 1201 www.yritysjulkaisut.fi www.sanoma.fi Toimituksen email rakennustaito@sanoma.com Päätoimittaja Jari Kostiainen, RKL Tuottaja Martti Ristimäki Graafinen suunnittelija Sirpa Ärmänen Toimitusneuvosto Jari Kostiainen (pj.) Ari Autio Ahti Junttila Tanja Piipponen Osoitteenmuutokset Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n jäsenet puh. (09) 8770 6511 piia.vilen@rkl.fi Muut: puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi Tilaukset: puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi Kesto-/vuositilaus 56 /60 Mediamyynti Media Bookers Hannu Pyykkö puh. 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi Jarmo Valtonen puh. 050 60 330 jarmo.valtonen@mediabookers.fi Painopaikka Forssa Print ISSN 0048-6663 Rakennustaito on Aikakauslehtien liiton jäsen. 4 Rakennustaito
Lähetä juttuvinkkisi: rakennustaito@sanoma.com KOONNUT MARTTI RISTIMÄKI NOVIA ALOITTAA MESTARIKOULUTUKSEN Liikenteen solmukohtaan Keski-Pasilaan rakennettaviin taloihin tulee runsaasti toimisto-, liike- ja asuintiloja ja muun muassa hotelli. Havainnekuva esittää tulevan näkymän pohjoissuunnasta. Keski-Pasilan myllerrys alkaa kesällä 2015 Vaasalainen Yrkeshögskolan Novia on tehnyt päätöksen rakennusmestarikoulutuksen käynnistämisestä syksyllä 2015. Nykyisten kaavailujen mukaan oppilaspaikkoja olisi noin 30. Ensimmäisen vuoden jälkeen oppilaat jakautuvat talonrakennus- ja infralinjoille. Rakennusmestarikoulutuksella on ollut pitkät perinteet Vaasassakin. Valtakunnallisen lakkautuspäätöksen jälkeen viimeinen rakennusmestari valmistui Vaasasta 1996. Vuonna 2005 Infra Pohjanmaa ry:n piirihallitus asetti keskeiseksi tavoitteekseen rakennusmestarikoulutuksen palauttamisen Vaasaan. Loppuvuodesta 2006 Suomen hallitus palautti asetuksen muutoksella rakennusmestarikoulutuksen. Noviassa opetusta kehitetään tuotantopainotteiseksi ja modernisti laajapohjaiseksi. n Pasilan aseman seudun valtaisa rakennustyömaa käynnistyy ensi vuonna. Alueen ilme muuttuu dramaattisesti, kun korkeiden uudistalojen tihentymä yhdistää Länsi- ja Itä-Pasilan. Keski-Pasilan Keskuksen suunnittelu- ja toteutuskilpailun voitti viime syksynä YIT ehdotuksellaan Tripla. Valtio myy YIT:lle Triplan tontin ja Pasilan aseman. Tammikuun lopussa YIT, valtion Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki allekirjoittivat kolme sopimusta, jotka ovat varsinainen lähtölaukaus Keski- Pasilan rakennushankkeille. Tripla on miljardihanke Triplan rakentaminen alkaa kesällä 2015, ja se toteutetaan vaiheittain noin kymmenen vuoden aikana. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin miljardi euroa. Keskus koostuu kolmesta korttelista, joihin tulee suunnitelman mukaan asuntoja, toimistoja, hotelli, kauppa- ja kongressikeskus, monitoimiareena ja joukkoliikenneterminaali. Keski-Pasilan Keskuksen toteutussopimuksen mukaan YIT vastaa julkisista ja yksityisistä osista koostuvan uuden Triplan ja siihen liittyvän Pasilan asema-alueen kehittämisestä, suunnittelemisesta, rakentamisesta ja toteuttamisesta. Helsingin kaupungin ja YIT:n välinen julkisten osien KVR-urakkasopimus sisältää muun muassa metroaseman raakatilan, Veturitien ja kunnallistekniikan kanaalin Keski-Pasilan alueella sekä Pasilan uuden sillan. Siltatyöt alkavat jo ennen Triplaa. n SRV RAKENTAA JAKELUKESKUKSEN Stockmann on allekirjoittanut sopimuksen SRV:n kanssa uuden jakelukeskuksen rakentamisesta. Jakelukeskus valmistuu Tuusulan Jusslaan vuonna 2016. Uuteen keskitettyyn jakelukeskukseen siirtyvät Stockmannin Suomen tavaratalojen ja verkkokaupan varastojen toiminnot Pitäjänmäeltä, Tammistosta, Vantaanrastista, Pakkalasta ja Viinikkalasta sekä Baltian varaston toiminnot Riiasta. 16% rakennusyrityksistä kertoo kärsivänsä rahoitusvaikeuksista. EK:n suhdannebarometri, helmikuu 2014 Tietomalli antaa meille nykyaikaiset työkalut hallita suunnitteluja tuotannon ohjausta. Kauppakeskus Puuvilla -hankkeen suunnittelunohjauksen projektiinsinööri Jenna Huuhka blogikirjoituksessaan 18.12.2013, skanska.fi Rakennustaito 5
uutisia, vinkkejä, tuoteuutuuksia, ihmisiä, rakennuksia, koneita, tilastoja, MESTATILASTO YHTIÖIDEN TILAUSKANTA JOULUKUU 13/JOULUKUU 12 Juha Salminen 1500 1200 milj. e 1428 1499 Lähde: Yhtiöiden tilinpäätöstiedotteet Lähde: EK:n suhdannebarometri 900 600 300 0 778 836 YIT* *YIT:n Suomen rakentamispalvelut NCC Suomi RAKENNUSYRITYSTEN TILAUSKANTA NORMAALIIN VERRATTUNA saldoluku 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 2011 2012 Palvelun rakentaja 2013 668 572 Skanska Suomi Suurten yhtiöiden tilauskannat ovat yhä varsin vahvat. Rakennusalan tilauskanta painui viime vuoden lopulla selvästi normaalia pienemmäksi vuodenaikakin huomioonottaen. www.finnpark.fi Tullikatu 6, 3. krs. 33100 Tampere, puh. (03) 387 800 Korjausrakentaminen on pysynyt vilkkaana. Seminaarin koulun kattoa remontoitiin Heinolassa viime vuonna. Syksy painoi rakentajia Suomen rakennusmarkkinoiden heikentyminen viime syksynä näkyi alan yhtiöiden vuosituloksissa. Markkinajohtaja YIT kärsi muun muassa toimitilarakentamisen hiljenemisestä. YITkonsernin liikevaihto oli viime vuonna vajaat 1,9 miljardia euroa eli 5 prosenttia vähemmän kuin 2012, mutta Suomen rakentamispalveluiden liikevaihto väheni 8 prosenttia. YIT:llä on paljon toimintaa Venäjällä. YIT:n koko vuoden liikevoitto Suomen rakennusmarkkinoilla laski edelliseen vuoteen verrattuna neljänneksen eli 153 miljoonaan euroon. Vanha YIT jakautui viime vuonna kahdeksi itsenäiseksi yhtiöksi, kun kiinteistötekniset palvelut siirrettiin uuteen Caverion-nimiseen yhtiöön. Ruotsalaisen NCC:n Suomen-toimintojen liikevaihto oli viime vuonna 990 miljoonaa ja liiketulos 34 miljoonaa euroa, kun liiketulos vuotta aiemmin oli 41 miljoonaa euroa. NCC sai uusia tilauksia viime vuonna 912 miljoonan euron verran eli enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Markkinatilanne on haastava ja uskon sen edelleen tiukkenevan, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Harri Savolainen toteaa. Skanska Oy -konsernin tilauskanta oli viime vuoden lopussa 17 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suurin yhtiön saama tilaus viime vuonna oli kauppakeskus Iso- Kristiinan urakka Lappeenrannassa. Asuntomyynti ja uudet asuntoaloitukset vähenivät. Suomen Skanskan liikevaihto supistui viime vuonna 14 prosenttia hieman alle 800 miljoonaan euroon. Liikevoitto nousi 33 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2012 oli 25 miljoonaa euroa. n 6 Rakennustaito
firmoja, tapahtumia, kuvia, lähetä juttuvinkkisi: rakennustaito@sanoma.com KIRJASTOSILTA PALKITTIIN Tuomas Uusheimo Aurajoen ylittävä Kirjastosilta Turun keskustassa on valittu Vuoden betonirakenteeksi 2013. Perinteikkään kilpailun järjestää Betoniteollisuus ry. Tuomariston mukaan kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä Kirjastosillasta on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Silta sijaitsee keskellä kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokasta maisemaa lähellä Tuomiokirkkoa. Sen rakentaminen herätti paljon vastustusta juuri kulttuurimai- seman säilymisestä huolestuneiden turkulaisten parissa. Sillan suunnittelivat arkkitehdit Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen, rakennesuunnittelija oli Insinööritoimisto Pontek. Toteutuksesta vastasivat sillan pääurakoitsija Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, kaavoittaja, arkkitehti Iina Paasikivi Turun kaupungilta sekä sillan rakennuttaja Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos. Edellisen kerran betonipalkinto matkasi Turkuun, kun kaupungin pääkirjaston laajennus voitti vuoden 2007 kisan. n Tuomariston mukaan Turun Kirjastosilta sulautuu hillitysti arvokkaaseen taustaansa. Valaistus ja kaiteiden lasisäleet lisäävät sillan näyttävyyttä. Anturamuotti keltainen värisuora VETTYMÄTTÖMÄT ROUTAERISTEET Routaeriste tulisi aina asentaa anturan alle, jolloin kylmäsilta saadaan tehokkaasti katkaistua. Eristeiden asentamisen ei tarvitse enää olla erillinen työvaihe vaan sama rakenne toimii myös anturamuottina. Finnfoam-anturamuotilla anturoiden tekeminen on helppoa ja erittäin nopeaa. Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi Routaeriste Putkikotelo Asentamalla sekä vesijohto että viemäri samaan hiekalla täytettyyn Finnfoamkoteloon, saadaan edullisesti aikaiseksi lämmönvaihdin, jossa osa jäteveden lämmöstä saadaan talteen. Kotelon asentaminen on erittäin helppoa ja nopeaa! Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi Kellarinseinäeriste Yhdellä asennuksella vedenpaine-eriste ja lämmöneriste. Finnfoam-kellarinseinäeristeen CW-300 rakenne optimoi sokkelin kosteusteknisen toimivuuden fysiikan lakien mukaiseksi. Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi Painumaton lattiaeriste Lämmöneristeen on oltava tarpeeksi luja, ettei se painu kasaan. Samanaikaisesti kun eristepaksuutta kasvatetaan on lujuuttakin kasvatettava tai laatan millimääräiset painumat kasvavat liikaa. Finnfoam on erittäin luja ja kestää painumatta myös suuret kuormat, kuten takkojen ja väliseinien alla. Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi Routaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä, mutta jo pieni määrä kosteutta eristeessä voi puolittaa sen eristyskyvyn. Sulatus/ jäädytyskestävyystesti kertoo routaeristeen pitkäikäisyydestä. Valitse luotettava, vettymätön ja luja Finnfoam! Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi Lisää tietoa ja asennusvinkkejä netissä! Vertailu Rakennustaito 7 FINNFOAM OY Satamakatu 5 24100 Salo puh. 02 777 300 fax 02 777 3020 www.finnfoam.fi Routaeristetesti TM Rakennusmaailma 8/11
uutisia, vinkkejä, tuoteuutuuksia, ihmisiä, rakennuksia, koneita, tilastoja, Amer muuttaa Konepajan alueelle NCC kehittää VR:n Pasilan konepajan alueen itäiseen päätyyn liikekorttelia peruskorjaamalla vanhoja, suojeltuja teollisuuskiinteistöjä sekä rakentamalla uusia toimisto-, liike- ja asuintiloja. Keväällä alueelle muuttaa urheiluvälineyhtiö Amer. Paja-korttelin rakentaminen käynnistyi VR:n ja NCC:n solmimalla kiinteistökaupalla, jolla NCC:lle siirtyi vanha punatiilinen rakennus, jossa toimi usean vuoden ajan Suomen suurin ympärivuotinen kirpputori Valtteri. Tiloihin muuttaa huhtikuussa Amer Sports Oyj:n pääkonttori sekä Suomen myyntiyhtiö. Rakennus on vuodelta 1898 ja se toimi alkuaan VR:n vaunujen aluskehysrakennuksena. Vuokrattavia neliöitä rakennuksessa on peruskorjauksen jälkeen 5 300 neliömetriä. NCC:n kiinteistökehityshankkeeseen kuuluvat korttelin kolme vanhaa punatiilistä rakennusta ovat suojeltuja. Rakennukset peruskorjataan muun muassa toimisto- ja ravintolatiloiksi. Alueen kaavoitustyö on käynnissä. Uutta toimisto ja liiketilaa on suunnitelmissa rakentaa arvioilta 40000 kerrosneliötä, minkä lisäksi vanhoja rakennuksia peruskorjataan toimitiloiksi noin 8000 neliötä. Uutta asuinrakentamista kortteliin on tulossa noin 7000 neliötä. Korttelin rakennus- ja peruskorjaustyöt tehdään vaiheittain. Koko korttelin investointiarvo on noin 260 miljoonaa euroa. Alueen tekee mielenkiintoiseksi myös se, että kilometrin säteellä on yli sata ravintolaa, 26000 työpaikkaa ja 36000 asukasta. n ARTO RAUTIAINEN Lue lisää Konepajan alueesta sivulta 28. Amerin pääkonttori muuttaa Käpylästä entiseen Valtionrautateiden konepajarakennukseen (kuvassa) Pasilan ja Vallilan rajalle. Susa Junnola WHY WE GO TO NORDBYGG. 8 Rakennustaito ÅSA BENGTSDOTTER EHN, FACILITY MANAGEMENT CONSULTANT AT SBC
firmoja, tapahtumia, kuvia, lähetä juttuvinkkisi: rakennustaito@sanoma.com MUUT LEHDET HIHNAT KONEEN UUTUUSHISSIIN MESTAKUVA Langerpalkkisilta kestää Langerpalkkisillan rakenne on suunniteltu kestämään pysähdyksissä olevien rekkaruuhkien paino kaikilla kaistoilla samaan aikaan. Periaatteessa silta voitaisiin nostaa kokonaan ylös sen hajoamatta. Tiedot: Risto Laamanen, YIT Grafiikka: Osmo Päivinen, Lehtigrafiikka Langerpalkkisillan voimat jakautuvat tasaisesti rakenteeseen. Siksi silta kestää kuormitusta. Tekniikka & Talous 3, 31.1.2014 Tähän asti yksinomaan köysiin luottanut Kone tuo korjausrakentamisen markkinoille hissin, jossa se käyttää myös hihnoja. Monet kilpailijat ovat käyttäneet hihnatekniikkaa jo kauan. NanoSpacehissi on suunniteltu korvaamaan vanhan kerrostalon alkuperäinen hissi. Uutuudessa köysi kannattaa koria yläkautta ja hihna liikuttaa hissiä alakautta, mikä mahdollistaa vanhoja malleja pienemmän tasauspainon. Tämän ansiosta vanhaan hissikuiluun mahtuu alkuperäistä tilavampi hissikori. Myös ovista on voitu tehdä leveämpiä, Koneen modernisointiliiketoiminnan johtaja Ilpo Marjamaa kehuu Tekniikka & Talous -lehdessä. Vanhoissa kerrostaloissa hissikuilut ja -korit ovat usein liian pieniä ja hissien ovet liian kapeita lastenvaunuille ja pyörätuoleille. n YIT PARANTAA KEHÄ III:A YIT on voittanut Liikenneviraston järjestämän tarjouskilpailun Kehä III:n parantamisesta Lahdenväylän ja Porvoonväylän välillä. 42 miljoonan euron urakkaan sisältyy nykyisen tien parantamisen lisäksi useiden uusien ramppien ja yhden eritasoliittymän rakentaminen sekä liikenteen hallintajärjestelmän toteuttaminen. Urakan valmistuttua vuonna 2016 liikennevalot poistuvat Lahdenväylän ja Porvoonväylän väliseltä osuudelta kokonaan. n To experience those genuine eureka moments and see into the future. 800 exhibitors from 30 countries and a vast number of visitors. Visions, business deals and rewarding meetings. Register at www.nordbygg.se and get a free admission ticket. LET S BUILD: Rakennustaito 9 THE NORDIC REGION S LARGEST CONSTRUCTION AND REAL ESTATE FAIR, APRIL 1-4 2014
Länsimetro eteni asemille Länsimetron työt ovat edenneet asemarakennusvaiheeseen. Kantavat rakenteet ovat työn alla ylimääräisenä mukaan otettua Niittykummun asemaa lukuun ottamatta. Talotekniset työt alkavat lopputalvesta. TEKSTI VESA TOMPURI KUVAT SUSA JUNNOLA JA LÄNSIMETRO > 10 Rakennustaito
Rakennustaito 11
LÄNSIMETRON KOKONAISTILANNE 10.1.2014 Ratatunneleista louhittu 27 776 m eli 99,9 %. Tukimuurielementtejä (ratalinjalle) asennettu 8 091 m eli 32 %. Asemien betonivaluista tehty 7 728 m 3 eli 8,4 %. Työvoimaa louhintaurakoissa 219 henkilöä. Työvoimaa rakennusurakoissa 465 henkilöä. Metroyhteyden jatkaminen Helsingistä Espooseen on ollut keskustelunaiheena vuosikymmeniä. Vielä 1990-luvulla selvitettävänä oli muita joukkoliikennevaihtoehtoja, kuten bussiyhteyksien parantaminen ja raitiotie. Espoon väkiluvun ja liikennemäärien kasvu johtivat lopulta tilanteeseen, jossa metroyhteys oli pakko todeta ainoaksi toimivaksi vaihtoehdoksi. Metrolinja Toteutuspäätöksen synnyttyä laaditun aikataulun mukaisesti jatkuu nykyiseltä pääteasemalta viime vuonna. Muun muassa esite- metron olisi pitänyt liikennöidä jo Helsingin tyt valitukset ovat viivästyttäneet Ruoholahdesta Espoon töiden aloitusta siinä määrin, että Matinkylään aikataulua piti suunnitteluvaiheessa korjata realistisemmaksi. vuonna 2016. Käyt- töönottoajankohtana tammikuu 2016 on ollut tiedossa olevana tavoitteena oikeastaan koko työmaavaiheen ajan. Silloin on käytössä myös myöhemmin asemaverkostoon lisätty Niittykummun asema, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo. Niittykummun asematyömaan urakkakilpailu käydään tammi-helmikuussa. Monilla asematyömailla sen sijaan on ollut jo täysi vauhti päällä viime kesästä lähtien. Ennen sitä Länsimetron työmaatyöt olivat sisältäneet lähes yksinomaan louhintaa. Viimeiset paukut ammutaan helmikuussa. Silloin puhkaistaan Tontunmäen ja Matinsolmun tulpat, pienet tunnelien ja asemahallien väliset kiviseinät, jotka ovat olleet tarpeen lähinnä urakkarajasyistä, Kokkinen kertoo. Ahtaita reittejä ja mutkikkaita rakenteita Työskentely pimeydessä kymmenien metrien syvyydessä vaatii tekijöiltään luontoa. Tekniseltä kannalta samat lainalaisuudet tietysti pätevät niin maan alla kuin päälläkin. Kulkureitit ovat toisaalta ahtaat ja niukat, mikä vaatii työmaiden johdolta tiukkaa paneutumista työmaalogistiikkaan. Kulkureittien niukkuuden takia yhteistyön muiden työnjohtajien kanssa on tällaisella työmaalla oltava vielä tiiviimpää kuin maanpäällisillä työmailla. On aina varmistettava, mitä omalla pätkällä 12 Rakennustaito
Suomenkielisiä työmaiden kokonaisvahvuudesta on nyt 60 % tehtävät työjärjestelyt vaikuttavat naapuriin, pohtii Aalto-yliopiston asemahallin betonitöistä vastaava työnjohtaja Janne Salmenoja YIT Rakennus Oy:stä. Työmaapäällikkö Jukka Männikkö tähdentää vastuiden delegoinnin välttämättömyyttä. Näin suurella työmaalla vastaava ei voi tuntea jokaista yksityiskohtaa. On luotettava kunkin työnjohtajan omaan organisointikykyyn ja pidettävä itse huoli siitä, että kokonaisuus etenee sovitulla aikataululla ja sovitun laatuisena. Tämä edellyttää sitä, että käyttökelpoiset suunnitelmat tulevat sovittuun aikaan, hän toteaa. Niin Aalto-yliopiston kuin muidenkin asemien rakennesuunnittelusta vastaa A-Insinöörit Oy. Pääasiallinen suunnitteluvastuu on Espoon-toimistolla, jonka lisäksi hankkeessa on suunnittelijoita yhtiön Tampereen, Turun ja Porin toimistoista. Tällä hetkellä Länsimetro-hanke työllistää noin 60-70 A-Insinöörien rakennesuunnittelijaa, joista osa suunnittelee rataosuuksien, osa taas asemien rakenteita. Aalto-yliopiston asemassa on se erityispiirre, että maanpäällisiä rakenteita suunniteltaessa on pitänyt ottaa huomioon myöhemmin aseman tuntumaan rakennettava Aalto-yliopiston uusi päärakennus. Itse aseman rakenteissa on hyödynnetty 3D-laskentamallia. Se on ollut välttämätön apuväline päällekkäisten maanalaisten, keskenään hyvin erilaisten kerrosten rakennemitoituksessa. Maan päällä 3D-laskentamallin käyttö taas on lähes välttämätöntä rakenteiden geometrisen monimuotoisuuden takia, kertoo Aalto-yliopiston aseman rakennesuunnittelun projektipäällikkö Pertti Juhola A-Insinööreistä. Jokainen asema on uniikki Vaikka Länsimetron asemien arkkitehtuurissa ja rakenteissa on paljon yhteisiä piirteitä, erojakin on runsaasti. Tämä johtuu sekä kallioperän laatueroista että maanpäällisestä kaavoituksesta. Toisaalta samat arkkitehdit ovat suunnitelleet yleensä useamman kuin yhden aseman. Tämä tietysti vaikuttaa myös rakenteita yhdenmukaistavasti, pohtii Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen ja Aalto-yliopiston asemista vastaava projektipäällikkö Janne Nordström Länsimetro Oy:stä. Lauttasaaressa ostoskeskuksen sisäänkäynnin kohdalla kallioperän laatu oli Nordströmin mukaan heikointa, mikä johti siihen, että asemakuilun kalliota oli vahvistettava koko korkeudeltaan järeällä betonilamellirakenteella. Koivusaaren asemalla vaativuus taas syntyi siitä, että aikoinaan louheella täytettyyn kaivantoon oli rakennettava vesitiivis porapaaluseinä. Keilaniemessä taas on pitänyt Aalto-yliopiston aseman tapaan ottaa huo- YIT rakentaa Aalto yliopiston asemaa. Janne Salmenoja (etualalla) ja Jukka Männikkö. Yhteistyön muiden työnjohtajien kanssa on oltava vielä tiiviimpää kuin maanpäällisillä työmailla. Janne Salmenoja mioon tuleva rakentaminen aseman liepeille. Keilaniemessä kallion paikoittainen heikko laatu on myös johtanut joidenkin rakennemittojen huomattavaan kasvuun alun perin suunnitellusta. Esimerkiksi anturat > Rakennustaito 13
Näin suurella työmaalla vastaava ei voi tuntea jokaista yksityiskohtaa. Jukka Männikkö Kuilut ovat aika vaativia, sanoo työmaapäällikkö Pentti Kriktilä Skanskalta. on tästä syystä jouduttu valamaan noin 40 metrin matkalla eli viidenneksellä hallin kokonaispituudesta paljon suunniteltua 30 senttimetriä paksumpina. Enimmäispaksuus on olut jopa kolme metriä. Koska kyse on kalliota vasten rajautuvista betonirakenteista, oli alun alkaenkin tiedossa, että mitat saattavat elää. Siksi yksikköhintaisuus on ainoa järkevä hinnoitteluperuste tämäntyyppisessä työssä, toteaa työpäällikkö Rainer Paakkari Keilaniemen asemaa urakoivasta Skanska Oy:stä. Keilaniemen aseman kantavat rakenteet ovat muiden asemien tapaan enimmäkseen paikalla valettuja betonirakenteita. Osa näistä rakenteista on jälkijännitettyjä, jotta pilarit voi sijoittaa mahdollisimman harvaan. Suurimmat rakennetekniset haasteet liittyvät kuitenkin rakenteiden korkeuteen ja eri rakennekokonaisuuksien yhteensovittamiseen. Kuilut ovat sekä korkeutensa että mutkikkaan muotonsa takia aika vaativia. Lisäksi pohdintaa on aiheuttanut työmaallakin se, miten sovittaa yhteen asemahallin rakenteet tunnelin ja toisaalta maanpäällisten rakenteiden kanssa, sanoo Skanskan työmaapäällikkö Pentti Kriktilä. Tarkkaa turvallisuutta Syvimmillään Länsimetron asemilla työskennellään yli 60 metrin syvyydessä. Lämpötila on talvikeleihin tottuneelle tasaisen miellyttävä, mikä tietysti helpottaa myös valutöitä. Työturvallisuutta maan alla on vaalittava vähintään yhtä huolellisesti kuin maan päälläkin. Asemia rakennettaessa suojautuminen putoamiselta on noussut keskeisimmäksi työturvallisuusnäkökohdaksi, kun aiemmin oli erityisesti varottava putoavia lohkareita. Lohkareita on pitänyt varoa myöhemminkin esimerkiksi liukuporraskuilun betonirakenteiden alle jäävällä kallio-osuudella. Oli tilaajalta esimerkillisen vastuullista vaatia ruiskubetonointi sen Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen korostaa, että kustannustaso on noussut pitkän hankkeen aikana. 14 Rakennustaito
Syvimmillään Länsimetron asemilla työskennellään yli 60 metrin syvyydessä. jälkeen, kun tavaraa putosi vielä viimeistelemättömästä kalliokatosta. Tämä ylimääräinen ruiskubetonointihan ei kuulunut suunnitellusti kenenkään urakkaan, Rainer Paakkari kertoo. Skanskan ja muiden pääurakoitsijoiden on pitänyt huolehtia siitä, että työturvallisuutta koskevat viestit menevät perille myös muille kuin suomenkielisille työntekijöille. Suomenkielisten osuus Länsimetron työmaiden tämänhetkisestä lähes 500 työntekijän kokonaisvahvuudesta on runsaat 60 prosenttia. Virolaisia on vajaa viidennes, Puolasta on joka kymmenes ja Slovakiasta kuusi sadasta. Raudoitustyöt työmaallamme ovat pitkälti puolalaisen aliurakoitsijan vastuulla. Onneksi englannilla pärjää kaikkien kanssa, Paakkari toteaa. Myös kiinalaisia osallistuu hankkeeseen, tosin ei työmaalla: Koneen kaikille asemille toimittamien liukuportaiden osat valmistetaan yhtiön Kiinan-tehtaalla. Hissit valmistetaan Koneen Hyvinkään tehtaalla. n Englannilla pärjää, toteavat työmaapäällikkö Pentti Kriktilä (takana) ja työpäällikkö Rainer Paakkari Skanskan urakoimalla Keilaniemen asemalla. VÄLITÖN JATKO = 100 MILJOONAN SÄÄSTÖ Länsimetron toteuttamispäätöksen hetkellä koko Ruoholahti Matinkyläosuuden kustannusarvio oli 713 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen arvio on 976 miljoonaa, johon ei ole laskettu mukaan Niittykummun aseman rakennuskustannuksia. Merkittävä osa kokonaiskustannusten kasvusta selittyy pitkän hankkeen aikana tapahtuneista hintatason nousuista eli indeksistä. Louhintatöissä kallion laatu on paikoin aiheuttanut indeksiäkin suurempia hinnan nousuja. Myös viranomaisten vaatimat parannukset hankesuunnitelman ratkaisuihin ovat osaltaan kasvattaneet louhintojen ja rakennustöiden laajuutta ja näin myös kustannuksia. Poikkeustilanteissa tarvittava kaksinkertainen ilmamäärä on esimerkki tästä. Lisäksi sisäänkäynnit on rakennettava esteettömiksi, minkä johdosta kaikkiin sisäänkäynteihin tarvitaan kaksi hissiä. Kustannusnousun yksi osatekijä on myös maanalaisen rakentamisen hintatason nousu, Matti Kokkinen selvittää. Valtion vahvistusta odotetaan Kustannusylityksestä huolimatta Espoon valtuusto on hyväksynyt hankesuunnitelman metroradan jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Rakentamisen aloittaminen edellyttää vielä erillistä käynnistämispäätöstä, joka puolestaan on päätöksenteossa linkitetty valtion osallistumiseen hankkeen kustannuksiin liikennepoliittisen selonteon mukaisella 30 prosentin osuudella. Työt alkavat jo tänä vuonna, mikäli valtio vahvistaa alustavan sitoutumisensa hankkeen jatkon rahoittamiseen. Valtioneuvoston päätös asiasta on odotettavissa vielä tämän talven aikana. Jos hanke jatkuu tänä vuonna, kuten toivomme, se merkitsisi vähintään 100 miljoonan euron säästöä siihen vaihtoehtoon nähden, että työt keskeytettäisiin määräämättömäksi ajaksi. Perustelen tätä sekä sillä, että organisaatioiden uudelleen perustaminen maksaa ja sillä, että rakennusurakoiden kokonaiskysynnän kannalta aloitus tänä vuonna olisi optimaalinen. Hankkeen viivyttäminen aiheuttaisi ruuhkaa etenkin louhintatöissä vuosikymmenen lopulla, Kokkinen toteaa. n Nykyisen työmaan valmistuttua metrolla pääsee Helsingistä Espoon Matinkylään. Metron jatkaminen Kivenlahteen edellyttää rahaa valtiolta. Rakennustaito 15
Ahvenkosken yksikaarinen langerpalkkisilta Tiedot: Risto Laamanen, YIT Grafiikka: Osmo Päivinen, Lehtigrafiikka Teräsbetoninen kaivinpaalu. 22,5 m Maa-aines Kallio Sillan siirtonopeus 12 m/t. Vesi 90 m Teräksinen kaaripalkki hitsattiin kolmessa osassa paikalleen. Silta asennettiin millilleen oikeassa kulmassa ja asennossa paikalleen. Kaaren päätyosat hitsattiin kiinni siltarakenteeseen. Päät tuettiin tarkasti paikalleen. 15,2 m Tukivaijeri Siltaan asennetut anturit antavat reaaliaikaista tietoa rakenteen jännityksistä, venymistä ja palkkikaaren mahdollisista muutoksista. B Palkki on sisältä hapettomassa tilassa Jännitetyt teräsvaijerit ovat 90 millimetrin paksuisia. Vetoa kestävät laakerit Suojeltu kanavan reunamuuri pysyi koskemattomana sillan asennuksen aikana. 16 Rakennustaito B
TAIDON NÄYTE Silta koottiin viidestä lohkosta maan päällä ja siirrettiin tunkkien avulla kanavan yli. Silta liukui teflon - levyjen päällä. Teräsputkipaalut 22,5 m A A Leikkaus A-A 2 060 mm 34 mm 48 mm 2 020 mm 1 250 mm Tunneli Helsinkiin Sähkölinja Hukkariisialue Ahvenkoski E18 Voimalaitos Lepakot Suojelukohteet eivät vahingoittuneet siltatyö- maan aikana. Sähkölinja Pietarintie Langerpalkkisilta Kotkaan Sillan kokoamispaikka Simpukka-alue 100 m Kaiteet ja läpinäkyvä meluseinä. Leikkaus B-B 28,2 m 15,2 m Vetoa kestävät laakerit Rakennustaito 17
Mikkelin maanalaisen pysäköintihallin rakenne toimii. Sanotaan, että kokonaisuus tekee sympaattisen vaikutelman. Kuopiossa maan alle rakentamisen kanssa hötkyiltiin pahemman kerran, ja pelkästään se tuotti kahdeksan miljoonan euron lisälaskun. 18 Rakennustaito
MAANALAISET PYSÄKÖINTIHALLIT Suurten pysäköintiluolien rakentamisessa on maksettu oppirahoja. Muotiin tullut parkkitilan rakentaminen keskustan torin alle lähentelee mahdollisuuksien taidetta. TEKSTI JA KUVAT REIJO HOLOPAINEN Maan alle vai penkin alle? Ensivaikutelmat suurista toriparkeista eri puolilla Suomea viittaavat siihen, että nämä maanalaiset autokolossit ovat mahdollisia ja niistä saadaan toimivia rakenneratkaisuja. Kiistatta kuitenkin alku meni lastentautien kanssa: suurten ideoiden toteutus on edellyttänyt sekä rakentajilta että suunnittelijoilta kekseliäisyyttä. Kaupunkikeskustojen alle sijoittuvien liike- ja parkkitilojen tehtäväksi on määritelty elävöittää autioituvia kaupunkikeskustoja. Yli puolessa tusinassa toriparkkikohteessa tavoitteena on rakentaa monikerroksinen maanalainen parkkihalli, josta löytyy helpot kulkuyhteydet suoraan torille ja sitä ympäröiviin liiketiloihin. Maanalaiset rakennukset herättävät yhä vastustusta muun muassa siksi, että osa kuluista lankeaa veronmaksajille. Tuhlailun makua ei ole voitu välttää. Kuitenkin samalla tämän parkkimallin arvoa on myös alettu ymmärtää. Kaupunkien keskustojen alle sijoitettavat hallit ovat osa vanhojen keskustojen kaupan rakenteen kehittämistä. Lahden ja Turun lisäksi toriparkkia harkitaan tai siitä kiistellään hallinnossa Heinolassa, Helsingissä (Hakaniemi), Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Lohjalla sekä Pietarsaaressa. Keskustan toriparkin, niin sanotun kallioparkin tai vanhan autohallikaivannon merkittävän laajennuksen taas ovat rakentaneet Imatra, Kotka, Kuopio, Mikkeli, Seinäjoki, Tampere ja Vaasa. Omaansa parhaillaan rakentavat Espoo (Tapiola) sekä Oulu. Mikkelin menestys uteloittaa Vaikka taloudellisen toiminnan kannalta esimerkiksi Kuopion toriparkki Apaja-liikekatuineen näyttää melkoiselta katastrofilta, uusia maanalaisia pysäköintihallimalleja testataan. Hyvä maaperä mahdollisti loivat ajoluiskat Mikkelissä. Useista suunnittelukohteista on tehty tutustumisvierailu Mikkeliin. Mikkeliläisten aikaansaannosta voidaan pitää jo elävänä todistuksena siitä, että malli kaupunkikeskustan alle rakennettavasta parkkihallista voi toimia varsin suunnitellusti. Mikkelissä on saatu näyttöjä siitä, että paitsi betoni- ja maarakennustekniikka myös laajempi kokonaisuus on varsin toimiva, parkkitilan toimintaideaa myöten. Silti on nähtävissä, että varsinkaan suuret rannikkokaupungit eivät pysty monistamaan käyttöönsä verrattain pientä Mikkelin kaksikerroksista ratkaisua. Monikerroksisen syvän rakennuksen upottaminen rannikkokaupungin saviseen maaperään on väistämättä varsinainen rakennustaidon osaamiskoe. Turkulaiset junttaavat paalut kallioon Ratkaisuilla haetaan entistä tehokkaammin asiakasvirtaa taajamiin. Rakennussijainti on näin kaavassa edeltä tarkkaan määrätty. Suunnittelijan ja sen jälkeen rakentajan osana on etsiä keinot, kuinka tämä maaperä saadaan toiminaan siihen upotetun jättimäisen betonirakenteen kanssa. Suurten toriparkkien kokoluokassa Turku uskoo nyt keksineensä ratkaisun, miten rakenne istuu saviseen maahan. Turun apulaiskaupunginjohtajan Jarkko Virtasen mukaan kyse on menetelmästä, jossa valetaan kokonainen hehtaariluokan pohjaelementti ja paalutetaan se peruskallioon. Tämä olisi turkulaisarvion mukaan mahdollinen ratkaisu myös Helsingin Hakaniemeen, jos maanalainen toriparkki sinne päätetään rakentaa. Aivan turkulaisten oma keksintö > Rakennustaito 19
J K RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN TOIMENPIDEALUEEN RAJA YP1 REI60 KAUKOLÄMPÖPUTKET ESEn SUUNNITELMAN MUKAAN PAIKKA ALUSTAVA YP1 YP1 R120 / EI60 R60 VP1 AP1 2 100 664 213 2 126 1 318 150 R120 / EI60 1 400 REI60 VS11 VS11 R60 R60 R60 85,038 (1. viitekorko) VP1 AP2 AP2 85,000 (1. viitekorko) REI60 82,035 (1. viitekorko) AP2 3 000 2 803 KS3 79,848 (1. viitekorko) VS31 R120 VIEMÄRILINJA 2 x Ø400 mm RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN TOIMENPIDEALUEEN RAJA OSASTOINTI JA POISTUMISTIET PIKKUTORIN KAUPPAKESKUKSESSA AO. SUUNNITELMAN MUKAISESTI MYÖHEMMÄSSÄ VAIHEESSA 3 038 88,038 (1. viitekorko) J K Suunnitelmien muuttuessa olemme olleet välikädessä, sanoo Kuopion kaupungin rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen. 1.krs +91,130 ei ole, että juntataan paalut saven läpi pohjakallioon. Jo Göteborgin Ullevin stadion paalutettiin 1980-luvun alussa samalla tekniikalla. Urheilutapahtumat pohjaratkaisu kestikin hyvin, mutta ei enää Bruce Springsteenin fanien hytkettä Born in the USA -tahdissa. Toriparkin rakentaminen maksaa arviolta noin 70-80 miljoonaa euroa. Turun kaupunki toteuttaa toriparkin maanpäällisten osien uusimisen. Tämä maksaa kaupungille arviolta yli 20 miljoonaa euroa. Turku myös selvitti vuoden 2013 aikana, miten suurella osuudella kaupunki voi osallistua toriparkin rakentamiseen. Turun Toriparkki Oy:n kanssa on tehty esisopimus maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisesta. Turun hallinto-oikeus kumosi toriparkkiin liittyvät valitukset, ja kaupunki on kuuluttanut asemakaavan lailliseksi. Turun valtuusto hyväksyi toriparkin rakentamisen mahdollistavan kaavan. Vastustajat eivät lannistuneet vaan hakivat valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hankkeen etenemisaikataulu on jäissä juridisista epävarmuustekijöistä johtuen. 2 500 +87,530 1 660 1 2 235 055 +97,980 3.krs 3.krs VP7 +94,620 +93,810 2.krs VP8 1 170 US13 85 2 00785 1565 2 1256515 7501 660 2 300 1 170 840 VS13 min. 1 2 075 400 480 2 200 2 170 VPxx +87,880 +88,370 Kell.krs +87,530 AP1 +86,360 AP1 UUDEN HISSI- KUILUN POHJA K A7 LEIKKAUS A7 1:100 KARMI KARMI Mikkelin Toriparkin rakennekuva oli toimiva, mikä tasoitti rakennusurakkaa. A10 LEIKKAUS A10 1:100 90,870 (1. viitekorko) KS4 R60 REI60 89,931 (1. viitekorko) 86,330 (1. viitekorko) Surullisen kuuluisa esimerkki Kuopiossa taas vastaava selkkaus KHO:n kanssa maksoi kahdeksan miljoonaa euroa rakennusvirheinä, jotka johtuivat siitä, että työhön käytiin ennen lainvoimaista rakennuslupaa. Tämän lisäksi kesken parkkitilarakennusprojektin Kuopion kaupunginhallitus teki päätöksen, että sen yhteyteen rakennetaan kauppakeskus, selittää Kuopion kaupungin rakennuttajapäällikkö Veli- Matti Paananen. Piti päästä eteenpäin aikataulussa: mutta alkoikin uusi rakennusmateriaalien toimituksen kilpailuttaminen, hän lisää. Sadepäivinä rakenne vuotaa edelleen liitoksistaan. Hyvä maaperä ja aktiivinen tiedotus Alla 60000 asukkaan Mikkelin kaupungin toriparkki, sen runsaat 600 pysäköintipaikkaa keskustassa, on saanut torin sykkimään elämää, vaikka toriparkin kilpakumppaneita, automarketteja, löytyy jopa kilometrin etäisyydellä. Suunnitelma rakentamisesta pysyi kehyksissään, ja torikaupan AP2 2 401 EI60 YP3 YP1 YP1 YP1 REI60 R60 R60 R60 R60 R60 87,530 (1. viitekorko) 88,603 (1. viitekorko) AP2 AP1 EI60 2 400 evakkoaika läheisessä puistossa jäikin vain yhden kesän mittaiseksi. Urakkasopimus oli meille edullinen, toteaa toimitusjohtaja Martti Lokka Mikkelin Tori parkki Oy:stä. Menetystarinaan kuuluu, että Mikkelissä maaperä oli hyvä, kuten geologiset tutkimukset osoittivat. Tämä mahdollisti loivat ajoluiskat, Lokka kertoo. Luiskat saatiin pääosin tehtyä ilman ponttausta. Mikkelin Toriparkki Oy:ssä on kuusi omistajaa, mikä on toimiva osakasmäärä. Mikkelissä kauppiasyhdistys Mikke ry:n järjestämät jokaviikkoiset tilaisuudet, joissa tiedotettiin ja vastattiin kysymyksiin urakasta, havaittiin heti toimiviksi. Tämä hälvensi olennaisesti epätietoisuutta. Toriparkki on aina suurhanke, jossa tarvitaan tietoa ja taitoa mutta myös onnea, jotta kaikki hankkeen osapuolet hyötyvät ja pysyvät tyytyväisinä, torikauppiaatkin. Tästä syystä Mikkelissä kaavoitettiin pieni määrä autopaikkoja maan päälle torin läheisyyteen, että yksi perinteisistä savolaistoreista pysyisi elinvoimaisena. n AP1 REI60 R60 KS2 2 801 200 3 000 85,603 (1. viitekorko) REI60 VP1 82,602 (1. viitekorko) AP1 A7 LEIKKAUS A7 1:100 20 Rakennustaito