Hyvinkään kaupungin koulun ja kirjaston yhteistyön kehittämissuunnitelma 2013-2016
Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3 2. TIEDONHAUN ASKELEET 4 3. TIEDONHALLINTATAITOJEN, KIRJASTONKÄYTÖN JA KIRJALLISUUDENTUNTEMUKSEN TAVOITETASOT ERI LUOKKA-ASTEILLE 6 3.1 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 1-2 -LUOKILLE 6 3.2 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3-6 -LUOKILLE 7 3.3 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 7-9-LUOKILLE 8 3.4 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSILLE 9 4. KIRJASTOVIERAILUT 10 5. KOULUN JA KIRJASTON YHTEYDENPITO 10 6. MUUT KEHITTÄMISTARPEET 11 7. KATSAUS VUOSIEN 2009-2012 TOIMINTASUUNNITELMAAN SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 12
1. Lähtökohdat ja tavoitteet Informaation luonne on muuttunut ja muuttuu edelleen. Internetin tarjoamalle informaatiolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat dynaamisuus, joustavuus ja päiväperhomaisuus sekä epästabiilius (blogit, wikit, podcastit, rss-syötteet). Tiedon arvioiminen voi olla haasteellista jos kontekstitiedot ovat epäselvät. Lisäksi verkossa luotettava ja epäluotettava voivat näyttää visuaalisesti samanarvoisilta. Siksi erityistä huomiota onkin kiinnitettävä lasten ja nuorten kykyyn etsiä, ymmärtää, arvioida ja käyttää tietoa tehokkaasti. Informaatiolukutaito liittyy sekä arkipäivän elämänhallintaan, että menestymiseen koulussa ja työelämässä. Kokonaisvaltainen näkemys opettamisessa on tärkeää. Informaatiolukutaito ei ole vain tiedonhakua kirjastosta tai verkosta. Käsitteeseen kuuluvat myös tieto tekijänoikeuksista ja Internetin tieto- ja henkilösuoja-asiat, sekä kyky liittää uusi informaatio vanhaan tietopohjaan. Luontevasti informaatiolukutaito kehittyy koulun oppiaineiden tehtävien ohessa. Kirjastolla opetustuokio on usein lyhyt, 45-90 minuuttia. Näillä täsmäiskuilla on hyvä esimerkiksi opettaa kirjastotietokannan tehokasta käyttöä ja esitellä kirjaston tarjoamia muita tiedonlähteitä. Syksyllä 2008 startanneen Kulttuuripolun myötä kaikki kolmas-, kuudes-, ja yhdeksäsluokkalaiset tekevät lukuvuoden aikana kirjastovierailun. Tämä lisää oppilaiden tasa-arvoa kirjastonkäytön opetuksen suhteen. Kuitenkin, jotta Tiedonhallinnan tavoitetasot eri luokka-asteille -osion (luku 3) tavoitteisiin päästäisiin, tulisi opetuksen olla vielä kattavampaa. Väistämättä kouluissa oppiaineiden yhteydessä tapahtuvalla taitojen kertaamisella ja hyödyntämisellä on tässä iso osuus.
2. Tiedonhaun askeleet Espoolaisessa Netlibris-hankkeessa vuosina 2001-2003 muokattiin tiedonhankinnan prosessin ja tiedonhallintataitojen soveltamiseksi alun perin Australiasta peräisin oleva kuusiportainen malli Tiedonhaun askeleet. Malli on hyödyllinen esimerkiksi esitelmänteon tiedonhaun opetuksessa. 1. Määrittelen aiheen tai tutkimusongelman - Mitä haluan tutkia? - Mitä tiedän ennestään? Kirjoitan entiset tietoni muistiin Keskustelen aikaisempien tietojeni pohjalta Teen miellekartan/mind mapin - Millaista tietoa tarvitsen? Mitä haluan tietää? Pohditaan yhdessä aivoriihessä kysymystä ja sen rajauksia. Muokataan kysymystä niin, että se on aito ongelma tai tutkimuskysymys (Voiko käärme kompastua?). 2. Etsin ja nimeän tiedon lähteet - Miten hankin tietoa? Lukemalla, katsomalla, kuuntelemalla, kysymällä, havainnoimalla, tekemällä kokeita - Mistä haen tietoa? Kirjat, artikkelit, Internet, tietokannat, ihmiset, luonto - Tutustun tiedonhankinnan kanaviin sekä erilaisiin tapoihin ryhmitellä ja järjestellä informaatiota: opettaja, muut ihmiset, kirjat ja artikkelit, kirjasto, Internet - Millaisia hakusanoja käytän tiedonhaussani? - Miten eri hakukoneet (Google tms) eroavat hakuominaisuuksiltaan? 3. Valitsen tiedosta tarvitsemani - Miten valitsen sopivan tiedon? - Miten arvioin lähteitteni, varsinkin Internetin, luotettavuutta? - Mikä on oleellista aiheeni kannalta? - Miten opettelen käyttämään erilaisia tiedonlähteitä? - Miten jaan informaatiota ja hyödyllisiksi havaitsemiani lähdetietoja toisille? 4. Järjestelen tietoa - Miten järjestän hankkimani tiedot loogiseksi kokonaisuudeksi? - Millä asioilla on yhteys toisiinsa? - Miten selvennän esitystäni kuvilla tai taulukoilla? - Millaiset ovat Internetistä löytyvien kuvien tekijänoikeuskysymykset? - Miten vertailen keskenään ristiriitaista informaatiota? Miten opin vetämään niistä omat johtopäätökseni?
5. Esittelen tulokseni - Miten merkitsen käyttämäni lähteet? - Mikä on näkökulmani aiheeseen? - Miten esitän selkeästi tietoni ja johtopäätökseni? Miten osaan käyttää raportissani/esitelmässäni tilanteeseen ja ongelmanratkaisuun sopivasti ja vaihtelevasti kuvaa, tekstiä, ääntä, mahdollisesti liikkuvaa kuvaa? - Miten osaan suhteuttaa löydetyn informaation alussa esitettyihin kysymyksiin? Onko kaikkiin kysymyksiin vastattu? Onko kaikki informaatio tarpeellista, kun ajatellaan esitettyjä kysymyksiä? Ovatko johtopäätökset perusteltuja? 6. Arvioin työtä ja prosessia - Millainen lopputuloksesta mielestäni tuli? - Miten onnistuin työn eri vaiheissa? - Mitkä vaiheet olivat hankalia? Miksi? - Jos aloittaisin uudelleen, mitä tekisin toisin?
3 Tiedonhallintataitojen, kirjastonkäytön ja kirjallisuudentuntemuksen tavoitetasot eri luokka-asteilla 3.1 Opetustavoitteet ja sisällöt 1-2 -luokille Osaamistavoitteet - myönteisen asenteen herättäminen kirjaa ja kirjastoa kohtaan - kirjaston peruskäytön hallinta (lainaus, palautus, neuvon kysyminen) - ikäkaudelleen sopivan aineiston paikantaminen kirjaston kokoelmasta - sopivan luettavan löytäminen - lukutaidon kehittäminen Opetettavat sisällöt Kirjastossa - tutustuminen lastenosastoon - kirjastokortti - aineiston käsittely - erilaiset lastenosaston aineistot (kirjat, kuvatallenteet, lehdet, äänikirjat) - kirjojen sijoittelu kirjastossa: sadut, runot, tieto- ja kertomakirjat, helppolukuiset, tavutetut - kirjan paikka hyllyssä (aakkostus) - lainaus ja palautus - kirjastossa käyttäytyminen - henkilökunta (neuvonta, lastenosasto) - sopivan luettavan etsimisen harjoittelu - kerrotaan kirjaston lukupiiristä (lukemaan innostaminen) Koulussa -koulukirjasto, aakkoset, lukuhetki, pulpettikirjat, kirjojen esittelyä, kirjallisuuden käsitteistä (päähenkilö, juoni), toden ja epätoden erottaminen, tietotekniikan alkeita Koulussa ja/tai kirjastossa - kirja konkreettisena esineenä (selkä, kannet, tekijämerkintä, sivunumerot, painovuosi jne.) - kirjavinkkaus
3.2 Opetustavoitteet ja sisällöt 3-6 -luokille Osaamistavoitteet - kirjastomyönteisen asenteen vahvistaminen - kirjaston peruskäytön hallinta (luokitus, hyllyjärjestys, aineistorekisterin käyttö) - erilaisten tiedonlähteiden olemassaolon tiedostaminen - tiedonhallinnan alkeet - lukemisharrastuksen vakiinnuttaminen Opetettavat sisällöt Kirjastossa - kertausta ja täydennystä: kaunokirjallisuuden ryhmät, kirjan paikka hyllyssä - lasten tietokirjat: esitellään pääluokat/hyllyjärjestys/aakkostus - tietokirjan rakenne: hakemisto, sisällysluettelo - hakuteokset - Ratamo-haku (tekijä-nimeke-haku, yksinkertaiset asiasanat) - kirjastonkäyttö tarkemmin: varaaminen, käyttösäännöt - sopivan tietokirjan valinta luettavaksi - sopivan luettavan etsiminen kaunokirjallisuudesta - kerrotaan kirjaston lukupiiristä (lukemaan innostaminen) Koulussa koulukirjaston käyttö, aakkostaminen, pääkohtien etsiminen asiateksteistä, tiedon liittäminen omiin kokemuksiin, tiedon esittäminen omin sanoin, kirjan esittely omin sanoin, tietokirjojen käyttö, ajatuskartta, muistiinpanojen tekeminen, tietokirjojen ja verkon käyttöä, lähdekritiikki, tietotekniset valmiudet, lukuhetki, erilaisiin teksteihin tutustuminen, nettietiketti (internetin turvallinen käyttö) Koulussa ja/tai kirjastossa - kirjavinkkaus - internet-haku: sanahakukoneet - lähdekritiikki (faktatieto/fiktio, ymmärrys siitä, että kaikilla tuotoksilla on tekijänsä, oman tuotoksen arvostaminen) - eri tiedonlähteisiin tutustuminen - kirjaston opetusaineisto verkossa
3.3 Opetustavoitteet ja sisällöt 7-9-luokille Osaamistavoitteet Tiedonhallintataidoissa tavoitteena, että oppilas - osaa määritellä tutkielmansa aiheen - osaa etsiä lähdemateriaalia tiedontarpeeseensa - osaa käyttää kirjaston aineistorekisteriä monipuolisesti - tuntee rekisterin käytön apuvälineet ( YKL ja YSA) - osaa yksinkertaisia hakustrategioita ja yhdistellä hakulauseita Boolen logiikalla - tuntee muita tiedonhankinnan mahdollisuuksia: tietokantoja, hakupalveluita ja aihehakemistoja - hallitsee jonkin internetin hakupalvelun monipuolisesti - osaa ottaa huomioon tekijänoikeusasiat ja tunnistaa tietoturvaan liittyviä seikkoja - osaa suhtautua kriittisesti löytämäänsä tietoon ja arvioida sen luotettavuutta - osaa käyttää tietoja tehokkaasti hyväkseen tavoitteen saavuttamiseksi Kirjallisuuden osalta tavoitteena on, että kirjallisuudenharrastus on vakiintunutta. Lukeminen koetaan mielekkääksi ajanviettotavaksi. Myös kirjastonkäyttö on vakiintunutta. Opetettavat sisällöt Kirjastossa - tiedonhankinnan suunnittelu (ymmärrys siitä, että tehtävä vie aikaa ja vaatii työtä) - tiedonhallinnan prosessiluonteen ymmärtäminen - hakustrategian luomisen periaatteet - hakusanojen yhdistäminen (Boole) - Ratamo-haku tarkemmin (asiasanahaku, rajaukset) - muita kirjastossa käytössä olevia tietokantoja: Aleksi, Arto, Nelli, Frank-monihaku - asiasanat (Vesa) - luokitus (verkko-ykl) - kirjastopalveluista: lehdet, kaukopalvelu, aikuistenosasto, käsikirjasto, opintolukusali - tiedonhaku omaa tehtävää varten (usein kirjallisuuden alalta) Koulussa silmäilevä lukeminen, muistiinpanojen tekeminen, referointi, lainaamisen eri tavat, yhteistyö reaaliaineiden kanssa, tietotekniset valmiudet, kielitaito, kaunokirjallisuutta luettava tietty kpl-määrä, raportin tai esitelmän tuottaminen, nettietiketti (hyvät käytöstavat internetissä) Koulussa ja/tai kirjastossa - kirjaston opetusaineisto verkossa - internet-haku: aihehakemistot - lähdemerkinnät (tekstissä + lähdeluettelossa) - lähdekritiikki (tietolähteen arviointia, esim. internet-aineiston luotettavuus) - tekijänoikeudet ja niiden kunnioittaminen - tietoturva
3.4 Opetustavoitteet ja sisällöt toisen asteen oppilaitoksille Osaamistavoitteet Th-taidoissa pitäisi saavuttaa taso, joka antaa valmiudet jatko-opinnoissa tai ammatissa tarvittavan uuden tiedon itsenäiseen hankintaan. Tällöin oppilas - osaa määritellä tutkimusongelmansa ja sen keskeiset käsitteet sekä rajata oman tiedontarpeensa - tuntee erityyppisiä tiedonlähteitä ja osaa valita niitä tarkoituksenmukaisimmat kuhunkin tiedontarpeeseen - osaa käyttää kirjaston aineistotietokantaa monipuolisesti ja tehokkaasti tiedontarpeen mukaan - hallitsee hakustrategioita ja osaa käyttää useita tiedonlähteitä - osaa arvioida tietoa ja tiedonlähteitä tiettyjen arviointikriteerien mukaan - osaa löytää tiedonlähteestä olennaisen tiedon ja muokata sitä tekstiksi omin sanoin - osaa käyttää tietoa tehokkaasti hyväkseen tavoitteen saavuttamiseksi - osaa esittää työnsä tuloksia havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja esitellä työnsä eri välineitä käyttäen - osaa käyttää tietoa ja tiedonlähteitä eettisesti ja laillisesti hyväksyttävällä tavalla - noudattaa lakeja ja hyviä tapoja tiedon hankinnassa ja käytössä - osaa kirjata johdonmukaisesti käyttämänsä tiedonlähteet Kirjallisuuden harrastus on syventynyt ennakkoluulottomuus eri kirjallisuudenlajeja kohtaan. Myös alkukielellä lukeminen on mahdollista. Opetuksen sisällöt Kirjastossa - tieto muista kirjastossa käytettävissä olevista tietokannoista opiskelijaryhmän tarpeiden mukaan Koulussa - tiedonhakukurssin toteuttaminen Koulussa ja/tai kirjastossa - aiemmin opittujen tiedonhallintataitojen soveltamista ja syventämistä; lähtökohtana opiskelijan oma tiedon tarve; tässä yhteydessä oikeutettu saamaan ohjausta, joka huomioi hänen yksilölliset ominaisuutensa, tietonsa ja taitonsa - kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena - tiedonhakujärjestelmien sujuva käyttö omissa tehtävissä (internet: hakukoneet tarkennettu haku; aihehakemistot, tietokannat) - itsenäinen ja kriittinen tiedon valinta, käsittely ja välittäminen - nettietiketti (internetin laillinen käyttö ja tietoturva) - tekijänoikeudet - lähdekritiikki - lähdemerkinnät (artikkelit, nettilähteet jne.) - tietoturva - kirjaston opetusaineisto verkossa - työn raportointi havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä suullisesti että kirjallisesti - yhteistyö reaaliaineiden ja muiden oppilaitosten kanssa
- kyky arvioida omia tiedonhallintataitojaan - kirjallisuuden harrastaminen, myös alkukielellä lukeminen; oppilas kasvaa harrastuksensa myötä ymmärtämään kirjallisuuden merkityksen ajattelun kehittäjänä ja elämysten antajana. 4. Kirjastovierailut Tiedonhallintataitojen opettaminen edellyttää koulun ja kirjaston yhteistyötä. Siksi on tärkeää, että ryhmäkäyntejä kirjastoon järjestetään säännöllisesti. Kulttuuripolun myötä kolmas-, kuudes-, ja yhdeksäsluokkalaiset käyvät kirjastossa joko syksyllä tai keväällä. Tämä edistää tasa-arvoa tiedonhallintataitojen oppimisessa. Edelleen on suotavaa, että 1-2 luokka-asteella käytäisiin myös kirjastossa, jolloin kirjasto paikkana olisi lapsille mahdollisemman pienestä pitäen tuttu. Myös muilta luokka-asteilta Kulttuuripolun ulkopuoliset vierailut ovat toki mahdollisia. Toisen asteen ryhmät eivät ole viime vuosina vierailleet kirjastossa aktiivisesti. Pyrkimyksenä olisi tiivistää toisen asteen oppilaitosten ja kaupunginkirjaston välistä yhteistyötä. Kirjastovierailuista tulee sopia vähintään viikkoa ennen kyseistä tilaisuutta (kulttuuripolkuvierailuilla eri käytännöt). Tällöin ilmoitetaan ryhmän koko sekä se, milloin luokka on aiemmin käynyt kirjastossa. Samassa yhteydessä sovitaan toivotusta opetuksesta. Opettajan kanssa pohditaan myös, miten koulussa valmistellaan ennakkoon kirjastokäyntiä. Jos vierailu liittyy johonkin oppimistehtävään, selvitetään kyseisen tehtävän sisältöä ja tarkoitusta. Näin kirjastonhoitaja voi suunnitella opetuksensa tarkoituksenmukaiseksi. Tärkeää on myös harjaannuttaa kirjastossa opittuja taitoja edelleen koulussa niin, että opitusta on jatkuvaa hyötyä. Yhteyshenkilöt kirjastossa: Sirkka Kontiainen, lastenosastonjohtaja, luokat 1-6, p. 2429 Silja Rytkönen, kirjastonhoitaja, luokat, 1-6 p. 2429 Katja Koskinen, informaatikko, luokat 7-9, toisen asteen opiskelijat, p. 2466 Sari Piironen, kirjastonhoitaja, luokat 7-9, toinen aste, maahanmuuttajat, p. 2427 Marita Pohjasniemi, kirjastovirkailija, luokat 1-6 (Paavola), p. 4261 Sari Niemitukia, kirjastonjohtaja, luokat 1-6 (Hakalan kirjasto), p. 4528 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi 5. Koulun ja kirjaston yhteydenpito Lukuvuoden alkaessa kirjasto lähettää kouluille tiedotuskirjeen, jossa tiedotetaan kirjaston tarjonnasta, luetellaan yhteyshenkilöt, tiedotetaan hankituista koulusarjoista jne. Kirje lähetetään ennen koulun alkamista, jotta se ehtii vastaanottajille ennen opettajien suunnittelukokousta. Toinen säännöllinen yhteydenpito on ollut kirjaston joulutervehdys. Muutakin tiedotusta tehdään tarpeen mukaan esim. tietoa kirjailijavieraista on toivottu. Toivottavaa on myös vuorovaikutteisuus toiseen suuntaan; koulut voivat esittää toivomuksiaan ja suunnitelmiaan yhteistyön suhteen.
Koulukirjastonhoitajien tapaamisista kehitetty Koulun ja kirjaston yhteistyökokous on pidetty jo useampana vuotena. Kokouksiin kutsutaan kaikki koulun ja kirjaston yhteistyöstä kiinnostuneet opettajat. Niissä käsitellään kaikkia ajankohtaisia asioita, kuten tapahtumia, kirjastovierailuja sekä muuta yhteistyöhön liittyvää. Tapaamiset on pidetty maaliskuussa, joka on koettu hyväksi ajankohdaksi. Kirjasto toivottaa myös opettajaryhmät tervetulleiksi tutustumisvierailuille kirjastoon. Ovathan kaikkien opettajien omat tiedonhakutaidot kunnossa? Myös koulun omia kokouksia voidaan järjestää kirjaston tiloissa, jolloin kokoukseen voidaan liittää tietoisku kirjastosta ja tiedonhausta. Vastavuoroisesti on ollut toivetta, että kirjaston edustajat vierailisivat kouluilla kertomassa kirjaston tarjoamista mahdollisuuksista. Yksi tapahtumaympäristö voisi olla Vesokoulutukset, mutta myös tavallinen koulun opettajien välinen kokous olisi hyvä tilaisuus tiedotukseen. Rehtoreihin pitäisi olla yhteydessä näissä asioissa. Kulttuuripolun tiedotustilaisuuksissa mukana on myös kirjaston edustaja, joka kertoo kirjaston tarjonnasta. Olisi hienoa, jos opettajien ja kirjaston opetuksesta vastaavan henkilökunnan keskusteluyhteys virkistyisi. Tärkeintä olisi, että yhdessä keskustellen ja ideoiden informaatiolukutaidon opetusta voitaisiin tehostaa. Monessa yhteydessä on todettu, että kyseisten taitojen opetus edellyttää pedagogin ja kirjastonhoitajan yhteistä panosta. 6. Muut kehittämistarpeet Koulukirjastojen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi ja kokoelmien kartuttamiseksi pitäisi talousarvioon varata määräraha vuosittain. Lukuharrastusta ja kirjallisuudentuntemusta pyritään edistämään kirjailijavierailuja järjestämällä. Kyseisissä tilaisuuksissa kirjailijat kertovat työstään ja oppilailla on mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä. Vierailuja on järjestetty kirjastossa useita vuodessa, mutta ei juurikaan koulujen kanssa yhteistyössä. Pääasiassa ongelmana ovat olleet huonosti yhteensopivat esiintymisajat kouluissa ja kirjastossa. Kuitenkin esim. kirjastossa pidetyissä lukemiskampanjoihin liittyvissä tilaisuuksissa on ollut koululaisille esiintyneitä kirjailijavieraita. Koulut voivat myös keskenään tehdä yhteistyötä tilaamalla Lukukeskuksen kautta kirjailijan kouluille puhumaan. Koulusarjoja hankitaan vuosittain lisää. Hankinnoissa pyritään huomioimaan erilaiset seikat: klassisuus, ajankohtaisuus, kirjallinen arvo ja sarjojen koko (5-30 kpl). Kirjasto toivoo opettajien ehdotuksia koulusarjoihin! Koulut voivat hyödyntää monin tavoin kirjaston tiloja. Kirjasto on edullinen paikka erilaisille näyttelyille ja esityksille, koska kirjastossa liikkuu runsaasti väkeä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä kirjastoon ja tuokaa esille oma koulunne!
7. Katsaus vuosien 2009-2012 toimintasuunnitelmaan sekä toimintasuunnitelma vuosille 2013-2016 Katsaus vuoden 2009-2012 toimintasuunnitelmaan Luku-Ukuli -lukemiskilpailu on pidetty joka toinen vuosi ja se on saavuttanut paljon suosiota. Yläkoululaisille järjestettiin vuonna 2012 ensimmäistä kertaa oma lukemisen aktivointiprojekti Kaappaa kirja! Se saa jatkoa vuorovuosina Luku-Ukulin kanssa. Hakalan kirjastossa kehitettiin nuortennurkkaus yhdessä koululaisten kanssa. Kirjaston uusi verkko-opetusmateriaali julkistettiin ja lasten- ja nuortenosaston sivuja on kehitetty. Erityisesti on panostettu kirjavinkkeihin ja -esittelyihin. Koulukirjastojen yhteistietokantaa on useissa yhteyksissä toivottu. Koulukirjaston kokoelma olisi sen myötä hallittavissa ja oppilaat harjaantuisivat tiedonhakuun. Kirjastojärjestelmän toimittajalta Axiellilta pyydetyt tarjoukset ovat olleet melko kalliita. Yksittäisissä kouluissa on ollut hankkeita, joissa on pyritty saamaan paikallisesti tehty yksinkertainen järjestelmä koulun käyttöön. Vuonna 2011 Martin koulussa oli tarkoitus tuottaa kirjasto-ohjelma harjoittelijan voimin, mutta sitä ei saatu valmiiksi harjoitteluajan puitteissa. Artikkelitietokanta Aleksia oli pitkään toivottu kouluille. Kaupungilta ei koskaan saatu myöntymystä hankinnalle, mutta vuoden 2012 alusta lähtien valtio osti tietokannan käyttöoikeudet peruskouluille niihin kuntiin, joiden kirjastoissa se on käytössä. Siten se on nyt myös Hyvinkään kouluilla käytettävissä. Toivottavaa on, että tämä lisää tietokannan käyttöä sekä aikakauslehtien artikkeliaineiston hyödyntämistä koulutyössä. Vuosien 2013-2016 toimintasuunnitelmat Toimintasuunnitelmia päivitetään vuosittain koulun ja kirjaston yhteistyötapaamisissa. 2013 Luku-Ukuli järjestetään Kulttuuripolku-vierailut Yhteistyön lisääminen toisen asteen koulujen kanssa Kirjavinkkauksen kehittäminen ja markkinoiminen (myös toiselle asteelle) Tiedotetaan tehostetusti kirjaston käyttömahdollisuuksista kouluille 2014 Kaappaa kirja! -kampanja tms. järjestetään Kulttuuripolku-vierailut Valtakunnallinen koulukirjastopäivä pyritään osallistumaan 2015 Luku-Ukuli järjestetään
Kulttuuripolkuvierailut 2016 Kaappaa kirja! kampanja tms. järjestetään Kulttuuripolku-vierailut