HAKO-kuntakokeiluhanke Haminan Työnetsintä-pilotin loppuraportti 2015 Sari Kinnunen ja Kari Partanen Johdanto Haminan tyo netsinta pilotin loppuraportin ovat laatineet Haminan tyo llisyyskoordinaattori Sari Kinnunen seka Valmennuskeskus Publicin valmentaja Kari Partanen yhteistyo ssa siten, etta Kinnunen on koonnut raporttiin tyo netsinta pilotin la hto tilanteen, kilpailutusprosessin ja palvelun tilaajan na ko kulman ja Partanen raportoinut toiminnan kulun, asiakasanalyysin seka huomioita paikallisista tyo llista misolosuhteista. Lopputilanteen kuvaus ja havainnot on koottu yhteisesti. Lähtötilanne ja tilaajan näkökulma Hako on Kotkan ja Haminan kaupunkien yhteinen kuntakokeiluhanke (2012 2015), jossa hallinnoijana toimii Haminan kaupunki. Hankkeessa kehitettiin yritysyhteistyo ta aluksi yrityskoordinaattoritoiminnan avulla. Tyo ta tekema a n oli palkattu yksi yhteinen yrityskoordinaattori. Hankkeen viimeisena vuonna pa a tettiin toteuttaa viela rajatusti Haminassa Tyo netsinta -pilotti, jossa kokeiltaisiin rekrytointiyrityksen ka ytto a pitka aikaistyo tto mien tyo llista misessa ja ns. piilotyo paikkojen etsinna ssa yrityksista. Yrityksen ka yto lla haluttiin kokemusta eri malleista toteuttaa tyo netsinta toimintaa. Lisa ksi la hto kohtaisesti ajateltiin, etta rekrytointiyritys pystyisi tarjoamaan suuremman ma a ra n ja maantieteellisesti laajemmat yrityskontaktit pilotin asiakkaiden ka ytto o n. Koettiin, ettei malli olisi myo ska a n niin haavoittuvainen henkilo sto n vaihdostilanteissa, silla yrityksessa kontaktit eiva t keskittyisi pelka sta a n yhdelle henkilo lle. Myo s vastuu toiminnan jatkumisesta
keskeytyksetta olisi yrityksella. Kilpailutusprosessi Kokeilu ma a riteltiin puolen vuoden mittaiseksi ja siihen varattiin 30 000 euron ma a ra raha. Pilotin kohderyhma jaettiin kahteen tyo tto myyden keston ja ta sta kestosta johtuvan tyo llista misen haasteellisuuden perusteella. Kohderyhma na olivat 1) henkilo t, jotka ovat olleet tyo tto mina va hinta a n vuoden yhta jaksoisesti ja saaneet tyo markkinatukea tyo tto myyden perusteella va hinta a n 300 pa iva a, ja 2) henkilo t, jotka ovat saaneet tyo markkinatukea tyo tto myyden perusteella 500 pa iva a tai enemma n. Palvelun toteuttajalle maksettiin ainoastaan tuloksesta. Tuloksiksi ma a riteltiin seuraavat: 1. Asiakas on saanut oppisopimuspaikan ja aloittanut opiskelun. 2. Asiakas on saanut va hinta a n 6 kuukauden pituisen ma a ra aikaisen tyo suhteen ja aloittanut tyo skentelyn. 3. Asiakas on saanut toistaiseksi voimassa olevan tyo suhteen ja aloittanut tyo skentelyn. Jokaiselle tulokselle ma a riteltiin hinta. Kohderyhma n kaksi (haasteellisempi kohderyhma ) osalta yksikko hinnat kerrottiin kertoimella 1,2. Niiden asiakkaiden osalta, joiden kohdalla ei yrityksista huolimatta saada tulosta aikaan, tilaaja sitoutui maksamaan pienen perusmaksun. Toiminnan tuloksellisuus tuli todentaa laskuihin liitetyin tyo - ja oppisopimuskopioin. Vuokrayritysten kautta tapahtuvaa tyo llistymista ei katsottu riitta va ksi tyo llistymiseksi, jos sen kautta saatavan tyo suhteen kesto, tyo n luonne ja tyo sopimuksen takaama tuntima a ra ei riita tyo ssa oloehdon ta yttymiseen. Lisa ksi ma a riteltiin, ettei tyo - tai oppisopimuskoulutuspaikan tarjoaja voi myo ska a n olla Haminan kaupunki. Kilpailutus suoritettiin HankintaTaitoa (entinen Seutuhankinta) kautta. Kilpailutuksessa hinnalle asetettiin painoarvoksi 90 pistetta ja tarjoajan kokemusta erityisen haastavien tyo llistetta vien tyo llista misesta painotettiin 10 pisteella. Tyo llista miskokemuksen lisa ksi kilpailutuksessa pyydettiin kuvauksia mm. asiakassuhteesta huolehtimisesta, pilotin pa a tta misesta niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eiva t pilotin aikana tyo llisty seka henkilo sto n pa tevyydesta ja siita, milla kielilla palvelu kyeta a n tuottamaan. Kilpailutus suoritettiin toukokuussa 2015. Tarjouspyynto o n vastasi kaksi yritysta, joista valittiin Valmennuskeskus
Public. Tilaaja vastasi asiakashankinnasta ja se suoritettiin yhdessa TE-toimiston kanssa toteuttamalla kaksi aktivointikierrosta rajatulle kohderyhma lle (kesa kuun alussa ja syyskuun alussa). Pilottiin osallistuminen oli asiakkaalle ta ysin vapaaehtoista. Osallistumattomuus ei aiheuttanut sanktioita, eika osallistuminen esta nyt osallistumista samanaikaisesti muuhun aktivointitoimenpiteeseen. Tilaaja vastasi ensimma isen infotilaisuuden ja rjesta misesta, asiakkaiden koolle kutsumisesta seka tyo tilojen ja rjesta misesta palvelun toteuttajan ka ytto o n. Infotilaisuudesta la htien asiakaskontakti siirtyi Publicin ja asiakkaan va liseksi ja palvelun tilaaja sai toiminnasta asiakaskohtaisen raportin kuukausittain. Yhteydenpito palvelun toteuttajan ja tilaajan va lilla oli tiivista koko pilotin ajan. Toiminnan kulku ja asiakasanalyysi Pilotin kohderyhma na olivat siis haminalaiset pitka aikaistyo tto ma t, joilla olisi taitoa ja halua tyo llistya, mutta tyo tto myys on jostain syysta pitkittynyt. Tavoitteena oli siis saada asiakkaille joko va hinta a n kuuden kuukauden tyo suhde tai oppisopimuskoulutuspaikka. Ensimma iselta aktivointikierrokselta kesa kuussa palveluun liittyi 10 henkilo a, joista kaksi keskeytti palvelun alkuvaiheessa koulutukseen pa a syn takia. Syyskuussa palveluun liittyi yhdeksa n henkilo a lisa a, joista yksi keskeytti henkilo kohtaisten syiden ja yksi koulutukseen pa a syn takia. Palvelussa oli siis kirjoilla yhteensa 19 henkilo a, joista 15 aktiivisena asiakkaina joko tyo llistymiseen tai palvelun loppumiseen 30.11. saakka. Toimintatavat olivat seuraavat: yrityksille la htenyt yrityskysely, jolla kartoitettiin yritysten halukkuutta palkata syksylla tai myo hemmin tyo ntekijo ita. tyo netsija kontaktoi tyo nantajia soittamalla, sa hko postitse ja henkilo kohtaisilla ka ynneilla.
asiakkaiden (tyo tto mien) tyo nhaussa tukeminen kasvokkain, puhelimitse ja sa hko postin va lityksella Tyo netsija -palvelun asiakkaiden kanssa tavattiin kasvotusten mahdollisimman pian, kun he ilmoittautuivat palveluun. Ta ssa alkukartoituksessa selvitettiin tyo tto ma n omat tavoitteet ja toiveet liittyen tyo nsaantiin. Lisa ksi kartoitettiin tyo llistymisen mahdollisia esteita ja laadittiin henkilo kohtaiset tavoitteet. Asiakkaan henkilo kohtaisesta tilanteesta riippuen heihin oltiin yhteydessa 3-20 kertaa. Kasvokkain tapaamisia oli 1-5/asiakas. Palvelun aikana nelja lopetti kesken, joista kolme asiakasta opiskelemaan pa a syn takia seka yksi henkilo kohtaisten syiden vuoksi. Palvelun aikana tyo llistyi yksi henkilo, kaksi meni tyo kokeiluun ja kolme aloitti opiskelut. Pitka aikaistyo tto mien taustat olivat kirjavat. Osallistujien ia t vaihtelivat 26:sta vuodesta 60:een vuoteen. Alle 40-vuotiaita oli vain kolme, joista yksi lopetti palvelun heti alussa koulutukseen pa a syn vuoksi. Tyypillinen asiakas oli n. 50-vuotias mies, joka oli tehnyt pitka n tyo uran satamassa tai paperitehtaalla ja ja a nyt na iden alasajon seurauksena tyo tto ma ksi. Tyo tto ma na he olivat olleet yhdesta vuodesta la hes kahteentoista vuoteen lukuun ottamatta tyo llistymisen ja lkeisia lyhytaikaisia tyo suhteita, useimmiten palkkatuetussa tyo ssa. Ammattikoulutus heilla oli enimma kseen 1980- tai 1990-luvuilta. Muutama asiakas oli ka ynyt myo s uuden ammattikoulutuksen tyo tto ma ksi joutumisensa ja lkeen. Joillakin tyo tto mista oli myo s terveydellisia tai muita rajoitteita, jolloin tyo netsinta a jouduttiin rajaamaan henkilo n ela ma ntilanteen mukaan. Heita ohjattiin myo s muiden, kuten terveyspalvelujen, pariin. Asiakkaiden omat tulevaisuudenna kyma t tyo llistymisensa suhteen olivat kauttaaltaan realistiset ja myo s pessimistiset. Huono tyo llisyystilanne Kymenlaaksossa tiedostettiin, eika halua la htea Kotka-Hamina-seudun ulkopuolelle kovinkaan monella ollut. Uudelleenkoulutusta ei useimmissa tapauksissa koettu tyo tto myydesta huolimatta ajankohtaisena. Osallistujat olivat usein tyytyneet kohtaloonsa olla tyo tto ma na siihen asti, kunnes tyo llisyystilanne paranee. Osa taas koki ika nsa esteeksi tyo nsaannille ja kertoivat to rma nneensa rekrytoinneissa ika syrjinta a n. Poikkeuksia toki oli joukossa muutamia ja heilla oli intoa tyo llistymiseen ja
jatkokoulutukseen. La hes kaikilla oli tyo nhakunsa suhteen joitain, suuriakin, rajoitteita liittyen perhe- tai terveystilanteeseen. Huonosta tyo tilanteesta huolimatta osallistujia on kannustettu ja valettu uskoa tulevaisuuteen. Palveluun osallistuneilla on nyt paremmat tyo hakuvalmiudet ja ka sitys mm. piilotyo paikoista kuin ennen palvelua. Seuraavassa esimerkkitapaus asiakkaan prosessin etenemisesta Tyo netsija -pilotissa. Esimerkkihenkilo on kooste useasta tyypillisesta asiakkaasta. Mies 50 v., ollut 25 vuotta ahtaajana satamassa samalla työnantajalla. Käynyt oppisopimuksella koneahtaajaksi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Jäänyt työttömäksi 2000-luvulla suurten irtisanomisten aikaan. Ei halua uudelleenkouluttautumiseen. Tehnyt työttömäksi joutumisensa jälkeen muutaman lyhyemmän työsuhteen, yleensä palkkatuetussa työssä haminalaisessa yhdistyksessä. Palvelu aloitettiin hänen osaltaan henkilökohtaisella tapaamisella, jossa luotiin avoin ja luottamuksellinen suhde työnetsijän ja asiakkaan välille. Palaverissa kartoitettiin osallistujan toiveet työnhakualaan ja -alueeseen liittyen. Yhdessä luotiin myös tavoitteet palvelun etenemiselle asiakkaan kohdalla. Alkukartoituksessa selvisi, ettei asiakkaalla ole ansioluetteloa. Sovittiin uusi tapaamisaika, jolloin laadittiin asiakkaalle ajantasainen ansioluettelo, jota asiakas itse tai työnetsijä voisi käyttää työnhaussa. Asiakastapaamisia kasvokkain oli neljä, joiden aikana laadittiin ansioluettelo, pohdittiin yhdessä mahdollisia työnantajia ja rohkaistiin myös omaaloitteiseen työnhakuun. Tämän lisäksi asiakkaaseen oltiin yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Työnetsijä selvitti osallistujan osaamisen ja toiveiden pohjalta työnhakualueella toimivien yritysten yhteystietoja ja soitti paikanpäälle ja kyseli heidän kiinnostustaan palkata uusia työntekijöitä. Sataman yrityksistä usea puhelu päättyi siihen, kun työnantaja kertoi heti alkuun, että työllistämiseen ei ole tässä tilanteessa mitään mahdollisuuksia. Taustalla
saattoi olla myös aiemmin käytyjä yt-neuvotteluja. Yrityksille lähti palvelun aikana sähköpostilla myös kysely heidän työllistämisnäkymistään, mutta tähän kyselyyn ei alueelta tullut vastauksia. Sataman alueen työnantajista yksi lopulta kertoi, että he ovat mahdollisesti palkkaamassa syksyn aikana uusia satamatyöntekijöitä. Työnetsijä valikoi pilotin pitkäaikaistyöttömistä oman kartoituksensa perusteella töihin sopivat ehdokkaat ja laittoi heistä tiedot ko. työnantajalle. Yritykseen soitettiin muutaman päivän perästä uudelleen. Tilanne oli edelleen avoin, kuten se oli lopulta pilotin päättymiseen saakka. Rekrytointiaikeet olivat käynnissä kokoajan, mutta työnetsijälle tietämättömistä syistä rekrytointi ei kuitenkaan palvelun aikana alkanut. Koska sataman alueella ei työpaikkoja kartoituksen aikana ollut, asiakkaan kanssa pohdittiin myös sitä, voisiko työllistyminen muulle alalle olla hänen elämäntilanteessa puitteissa olla mahdollista. Tämän perusteella sitten toimittiin ja lähestyttiin myös muiden alojen yrityksiä. Huomioita paikallisista työllistämisolosuhteista Tyo llisyystilanne Kymenlaaksossa on ta lla hetkella heikko. Useat yritta ja t sanoivat yhteytta otettaessa heti, ettei ole mahdollisuuksia tyo llista a, koska tilanne varsinkin Haminan seudulla on eritta in huono la hinna sataman hiljennyttya ja paperitehtaan lopettamisen myo ta. Vena ja nkaupan hiljaisuus vaikuttaa paljon mm. kuljetusyrityksiin. Useilta tyo nantajilta saatu viesti oli kuitenkin odottava. Ta ma n tyyppinen palvelu sai monelta yritta ja lta kiinnostuneen vastaanoton; tyo llistetta isiin, jos siihen olisi ta ssa taloustilanteessa mahdollisuuksia. Myo s tarjolla olleet rahalliset porkkanat olivat kiinnostavia. Tyo llista miseen oli tarjolla palkkatukea ja Haminan kaupungin kuntalisa a, jotka saattoivat yhdessa kattaa jopa 50 prosenttia palkkauskustannuksista.
Sa hko postitse la hetettyyn yrityskyselyyn ei tullut yhta a n vastausta, joka osaltaan kertoo tyo llisyystilanteen huonoudesta. Palvelun aikana tyo llistynyt sai tyo paikan Hamina-Vaalimaamoottoritietyo maalta, joka on yritta jilta kin saadun palautteen mukaan se taho, joka seudulla tyo llista a. Tuolle tyo maalle vaaditaan kuitenkin ammattitaitoisia ja pa tevyyden omaavia konekuskeja, joita ei Tyo netsija -pilotin asiakkaissa ollut kuin kaksi. Pienen paikkakunnan ominaisuudet tulivat eteen muutaman kerran siten, etta tyo nhakijalla tai -antajalla oli jo voimakkaita ennakkotietoja toisesta osapuolesta. Na ihin vedoten joko tyo ntekija tai tyo nantaja ja tti prosessin kesken ja tyo paikka ja i mahdollisesti saamatta. Tyo netsinna n puitteissa tehty asiakkaan tyo taitojen ja motivaation kartoitus ei siis ta ssa tapauksessa riitta nyt, vaan tyo nantaja saattoi luottaa enemma n omiin la hteisiinsa ja ja tta a palkkaamatta asiakkaan. Muutaman tyo ntekija n kohdalla nousi esiin myo s se seikka, etta he kokivat entisen tyo nantajansa palkkalistoilla olon olevan rasite heida n tyo nhaussaan. Kaupungissa olisi heida n mielesta a n yleinen huhu siita, etta kyseisen tyo nantajan tyo ntekija t olisivat laiskoja ja ta ma n huhun la hteneen liikkeelle jo vuosikausia sitten jostain yksitta isesta tilanteesta. Ta ma taas vaikutti myo s heida n omaan tyo nhakumotivaatioonsa. He kokivat, etta tuon maineen takia on turha hakea heida n oman alansa tyo paikkoja paikkakunnalta. Lopputilanne ja havaintoja Pilotin pa a ttyessa mukana oli 15 asiakasta, joista yksi tyo llistyi. Muiden asiakkaiden kanssa ka ytiin loppukeskustelut ja tiedusteltiin heida n halukkuuttaan jatkaa edelleen tyo netsinta toiminnassa. Kiinnostuneet ohjattiin seudullisen SOTEK-sa a tio n Avain Askel - hankkeen asiakkaiksi. Asiakkaista kaksi oli pilotin pa a ttymisen aikaan kuntouttavassa tyo toiminnassa, yksi tyo kokeilussa, yksi palkkatukityo ssa muun kuin pilotin kautta ja kuusi ilmoitti jatkavansa tyo netsinta toiminnassa Avain Askel -hankkeessa. Nelja ilmoitti, ettei jatka Sotekin palveluun, mutta heilla ei ollut myo ska a n muuta aktivointitoimintaa tiedossa. Asiakkaiden palaute palvelussa olosta oli la hes yksinomaan positiivista. Kiitosta sai erityisesti
kasvokkain kohtaaminen ja se, etta asiakkaille oli varattu riitta va sti aikaa. Tyo netsija -pilotin aikana esille nousi seuraavia asioita, jotka ovat suureksi eduksi ta ma ntapaista palvelua toteutettaessa: 1) Asiakkaiden henkilo kohtainen, kunnioittava ja luottamuksellinen kohtaaminen. Jokainen pitka aikaistyo to n on oma persoonallisuutensa ja jokaisen kohdalla on omat, henkilo kohtaiset ja ra a ta lo idyt toimintatavat ottaen huomioon asiakkaan ela ma ntilanne. Rekrytoijan/valmentajan laaja ammattitaito, mutta myo s persoonan sopivuus kohderyhma n kanssa toimimiseen on eritta in oleellinen asia. Haminassa tilaajalla oli koko ajan tunne, etta asiakkaat ovat hyvissa ka sissa. 2) Tilaajan osallistuminen ja paikallistuntemuksen seka kontaktien va litta minen. 3) Kohdealueen ja sen elinkeinorakenteen seka ominaispiirteiden tuntemus. Haminassa tilaajan yhteyshenkilo illa ei ollut erityisen paljon yritystuntemusta, eika paikallisiin yritta ja ja rjesto ihin yhteydenotoista huolimatta saatu syntyma a n yhteistyo ta. Ta ma n vuoksi palvelun toteuttajalla olisi ollut hyva olla vahvempi kohdealueen yritysela ma tuntemus. 4) Vaihtelevat menettelytavat yrityksia la hestytta essa. Puhelinkontaktit ja yrityksissa vierailu toimivat hyvin. Erilaisissa tapahtumissa toiminnasta kertominen olisi hyva tapa verkostoitua useaan yritykseen kerralla, mutta Hamina-Kotkan alueella oli eritta in va ha n tarjolla tapahtumia, joten ta llaiset ka ynnit ja iva t Tyo netsija -pilotissa tekema tta.