Miksipä Benchmarking?



Samankaltaiset tiedostot
Miksipä Benchmarking? TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari Markku Ihonen

Koponeuvoston kevään päätös Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari klo Pinni B1096

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula,

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Market Expander & QUUM analyysi

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMAN VAHVISTAMINEN SOSIAALITYÖN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖYHTEYDESSÄ

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna seminaari Yritys opiskelun tukena

Uraa ja osaamista rakentamassa!

LES teaching more learning pedagoginen kampanja teknillisten tieteiden opettajille

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Nordplus Aikuiskoulutus

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö.

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Monimuotoisen video-opetuksen kehittäminen ( MOVIE ) Peda-forum Ilkka Kukkonen Timo Tossavainen

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Nordic Source Osk Hankintaosuuskunta

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille?

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

Osaamispääoman johtaminen

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Hankeidea

A! PEDA INTRO (5 op)

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke

Hyve- johtamisen kartta. Tiedolla johtamisen teemaryhmän vierailu Oulussa

Erasmus Mundus työkaluja yhteisohjelman suunnitteluun

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

III SESSION AIKATAULU

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Oppijan itsearviointitaidot

Tietoturvakonsulttina työskentely KPMG:llä

Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Tehtävät ja tulokset. Tulevaisuustietoisen yhteissuunnittelun työpaja XAMK OSA 1.

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

Katsaus IP-kurssin sisällön suunnitteluun ja toteutukseen Markku Karhu Koulutuspäällikkö Tietotekniikan koulutusohjelma

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin?

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Transkriptio:

Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking (BM) systemaattista vertailua, arviointia ja oppimista joltakin esikuvalta voidaan oppia myös etäisiltä ja eri alalla olevilta vertailupartnereilta tavoitteena saada tietoja ja näkemyksiä oman toiminnan kehittämiseksi lähikäsite benchlearning Tavoite toiminnan kehittäminen vertailun avulla oman toiminnan arviointi ja reflektointi oman toiminnan ymmärtäminen uudenlaisten toimintatapojen oppiminen kulttuurinen muutos (oppiva organisaatio) mahdollinen yhteistyö Suomennoskyhäelmiä esikuva-analyysi esikuvaoppiminen parastaminen paras käytäntö -analyysi toimintovertailu vertailukehittäminen vertaisanalyysi Väitettyjä etuja (1) oma valinta (mitä ja miten) sitoutuminen ei mielletä kontrolliksi oppiminen tunne, ettei ole yksin jamassaan voidaan oppia yhdessä perustuu osin uteliaisuuteen: miten kumppani oikein onnistuu niin hyvin 1

Väitettyjä etuja (2) sosiaalisuus: yhteistyöhakuisuus verkottuminen ja yhteistyö näkyvillä malleja, hyviä käytäntöjä uusia vinkkeleitä: noinkin voidaan toimia näkee, mikä on hyvää itsellä käytännöllisyys, keveys, nopeus Vertailukumppani on yleensä 1. toinen oman yliopiston laitos 2. saman alan laitos toisessa yliopistossa 3. toinen saman alan laitos toisessa yliopistossa partnerin tyyppi (samankaltaisuudet ja erot) määrää saatavan tiedon laatua Prosessin yleinen kulku 1. oman nykytilan kuvaus 2. kokemusten vaihto partnerin kanssa 3. erojen analysointi ja tulkinta 4. uusien tavoitteiden asettaminen 5. sovellukset, kehittämistyö ja arviointi [HYPPÄÄ SUORAAN DIAAN 16] Nykytilan kuvaus (1) kootaan benchmarking-ryhmä ja jaetaan vastuut yliopistossa mukana on oltava sitoutunut opiskelijaryhmä valitaan yhdessä vertailun aspektit laaditaan projektisuunnitelma Nykytilan kuvaus (2) kannattaa aikatauluttaa huolellisesti valitaan mittarit, matriisit tms. kumpikin partneri kuvaa itsensä kuvaus tehdään yhdessä sovitulla tavalla, joka mahdollistaa vertailun Kokemusten vaihto aineiston pohjalta valmistellaan kysymyksiä kumppanille edellyttää vierailua ja tapaamista tarkistetaan, että ymmärretään asiat oikein 2

Erojen analysointi ja tulkinta havaintojen vertailtavuus on tarkistettava etenkin suorituskykyero on analysoitava ja syyt ymmärrettävä todetaan, mikä ei ole vertailtavissa Uusien tavoitteiden asettaminen listataan kehittämiskohteet priorisoidaan kehittämiskohteet varmistetaan johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden sitoutuminen varmistetaan tiedon kulku Sovellukset, kehittämistyö ja arviointi ryhdytään toteuttamaan kehittämissuunnitelmaa arvioidaan uutta toimintaa raportoidaan prosessi Oma kokemus: alku idea: opetussuunnitelmatyön vertailu Tampereen yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitos (TKT) dynaaminen, kasvava laitos pistänyt haisemaan opetuksen kehittämisessä opetuksesta kiinnostunut johtaja Käynnistys asian esittely laitoksen opetusneuvostossa syksyllä 2003 minä fasilitaattorina vai mikä se hieno sana nyt jänkkäys- ja epäröintivaihe kesti kuukausia kaikki kiinnostuneita asiasta, kukaan ei lisätyöstä Partnerin metsästys partneria haettiin tuttujen joukosta loppusuoralla tutut Eindhovenin teknillinen yliopisto (TU/e) ja Glasgow'n yliopisto vastauksen (no, jo pelkän kontaktin) saaminen takkuili lopulta TU/e lähti mukaan 3

Yksiköiden koko TaY TU/e Opiskelijoita yliopistossa 14.800 7.000 Opiskelijoita laitoksessa 830 1300 Opiskelijoita oppiaineessa 800 600 joista naisia % 30 2 Henkilökuntaa oppiaineessa 85 80 joista professoreita 9 7 Oppiaineen vuosibudjetti M 3,5 7 Sisäänotto/vuosi 150 148 Valmistuneita/vuosi 40 40 Opintojen kesto vuotta 5,9 6,5 Henkilökunnan matriisi 1. Basic information and figures 2. Curriculum 3. Teaching methods 4. Support services of teaching and learning 5. Quality assurance 6. International education Opiskelijamatriisi 1. Learning culture 2. Quality issues 3. Teaching and counselling 4. Student work Vierailu Eindhovenissa matriisit valmistuivat vasta pari päivää ennen matkaa vierailu 19.-22.4.2004 opiskelijoiden ja opettajien omat kokoukset ja yhteiskokous lukuisia erillisiä neuvotteluja Välittömiä kokemuksia TU/e oli sopivan erilainen taso varsin samanlainen isännät aidosti kiinnostuneita TKT:sta lopuksi tarjosivat Erasmus-yhteistyötä keskustelut levähtivät vähän kaikkialle Jälkipuinti 5.5.2004 TKT:n opetusneuvostossa info- ja kyselytilaisuus matkaan osallistumattomille keskustelut levähtivät no tehdyn benchmarkkauksen hyödyntäminen Eiköpä poijjaat benchmarkata saman tien kaikki kansainväliset yhteistyökumppanit? vertailut aloitettiin loppuvuodesta 2004 4

Mitä TKT oppi itsestään (1) (omasta mielestään ei paljon mitään) yliopisto-opettajien pedagogisen koulutuksen puute puuttumisjärjestelmän heikkous Mitä TKT oppi itsestään (2) opettajiksi aikovien kouluttaminen satunnaista geneeriset työelämätaidot hankitaan projekteissa, mutta tavoitteiden asettelussa ja seuruussa toivomista siis vain osa opetussuunnitelma-asioita vaan haitanneeko tuo Markun opit (1) laitos toimii omilla ehdoillaan ja omassa aikataulussaan silti pidettävä vireillä ja tuettava benchmarkkaus on laitoksen oma organisaatio oppii koko prosessin ajan osa huomataan vasta jälkeenpäin Markun opit (2) prosessi on suunniteltava ja sitä on johdettava vaiheista on hyvä olla tietoinen, mutta käsikirjaa ei tarvitse seurata tavoitteet on asetettava selvästi osaaminen suhteessa omiin tavoitteisin tärkeämpää kuin suhteessa partneriin Markun opit (3) prosessit ovat tuloksia tärkeämpiä miten tulokset saavutetaan numeroaineisto vaatii tulkintaa luvut voivat johtaa harhaan eivät kerro, miten toimintaa parannetaan tavoitteena ei ole lukujen parantaminen Markun opit (4) jatkotoimet olennaisia prosessi on purettava so. tiedotettava, keskusteltava, analysoitava, tulkittava päädyttävä strategisesti perusteltuihin jatkotoimiin On älytöntä jättää hyvin tehty benchmarkkaus hyödyntämättä. 5