TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013
Terveysviestintä viestinnän näkökulmasta Tutkimusperinteessä varsinaista terveysviestinnän paradigmaa ei ole olemassa (Torkkola 2008). Yhdysvalloissa tutkittu paljon, Suomessa tutkimus on toistaiseksi ollut vähäistä. Tarkastelun keskiössä ovat viestintä- ja vuorovaikutusprosessien yhteydet yksilön ja yhteisön hyvinvointiin (Mikkola 2006). Lisäksi mm. terveyskampanjoiden vaikutukset, joukkoviestintä merkitysten muodostajana Internetin näkökulma terveysviestintään kasvamassa Käsitetutkimusta on tehty vähän.
Terveydenhuollon uudet paradigmat Muutos sairauskeskeisyydestä potilaskeskeisyyteen, jossa yksilö nähdään aktiivisena toimijana passiivisen sairaudenkantajan sijaan (Sarvilinna 2012) Muutos sairauden ehkäisystä terveyden edistämiseen (Koskinen-Ollonqvist et al. 2007) Suuntaus kohti yksilöiden voimaantumista (empowerment)
No entä se internet ja sosiaalinen media? Pääsy tiedon lähteille helpottunut Medialukutaitoa ja kriittisyyttä tarvitaan Vertaistuen mahdollisuus monipuolistunut Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia -blogi PatientsLikeMe-verkkopalvelu Dossia
Terveystiedon hakija internetissä Korkeasti koulutettu 26-45 -vuotias nainen, joka kokee terveytensä erittäin hyväksi (Ek & Niemelä 2009) Potilaiden on vaikea löytää oikeanlaisia hakustrategioita löytääkseen luotettavaa tietoa internetistä ja tietoa etsittäessä käytetään vain yhtä tai kahta sanaa. Tiedon löydettyään potilaat kuitenkin luottavat omaan kykyynsä arvioida tiedon laatua (Mustonen 2003). Terveystiedon hakijat etsivät verkosta tietoa tullakseen informoiduksi, valmistautuakseen vastaanotoille ja lääketieteellisiin toimenpiteisiin, jakaakseen tietoa sekä etsiäkseen ja antaakseen tukea (Fox & Fallows 2003).
Toiminta sosiaalisessa mediassa (1/2) Vaikka tukea haetaan ja saadaan läheisiltä, haetaan sitä myös somen vertaisryhmistä. Vertaiset ymmärtävät mistä (sairaudessa) on kysymys ja auttavat, mutta he pysyttelevät samalla tunnetasolla kauempana (Colineau & Paris 2010). Virtuaalisissa yhteisöissä on löydettävissä samanlaiset roolit (jopa korostetusti) kuin perinteisen terveysdiskurssin mukaisessa yhteiskunnassa: tiedonetsijät, tiedontarjoajat ja tiedon auktoriteetit. (Wikgren 2003)
Toiminta sosiaalisessa mediassa (2/2) Oleellista ei pelkästään tiedon tuottaminen eri kanaviin vaan myös olemassa olevan sisällön jakaminen eteenpäin. Sosiaalisista objektit ja leiritulet (Engeström 2005) Internet ja sosiaalinen media muuttavat vääjäämättä terveysviestintää kohti vuorovaikutteisempaa ja jokaiselle sopivinta tapaa hallita omaa terveyttään.
Millainen muutos? Terveysviestintä on muuttunut monitahoisemmaksi. Käytännössä tämä ei näyttäisi tarkoittavan, että terveydenhuollon ammattilaisiin ei enää luotettaisi tai että lääkärissä käyntiä vältettäisiin, vaan että internet ja sosiaalinen media ovat osaltaan mahdollistamassa yksilöiden voimaantumista lisäämällä itsehoidon mahdollisuuksia esim. helpottuneen tiedonhaun ja vertaistuen muodossa.
Millainen muutos? Internet ja sosiaalinen media ovat osaltaan myötävaikuttamassa siihen, että omasta terveydestä huolehtiminen arjessa on helpottunut. Terveydenhuollon eri tahojen tulisikin miettiä uusia ratkaisuja haluttujen kohderyhmien tavoittamiseksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
KIITOS! KYSYMYKSIÄ? Kandidaatin tutkielmani liittyi Liikettä! -hankkeen osaprojektiin: Terveysviestinnän kehittäminen (EAKR) LIIKETTÄ! -hanke on Päijät-Hämeen liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama kolmen maakunnan yhteishanke.