Päätös. Etelä-Suomi Nro 210/2012/1 Dnro ESAVI/231/04.08/2010

Päätös Etelä-Suomi Nro 210/2012/1 Dnro ESAVI/231/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n PE2-tuotannon toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 505, 19.5.2003 lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, Porvoo. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL 330 06101 Porvoo Yritys- ja yhteisötunnus: 1592102-1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n PE2-tuotanto sijaitsee Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueella. Toiminta sijoittuu Borealis Polymers Oy:n omistamille kiinteistöille Muovitehdas II 638-468-5-4 ja Muovitehdas IV 638-468-5-6. Toimialatunnus: 24160 (TOL 2008) HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 31.12.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 4 a), 5 a) ja 6 a) mukaan. Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden PE2-tuotantoa koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 505, 19.5.2003 toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2008 mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 09 6150 0533 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 4 e) ja 6 a). MERKINTÖJÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Borealis Polymers Oy:n PE2-tuotantoa koskevan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen (ESAVI/231/04.08/2010) kanssa on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ollut käsiteltävinä samanaikaisesti ympäristöluvan tarkistamishakemukset, jotka koskevat Borealis Polymers Oy:n Borstarkoetehtaan toimintaa (ESAVI/229/04.08/2010), LDPE-tuotantoa (ESAVI/ 230/04.08/2010) ja polypropeenituotantoa (ESAVI/232/04.08/2010) sekä Ashland Finland Oy:n polyesterituotantoa (ESAVI/182/04.08/2010). MUUT VIREILLA OLEVAT ASIAT Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on siirtänyt 31.5.2010 päivätyllä kirjeellä seuraavat asiat Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi: Borealis Polymers Oy:n LDPE- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan selvitys soihdun aiheuttaman melun vähentämisestä (7.4.2010). Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan pohjavesitarkkailun kehittämistä koskeva lausunto (Ramboll Finland Oy, 7.4.2009). Borealis Polymers Oy:n suunnitelmaselostus mittauskaivolle tulevien jätevesien näytteenoton ja vuotojen kannalta riittävän viipymän varmistamiseksi jätevesien johtaminen jätevesialtaan kautta merivesialtaaseen (Pöyry Environment Oy, 23.3.2009). Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan ja Ashland Finland Oy:n muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus (Pöyry, 20.4.2007).

3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.5.2003 antama ympäristölupapäätös No YS 505, joka koskee Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden PE2- tuotantoa. Vaasan hallinto-oikeuden 22.12.2005 antama päätös numero 05/0428/3 edellä mainitusta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.10.2006 antama vesilain (264/1961) mukainen päätös nro 30/2006/2 Neste Oil Oyj:lle, joka koskee veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitoksille. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 18.4.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 599 Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden jätevesien tarkkailuohjelman muutoksen. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 14.6.2002 Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (päivätty 10.12.2001). Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksytty tarkkailuohjelmaan tarkennuksia ja muutoksia 18.3.2005, 29.3.2007 ja 16.8.2007 päivätyillä kirjeillä. Tällä hetkellä Porvoon edustan merialuetta tarkkaillaan 8.2.2011 päivätyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011 2020, Ramboll Finland Oy). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt toiminnalle useita lupia. Lista myönnetyistä luvista (tilanne 27.9.2012) on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Ympäristövahinkovakuutus Ympäristövahinkovakuutus nro 48-01025-0, Pohjola. Kaavoitustilanne Asemakaava Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Se on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 7.4.2000 vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava). Borealis Polymers Oy:n toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

4 Osayleiskaava Sköldvikin asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen vuonna 1988 vahvistettu ja vuonna 1989 lainvoiman saanut Sköldvikin osayleiskaava. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Kilpilahden osayleiskaava on vahvistettu 1988 ja päätös sai lainvoiman 1989. Osayleiskaavan osittainen kumoaminen uuden tien vuoksi sai lainvoiman 20.6.2007. Muuttuneiden liikennejärjestelyjen, Kilpilahdentien yleisja tiesuunnitelman sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi koko Sköldvikin osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna 2007. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen kattavassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jalostamon satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Maakuntakaavassa on Kilpilahden uuden tieyhteyden läheisyyteen osoitettu laajoja aluevarauksia teollisuutta, työpaikkoja, kiviainesten ottoa, yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteen käsittelyä varten. Kilpilahden teollisuusalueen ympärille on merkitty vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä Seveso II -direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke (sev 1). Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Samoin teollisuusalueen ympärille on merkitty Kilpilahden suojavyöhykkeet 2 (sv2) ja 1 (sv1). Merkinnöillä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia ympäröivät ulompi (sv2) ja sisempi (sv1) suojavyöhyke. Suojavyöhykkeillä rajoitetaan alueen maankäyttöä. Uusi maakuntakaava korvasi vuosina 1981 2000 vahvistetut viisi seutukaavaa ja vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella noin 11 km:n etäisyydellä Porvoon kaupungin keskustasta. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Nybyn kylän asutukseen ja maanviljelyspeltoihin, idässä Svartbäckin selän merialueeseen, etelässä Svartbäckin kylään ja lännessä Fågelmossenin suoalueisiin. Kilpilahden teollisuusalueesta on pääosa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja satama) käy-

5 tössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden lisäksi muita kemian alan yrityksiä, kuten Neste Renewable Fuels Oy:n biodiesellaitokset, StyroChem Finland Oy:n (polystyreeni), Ashland Finland Oy:n (polyesterihartsi), M-I Finland Oy:n (FIA-tehdas), Oy AGA Ab:n (hiilidioksidin talteenotto, ilmakaasu ja maakaasun nesteytys), Oy Innogas Ab:n (nestekaasun täyttö) ja Fingrid Oyj:n (kaasuturbiinivoimalaitos) tuotantolaitokset. PE2-tuotanto sijoittuu Borealis Pomers Oy:n muovitehtaiden alueen lounaiskulmaan. Sen välittöminä naapureina ovat Polypropeenituotannon ja LDPE-tuotannon siilot ja tuotevarastot pohjoisessa sekä toiminnan lopettaneen Dynea Chemicals Oy:n PVC:n tuotevarasto itäpuolella. Laitoksen mastosoihtu on eteläpuolella ja länsipuolella on louhittua kalliota. Muovitehtaiden alueella PE2-tuotannon naapuriyksiköinä ovat itäpuolelle sijoittuvat Polypropeeni- ja LDPE-tuotannot. Kahden kilometrin säteellä Borealiksen muovitehtaista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 600 metriä muovitehtaiden alueesta etelään. Nybyn kylä (noin 50 asukasta) ja Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta pohjoiseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varressa, noin kahden kilometrin päässä muovitehtaista. Kulloon koulu ja sen yhteydessä toiminut päiväkoti muuttivat vuoden 2009 alusta lukien Kulloon uuteen sivistyskeskukseen noin kuuden kilometrin päähän muovitehtaista. Edellisessä lupahakemuksessa mainittu Fortumin asuinalue on purettu. Pinta- ja pohjavesi sekä maaperä Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueen geologinen rakenne muodostuu vuorottelevista avokallioista ja suopainanteista. Alue ei ole tärkeää pohjavesialuetta. Geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Geohydrologisen tutkimuksen mukaan pohjaveden virtaus suuntautuu raja-tuille alueille, ns. pohjaveden virtauskanaviin ja ovat siten hallittavissa. Pohjavesien virtaussuunta tehdasalueilta on mereen. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja -puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama-alueelle. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2007 ( Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 28.3.2008). Val-

6 ko- ja voiteluöljyputkirikkoalueella, LDPE:n yksikköjen A-C alueilla ja niiden eteläpuolella SLOP-pumppaamon ja VAC-tislaamon alueella sekä purettujen EDC-säiliöiden alueella todettiin ylemmän ohjearvon (VNA 214/2007) ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. EDC-säiliöiden eteläpuolella todettiin korkeita ftalaattipitoisuuksia. Lisäksi todettiin selvästi kohonneita haittaainepitoisuuksia huokoskaasuissa isododekaanivuotoalueella sekä jätevesialtaiden lähialueilla, vaikka näillä alueilla maaperässä ei todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Myös useilla muilla alueilla todettiin jäämiä ja pienempiä haitta-ainepitoisuuksia. Havaitut haitta-aineet ovat suureksi osaksi hiilivetyjä, jotka näkyvät öljyanalyysissä. Kloorautuneita haihtuvia yhdisteitä todettiin vain pieniä pitoisuuksia. Suuria ftalaattipitoisuuksia ja metallipitoisuuksia havaittiin vain paikoitellen. Ramboll Finland Oy:n esittämän arvion ( Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden maaperän terveys- ja ympäristöriskien arviointi, Ramboll Finland Oy, 6.4.2009) mukaan välitöntä kunnostustarvetta alueella ei ole. Ramboll Finland Oy:n tekemän riskiarvion mukaan maaperässä olevilla haitta-aineilla ei ole olemassa merkittävää kulkeutumisriskiä. 1970-luvulla toimineen VCM-tehtaan maaperävuotojen seurauksena kahden valuma-alueen pohjavesissä havaitaan kohonneita pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä, jotka ovat pääasiassa 1,2-dikloorietaania. Ilmanlaatu Vuonna 2011 mitatut ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet alittivat Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon mittausverkoston kaikilla mittausasemilla valtioneuvoston ilmanlaadusta säätämät raja- (VNA 38/2011) ja ohjearvot (VNp 480/1996). Riemarin ja Mustijoen mittausasemilla mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alhaisempia kuin vuosina 2007 2010 mitatut pitoisuudet. Vuonna 2011 Mustijoen asemalla mitatut typenoksidipitoisuudet alittivat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot selvästi. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina 2007 2010 mitatut pitoisuudet. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli vuonna 2011 keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 38/2011) annettu tavoitearvo ylittyi heinäkuussa Mustijoen mittausasemalla kolmasti. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan yleensä Etelä-Suomessa usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Kilpilahden teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt ilmaan olivat alueen yhtiöiden vuoden 2011 päästöraporttien mukaan noin 5 570 tonnia, typen oksidien päästöt noin 3 160 tonnia ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt noin 3 990 tonnia. Laskelmissa ja arvioissa ovat mukana ainoastaan kiinteät päästölähteet, ei liikenteen aiheuttamat päästöt. Rikkidioksidi-

7 Suojelualueet päästö oli samaa luokkaa kuin vuosina 2007 2010. Typen oksidien päästöt olivat samaa tasoa kuin vuosina 2007 2010. VOC-päästöt olivat samaa luokkaa kuin vuosina 2007 2009 mutta alhaisemmat kuin vuonna 2010. Fågelmossenin Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva rauhoitettu (YSA 204140) suoalue alkaa Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen länsipuoliselta rajalta. Natura-alue Boxin suot (FI0100068) käsittää Fågelmossenin lisäksi Vaxesmossenin (Sundsmanmossen) ja Stormossenin suot. Alueella on tavattu useita valtakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja. Klobbuddenin luonnonsuojelualue (ULH 26.1.1973) sijaitsee noin kolme kilometriä muovitehtaista itä-kaakkoon. Yksittäisiä suojelukohteita on lisäksi Illvardenin saaressa sekä öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut. Veden laadun muutokset Svartbäckinselän tuotantotaso on pysynyt entisellään, mutta lievä fosforipitoisuuden nousu ennakoi rehevöitymistä. Klorofylli-a:n pitoisuus on lievästi noussut viime vuosikymmenellä. Typen pitoisuus on nykyisin noin 500 g/l ja fosforin 35 g/l. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Svartbäckinselkä on yhteisrajoitteinen, mutta alue on Porvoon merialueista lähimpänä typpirajoitteisuutta. N/P-suhdeluku oli 1980-luvun alussa noin 14, kun se nykyisin on 11 12. Svartbäckin pohjaeläintiheydet ovat laskeneet 1980-luvulta lähtien ja pohjaeläimistön tila on heikko varsinkin ulommilla syvännepaikoilla. Pohjasedimentin öljypitoisuudet ovat olleet korkeita Svartbäckinselän keskiosissa ja alhaisin alueen eteläosan sedimenttinäytteissä. Svartbäckinselkä on tärkeä silakan poikasten kasvualue ja merkittävä ammattikalastusalue. Suomenlahdelle 1970-luvulla tulleiden suolapulssien vaikutus toi Turskan alueen kalasaaliiseen. Tolkkisten länsipuolella, Svatrbäckinselän pohjukassa pohjaeläinbiomassat ja lajisto ovat viime vuosikymmenen aikana vakiintuneet, vaikka likaantuneisuus leimaa aluetta. Valkokatkaa on viimeksi tavattu alueella vuonna 1983. Öljysataman ja merivesitunnelin alueiden pohjaeläimistö on Tolkkisten aluetta häiriintyneempi. Näillä alueilla on sedimentistä todettu kohonneita öljypitoisuuksia ja dioktyyliftalaattia (DOP). Vinyylikloridin tuotannosta aiheutunut sedimenttien pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle Svartbäckinselällä. Merivesitunnelin alueelta todettiin vuoden 1983 tutkimuksissa PAH-yhdisteisiin kuuluvaa fenantreenia. Viimeisimmät vuoden 2007 sedimenttien dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat alhaisia. Pitoisuudet täyttivät ruoppausmassojen meriläjitykselle annetut kriteerit. Alueelta pyydetyistä kaloista ja siellä sumputetuista simpukoista on todettu kloorifenoleita ja haihtuvia hiilivetyjä. Hartsihappoja on todettu sumputetuissa kaloissa Kartanonlahden ja öljysataman alueella. 2000-luvulla tutki-

8 tuista kaloista ja liejusimpukoista todettiin dioksiinia ja furaania jopa siinä määrin, etteivät tutkitut kampelat olisi kelvanneet myyntiin. Kaiken kaikkiaan vesiympäristölle haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pieniä ja pitoisuudet laskemaan päin niin sedimenteissä kuin eliöissäkin. Mereen Sköldvikin edustalle johdetun lämpökuorman vaikutusta veden laatuun ei ole ollut havaittavissa. 1990-luvulla purkutunnelin alue pysyi sulana ja lämpötila kohosi noin kahdella asteella 4 5 metrin paksuisessa vesikerroksessa 15 metrin syvyydessä talviaikana. Kalvön itäpuolen syvänteessä on viime vuosina todettu hapen vajausta. Melu Kilpilahdessa petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden melulähteet ovat pääosin jatkuvasti käynnissä. Syntyvä melu on yleensä tasaista ympäri vuorokauden ja laajakaistaista. Jatkuvasti toimivien kiinteiden laitteiden lisäksi melua synnyttävät säiliöauto- ja junaliikenne, satamassa purkavat laivat sekä turvasoihdut. Näistä turvasoihdut aiheuttavat poikkeustilanteissa melutason selvää nousua ja meluvyöhykkeen kasvua. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kilpilahden alueelle on rakennettu uusi tieyhteys maanteiden 170 (Helsingintie) ja 148 (Nesteentie) välille noin kuuden kilometrin matkalle. Uusi tie ohittaa Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolelta yhtyen maantiehen 148 Kulloon entisen koulun eteläpuolelta. Merkittävimmät yksityistiejärjestelyt ovat Borealiksen uusi tieyhteys Y4 ja yhteys Y6 Borealikselta Spjutsundintielle (maantie 1534). Borealiksen yhteys tulee toimimaan teollisuusalueen toisena pääsuuntana ja palvelee suurta osaa lännestä tulevaa liikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnan yleiskuvaus Borealis Polymers Oy hakee PE2-tuotannon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 505, 19.5.2003) lupamääräysten tarkistamista. Toiminnassa ei ole tapahtunut luvan myöntämisen jälkeen merkittäviä muutoksia. Laitokselle on suunnitteilla pullonkaulapoistoprojekteja, jolloin kapasiteetti nousee nykyisestä tasosta 250 000 tonnia vuodessa tasolle 350 000 tonnia vuodessa. Kapasiteetti nostetaan 265 000 tonniin uusimalla eteenikompressori ja puhdistuslaitteisto vuoden 2012 loppuun mennessä. Muilta osin kapasiteetin nostosta ei toistaiseksi ole yksityiskohtaista suunnitelmaa laitteistomuutoksien ja aikataulujen osalta. Suunnitellut muutokset eivät lisää tuotannon päästöjä. PE-tuotanto on käynnistynyt syksyllä 1995. Tuotanto perustuu Borealis Polymers Oy:n omaan Borstar-polyeteeniteknologiaan, jossa polyeteenimuoveja valmistetaan jatkuvatoimisessa matalapaineprosessissa.

9 Borstar-PE-teknologia perustuu loop-reaktorin ja kaasufaasireaktorin operointiin sarjassa sekä omaan Ziegler-Natta-katalyyttiin. Laitoksen vuosituotantokapasiteetti on 250 000 tonnia bimodaalisia polyeteenimuoveja, joista jatkojalostetaan mm. putki-, filmi- ja kaapelituotteita. Kapasiteetti suunnitellaan nostettavan tasolle 350 000 tonnia. Lisäksi tuotannossa syntyy ns. offspec muovimateriaalia lähinnä laadunvaihtojen yhteydessä. Tämä materiaali on toimitettu raaka-aineeksi Ravago Distribution Center N.V.:lle Belgiaan ja Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Jatkossa kaikki syntyvä off-spec muovimateriaali toimitetaan Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Vuonna 2010 PE2-tuotannossa syntyi PE-scrapia yhteensä 782 tonnia. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintalukuja vuodelta 2011. Tuotantopäivät 323 Käyntiaika (h/a) 7 765 Henkilökunta (kpl) 42 Tuotanto (t/a) - polyeteeni 209 316 Tuotanto Laitos on jaettu prosessiteknisesti seuraaviin alueisiin: putkisillat ja soihdut raaka-aineen toimitus, varastointi ja puhdistus loop-reaktorialue polymerointikatalyytin käsittely esipolymerointi loop-reaktori (1. polymerointireaktori) väliaineen ja polymeerin erotus väliaineen talteenotto ja puhdistus katalyytin varastointi polymeerin pelletointi tuotteen varastointi ohjaamo ja muuntamo kaasufaasireaktorialue kaasufaasireaktori (2. polymerointireaktori) polymeerin kaasunerotus ja kuljetus. Raaka-aineen puhdistus Raaka-aineet johdetaan ensin puhdistusosaan, joka koostuu eteenin, propaanin, 1-buteenin, 1-hekseenin ja typen puhdistuksesta. Puhdistuksessa poistetaan katalyyyttimyrkyt ja mekaaniset epäpuhtaudet. Lisäksi vety ja prosessissa kierrätettävä propaani kuivataan. Puhdistukset tapahtuvat johtamalla raaka-aine joko kaasuna tai nesteenä puhdistus- tai kuivausmassan läpi. Puhdistusosasta raaka-aineet syötetään reaktoreihin. Puhdistettua eteeniä syötetään pienenä sivuvirtana myös polypropeenilaitokselle.

10 Uusi eteenikompressori ja uudet puhdistimet/kuivaimet Keväällä 2011 käynnistyi eteenikompressorin ja puhdistimien uusintahanke, joiden myötä laitoksen kapasiteetti nousee tasolle 265 000 tonnia vuodessa. Laitteet otetaan käyttöön vuoden 2012 syyskuun seisokin jälkeen. Investointi kattaa uuden kompressorin, melusuojatun kompressorihallin, uuden puhdistusyksikön eteenille ja linjastomuutoksen. Vanha kompressori ja vanhat puhdistimet jäävät varalaitteiksi. Investointi kattaa seuraavat uudet puhdistimet/ kuivaimet: CO puhdistin, Cu-massa 17,5 tonnia O 2 -puhdistin, Cu-massa 17,5 tonnia H 2 O/CO 2 -kuivain, molekyyliseula/ alumiinioksidi 33 tonnia. Polymerointikatalyytin käsittely Polymerointireaktion käynnistäjänä käytetään silikapohjaista Ziegler-Nattakatalyyttiä kuivakatalyyttinä tai öljyssä (valkoöljy). Katalyytti esipolymeroidaan ennen varsinaista polymerointia erittäin pienien polymeeripartikkelien synnyn estämiseksi varsinaisessa polymerointitapahtumassa. Kuivakatalyytti siirretään varastosäiliöstä typen avulla mutamaistumissäiliöön. Säiliö täytetään nestemäisellä propaanilla, jolloin katalyytti ja propaani mutamaistuvat ns. katalyyttimudaksi. Katalyyttimuta valutetaan syöttösäiliöihin. Syöttösäiliöt paineistetaan propaanilla ja katalyytti syötetään huuhtelupropaanin avulla jaksottaisesti esipolymerointireaktoriin. Öljykatalyytti siirretään typen avulla syöttösäiliöihin ja edelleen syöttölinjaan ja huuhdellaan reaktoriin propaanilla. Esipolymerointiin syötetään myös kokatalyyttiä (trietyylialumiini, TEAL), vetyä, 1-buteenia ja propaania. Esipolymeroinnin operointilämpötila on 50 70 C ja käyttöpaine 65 bar(g). Loop-reaktori Eteeni, vety, 1-buteeni ja propaani syötetään jatkuvana virtana loopreaktoriin. Esipolymeroitua katalyyttiä syötetään jaksottaisesti. Pääsyöttövirrat ovat tuore-eteeni ja kierrätetty propaani. Reaktiolämpö poistetaan reaktorin vaipassa kiertävällä jäähdytysvedellä. Loop-reaktorissa polymerointi tapahtuu inertissä väliaineessa (propaanissa) ylikriittisissä olosuhteissa. Polymeeri on reaktiossa liuenneena väliaineeseen. Reaktorissa tuotetaan bimodaalisen polyeteenin korkean sulaindeksin ja tiheyden osa eli lopputuotteen työstettävyysominaisuudet. Reaktorin operointilämpötila on 85 95 C ja käyttöpaine 64 bar(g). Reaktorilla tuotetaan polyeteeniä noin 14 t/h. Polymeerin ja väliaineen erotus Reaktioseos poistetaan loop-reaktorista jaksottaisesti laskeutumisjalkojen avulla ja johdetaan kaasunerotussäiliöön (ns. flash-säiliö). Matalapaine-

11 erotussäiliössä eteeni, propaani ja 1-buteeni höyrystyvät ja erottuvat polymeeristä. Hiilivedyt ja vety johdetaan pölynerotuksen kautta väliaineen talteenottoyksikköön. Polymeeri siirretään pneumaattisesti typpisiirrolla kaasufaasireaktorin syöttöjärjestelmään. Väliaineen talteenotto ja puhdistus Väliaineen talteenottoyksikössä hiilivetyseos paineistetaan 22 bar:n paineeseen ja ajetaan tislausyksikön läpi. Tislausyksikössä erotetaan prosessissa syntyneet raskaat komponentit sekä reaktioseokseen kerääntyneet kevyet komponentit. Raskaat komponentit kerätään säiliöön, josta ne toimitetaan polttoon (oma käyttö tai ongelmajätelaitos). Lauhtumattomista kevyistä komponenteista osa palautetaan prosessiin loop-reaktoriin ja osa eteenilaitokselle putkilinjaa pitkin. Kaasufaasireaktori Loop-reaktorista polymeeripulveri syötetään kaasufaasireaktoriin, jonne syötetään myös eteeniä, 1-buteenia, vetyä ja typpeä. Reaktorin operointipaine on noin 20 bar(g) ja operointilämpötila 80 85 C. Reaktorin tyypillinen tuotantokapasiteetti on noin 17 t/h. Kaasufaasireaktorissa polymerointi tapahtuu leijutustekniikalla eli polymeeriä leijutetaan reaktorin läpi kierrätettävän kiertokaasun avulla. Reaktiolämpö poistetaan ulkopuolisella jäähdyttimellä, jonka läpi kaasu ajetaan. Polymeerin ulosotossa ovat käytettävissä panoksittaiset ja jatkuvatoimiset ulosottojärjestelmät. Kaasufaasireaktorissa tuotetaan bimodaalisen polyeteenin matalan sulaindeksin ja tiheyden osalta eli lopputuotteen mekaaniset ominaisuudet. Polymeerin kaasunerotus sekä tuotteen pelletointi ja varastointi Kaasufaasireaktorista polymeeri johdetaan pursutussäiliöön, jossa sitä käsitellään höyryllä katalyytin deaktivoimiseksi ja lämpimällä typellä hiilivetyjäämien poistamiseksi ennen polymeerin siirtoa pelletointiin. Pelletoinnissa ekstruuderille syötetään polymeeripulverin lisäksi lisäaineita. Ekstruuderissa polymeeripulveri sulatetaan ja homogenisoidaan sekoittamalla sitä ruuvien avulla. Sula seos kulkee reikälevyn läpi vedenalaiselle leikkurille. Pelletit erotetaan vedestä ja kuivataan ennen homogenisointia ja varastointia. Ekstruudereita on käytössä kaksi, joista toisen kapasiteetti on 25 t/h ja toisen 36 t/h. Lisäaineita lisätään polymeeriin 1 000 7 000 ppm. Tuote homogenesoidaan blendereissä, joita on 9 kpl (a 500 m 3 ). Blendereistä 3 on varattu värittömille tuotteille ja 6 värillisille. Varastosiiloja on 32 kpl (a 500 m 3 ), joista 14 on varattu värittömille ja 18 värillisille tuotteille. Värillisille tuotteille on konttilastausasema, jossa tuote voidaan lastata suoraan bulkkina homogenisoinnista. Tuotteet toimitetaan asiakkaille bulktoimituksina tai pakattuna oktabiineihin tai säkkeihin.

12 Energiantuotanto PE2-tuotannossa on varavoimageneraattori, jota käytetään mahdollisissa sähkökatkostilanteissa sekä koekäytetään noin tunnin ajan kuukaudessa toimivuuden varmistamiseksi. Moottorin GE-2201 polttoaineteho on 0,4 MW, savukaasut johdetaan 2 metriä korkean piipun kautta ja arvioitu käyntiaika on 12 h/a. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Vesienhallintajärjestelmä Borealis Polymers Oy ja Ashland Finland Oy ovat toimittaneet yhteisen suunnitelman vesienhallintajärjestelmän kehittämisestä ( Muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus, Pöyry, 20.4.2007) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Borealis Polymers Oy on lisäksi toimittanut suunnitelman jätevesijärjestelmien muutoksista (Pöyry Environment Oy, 20.4.2009) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Nykytilanteen yleiskuvaus Polypropeenin öljystä puhdistetut prosessivedet, Borstar-koetehtaan jälkikäsittelyn jätevedet, ylijäämälauhteet, polypropeenin ja säiliöalueiden sadevedet sekä pohjavesistripperissä puhdistettu vesi johdetaan ilmastusportaiden kautta jätevesialtaaseen. Pohjavesikaivoista pumpattava vesi, jota ei puhdisteta, johdetaan jätevesialtaaseen. Viipymä altaassa on useita vuorokausia, jonka aikana osa jätevesiin joutuneesta hienojakoisesta kiintoaineesta sedimentoituu ja osa kevyistä hiilivedyistä haihtuu. Jätevesialtaasta vedet johdetaan määrämittauksen ja näytteenoton jälkeen merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Vesimäärä on 450 000 600 000 m 3 /a. LDPE-laitoksen ja Borstar-koetehtaan prosessivedet johdetaan öljynerotusaltaaseen (API) ja siitä mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Pääkytkinlaitoksen, käyttöhyödykealueen ja LDPE-laitoksen sadevedet ja pesuvedet sekä muovitehtaiden vesilaitoksen liete (180 000 m 3 /a) johdetaan mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Mittauskaivossa on määrämittaus, harjavälppä ja automaattinen näytteenotto. Vesimäärä on 450 000 530 000 m 3 /a. Tuotevarastoalueen sadevedet, sekoitelaitosten sade- ja prosessivedet sekä säiliöautopesuaseman pesuvedet johdetaan sadevesiviemäristöä pitkin sadevesialtaaseen. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdetaan kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoalueen sadevesiviemäriin. Sadevesialtaassa painavimmat partikkelit painuvat pohjaan. Kelluvan aineksen pääsy pumppaamoon estetään vesirajassa olevalla levyseinällä ja sen takana olevalla harjavälpällä. Sadevesialtaasta vedet pumpataan merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Purkuviemärissä on mittapatokaivo, missä mitataan sadevesialtaalta ja jätevesialtaalta johdettavien vesien yhteismäärä. Määrä on 1 000 000 1 300 000 m 3 /a.

13 Merivesitunneliin johdetaan vesiä mittauskaivon ja ajokuiluun asennetun purkuviemärin kautta 1 015 000 1 450 000 m 3 /a. Suunnitelma toimenpiteistä Toimitetussa suunnitelmassa on esitetty seuraavia toimenpiteitä. Muovitehtailla otettaisiin käyttöön tasausaltaat 1 ja 2 sekä varoaltaat 1 ja 2. Tasausaltaan 1 tilavuus olisi 10 400 m 3. Siihen johdettaisiin kaikki tällä hetkellä mittauskaivoon viemäröidyt vedet, polypropeenituotannon prosessivedet öljynerotuksen kautta ja salaojavedet, tasausaltaan 2 vedet sekä varoaltaiden puhtaat vedet. Tasausaltaassa 1 kiintoaine erottuisi pohjalle. Vedet johdettaisiin välppäämön (kiintoaineen poisto) kautta merivesitunneliin. Tasausaltaaseen 2 johdettaisiin LDPE-tuotannon prosessi- ja sadevedet, käyttöhyödykealueen ja tuotevarastoalueen sadevedet, osa suljetun Pekeman kaatopaikan suotovesistä sekä säiliöautopesuaseman vedet sadevesiviemäristöä pitkin. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdettaisiin kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoaltaan sadevesiviemäriin. Tasausaltaan 2 vesitilavuus olisi noin 2 100 m 3. Varoaltaaseen 1 johdettaisiin tasausaltaaseen 1 normaalisti johdettavia vesiä prosessihäiriötilanteissa, polyesterituotannon viemärivedet palonsammutustilanteissa ja polyesterintuotannon biologisen puhdistamonkapasiteetin ylittävät virtaamahuiput. Varoaltaaseen 2 johdettaisiin tasausaltaaseen 2 normaalisti johdettavia vesiä silloin, kun altaaseen johtavan viemäriverkoston alueella on palonsammutustilanne tai prosessihäiriötilanteissa. Varoaltaan 1 vesitilavuus olisi 14 000 m 3 ja varoaltaan 2 vesitilavuudeksi on suunniteltu 10 000 m 3. Suunnitelman toteuttaminen Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut 12.7.2011 hakemuksen täydennyksessä, että Borealiksen muovitehtaitten mittauskaivon yhteys merivesitunneliin suljetaan ja vedet johdetaan flotaatioaltaalle muovipölyn/pellettien erotusta varten. Tälle altaalle tuodaan myös polypropeenituotannon prosessi- ja sadevedet. Flotaatioaltaalta vesi pumpataan maa-altaalle (jätevesiallas), josta se lasketaan merivesitunneliin. Samalla polypropeenin blendereiden pesuvesille rakennetaan erillinen muovipölyn erotussäiliö ennen flotaatioallasta. Mittauskaivon ja flotaatioaltaan välille rakennetaan maan alle nk. tasausallas, jonka muodostaa DN1200 putki. Tasausaltaan tarkoitus on tasoittaa äkillisiä vesimääriä esimerkiksi rankkasateen aikana, jottei flotaatioaltaan toiminta häiriinny. Tämän hankkeen toteutus aloitettiin elokuussa 2011 ja muutos kokonaisuudessaan otetaan käyttöön kesällä 2012. Neste Oil Oyj:n omistaman ja operoiman muovitehtaiden vesilaitokselta peräisin olevan jätevesilietteen erottamista Borealiksen muovitehtaiden jätevirroista tehdään omana operaationa. Hankkeesta vastaa Neste Oil Oyj. Jätevesilietteet johdetaan omaa viemäriä pitkin merivesitunneliin kesästä 2012 alkaen.

14 Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Polymerointiprosessin pääraaka-aine on eteeni. Toisena raaka-aineena on 1-buteeni tai 1-hekseeni, jota käytetään komonomeerinä tiheyden säätöön. Lisäksi reaktoreihin syötetään vetyä tuotteen sulaindeksin säätämiseksi. Loop-reaktorin väliaineena käytetään nestemäistä propaania ja kaasufaasireaktorin leijupedin leijutukseen typpeä. Eteeni, propaani, vety ja typpi tulevat laitokselle putkilinjoja pitkin. Eteeni toimitetaan Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden olefiinituotannosta, propaani Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden fenoli ja aromaatit tuotannon kumeeniyksiköstä putkilinjaa pitkin tai Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamolta säiliöautolla, vety olefiinituotannosta tai Porvoon jalostamolta sekä typpi Oy AGA Ab:n Porvoon ilmakaasutehtaalta. Lyhytaikaisesti voidaan käyttää polypropeenin pullovetyä. Komonomeeri 1-buteeni ja 1-hekseeni tulevat konttitoimituksina ulkomailta. Raaka-aineista PE2-tuotannon alueella varastoidaan ainoastaan propaania, 1-buteenia ja 1-hekseeniä. Laitokselle tuleva propaani varastoidaan 300 m 3 :n säiliössä. Puhdistettu propaani varastoidaan välivarastosäiliössä. Nestemäinen 1-buteeni varastoidaan noin 20 tonnin konteissa erillisellä alueella varsinaisen prosessialueen ulkopuolella. Kontit siirretään raakaaineen varastoalueella ja puretaan 1-buteenin 108 m 3 :n varastosäiliöön. Toiminnanharjoittaja on ottanut käyttöön uuden 5 000 m 3 :n 1-buteenin varastosäiliön. Nestemäinen 1-hekseeni varastoidaan noin 20 tonnin konteissa erillisellä allastetulla alueella varsinaisen prosessialueen ulkopuolella. Kontit siirretään raaka-aineen varastoalueelle ja puretaan 1-hekseenin 84 m 3 :n varastosäiliöön. Ziegler-Natta-katalyytti toimitetaan laitokselle siirtoastioissa. Kuivakatalyyttisiirtoastiat tyhjennetään varastosäiliöihin (4 kpl) ja öljykatalyytti varastoidaan öljykatalyyttisylinterissä ja syöttösäiliöissä (3 kpl). Kokatalyyttinä toimiva trietyylialumiini eli TEAL toimitetaan laitokselle konteissa, joista se puretaan typpipaineella varastosäiliöön ja edelleen päiväsäiliöön, josta otetaan syöttö reaktoreille. Turvallisuussyistä TEAL:n varasto- ja päiväsäiliö sekä syöttöpumput on sijoitettu erilleen muusta prosessista olevaan bunkkeriin. Hiilimonoksidia käytetään prosessissa reaktion pysäyttämiseen hätätilanteessa tai reaktion hillitsimiseen. Hiilimonoksidia varastoidaan 200 dm 3 :n pulloissa. Loop-reaktorilla on 4 pulloa ja kaasufaasireaktorilla 8 pulloa. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksella varastoitavat ja käytettävät kemikaalit.

15 Kauppanimi/ kemiallinen nimi R lauseke Varoitusmerkinnät Varastoitava määrä (t) Käyttötarkoitus Varastointitapa Käyttömäärä (t/a) Hiilimonoksidi R, F+ R12-23-48/23-61 0,1 Pullo Reaktion pysäytys 1 1-buteeni F+ R12 980 Kontti/ säiliö Komonomeeri 9 695 Eteeni F+ R12-67 0 Putkisto Monomeeri 195 429 Propaani F+ R12 190 Säiliö Prosessiväliaine 6 185 Vety F+ R12 0 Pullopatteri/ laitteisto Apuaine 77 R11-14/15- Titaanitetrakloridi + Siirtotankki/ siilo F, C 20/21/22-35-65-14 heptaani 67-51/53 Katalyytti 14 Trietyylialumiini F, C R14-17-35 6 Säiliö Kokatalyytti 7 1-hekseeni F, Xn R11-65 405 Kontti/ säiliö Monomeeri 142 Muovien lisäaineita - R52-53 6 Säkit Raaka-aine 891 Raakaveden otto ja käyttö Muovitehtaiden tarvitsema prosessivesi johdetaan Neste Oil Oyj:n Muovitehtaiden vesilaitoksesta, joka sijaitsee Hackalandetin tekojärven rannalla. Vesilaitoksen omistaa Neste Oil Oyj, joka ostaa raakaveden Mustijoen Vesilaitos Oy:ltä. Syksystä 2004 lähtien juomavesilinjat ja prosessivesilinjat on erotettu toisistaan. Juomavesi tulee alueelle Porvoon kaupungin vesiverkostoa pitkin. Juomavesilinjoja on vedetty vain ohjaamoihin, toimistoihin sekä joihinkin erityiskohteisiin muovitehtaiden alueella. PE2-tuotannossa käytettiin vuonna 2011 prosessivettä 45 428 m 3 ja talousvettä 1 276 m 3. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Prosessijätevedet johdetaan sadevesialtaalle erotusaltaan ( Skimmer Pit ) kautta. Erotusaltaan kautta virtaaville vesille on virtausmittaus ja näytteenotto mutta vain käyttötarkkailua varten. Sadevesialtaalle tulee useiden laitoksien vesiä, joten PE2-tuotannon jätevesikuormitusta ei pystytä erikseen mittaamaan tai laskemaan. PE2-tuotannon jätevesikuormitus on siten osa muovitehtaiden jätevesikuormitusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Borealiksen muovitehtaiden päästöt vesistöön vuosina 2007 2011 (VAHTI-järjestelmä ja vuoden 2011 jätevesien tarkkailutulokset). 2007 2008 2009 2010 2011 BOD 7ATU (kg/a) 38 43 23 104 120 COD Cr (kg/a) 59 624 111 122 63 095 55 655 55 823 Kiintoaine (kg/a) 252 313 414 773 692 Kokonaisfosfori (kg/a) 77 95 68 54 61 Hiilivedyt (kg/a) 182 220 131 244 154 Jätevesimäärä (m³/a) 1 480 937 1 563 863 1 316 341 1 417 680 1 488 263 Vuonna 2011 mereen johdettavien hiilivetyjen päästömäärä on vaihdellut kuukaudessa välillä 8,3 26,2 kg. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on mereen johdettaville hiilivedyille asetettu päästöraja-arvoksi enintään

16 200 kg kuukaudessa (Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat ja Borstarkoetehdas sekä Dynea Chemicals Oy:n PVC-laitos). Muovitehtaiden alueen saniteettivedet käsitellään muovitehtaiden saniteettijätevesien biologisessa puhdistamossa. Toiminta on käsitelty LDPEtuotannon nyt annetussa ympäristöluvassa. PE2-tuotannolla on oma sekundäärijäähdytysvesikierto (makeavesikierto). Tämän jäähdytysvesikierron lämpöteho meriveteen on maksimissaan noin 34 35 MW. Toiminnanharjoittaja on arvioinut PE2-tuotannossa vuonna 2011 käytetyn jäähdytysveden määräksi 46 239 989 m 3. Päästöt ilmaan PE2-tuotannon VOC-päästöt ovat täydellä kapasiteetilla noin 40 tonnia vuodessa. Päästökomponentit ovat propaani, eteeni ja 1-buteeni. Päästökomponenttien jakauma vaihtelee jonkin verran tuotejakauman mukaisesti. VOC-päästöt ovat ns. hajapäästöjä eli pieniä vuotoja lukuisista venttiileistä, pumpuista, kompressoreista ja putkiliitoksista. Päästömäärän arvioidaan pysyvän jatkossa samana. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteenlaskettu VOC-päästö vuonna 2010 oli 335 tonnia. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on asetettu PE2-tuotannon VOC-päästölle päästörajaksi 80 t/a ja Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteenlasketulle VOCpäästölle 400 t/a. Typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä syntyy vain soihdutuksista, joten päästöjä ei voida mitata, vaan ne arvioidaan laskennallisesti käyttämällä päästökertoimia, soihtukaasujen lämpöarvoja sekä kirjattuja soihdutusmääriä. Vuonna 2011 poltettiin soihdussa PE2-tuotannossa syntyneitä kaasuja 3 869 t/a. Jatkossa soihdutettavan kaasun määräksi arvioidaan 5 300 t/a. PE2-tuotannosta pääsee ilmaan jonkin verran polymeeripölyä, mutta sen määrää ei pystytä luotettavasti mittaamaan. Pölypäästöt ovat kuitenkin vähäisiä ja tulevat ulkoilmaan niin alhaalta, että pöly aiheuttaa vain esteettistä haittaa prosessi- ja tehdasalueella. VOC-päästön merkkikaasumittauksissa merkkiaineena käytetään rikkiheksafluoridia (SF 6 ), joka on voimakas (GWP-indeksi 22 200) kasvihuonekaasu. Vuonna 2010 rikkiheksafluoridia pääsi ympäristöön 3,2 kg. Seuraavassa taulukossa on esitetty PE2-tuotannon päästöt vuosina 2008 2010 (VAHTI-järjestelmä) sekä toiminnanharjoittajan esittämä arvio päästöstä tulevaisuudessa. 2008 2009 2010 2011 Arvio Haihtuvat hiilivedyt (NMVOC, t/a) 40 40 40 40 40 Hiilidioksidi (CO 2, t/a) 15 487 11 325 10 407 11 679 16 000 Typenoksidit (NO x, t/a) 7,2 5,3 4,8 5,4 7,3

17 Hajupäästöt ovat vähentyneet VOC-päästöjen paremman hallinnan (kiristyskierrokset ja laiteuudistukset) tuloksena. VOC-päästöjen määrittäminen laskennallisesti Borealis Polymers Oy on toimittanut selvityksen muovitehtaiden laskennallisista päästöistä ( Polyolefiinilaitosten VOC-päästöjen laskennallinen määrittäminen ). Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa. Työn suoritus Työ tehtiin käymällä prosessi PI-kuvista läpi ja laskemalla prosessissa olevien vuotolähteiden määrät. Tarvittaessa käytettiin isometrikuvia. Jokaisella vuotolähteellä on oma päästökerroin, joka kerrottiin laitteiden määrällä. Edelleen kaikista virroista ja laitteista tulevat päästöt kerrottiin tarkasteltavien aineiden massaprosenteilla, jolloin saatiin laskettua ainekohtaiset päästömäärät. Laskuista jätettiin pois palkeelliset venttiilit ja hermeettiset pumput, joiden päästömäärä arvioitiin olemattomaksi. Myös jousitoimisten takaiskuventtiilien päästömäärä oletettiin nollaksi. Tulokset Laskennallisesti hajapäästöksi saatiin 28,3 tonnia vuodessa. Lisäksi on huomioitu kahden suuren kompressorin (GB-8401 ja GB-8901) arvioidut pistemäiset päästömäärät. Kokonaispäästömäärä on 31,2 t/a. Kompressoreiden lisäksi muita merkittäviä pistemäisiä päästölähteitä ei ole, kun soihtu on rajattu laskennan ulkopuolelle. Hajapäästöistä valtaosa koostuu matalan paineluokan venttiileistä V1 (41 %), varoventtiileistä (29 %) ja näytteenottopaikoista (25 %). Näytteenottopaikkoihin on laskettu mukaan myös analysaattorikaapit. Suurin yksittäinen yhdiste on propaani (56 %). Laskennallisten tulosten vertailu VOC-mittaustuloksiin Seuraavassa kuvassa on verrattu laskennallisesti saatuja tuloksia merkkikaasumittauksilla saatuihin tuloksiin.

18 VOC-päästöjen vähentämissuunnitelma Borealis Polymers Oy on velvoitettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä numero 05/0427/3, 22.12.2005 tekemään teknillis-taloudellinen selvitys mahdollisuudesta vähentää VOC-päästöjä edelleen. Borealis Polymers Oy:n toimittamassa selvityksessä ( Teknillis-taloudellinen selvitys VOCpäästöjen vähentämisestä Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueella, 1.6.2012) todetaan mm. seuraavaa. Nykytilanne Laskennallisten VOC-päästöjen arvioinnissa selvisi hajapäästöjen jakautuminen lähteittäin. Merkittävin osa hajapäästöistä aiheutuu matalan paineluokan venttiileistä ( 300 lb). Kyseisen paineluokan venttiilien prosentuaalinen osuus laitosten hajapäästöistä oli: PE2-laitos 41 %, LDPE-laitos 58 %, PP-tuotanto 52 % ja Borstar-koetehdas 22 %. Yhteenlaskettu VOCpäästö matalan paineluokan venttiileistä muovitehtaan alueella on noin 50 60 t/a. Merkittävimmiksi pistemäiseksi lähteeksi todettiin LDPEtuotannon tuotesiilot, joiden yhteenlaskettu VOC-päästö on noin 90 t/a. Muovitehtaiden alueella ei ole laitteistoja, joilla kyseisiä hönkiä voitaisiin käsitellä. VOC-päästöjen vähentämismahdollisuudet Vuonna 2008 Borealis tilasi selvityksen hönkienpolttouunista, joka käsittelisi LDPE-laitoksen, Borstar-koetehtaan ja PE2-laitoksen hönkiä. Projektissa oli tarkoitus liittää nykyään ilmaan vapautuvia VOC-päästölähteitä polttoon, mutta myös ohjata joitakin tällä hetkellä soihtuun johdettavista poistokaasuista tälle uudelle regeneratiiviselle termiselle polttoyksikölle (Regenerative Thermal Oxidation, RTO). Näin saataisiin vähennettyä VOCpäästöjä ja parannettua energiatehokkuutta, koska polttoyksikkö tuottaisi 16 bar:n (g) höyryä. RTO-yksikkö käyttäisi tukipolttoaineena propaania, jota tarvittaisiin lähinnä käynnistyksessä. LDPE-yksikön syöttö uunille koostuisi kaasusta, joka sisältää pieniä määriä hiilivetyjä, pääosin eteeniä, joka vapautuu muovipelleteistä niiden valmistuksen jälkeen. Tyypillinen hiilivetypitoisuus on noin 700 ppm. Jos polttoyksikkö ei jostain syystä käy tai se ajautuu lukitustilaan turvallisuusriskin takia, ohjautuvat kaasut ilmakehään. PE2-laitoksen syöttö koostuisi kaasuista, jotka nykyään johdetaan PE2- laitoksen soihtuun poltettavaksi. RTO-yksikön häiriötilanteessa kaasut johdettaisiin automaattisesti PE2:n soihtuun. Borstar-koetehtaan syöttö koostuisi nykyään soihtuun johdettavista kaasuista, jotka ovat suuruudeltaan noin 200 kg/h, eli noin 145 t/a. RTOyksikön häiriötilanteessa virtaus ohjautuisi automaattisesti PP:n soihtuun. Kaikkien laitoksien syötöt joudutaan suodattamaan ennen RTO-yksikölle johtamista polymeeripölyn takia. Yksikkö on varustettava virtauksen ta-

19 saussäiliöllä, joka on varustettu varoventtiilillä. Paineen noustessa liian korkeaksi, kaasu purkautuu varoventtiilin kautta PP:n soihtuun. RTO-yksiköllä on tarkoitus tuottaa 16 bar:n höyryä. Syöttövetenä käytettäisiin lauhdetta tai tarvittaessa suolapoistettua vettä. Höyryn tuotanto olisi suurin piirtein yhtä suuri kuin muovitehtaiden kulutus, eli karkeasti noin 190 000 t/a. Tällä hetkellä Kilpilahdessa on kuitenkin 16 bar:n höyryn ylitarjontaa ja polttoyksikön tuottama lisähöyry vain suurentaisi ylitarjontaa Kilpilahden alueella. Vuonna 2008 projektin kokonaishinta-arvio oli 8 630 000 euroa ±15 %. Arvio nykyhinnasta on noin 9 700 000 euroa ottaen huomioon inflaation neljän vuoden ajalta (noin 3 %/vuosi). Asennustyöt vaatisivat laitosten pysäytyksiä liitäntöjen tekoa varten ja pisin vaadittu laitoksen pysäytys olisi 7 8 viikkoa. Matalan paineluokan venttiilien VOC-päästöjä voidaan vähentää suosimalla vähäpäästöisempiä venttiilityyppejä aina, kun venttiilejä vaihdetaan. Muovitehtaiden alueella on 1990-luvulta lähtien vaihdettu venttiilejä vähäpäästöisempiin malleihin esim. palkeellisiksi venttiileiksi tai ns. Garlocktiivisteratkaisun venttiileiksi. Kummallakin päästään samoihin päästötasoihin. Samaa periaatetta suosia vähäpäästöisiä venttiileitä jatketaan edelleen, ja vanhan tyylisiin venttiileihin vaihdetaan aina mahdollisuuksien mukaan Garlock-tyyppiset tiivisteet. Polttoyksikkö lisäisi muovitehtaiden CO 2 -päästöjä ja aiheuttaisi lisäkustannuksia puuttuvien päästöoikeuksien vuoksi. Päästöt maaperään ja pohjavesiin Melu ja tärinä Muovitehtailta ei ole päästöjä maaperään. Ainoastaan häiriö- ja vuototilanteissa saattaa kemikaaleja päästö maaperään. Onnettomuuksiin on varauduttu säiliöiden valuma-altailla, imeytysaineilla ja jatkuvalla käyttötarkkailulla. Toteutetun pinta- ja pohjavesitarkkailun perusteella Kilpilahden muovitehtaiden nykyinen toiminta ei vaikuta merkittävästi alueen pohja- ja pintavesien laatuun eikä alueen ulkopuolella kulkeudu pohja- ja pintaveden mukana merkittäviä määriä tehtaiden käyttämiä kemikaaleja. PE2-tuotannon alueella on muutamia ympäristömelun kannalta merkittäviä melulähteitä, kuten reaktorit ja siilot. Melun vaimentamiseksi siirtolinjoja on eristetty, mutta reaktorilinjojen meluvaimennukselle ei ole paljoa tehtävissä. Toiminnasta aiheutuva tärinä on vähäistä eikä siinä ole tapahtunut muutoksia edelliseen ympäristölupaan verrattuna.

20 Jätteet PE2-tuotannon kaatopaikkajätteiden määrä on melko pieni. Jätelaji Jätehuollossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jätteiden kierrätystä on tehostettu ja jätetietoisuutta lisätty tarjoamalla koulutusta tavanomaisten ja ongelmajätteiden osalta koko henkilökunnalle. Kaatopaikalle toimitettavat teollisuusjätteet testataan kaatopaikkakelpoisuustesteillä akkreditoidussa laboratoriossa ja jokainen teollisuusjäte-erä testataan vastaavuustestillä omassa laboratoriossa. Uusi eteenin puhdistinlaite kasvattaa hieman puhdistinmassajätteen määrää. Cu-massan nettomäärän muutos tulee olemaan noin 23 tonnia joka neljäs vuosi tai harvemmin. Laitteiston käyttöikää pidentämällä pyritään vaikutusta kompensoimaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja laitoksen toiminnassa vuonna 2010 syntyneistä jätteistä (VAHTIjärjestelmä). Jätenimike Määrä (t/a) Sijoituskoodi Vastaanottaja Kaivosakka 190802 4,52 D01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Öljy-vesiseos 070204 16,10 D10 Ekokem Oy Ab Käytetty voiteluöljy 130110 1,71 R09 Ekokem Oy Ab Polymeerijauho, ei sisällä hiilivetyjä 070210 1,88 D10 Ekokem Oy Ab Orgaanisia pesuliuoksia 070204 1,10 D10 Ekokem Oy Ab Käytetty kuumaöljy 130208 1,23 R09 Ekokem Oy Ab Sekajäte 200301 13,63 D01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Metalliromu 200140 8,49 R041 Tikkurilan Romu Oy Puu 200138 54,50 R01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Paperi ja kartonki 200101 14,28 R034 Lassila & Tikanoja Oyj Katalyyttijäte 160807 0,28 D01 Ekokem Oy Ab Käytetyt suursäkit 150106 5,99 R035 Ekokem Oy Ab Käytetyt voiteluöljyt, kirkas 130205 2,18 R09 Ekokem Oy Ab Eteenin oligomeerit 070204 69,52 D10 Ekokem Oy Ab Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmä PE2-tuotantoa on uusittu suunnitelmallisesti useita kertoja soveltaen kulloinkin saatavissa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa koko tuotantoprosessille. PE2-tuotanto toimii jatkuvassa kolmivuorotuotannossa, jossa ylös- ja alasajoja on vähän. Tuotannossa pyritään mahdollisimman pitkiin yhtäjaksoisiin ajoaikoihin päästöhuippujen välttämiseksi. Kapasiteetinnos-

21 tohankkeet ja muut merkittävät prosessi- ja laitteistouudistukset tehdään etukäteen suunnitellun seisokkiaikataulun mukaisesti. Hajapäästöjä on vähennetty venttiiliuudistuksilla, tehokkailla tiivisteillä, pumppujen ja kompressoreiden koteloinnilla sekä epäpuhtauksia sisältävien päästöjen suljetuilla keräysjärjestelmillä. Säännöllisillä VOC-mittauksilla tarkkaillaan ilmaan joutuvia hajapäästöjä ja vuotohäviöitä. Vuotojen etsintäja tiivistyskierrokset (LDAR) tapahtuvat ennalta laaditun aikataulun mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Prosessista peräisin olevat jaksottaiset päästöt pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan kierrättämällä takaisin prosessiin. Häiriötilanteissa sekä laitoksen alas- ja ylösajoissa syntyvät kierrätykseen kelpaamattomat kaasut poltetaan soihdussa. Soihtujärjestelmää on uudistettu ja polttoa optimoitu päästöjen ja melun vähentämiseksi. Pölypäästöjen vähentämiseksi on käytössä suodattimia ja märkäpesureita. Siirtolinjojen ja siilojen pölyämistä pyritään vähentämään putkien ja rakenteiden asianmukaisella linjauksella ja sijoittamisella. Käytössä on suljetut sekundääriset jäähdytysjärjestelmät. PE2-tuotannon jätevedet kootaan Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteiseen jätevesien hallintajärjestelmään. Jätevesien koostumusta ja ominaisuuksia tarkkaillaan säännöllisillä laboratorioanalyyseillä. Saniteettijätevedet käsitellään biologisessa jätevedenpuhdistuslaitoksessa ja puhdistamon toimintaa tarkkaillaan laboratorioanalyysein. Raaka-aineiden ja muiden kemikaalien käyttöä on tehostettu ja jätteiden syntymistä vähennetty tuotantoprosessien optimoinnilla. Jätteet kerätään, lajitellaan, kierrätetään tai ohjataan hallitusti asianmukaiseen jatko- ja loppukäsittelyyn. Polymeerien valmistukselle on laadittu BAT-asiakirja (Reference Document on Best Available Techniques in the Production of Polymers, August 2007). Seuraavassa taulukossa on vertailtu PE2-tuotannon arvoja vuodelta 2011 BREF:ssä esitettyihin BAT-tasoihin. BREF:in vertailuarvo PE2-tuotanto Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) [g/t] 500 700 191 Pöly [g/t] 11 Kemiallinen hapenkulutus (COD) [g/t] 39 Suora energia [GJ/t] 2,08 2,45 Ongelmajäte [kg/t] 0,8 0,12 Pölyn ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD) osalta vertailutietoa ei ole laitoskohtaisesti saatavissa. PE2-tuotanto tuottaa LLDPE- ja HDPE-