Päätös. Toimialatunnus (TOL 2008)

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 207/2012/1 Dnro ESAVI/182/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Ashland Finland Oy:n polyesteritehtaan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 502, lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, Porvoo. LUVAN HAKIJA Ashland Finland Oy PL Porvoo Y-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ashland Finland Oy:n polyesteritehdas sijaitsee Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueella. Toiminta sijoittuu Neste Oil Oyj:n omistamalle kiinteistölle Industri Toimialatunnus (TOL 2008) HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 4 e), 5 a) ja 6 a) mukaan. Ashland Finland Oy:n Kilpilahden polyesteritehdasta koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 502, toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 4 e). MERKINTÖJÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ashland Finland Oy:n polyesteritehtaan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen (ESAVI/182/04.08/2010) kanssa on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ollut käsiteltävinä samanaikaisesti ympäristöluvan tarkistamishakemukset, jotka koskevat Borealis Polymers Oy:n Borstar-koetehtaan toimintaa (ESAVI/229/04.08/2010), LDPE-tuotantoa (ESAVI/230/04.08/2010), PE2-tuotantoa (ESAVI/231/04.08/2010) ja Polypropeenituotantoa (ESAVI/ 232/04.08/2010). MUUT VIREILLA OLEVAT ASIAT Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on siirtänyt päivätyllä kirjeellä seuraavat asiat Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi: Saniteettivesien käsittely, Ashland Finland Oy (ympäristöluvan No YS 502 lupamääräyksessä 5. velvoitettu selvitys). Borealis Polymers Oy, Ashland Finland Oy. Muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus, Pöyry, TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös No YS 502, joka koskee Ashland Finland Oy:n polyesteritehtaan toimintaa. Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös numero 05/0425/3 edellä mainitusta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista.

3 3 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama vesilain (264/1961) mukainen päätös nro 30/2006/2 Neste Oil Oyj:lle, joka koskee veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitoksille. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt päivätyllä kirjeellä No YS 9 Ashland Finland Oy:n polyesteritehtaan jätevesien tarkkailuohjelman (päivätty ). Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (päivätty ). Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksytty tarkkailuohjelmaan tarkennuksia ja muutoksia , ja päivätyillä kirjeillä. Tällä hetkellä Porvoon edustan merialuetta tarkkaillaan päivätyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille , Ramboll Finland Oy). Turvallisuus ja kemikaalivirasto on myöntänyt Ashland Finland Oy:n polyesteritehtaalle useita lupia. Ashland Finland Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen täydennyksenä listan myönnetyistä luvista. Ympäristövahinkovakuutus Ympäristövahinkovakuutus nro , IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Kaavoitustilanne Asemakaava Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Se on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava). Borealis Polymers Oy:n toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Osayleiskaava Sköldvikin asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen vuonna 1988 vahvistettu ja vuonna 1989 lainvoiman saanut Sköldvikin osayleiskaava. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Kilpilahden osayleiskaava on vahvistettu 1988 ja päätös sai lainvoiman Osayleiskaavan osittainen kumoaminen uuden tien vuoksi sai lainvoiman Muuttuneiden liikennejärjestelyjen, Kilpilahdentien yleisja tiesuunnitelman sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi koko Sköldvikin osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna 2007.

4 4 Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen kattavassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jalostamon satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Maakuntakaavassa on Kilpilahden uuden tieyhteyden läheisyyteen osoitettu laajoja aluevarauksia teollisuutta, työpaikkoja, kiviainesten ottoa, yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteen käsittelyä varten. Kilpilahden teollisuusalueen ympärille on merkitty vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä Seveso II -direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke (sev 1). Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Samoin teollisuusalueen ympärille on merkitty Kilpilahden suojavyöhykkeet 2 (sv2) ja 1 (sv1). Merkinnöillä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia ympäröivät ulompi (sv2) ja sisempi (sv1) suojavyöhyke. Suojavyöhykkeillä rajoitetaan alueen maankäyttöä. Uusi maakuntakaava korvasi vuosina vahvistetut viisi seutukaavaa ja vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Porvoon Kilpilahden muovitehtaiden tuotantolaitokset sijaitsevat teollisuusalueella noin 11 km:n etäisyydellä Porvoon kaupungin keskustasta. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Nybyn kylän asutukseen ja maanviljelyspeltoihin, idässä Svartbäckin selän merialueeseen, etelässä Svartbäckin kylään ja lännessä Fågelmossenin suoalueisiin. Kilpilahden teollisuusalueesta on pääosa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja satama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden lisäksi muita kemian alan yrityksiä, kuten Neste Renewable Fuels Oy:n biodiesellaitokset, StyroChem Finland Oy:n (polystyreeni), Ashland Finland Oy:n (polyesterihartsi), M-I Finland Oy:n (FIA-tehdas), Oy AGA Ab:n (hiilidioksidin talteenotto, ilmakaasu ja maakaasun nesteytys), Oy Innogas Ab:n (nestekaasun täyttö) ja Fingrid Oyj:n (kaasuturbiinivoimalaitos) tuotantolaitokset. Ashland Finland Oy:n polyesteritehdas sijaitsee Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella. Tehdas toimii Neste Oil Oyj:n omistamalla maa-alueella vuokralla. Toiminta sijoittuu Porvoon Svartbäckin kylän korttelissa K7 tontin 1:130 alueelle. Kahden kilometrin säteellä tehtaasta asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tul-

5 5 lessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin kolminkertaistuu. Matkaa lähimpään asutukseen on noin 800 metriä. Nybyn kylä (noin 50 asukasta) ja Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta pohjoiseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varressa noin kahden kilometrin päässä. Kulloon koulu ja sen yhteydessä toiminut päiväkoti muuttivat vuoden 2009 alusta lukien Kulloon uuteen sivistyskeskukseen noin kuuden kilometrin päähän. Pohja- ja pintavesi sekä maaperä Ilmanlaatu Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueen geologinen rakenne muodostuu vuorottelevista avokallioista ja suopainanteista. Alue ei ole tärkeää pohjavesialuetta. Geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Geohydrologisen tutkimuksen mukaan pohjaveden virtaus suuntautuu raja-tuille alueille, ns. pohjaveden virtauskanaviin ja ovat siten hallittavissa. Pohjavesien virtaussuunta tehdasalueilta on mereen. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja -puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama-alueelle. Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon mittausverkoston kaikilla mittausasemilla vuonna 2011 mitatut ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet alittivat valtioneuvoston ilmanlaadusta säätämät raja- (VNA 38/2011) ja ohjearvot (VNp 480/1996). Riemarin ja Mustijoen mittausasemilla mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alhaisempia kuin vuosina mitatut pitoisuudet. Vuonna 2011 Mustijoen asemalla mitatut typenoksidipitoisuudet alittivat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot selvästi. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina mitatut pitoisuudet. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli vuonna 2011 keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 38/2011) annettu tavoitearvo ylittyi heinäkuussa Mustijoen mittausasemalla kolmasti. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan yleensä Etelä-Suomessa usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Kilpilahden teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt ilmaan olivat alueen yhtiöiden vuoden 2011 päästöraporttien mukaan noin tonnia, typen oksi-

6 6 Suojelualueet dien päästöt noin tonnia ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt noin tonnia. Laskelmissa ja arvioissa ovat mukana ainoastaan kiinteät päästölähteet, ei liikenteen aiheuttamat päästöt. Rikkidioksidipäästö oli samaa luokkaa kuin vuosina Typen oksidien päästöt olivat samaa tasoa kuin vuosina VOC-päästöt olivat samaa luokkaa kuin vuosina mutta alhaisemmat kuin vuonna Fågelmossenin Natura ohjelmaan kuuluva rauhoitettu (YSA ) suoalue alkaa Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen länsipuoliselta rajalta. Natura-alue Boxin suot (FI ) käsittää Fågelmossenin lisäksi Vaxesmossenin (Sundsmanmossen) ja Stormossenin suot. Alueella on tavattu useita valtakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja. Klobbuddenin luonnonsuojelualue (ULH ) sijaitsee noin kolme kilometriä muovitehtaista itä-kaakkoon. Yksittäisiä suojelukohteita on lisäksi Illvardenin saaressa sekä öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut. Veden laadun muutokset Svartbäckinselän tuotantotaso on pysynyt entisellään, mutta lievä fosforipitoisuuden nousu ennakoi rehevöitymistä. Klorofylli-a:n pitoisuus on lievästi noussut viime vuosikymmenellä. Typen pitoisuus on nykyisin noin 500 g/l ja fosforin 35 g/l. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Svartbäckinselkä on yhteisrajoitteinen, mutta alue on Porvoon merialueista lähimpänä typpirajoitteisuutta. N/P-suhdeluku oli 1980-luvun alussa noin 14, kun se nykyisin on Svartbäckin pohjaeläintiheydet ovat laskeneet 1980-luvulta lähtien ja pohjaeläimistön tila on heikko varsinkin ulommilla syvännepaikoilla. Pohjasedimentin öljypitoisuudet ovat olleet korkeita Svartbäckinselän keskiosissa ja alhaisin alueen eteläosan sedimenttinäytteissä. Svartbäckinselkä on tärkeä silakan poikasten kasvualue ja merkittävä ammattikalastusalue. Suomenlahdelle 1970-luvulla tulleiden suolapulssien vaikutus toi Turskan alueen kalasaaliiseen. Tolkkisten länsipuolella, Svatrbäckinselän pohjukassa pohjaeläinbiomassat ja lajisto ovat viime vuosikymmenen aikana vakiintuneet, vaikka likaantuneisuus leimaa aluetta. Valkokatkaa on viimeksi tavattu alueella vuonna Öljysataman ja merivesitunnelin alueiden pohjaeläimistö on Tolkkisten aluetta häiriintyneempi. Näillä alueilla on sedimentistä todettu kohonneita öljypitoisuuksia ja dioktyyliftalaattia (DOP). Vinyylikloridin tuotannosta aiheutunut sedimenttien pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle Svartbäckinselällä. Merivesitunnelin alueelta todettiin vuoden 1983 tutkimuksissa PAH-yhdisteisiin kuuluvaa fenantreenia. Viimeisimmät vuoden 2007 sedimenttien dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat alhaisia. Pitoisuudet täyttivät ruoppausmassojen meriläjitykselle annetut kriteerit.

7 7 Alueelta pyydetyistä kaloista ja siellä sumputetuista simpukoista on todettu kloorifenoleita ja haihtuvia hiilivetyjä. Hartsihappoja on todettu sumputetuissa kaloissa Kartanonlahden ja öljysataman alueella luvulla tutkituista kaloista ja liejusimpukoista todettiin dioksiinia ja furaania jopa siinä määrin, etteivät tutkitut kampelat olisi kelvanneet myyntiin. Kaiken kaikkiaan vesiympäristölle haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pieniä ja pitoisuudet laskemaan päin niin sedimenteissä kuin eliöissäkin. Mereen Sköldvikin edustalle johdetun lämpökuorman vaikutusta veden laatuun ei ole ollut havaittavissa luvulla purkutunnelin alue pysyi sulana ja lämpötila kohosi noin kahdella asteella 4 5 metrin paksuisessa vesikerroksessa 15 metrin syvyydessä talviaikana. Kalvön itäpuolen syvänteessä on viime vuosina todettu hapen vajausta. Melu Kilpilahdessa petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden melulähteet ovat pääosin jatkuvasti käynnissä. Syntyvä melu on yleensä tasaista ympäri vuorokauden ja laajakaistaista. Jatkuvasti toimivien kiinteiden laitteiden lisäksi melua synnyttävät säiliöauto- ja junaliikenne, satamassa purkavat laivat sekä Neste Oil Oyj:n ja Borealis Polymers Oy:n turvasoihdut. Näistä turvasoihdut aiheuttavat poikkeustilanteissa melutason selvää nousua ja meluvyöhykkeen kasvua. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kilpilahden alueelle on rakennettu uusi tieyhteys maanteiden 170 (Helsingintie) ja 148 (Nesteentie) välille noin kuuden kilometrin matkalle. Uusi tie ohittaa Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolelta yhtyen maantiehen 148 Kulloon entisen koulun eteläpuolelta. Ashland Finland Oy:n tehtaalla käy vuorokaudessa enintään 10 raskaan liikenteen autoa. Useimpina päivinä alueella käy 2 5 raskaan liikenteen autoa. Raskasliikenne tapahtuu pääosin arkipäivisin klo Liikenteen hoitavat yksityiset yrittäjät. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Ashland Finland Oy hakee polyesterituotannon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 502, ) lupamääräysten tarkistamista. Uutena tuotteena valmistetaan disyklopentadieeniä (DCPD) sisältävää hartsia. Toimintojen uudelleen organisoinnin ja pullonkaulapoistoprojektien myötä tehtaan teoreettinen tuotantokapasiteetti on noussut tonniin vuodessa. Raaka-aineiden ja kemikaalien varastointiin on tehty muutoksia. Tislevesien polttaminen katalyyttisessä polttolaitoksessa on lopetettu. Myös välitystuotteiden varastointi ja edelleen toimittaminen on lopetettu. Muita olennaisia muutoksia toiminnassa ei ole tapahtunut.

8 8 Toiminnan yleiskuvaus Tuotannon kuvaus Valmistettava tuote on nestemäinen, tyydyttämätön polyesterihartsin (polymeeri) ja styreenin liuos. Polyesterihartsista valmistettavia tuotteita kutsutaan lujitemuoveiksi. Tyypillisiä lujitemuovituotteita ovat mm. veneet, säiliöt. putket, saniteettikalusteet ja kuljetusvälineiden osat. Polyesterin tuotantolaitoksiin kuuluvat ohjaamo, tehdas- ja varastorakennuksia, raaka-aine- ja tuotesäiliöalueet, rautatievaunujen purkupaikka sekä konttorirakennus. Laitoksella on jäähdytysvesilaitos kalliotunnelissa, biologinen jätevedenpuhdistamo ja katalyyttinen poistokaasujen käsittelylaitos. Lisäksi laitokselle kuuluu styreenin putkilinja satamasta laitokselle. Laitoksen keskimääräinen käyntiaika vuodessa on 360 vuorokautta. Laitos toimii keskeytymättömässä kolmivuorojärjestelmässä. Tehtaalla on kolme tuotantolinjaa, joista valmistuslinjoilla UP1 ja UP2 polyesterihartsin valmistuserän koko on noin 14 tonnia ja linjalla UP3 noin 45 tonnia. Yhden tuote-erän valmistusaika tuotteesta riippuen on noin tuntia. Kolmoslinjalle valmistui vuonna 2008 uusi liuotussäiliö, jonka myötä kaikki linjat ovat toistensa kaltaisia. Valmistusprosessi on kolmivaiheinen panosprosessi ja sen ensimmäisessä vaiheessa esteröidään kaksi- tai useampiarvoinen alkoholi (glykoli) karboksyylihapon tai -happoanhydridin kanssa. Ensimmäisestä vaiheesta saatava tuote on ns. lineaaripolymeeri. Raaka-aineena käytetään ftaali- ja maleiinihappoanhydridia sekä propyleeniglykolia. Reaktorit lämmitetään höyryllä tai lämmitysöljyllä. Reaktoreissa on sekoittimet ja jäähdytysjärjestelmät. Esteröintireaktion aikana muodostuva tislevesi kiehuu reaktorista pois. Tisleveden lämpötila on noin 40 C poistuessaan jälkijäähdyttimestä. Disyklopentadieeniä (DCPD) sisältävää hartsia valmistetaan reaktoreissa. Prosessi on muutoin samankaltainen polyesterihartsin valmistuksen kanssa, mutta lähtöraaka-aine on DCPD. Toisessa vaiheessa lineaaripolymeeri liuotetaan styreeniin liuotussäiliössä. Huoneen lämpötilassa lineaaripolymeeri on kiinteä hartsi eikä ole sellaisenaan käyttökelpoinen. Styreeni on lopputuotteessa reaktiivinen monomeeri ja liuotin. Kolmannessa vaiheessa hartsiin lisätään kemikaaleja, joilla säädetään hartsin työstöominaisuudet lopputuotteen valmistukseen sopiviksi. Hönkien ja syrjäytyskaasujen käsittely Prosessituotannossa syntyvät prosessihöngät ja syrjäytyskaasut käsitellään pääosin katalyyttisellä polttolaitoksella. Polttolaitokselle johdetut kaasut johdetaan poistokaasujen lämmittämän lämmönvaihtimen kautta poltinkammioon, josta edelleen katalyyttipedeille, joissa kaasujen sisältämät hii-

9 9 livedyt palavat. Katalyyttipedit pidetään toimintalämpöisinä öljypolttimella, jossa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Tisleveden käsittely Jätevesien käsittely Tislevettä syntyy 25 tonnin panosprosessista noin 2,2 tonnia (9 %). Tislevesi sisältää kemiallisesti reagoivien raaka-aineiden jäämiä (esim. propyleeniglykolia noin 5 m-%, happoja noin 0,1 m-% ja muita alkoholeja noin 0,2 m-%). Syntyviä tislevesiä ei enää polteta katalyyttisessä polttolaitoksessa. Ennen tisleen toimittamista jatkokäsiteltäväksi se ilmastetaan korotetussa lämpötilassa ja höngät johdetaan katalyyttiselle polttolaitokselle. Tällöin orgaaninen aines pystytään hyödyntämään energiana ja tisleveden hajut poistuvat. Haihdutuksesta jäljelle jäänyt vesi toimitetaan tehtaan ulkopuolelle käsittelyyn. DCPD-keittojen tislevesi kerätään erilliseen varastosäiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi tehtaan ulkopuolelle. Polyesterituotannon alueelta tulevat sade- ja pintavedet kerääntyvät viemäristöä pitkin sadevesikaivoon, josta ne pumpataan erotusaltaaseen. Myös saniteettivedet johdetaan tähän esierotusaltaaseen erillistä putkilinjaa pitkin. Erotusaltaalla erotetaan jätevesien pinnalle kertyneet kevyet jakeet ja pohjalle laskeutuvat vettä raskaammat jakeet toisistaan. Erotusaltaasta jätevedet valuvat avonaiseen A-säiliöön (180 m 3 :n varastosäiliö puhdistukseen tuleville vesille), jossa jäteveteen lisätään tarvittaessa Y-lannosta (fosforia ja typpeä) tai ph-säätöä varten soodaa tai lipeää. Säiliössä on ilmasekoitus. A-säiliöstä jätevesi pumpataan aktiivilietepuhdistamoon, jossa on jatkuvatoimiset ph- ja lämpötilamittaukset, joilla seurataan biologista puhdistusprosessia. Puhdistunut vesi valuu ylivuotona B-säiliöön (180 m 3 ) tai vaihtoehtoisesti C-säiliöön (200 m 3 ). Säiliöstä puhdistunut jätevesi pumpataan määrämittauksen kautta merivesitunneliin. A-säiliö kunnostettiin ja pinnoitettiin kesällä Häiriötilanteissa on mahdollista käyttää C-säiliötä keruu-/pidätyssäiliönä. Polyesterituotannon ohjaamosta ohjataan biologista puhdistustoimintaa prosessin ohjausjärjestelmällä. Toiminnanharjoittaja on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristöluvan No YS 502 lupamääräyksessä 5. vaaditun selvityksen mahdollisuuksista johtaa ja käsitellä Ashland Finland Oy:n saniteettijätevedet alueen muiden teollisuuslaitosten saniteettijätevesien kanssa. Selvityksen mukaan Borealis Polymers Oy:n jätevedenpuhdistamolla olisi teoriassa mahdollisuus ja kapasiteettia käsitellä Ashland Finland Oy:n jätevedet. Saniteettijätevesien käsittelyn lopettaminen Ashland Finland Oy:n biologisella jätevedenkäsittelylaitoksella johtaisi biologisen puhdistamon sulkemiseen

10 10 ravinnepuutteen vuoksi. Ashland Finland Oy haluaa, että sillä on jatkossa mahdollista tarvittaessa käsitellä kaikki mereen johdettavat jätevedet sekä pidättää sadevesiviemärin kautta tulevia jätevesiä. Tämän vuoksi puhdistamon pikaista sulkemista ei pidetä järkevänä. Vesienhallintajärjestelmä Borealis Polymers Oy ja Ashland Finland Oy ovat toimittaneet yhteisen suunnitelman vesienhallintajärjestelmän kehittämisestä ( Borealis Polymers Oy, Ashland Finland Oy. Muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus, Pöyry, ) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Seuraavassa on esitetty suunnitelman keskeiset kohdat siltä osin kuin koskevat Ashland Finland Oy:tä. Nykytilanteen yleiskuvaus Polyesterituotannon prosessijätevedet toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle ja osa lauhteista johdetaan merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Kaikki muut polyesterituotannon vedet johdetaan polyesterituotannon biologiseen puhdistamoon. Lisäksi puhdistamoon johdetaan H-talon saniteettivedet ja sadevesiä sekä Oy Aga Ab:n ja urakoitsija-alueen saniteettivedet. Puhdistamossa käsitellyt vedet johdetaan merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Puhdistamon syöttö- ja purkulinja on varustettu määrämittauksella ja näytteenotolla. Virtaama mereen vuonna 2006 oli noin m 3. Liete kuljetetaan tehtaan ulkopuolelle käsiteltäväksi. Polyesterituotannon biologisella puhdistamolla C-säiliö pidetään mahdollisimman tyhjänä. Sen tilavuus on 200 m 3, ja sitä voidaan käyttää sammutusvesien talteenottoon. Suunnitelma toimenpiteistä Muovitehtaiden alueen eteläosassa sijaitsevasta suuremmasta maaaltaasta tehtäisiin varoallas 1. Varoaltaaseen 1 johdettaisiin tasausaltaaseen 1 normaalisti johdettavia vesiä prosessihäiriötilanteissa, polyesterituotannon viemärivedet palonsammutustilanteissa ja polyesterintuotannon biologisen puhdistamonkapasiteetin ylittävät virtaamahuiput. Tasausaltaan 2 länsipuolelle rakennettaisiin uusi vesitiiviiksi vuorattu maa-allas. Varoaltaaseen 2 johdettaisiin tasausaltaaseen 2 normaalisti johdettavia vesiä silloin, kun altaaseen johtavan viemäriverkoston alueella on palonsammutustilanne tai prosessihäiriötilanteissa. Varoaltaan 1 vesitilavuus olisi m 3 ja varoaltaan 2 vesitilavuudeksi on suunniteltu m 3. Sammutusvesien hallinta Polyesterituotantoalueen sammutusvedet virtaavat viemäristöä pitkin prosessivesien biologisen puhdistamon pumppaamolle. Pumppaamon yhteyteen rakennettavan kaivon sulkuluukku avataan, jolloin vedet ohjautuvat rakennettavaa viemäriä pitkin varoallas 1:een. Ennen varoaltaiden rakentamista turvaudutaan sammutusvesien keräilyssä tasausaltaiden käyttöön.

11 11 Suunnitelman toteuttaminen Vaiheen I toimenpiteet on toteutettu. Sammutusvedet voidaan ohjata hallitusti jätevesilaitoksella pääsääntöisesti tyhjänä pidettävään 200 m 3 :n säiliöön. Sammutusvesien hallinta ja keräily (vaihe II) toteutetaan mahdollisesti tulevaisuudessa. Toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja sekä alueen kokonaissuunnitelman toteutumista. Tuotantoon käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi ja muut tuotannossa käytettävät hyödykkeet Polyesterihartsin pääraaka-aineet ovat stryreeni, ftaalihappoanhydridi, maleiinihappoanhydridi ja propyleeniglykoli. Lisäksi käytetään noin sataa muuta kemikaalia, joiden osuus lopputuotteesta voi olla välillä 0,01 20 %. Pääraaka-aineet ja suurin osa muista raaka-aineista on nestemäisiä. Tuotannossa käytettävät kemikaalit ovat pääsääntöisesti vaaralliseksi luokiteltuja. Styreenitoimitukset saapuvat tehtaalle pääasiassa säiliöautoilla. Päiväsäiliökentällä styreeni säilytetään 60 m 3 :n säiliössä. Styrochem Oy:n ja Ashland Finland Oy:n välillä on styreenilinja, jota voidaan tarvittaessa käyttää. Tällä hetkellä linja ei ole käytössä ja käytöstä sovitaan erikseen yhtiöiden kesken. Ftaalihappoanhydridi toimitetaan alueelle rautatievaunuissa, jotka lämmitetään ja puretaan laitoksen vastuulla olevalla purkupaikalla. Siirto rautatievaunuista varastosäiliöihin tapahtuu konttikuljetuksina. Päiväsäiliökentällä ftaalihappoanhydridi säilytetään kahdessa 100 m 3 :n säiliössä. Propyleeniglykoli toimitetaan säiliöautolla tehtaalle. Maleiinihappoanhydridi varastoidaan vuonna 2004 rakennetussa 60 m 3 :n säiliössä. Disyklopentadieeni varastoidaan 50 m 3 :n säiliössä päiväsäiliökentällä. Kiinteiden, jauhemaisten, hiutaloitujen tai pelletoitujen sekä nestemäisten raaka-aineiden varastoinnista ja käsittelyn turvallisuudesta on huolehdittu asianmukaisin varastotiloin ja prosessi-ilmanvaihtojärjestelmän avulla. Varastotiloja on laajennettu. Ensimmäisessä vaiheessa on rakennettu uusi noin 600 m 2 :n telttavarasto kiinteille raaka-aineille ja pakkausmateriaaleille. Teltan alle tehdään betonilaatta valuma-altaineen. Toisessa vaiheessa on muutettu olemassa oleva varastorakennuksen D-lohko palavien nesteiden varastoksi. Varastoitavien palavien nesteiden määrä on noin 800 tonnia. Vuodot varastotilassa estetään suoja-allastuksin ja palo-ovin. Muutoksen jälkeen vaarallisia kemikaaleja on varastoituna enintään seuraavassa taulukossa esitettyjä määriä:

12 12 Kemikaali Luokitus Määrä (t) Polyesterihartsi Xn, R10, R20, R36, R (säiliössä) (varastossa) Styreeni Xn, R20, R36, R38, R Metanoli T, F, R11, R23/24/25, R39/23/24/25 18,4 Ftaalihappoanhydridi Xn, R22, R37/38, R41, R43/ Disyklopentadieeni Xn, N, R10, R20/22, R36/37/38, R51/53 50 Dietyleeniglykoli Xn, R22 50 Etyleeniglykoli Xn, R22 50 Neopentyyliglykoli Xi, R41 50 Asetoni Xi, F, R11, R36, R66/67 20 Maleiinihappoanhydridi C, R22, R34, R42/ Apuaineet, myrkylliset T 2 Apuaineet, ympäristölle vaaralliset N 30 Apuaineet, ärsyttävät/haitalliset Xi/Xn 110 Tislevesi (normaali prosessista) C 70 Tislevesi (DCPDprosessista) Xn, N, C, R10 25 Toiminnanharjoittajalla ei ole enää käytössä satamasäiliöitä. Tehtaalla ei ole käytössä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 mukaisia aineita. Polyesterin valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista noin 95 % päätyy tuotteeseen ja loput 5 % synnyttää sivutuotteena vettä. Kemiallisesti reagoivista raaka-aineista (glykolit, hapot ja happoanhydridit) noin 91 % päätyy tuotteeseen. Sekoitettavat raaka-aineet päätyvät tuotteeseen lähes 100 %:sti. Tehtaalla valmistettavaa polyesterihartsia varastoidaan laitoksella noin tonnia. Tuotetta säilytetään pakattuina 200 litran tynnyreihin ja litran kontteihin sekä varastoituna tuotesäiliössä. Tuote toimitetaan asiakkaille konteissa tai säiliöautolla. Polyesterihartsi on luokiteltu palavaksi nesteeksi, jonka leimahduspiste määräytyy siinä olevan styreenin mukaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksella vuosina käytettyjä raaka-aineita ja kemikaaleja sekä niiden luokittelu (VAHTI-järjestelmä ja vuoden 2011 ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto):

13 13 Aine Luokitus (t/a) (t/a) Dietyleeniglykoli Terveyshaitta Neopentyyliglykoli Ei luokiteltu Dipropyleeniglykoli Ei luokiteltu Propyleeniglykoli Ei luokiteltu Etyleeniglykoli Terveyshaitta Isoftaalihappo Terveyshaitta Adipiinihappo Terveyshaitta Maleiinihappoanhydridi Terveyshaitta, syövyttävä, krooninen terveyshaitta Ftaalihappoanhydridi Terveyshaitta, syövyttävä, krooninen terveyshaitta Disyklopentadieeni Hapettava, välitön myrkyllisyys, ympäristövaarat Styreeni Hapettava, terveyshaitta Tiksausaineet Ei luokiteltu Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotteiden, raaka-aineiden ja kemikaalien purkupaikat: Nimike Mistä-mihin Kemikaali Purkupaikka Viemäröinti Tuotesäiliöt 1 säiliöauto Polyesterihartsi Tuotesäiliöt 2 säiliöauto Polyesterihartsi Tuotesäiliöt 3 (ei käytössä) MA-säiliö Asfaltti, ei keräilyjärjestelmää Betonilaatta, venttiilillä varustettu keräilyjärjestelmä, alue katettu Asfaltti, ei keräilyjärjestelmää Asfaltti, ei keräilyjärjestelmää Asfaltti, ei keräilyjärjestelmää Betonilaatta, asfaltti Raakaainesäiliöt säiliöauto kontti-säiliökontti auto-säiliöt Polyesterihartsi Maleiinihappoanhydridi Gykolit, styreeni PA-säiliö auto-säiliö Ftaalihappoanhydridi PG-säiliö auto-säiliö Monopropyleeniglykoli Polttoöljysäiliö auto-säiliö Kevyt polttoöljy Pistoraide juna-auto Ftaalihappoanhydridi Asfaltti, venttiilillä suljettu keräilykaivo Asfaltti, ei keräilyjärjestelmää Asfaltti, venttiilillä suljettu keräilykaivo Vesitysmahdollisuus biologisen puhdistamon viemäriin Vesitysmahdollisuus biologisen puhdistamon viemäriin Viemäri biologiseen puhdistamoon Ei viemäröintiä Vesitysmahdollisuus biologisen puhdistamon viemäriin Ei viemäröintiä Sadevesiviemäri Ei viemäröintiä Ei viemäröintiä

14 14 Sähkö ja höyry hankitaan Neste Oil Oyj:ltä. Suolavapaa vesi ja paineilma hankitaan Borealis Polymers Oy:ltä. Katalyyttisessä prosessikaasujen käsittelylaitoksessa lisälämmön tuottamiseen käytettävä polttoöljy varastoidaan suoja-altaassa olevassa säiliössä. Prosessissa suojakaasuna käytettävä typpi tulee alueella sijaitsevalta Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaalta. Tehtaan talousvesi hankitaan Porvoon kaupungin vesilaitokselta. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Seuraavassa taulukossa on esitetty aktiivilietelaitokselta merivesitunneliin johdetut päästöt vuosina (VAHTI-järjestelmä) COD Cr (kg/a) COD Cr (kg/kk) 82,5 66,6 41,8 61,7 128,4 COD Cr (kg/d) 2,7 2,2 1,4 2,0 4,2 Reduktioaste, ei ilmoitetttetttettu ei ilmoi- ei ilmoi- 84,3 85,1 COD (%) Virtaama (m 3 /a) Ympäristöluvassa on asetettu kemialliselle hapenkulutukselle päästörajaksi 250 kg kuukaudessa. Voimassa olevan luvan voimassaoloaikana on ollut yksi luparajan ylitys (heinäkuu 2004). Vuonna 2011 COD-päästö vaihteli kuukausikeskiarvona välillä kg/kk ja virtaama välillä m 3 /kk. Reduktioaste on pysynyt vakaana. Prosessihäiriöitä tai vuotoja, joilla olisi vaikutusta jätevesipäästöihin, ei ole ollut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan COD-päästö tulee myös jatkossa pysymään pienempänä kuin 250 kg/kk, vaikka tuotanto kasvaakin. Laitoksella on suoritettu sadevesikaivojen peruskorjaus, joka näkyy jätevesivirtaamien kasvuna vuonna Muilta osin virtaamassa näkyy vuosittainen sademäärien vaihtelu. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppimäärityksiä on tehty vuosina Mitatut pitoisuudet olivat pieniä ja seuranta lopetettiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen päästöt ilmaan vuosina (VAHTI-järjestelmä) Hiilidioksidi (CO 2, t/a) Haihtuvat hiilivedyt (NMVOC-yhdisteet, t/a) 6,9 6,5 5,2 4,9 6,0

15 15 Rikkidioksidi (SO 2, t/a) 0,8 0,8 0,7 0,9 0,8 Typenoksidit (NO x, t/a) 0,8 0,8 0,7 0,7 0,8 VOC-päästöstä noin kolmannes on peräisin polttolaitoksesta; muut ovat hajapäästöjä. Polttolaitoksella vuosittain syntyvä VOC-päästö on noin 60 g/tuotetonni. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan hajapäästöjen hallintaa tehostamalla on mahdollista toimia nykyisen VOC-päästön luparajan kg/a puitteissa, vaikka tuotantokapasiteetti kasvaakin. Lupakauden aikana laitoksen hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet. Koko Kilpilahden päästöihin verrattuna Ashland Finland Oy:n toimintojen päästöt ilmaan ovat pieniä. Katalyyttisen polttolaitoksen käyttöaste vuonna 2011 oli 99 % ja käyntiaika tuntia. Katalyyttisen polttolaitoksen hyötysuhde VOC:n suhteen on määritetty edellisen kerran vuonna Mittauksen mukaan hyötysuhde oli 99,7 %. Vuoden 2007 mittauksessa hyötysuhde oli 98,7 %. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan seuraava mittaus tehdään vuonna Päästöt maaperään ja pohjavesiin Melu ja tärinä Jätteet Pohjaveden virtaussuunnista ja maaperän likaantumisesta on tehty selvitys. Raportti on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle. Hakemuksen mukaan päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei ole tapahtunut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Vuonna 1998 tehdyn ympäristömelukartoituksessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä ympäristömelulähteitä. Kartoituksen perusteella toiminnanharjoittaja on arvioinut toiminnasta aiheutuvan melun vähäiseksi eikä siitä aiheudu häiriötä ympäristöön. Viime vuosina toiminnassa on keskitytty sisätilojen melun hallintaan. Toiminnasta ei aiheudu tärinää ympäristöön. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 2010 syntyneet jätteet (VAHTIjärjestelmä):

16 16 Jätelaji Määrä (t/a) Jätenimike Sijoituskoodi Vastaanottaja Puhdistamoliete R034 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Paperi R035 Lassila & Tikanoja Oyj Yhdyskuntajäte D01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Energiajae R031 Lassila & Tikanoja Oyj Metallijäte R041 Tikkurilan Romu Oy Puujäte R031 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Tynnyrit R042 Onni Forsell Oy Muovikontit R034 Onni Forsell Oy Sekajäte, ongelmajäte D10 Ekokem Oy Ab Tislevesi D10 Ekokem Oy Ab DCPD-tislevesi D10 Ekokem Oy Ab Toiminnanharjoittajan esittämän arvion mukaan yhdyskuntajätteen määrässä on havaittavissa hiljalleen laskeva trendi. Myös ongelmajätteiden määrässä on havaittavissa laskeva trendi. Jätteiden määrä kokonaisuudessaan on pienentynyt ja erityisesti jätteiden määrä suhteessa tuotantomäärään on pienentynyt. Yleisesti ottaen jakeet pysyvät eri vuosina samoina. Poikkeuksellisia jakeita syntyy esimerkiksi rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Katalyytti vaihdetaan viiden vuoden välein. Katalyyttijätettä syntyy kg/5 vuotta. Prosessin raaka-aineita päätyy jätteeksi vanhentuneina tuotteina, joita ei voida käyttää uudelleen. Näitä syntyy säännöllisesti, mutta määrät eivät ole merkittäviä. Lisäksi prosessinäytteitä päätyy ongelmajätteeksi. Näytteitä otetaan noin 80 grammaa 25 tonnin panosprosessista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmä Ashland Finland Oy:n edustamalle teollisuudenalalle on julkaistu BREFasiakirja (Reference Document on Best Available Techniques in the Production of Polymers, august 2007). Porvoon tehtailla on hyväksytty BAT:n vaatimusten mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (ISO 14001). Uusia investointeja sekä korjauksia tehdessä otetaan huomioon ja sovelletaan BAT:n vaatimuksia. Seisokkien määrä pyritään pitämään pienenä ja ne toteutetaan ennakkoon suunniteltuina ajankohtina. Tehtaan toiminnasta ei synny tislevesien lisäksi muita prosessijätevesiä. Tehtaan biologisella puhdistamolla käsitellään saniteettijätevesiä ja pihaalueen sadevesiä. Tehtaan höngät ohjataan ja poltetaan katalyyttisessä polttolaitoksessa. Tämä on BREF:ssä mainittu käsittelytapa.

17 17 Seuraavassa taulukossa on verrattu BREF:ssä esitettyjä tasoja Porvoon tehtaiden toimintaan. Tällä hetkellä kaikissa toiminnoissa päästään BREF:in mukaisiin toimintatasoihin. Yksikkö BAT-taso Porvoon tehdas Kulutus Energia GJ/t 2 3,5 3,1 Vesi m 3 /t 1 5 0,2 Päästöt ilmaan VOC (ilman hajapäästöjä) g/t Hiilimonoksidi g/t <50 3 Hiilidioksidi g/t Typen oksidit g/t Rikkidioksidi g/t < Hiukkaset g/t Jätteet Ongelmajäte ulkoiseen käsittelyyn kg/t <7 1,3 2,4 (DCPD-tisle) Toiminnanharjoittajan arvion mukaan tehtaan toiminta on ollut hyvin linjassa BAT-vaatimusten kanssa. Tulevaisuudessa kehittämiskohteita ovat erityisesti energian kulutuksen vähentäminen, tisleveden käsittelyn ratkaiseminen ja VOC-hajapäästöjen hallinnan kehittäminen. Ashland Finland Oy on liittynyt teollisuuden energiatehokkuussopimukseen (kausi ). Tehtaalla on tehty Motivan energiakatselmus (AIRIX Teollisuus Oy, loppuraportti ). Sähköä polyesterituotannossa käytetään mm. jäähdytysvesilaitoksella pumppauksiin, prosessi-ilmanvaihdossa puhaltimilla, jätelaitoksen ilmakompressorilla ja pumpuilla, raaka-aineen sulatukseen (esim. PSA), useiden raaka-ainelinjojen sähkösaattoihin ja prosessikaasujen käsittelylaitoksen kierrätys- ja syöttökaasupuhaltimiin. Laitoksen kriittiset laitteet on kytketty varavoimaverkkoon, jolla varmistetaan mm. valaistus, radiopuhelinjärjestelmän toimivuus, sekoittimien toiminta ja jäähdytysveden virtaus myös sähkönjakeluhäiriöiden aikana. Korkeapaineista höyryä (30 bar) käytetään polyesterireaktoreiden lämmitykseen, esteröinnin tarvitseman korkean lämpötilan vuoksi ja joidenkin raaka-aineiden saatto- ja säiliölämmityksiin. Matalapaineista höyryä käytetään ensisijaisesti tehdasalueen tuotanto-, varasto-, kunnossapito- ja toimistotilojen lämmityslaitteisiin. Prosessikaasujen käsittelylaitoksella käytetään kevyttä polttoöljyä tukipolttoaineena katalyyttipetien toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Vuonna 2011 kevyttä polttoöljyä käytettiin 193,5 m 3 /a (7 GJ/a).

18 18 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmanlaatuun Toiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja edustavat <0,1 % Kilpilahden tehtaiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästöstä. Tisleveden polton lopettaminen on poistanut hajuhaitan tehtaan läheisyydessä. Lievää hajuhaittaa saattaa esiintyä mm. polttolaitoksen huoltoseisokin aikana. Kuitenkaan hajuhaittailmoituksia ei ole laitokselle tullut vuosiin. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Melun vaikutukset Toiminnanharjoittajan esittämän arvion mukaan Kilpilahden teollisuusalueen jätevesien vaikutusta merialueeseen ei ole ollut todettavissa ja alueen tilaan vaikuttivat merkittävimmin jokien kautta tullut keväinen kuormitus ja runsaiden sateiden aiheuttama jokivesien mukanaan tuoma kuormitus sekä ajoittainen sinilevän kulkeutuminen ulkomereltä tutkimusalueelle. Pohjaeläimistön tilaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että tilan heikentyminen ei ole ollut pelkästään paikallista, vaan osaksi laaja-alaisempaa koko Itämeren pohja-alueiden tilan kehittymistä heijastavaa. Kilpilahden teollisuusalueen kuormittavuuden osuus on tehdyn tarkkailun mukaan maksimissaan prosentin luokkaa. Ashland Finland Oy:n jätevedet kuormittavat merta COD:n osalta. Ashlandin päästöt ovat noin 0,14 % Kilpilahden alueen koko COD-päästöstä. Toiminnanharjoittajan mukaan tästä voidaan päätellä, että Ashland Finland Oy:n nykyinen jätevesien vaikutus Porvoon edustan meriveden tilaan on merkityksetön. Melua on mitattu Kilpilahden petrokemiantehtaiden ja muovitehtaiden ympäristössä 1990-luvulta lähtien. Toteutetun seurannan tulosten perusteella Kilpilahden muovitehtaiden aiheuttamassa ympäristömelussa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Vuonna 2011 suoritettujen ympäristömelumittausten aikana tehtaiden ympäristössä hyväksyttävissä mittausolosuhteissa ja tehtaiden normaalioperoinnin aikana melutaso ei ylittänyt lupaehtoja. Yhdessä pisteessä melutaso ylitti yöaikaisen ohjearvon 40 db aamuyöllä Mittauspiste on vapaa-ajanasunnon läheisyydessä. Poikkeuksellisen korkea melutaso johtui Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden soihdutuksesta. Mittaus uusittiin seuraavana päivänä, jolloin mitattu melutaso oli tavanomainen. Vuonna 2011 mitatut melutasot eivät poikenneet merkittävästi edellisinä vuosina mitatuista melutasoista.

19 19 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Prosessiautomaatiojärjestelmä ja ohjaamomies ohjaavat ja valvovat valmistusprosessia. Biologisen puhdistamon toimintaa tarkkaillaan ja ohjataan tuotannon prosessinohjausjärjestelmän kautta sekä päivittäin otettavien vesinäytteiden analyysitulosten perusteella. Mittalaitteiden toimintaan, käyttöön ja hoitoon liittyvät mittaustiedot kirjataan vuoroilmoitukseen vuoronvaihdon yhteydessä. Biologisesta reaktorista otetaan näyte aina maanantaisin ja siitä analysoidaan sisäistä käyttöä varten lietteen laskeuma ja ph. Myös kiintoainepitoisuus analysoidaan, jos se on mahdollista. Katalyyttisen polttolaitoksen päästöjä ilmaan poistuvissa kaasuissa seurataan VOC:n osalta jatkuvatoimisella FID-analysaattorilla sekä tukipolttoaineen osalta käyntiajan, päästökertoimien ja kulutuksen avulla laskennallisesti. Polttolaitoksen hyötysuhde haihtuvien orgaanisten yhdisteiden polton suhteen määritetään kolmen vuoden välein tehtävällä mittauksella. Samalla tarkistetaan jatkuvatoimisen mittalaitteen oikea toiminta. Jätevesistä mitataan virtaamaa jatkuvatoimisesti. Biologiselta puhdistamolta otetaan joka yö näyte mereen poistuvasta ja puhdistamolle syötettävästä vedestä. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ). Viikoittaisten kokoomanäytteiden analyysituloksista lasketut COD Cr -kuormitukset raportoidaan kuukausittain. Ympäristövaikutusten tarkkailu Melu Ashland Finland Oy tarkkailee toiminnan vaikutusta ympäristön melutilanteeseen osallistumalla yhteistarkkailuun ( Melumittaukset Kilpilahden petrokemien tehtaiden ja muovitehtaiden ympäristössä ). Voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty Yhteistarkkailuun osallistuvat Borealis Polymers Oy:n petrokemiantehtaat ja muovitehtaat, Ashland Finland Oy:n polyesteritehdas sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas. Mittauksia tehdään neljä kertaa vuodessa vuorokauden eri aikoina. Mittauspisteet on valittu osallistuvien laitosten vaikutusalueilta, ja saatuja tuloksia verrataan melulle annettuihin ohjearvoihin. Tulokset raportoidaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle vuoden loppuun mennessä.

20 20 Pohja- ja pintavesi Toiminnan vaikutuksia pohja- ja pintavesiin tarkkaillaan osallistumalla yhteistarkkailuun ( Kilpilahden muovitehtaiden ja petrokemian tehtaiden pohja- ja pintaveden tarkkailuohjelma ). Voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty Yhteistarkkailuun osallistuvat Ashland Finland Oy, Borealis Polymers Oy, Neste Oil Oyj ja StyroChem Finland Oy. Pohjavesiputket on sijoitettu geohydrologisissa tutkimuksissa todettuihin pohjaveden purkautumiskohtiin. Pintavesitarkkailupisteet on valittu geohydrologisten tutkimusten sekä laitoksien ja mahdollisten päästölähteiden sijainnin perusteella. Näytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Eri pisteistä otetuista pohja- ja pintavesinäytteistä analysoidaan eri asioita. Seuraavassa taulukossa on esitetyt tehtävät havainnot ja määritykset: Määritys Menetelmä Standardi Veden pinnankorkeus kenttämittaus NM372/376 Haju ja ulkonäkö aistinvarainen arvio NM372/376 Lämpötila kenttämittaus NM372/376 Sähkönjohtavuus kenttämittaus SFS-EN ph kenttämittaus SFS 3021 Liuennut happi kenttämittaus SFS-EN Kloridit IC - Natrium AAS - Cu, Pb, Cd GFAAS/ICP-MS SFS 5074, 5502/ ISO BTEX-yhdisteet *1) GC/head space ISO TVOC *2) GC/head space ISO Öljyhiilivedyt GC SFS-EN ISO Klooratut hiilivedyt GC/head space ISO Dioktyyliftalaatti GC - Glykolit GC - *1) BTEX-yhdisteet = bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit *2) TVOC = haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus Tulokset raportoidaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ilmanlaatu Ashland Finland Oy ilmoittaa osallistuvansa vapaaehtoisesti alueen bioindikaattoriseurantaan. Merialue ja kalatalous Ashland Finland Oy on osallistunut Porvoon edustan merialueen ja Porvoon edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun ( Porvoon

21 21 edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille , Ramboll Finland Oy, ). Ohjelma sisältää myös kalataloudellisen tarkkailun. Ohjelmaa ei ole hyväksytty virallisesti, mutta tarkkailua tehdään ohjelman mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuudet ja häiriötilanteet Ympäristöriskiselvitys Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen ei laitoksella ole tapahtunut ympäristöonnettomuuksia. Seuraavat parannukset on toteutettu ympäristöriskien, onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi: Tehtaan prosessialue on kokonaan asfaltoitu, kallistuksia ja reunuksia on rakennettu sekä suoja-altaiden pinnoituksia on uusittu. Uudet/uudistetut säiliöt (maleiinihappohidridi ja DCPD:n varasto-, keräily- ja tislesäiliö) on kytketty polttolaitokselle menevään kaasujenpoistolinjaan (hönkälinja). Lisäksi polttolaitokselle on linja tisleenkäsittelyn ilmastussäiliöstä ja NPG-säiliöstä. Sprinklerijärjestelmä on rakennettu jokaiseen kolmeen kerrokseen. Kaikki reaktorit (3 kpl) ja jäähdytyssäiliöt (3 kpl) ja liuotussäiliö on kytketty uusittuun ja parannettuun hätäulospuhallusjärjestelmään. Kulkutasoja ja -siltoja on uusittu. Staattisen sähkön aiheuttamia vaaroja on vähennetty mm. maadoituksia lisäämällä. Reaktoreiden turvalukitusjärjestelmä on uusittu. Prosessiturvallisuutta on parannettu mm. käyttölämpötiloja arvioimalla ja muuttamalla. Ympäristöriskejä arvioidaan oman henkilökunnan toimesta vuosittain, jolloin määritellään kullakin hetkellä vallitsevat merkittävimmät EHS-asiat. Näistä tehdään yhteenveto vuosittaiseen ympäristöraporttiin. Toiminnan ympäristöriskikartoitus tarkastetaan vuosittain. Ympäristöriskit arvioidaan osana laitoksella tapahtuvaa muuta riskinarviointia. Suurin onnettomuusriski on tulipalo palavien nesteiden varastossa tai muualla, missä on palavia materiaaleja. Tulipalon domino-selvitys on tehty. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Vaikka tuotantokapasiteetti on noussut, esittää toiminnanharjoittaja päästöihin kohdistuvien luparajojen pitämistä ennallaan. Lupamääräyksessä 3 on jäteveden COD Cr -päästörajaksi asetettu 250 kg/kk ja lupamääräyksessä 8 suurimmaksi sallituksi ilmaan johdettavaksi VOC-päästöksi 7 t/a. Ashland Finland Oy on osallistunut Porvoon edustan merialueen ja Porvoon edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailun

22 22 vuosittaisesta raportista käy ilmi, että Kilpilahden teollisuusalueen jätevesien vaikutusta merialueeseen ei ole ollut todettavissa ja alueen tilaan vaikuttivat merkittävimmin jokien kautta tullut keväinen kuormitus ja runsaiden sateiden aiheuttama jokivesien mukanaan tuoma kuormitus sekä ajoittainen sinilevän kulkeutuminen ulkomereltä tutkimusalueelle. Pohjaeläimistön tilaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että tilan heikentyminen ei ole ollut pelkästään paikallista, vaan osaksi laaja-alaisempaa koko Itämeren pohja-alueiden tilan kehittymistä heijastavaa. Kilpilahden teollisuusalueen kuormittavuuden osuus on tarkkailun mukaan maksimissaan prosentin luokkaa. Ashland Finland Oy:n jätevedet kuormittavat merta COD:n osalta. Ashlandin päästöt ovat noin 0,14 % Kilpilahden alueen koko COD-päästöstä. Toiminnanharjoittajan mukaan tästä voidaan päätellä, että Ashland Finland Oy:n nykyinen jätevesien vaikutus Porvoon edustan meriveden tilaan on merkityksetön. Ottaen huomioon viime vuosina edelleen vähentyneen kuormituksen, toiminnanharjoittaja ehdottaa, että tarkkailun osallistumisvelvoite poistetaan. Nykyisen kaltaisen tarkkailuvelvoitteen asettaminen laitokselle, jonka COD-kuormitus on vähäinen, ei ole tavanomaista eikä perusteltua. Vuonna 1998 tehdyn melukartoituksen perusteella toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä melukohteita. Ashland Finland Oy osallistuu ympäristömelun tarkkailuohjelmaan yhdessä alueen muiden laitoksien kanssa. Melun vaikutusten arviointiraportin (yhteenveto vuosilta ) mukaan Ashland Finlandin vaikutuspiirissä olevalla mittauspisteellä 11 melu on jäänyt tarkastelujaksolla alle ohjearvon (päivällä 55 db ja yöllä 50 db). Mittauspisteessä 22 havaittiin yöaikaan ohjearvon ylittävää melua. Kohteessa on vapaa-ajan asunto. Mittaustuloksiin vaikuttaa merkittävimmin sääolosuhteet. Lisäksi mittauspiste 22 kuuluu myös Borealis Polymers Oy:n vaikutusalueeseen. Toiminnanharjoittaja arvioi toiminnassa syntyvän melun olevan vähäistä ja ehdottaa, että meluntarkkailuvelvoite poistetaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , ja Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä laitoskäynti on tehty Neuvottelussa toiminnanharjoittaja tarkensi hakemuksessa esitettyjä tietoja. Laitoskäynnistä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.

23 23 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla, Porvoon kaupungin ilmoitustaululla ja Sipoon kunnan ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on ilmoitettu suomeksi Uusimaa -nimisessä lehdessä ja ruotsiksi Borgåbladet -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalouspalvelut-ryhmältä, Porvoon kaupungilta, Sipoon kunnalta, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Toiminta on ollut ympäristöluvan lupaehtojen mukaista. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että laitokselta mereen johdettu kuormitus on pidettävä mahdollisimman pienenä ja jätevesien kemialliselle hapenkulutukselle annettu raja-arvo on mahdollista alentaa lähemmäs jo saavutettua tasoa. Raja-arvo olisi tarkoituksenmukaista antaa enimmäispitoisuusraja-arvona (mg/l) neljännesvuosikeskiarvoksi tai vuosikeskiarvoksi laskettuna, vaikka analyysitiheys säilyisikin nykyisellään. Uusia raja-arvoja asetettaessa on otettava huomioon myös paras käyttökelpoinen tekniikka. Kaikissa mittaus- ja tarkkailuraporteissa on lupaehtojen toteutumisen ja käytettyjen mittausmenetelmien ja niiden mittausepävarmuuksien lisäksi esitettävä myös arvio tulosten edustavuudesta laitoksen normaalitoiminta huomioon ottaen. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että varastotilojen muutos on syytä huomioida jo vireillä olevassa lupahakemuksessa, jota on täydennettävä varastotilojen laajennusta koskevilla tiedoilla. Kemikaalien käytön turvallisuuskysymykset on otettava huomioon kaikkien tehtaalla käytettävien kemikaalien vastaanoton, varastoinnin ja käytön yhteydessä. Kemikaalien purku- ja varastointipaikat on rakennettava kyseisiä kemikaaleja kestäviksi niin, että kemikaalien pääsy ympäristöön estyy myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Kemikaalien purku-, varastointi- ja käyttöpaikkojen viemärikaivot on voitava sulkea. Mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostuvat kemikaaleja sisältävät sammutusvedet on käsiteltävä ja johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.