Päätös. Etelä-Suomi Nro 208/2012/1 Dnro ESAVI/229/04.08/2010

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 208/2012/1 Dnro ESAVI/229/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n Borstar-koetehtaan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 503, lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, Porvoo. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL Porvoo Yritys- ja yhteisötunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n Borstar-koetehdas sijaitsee Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueella. Toiminta sijoittuu Borealis Polymers Oy:n omistamalle kiinteistölle Muovitehdas I Toimialatunnus: (TOL 2008) HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 4 a), 5 a) ja 6 a) mukaan. Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden Borstar-koetehdasta koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 503, toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 4 e). MERKINTÖJÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Borealis Polymers Oy:n Borstar-koetehdasta koskevan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen (ESAVI/229/04.08/2010) kanssa on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ollut käsiteltävinä samanaikaisesti ympäristöluvan tarkistamishakemukset, jotka koskevat Borealis Polymers Oy:n LDPEtuotantoa (ESAVI/230/04.08/2010), PE2-tuotantoa (ESAVI/231/04.08/ 2010) ja polypropeenituotantoa (ESAVI/232/04.08/2010) sekä Ashland Finland Oy:n polyesterituotantoa (ESAVI/182/04.08/2010). MUUT VIREILLA OLEVAT ASIAT Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on siirtänyt päivätyllä kirjeellä seuraavat asiat Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi: Borealis Polymers Oy:n LDPE- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan selvitys soihdun aiheuttaman melun vähentämisestä ( ). Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan pohjavesitarkkailun kehittämistä koskeva lausunto (Ramboll Finland Oy, ). Borealis Polymers Oy:n suunnitelmaselostus mittauskaivolle tulevien jätevesien näytteenoton ja vuotojen kannalta riittävän viipymän varmistamiseksi jätevesien johtaminen jätevesialtaan kautta merivesialtaaseen (Pöyry Environment Oy, ). Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan ja Ashland Finland Oy:n muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus (Pöyry, ).

3 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös No YS 503, joka koskee Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden Borstarkoetehdasta. Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös nro 05/0426/3 edellä mainitusta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama vesilain (264/1961) mukainen päätös nro 30/2006/2 Neste Oil Oyj:lle, joka koskee veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitoksille. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt päivätyllä kirjeellä No YS 599 Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden jätevesien tarkkailuohjelman muutoksen. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (päivätty ). Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksytty tarkkailuohjelmaan tarkennuksia ja muutoksia , ja päivätyillä kirjeillä. Tällä hetkellä Porvoon edustan merialuetta tarkkaillaan päivätyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille , Ramboll Finland Oy). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt toiminnalle useita lupia. Lista myönnetyistä luvista (tilanne ) on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Ympäristövahinkovakuutus Ympäristövahinkovakuutus nro , Pohjola. Kaavoitustilanne Asemakaava Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Se on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava). Borealis Polymers Oy:n toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

4 4 Osayleiskaava Sköldvikin asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen vuonna 1988 vahvistettu ja vuonna 1989 lainvoiman saanut Sköldvikin osayleiskaava. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Kilpilahden osayleiskaava on vahvistettu 1988 ja päätös sai lainvoiman Osayleiskaavan osittainen kumoaminen uuden tien vuoksi sai lainvoiman Muuttuneiden liikennejärjestelyjen, Kilpilahdentien yleisja tiesuunnitelman sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi koko Sköldvikin osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen kattavassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jalostamon satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Maakuntakaavassa on Kilpilahden uuden tieyhteyden läheisyyteen osoitettu laajoja aluevarauksia teollisuutta, työpaikkoja, kiviainesten ottoa, yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteen käsittelyä varten. Kilpilahden teollisuusalueen ympärille on merkitty vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä Seveso II -direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke (sev 1). Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Samoin teollisuusalueen ympärille on merkitty Kilpilahden suojavyöhykkeet 2 (sv2) ja 1 (sv1). Merkinnöillä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia ympäröivät ulompi (sv2) ja sisempi (sv1) suojavyöhyke. Suojavyöhykkeillä rajoitetaan alueen maankäyttöä. Uusi maakuntakaava korvasi vuosina vahvistetut viisi seutukaavaa ja vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella noin 11 km:n etäisyydellä Porvoon kaupungin keskustasta. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Nybyn kylän asutukseen ja maanviljelyspeltoihin, idässä Svartbäckin selän merialueeseen, etelässä Svartbäckin kylään ja lännessä Fågelmossenin suoalueisiin. Kilpilahden teollisuusalueesta on pääosa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja satama) käy-

5 5 tössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden lisäksi muita kemian alan yrityksiä, kuten Neste Renewable Fuels Oy:n biodiesellaitokset, StyroChem Finland Oy:n (polystyreeni), Ashland Finland Oy:n (polyesterihartsi), M-I Finland Oy:n (FIA-tehdas), Oy AGA Ab:n (hiilidioksidin talteenotto, ilmakaasu ja maakaasun nesteytys), Oy Innogas Ab:n (nestekaasun täyttö) ja Fingrid Oyj:n (kaasuturbiinivoimalaitos) tuotantolaitokset. Borstar-koetehtaan ohjaamo sijaitsee samassa rakennuksessa polypropeenituotannon kanssa. Borstar-koetehtaan välittöminä naapureina ovat polypropeenilaitos, LDPE-laitos ja Ashland Finland Oy:n polyesterituotanto. Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon ja Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden välinen putkisilta kulkee Borstar-koetehtaan pohjoispuolella prosessialueen ja ohjaamon välittömässä läheisyydessä. Laitoksen itäpuolella kulkee Svartbäckin kylään johtava tie. Kahden kilometrin säteellä Borealiksen muovitehtaista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 600 metriä muovitehtaiden alueesta etelään. Nybyn kylä (noin 50 asukasta) ja Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta pohjoiseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varressa, noin kahden kilometrin päässä muovitehtaista. Kulloon koulu ja sen yhteydessä toiminut päiväkoti muuttivat vuoden 2009 alusta lukien Kulloon uuteen sivistyskeskukseen noin kuuden kilometrin päähän muovitehtaista. Edellisessä lupahakemuksessa mainittu Fortumin asuinalue on purettu. Pinta- ja pohjavesi sekä maaperä Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueen geologinen rakenne muodostuu vuorottelevista avokallioista ja suopainanteista. Alue ei ole tärkeää pohjavesialuetta. Geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Geohydrologisen tutkimuksen mukaan pohjaveden virtaus suuntautuu raja-tuille alueille, ns. pohjaveden virtauskanaviin ja ovat siten hallittavissa. Pohjavesien virtaussuunta tehdasalueilta on mereen. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja -puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama-alueelle. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2007 ( Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, ). Val-

6 6 ko- ja voiteluöljyputkirikkoalueella, LDPE:n yksikköjen A C alueilla ja niiden eteläpuolella SLOP-pumppaamon ja VAC-tislaamon alueella sekä purettujen EDC-säiliöiden alueella todettiin ylemmän ohjearvon (VNA 214/2007) ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. EDC-säiliöiden eteläpuolella todettiin korkeita ftalaattipitoisuuksia. Lisäksi todettiin selvästi kohonneita haittaainepitoisuuksia huokoskaasuissa isododekaanivuotoalueella sekä jätevesialtaiden lähialueilla, vaikka näillä alueilla maaperässä ei todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Myös useilla muilla alueilla todettiin jäämiä ja pienempiä haitta-ainepitoisuuksia. Havaitut haitta-aineet ovat suureksi osaksi hiilivetyjä, jotka näkyvät öljyanalyysissä. Kloorautuneita haihtuvia yhdisteitä todettiin vain pieniä pitoisuuksia. Suuria ftalaattipitoisuuksia ja metallipitoisuuksia havaittiin vain paikoitellen. Ramboll Finland Oy:n esittämän arvion ( Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden maaperän terveys- ja ympäristöriskien arviointi, Ramboll Finland Oy, ) mukaan välitöntä kunnostustarvetta alueella ei ole. Ramboll Finland Oy:n tekemän riskiarvion mukaan maaperässä olevilla haitta-aineilla ei ole olemassa merkittävää kulkeutumisriskiä luvulla toimineen VCM-tehtaan maaperävuotojen seurauksena kahden valuma-alueen pohjavesissä havaitaan kohonneita pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä, jotka ovat pääasiassa 1,2-dikloorietaania. Ilmanlaatu Vuonna 2011 mitatut ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet alittivat Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon mittausverkoston kaikilla mittausasemilla valtioneuvoston ilmanlaadusta säätämät raja- (VNA 38/2011) ja ohjearvot (VNp 480/1996). Riemarin ja Mustijoen mittausasemilla mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alhaisempia kuin vuosina mitatut pitoisuudet. Vuonna 2011 Mustijoen asemalla mitatut typenoksidipitoisuudet alittivat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot selvästi. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina mitatut pitoisuudet. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli vuonna 2011 keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 38/2011) annettu tavoitearvo ylittyi heinäkuussa Mustijoen mittausasemalla kolmasti. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan yleensä Etelä-Suomessa usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Kilpilahden teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt ilmaan olivat alueen yhtiöiden vuoden 2011 päästöraporttien mukaan noin tonnia, typen oksidien päästöt noin tonnia ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt noin tonnia. Laskelmissa ja arvioissa ovat mukana ainoastaan kiinteät päästölähteet, ei liikenteen aiheuttamat päästöt. Rikkidioksidi-

7 7 Suojelualueet päästö oli samaa luokkaa kuin vuosina Typen oksidien päästöt olivat samaa tasoa kuin vuosina VOC-päästöt olivat samaa luokkaa kuin vuosina mutta alhaisemmat kuin vuonna Fågelmossenin Natura ohjelmaan kuuluva rauhoitettu (YSA ) suoalue alkaa Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen länsipuoliselta rajalta. Natura-alue Boxin suot (FI ) käsittää Fågelmossenin lisäksi Vaxesmossenin (Sundsmanmossen) ja Stormossenin suot. Alueella on tavattu useita valtakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja. Klobbuddenin luonnonsuojelualue (ULH ) sijaitsee noin kolme kilometriä muovitehtaista itä-kaakkoon. Yksittäisiä suojelukohteita on lisäksi Illvardenin saaressa sekä öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut. Veden laadun muutokset Svartbäckinselän tuotantotaso on pysynyt entisellään, mutta lievä fosforipitoisuuden nousu ennakoi rehevöitymistä. Klorofylli-a:n pitoisuus on lievästi noussut viime vuosikymmenellä. Typen pitoisuus on nykyisin noin 500 g/l ja fosforin 35 g/l. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Svartbäckinselkä on yhteisrajoitteinen, mutta alue on Porvoon merialueista lähimpänä typpirajoitteisuutta. N/P-suhdeluku oli 1980-luvun alussa noin 14, kun se nykyisin on Svartbäckin pohjaeläintiheydet ovat laskeneet 1980-luvulta lähtien ja pohjaeläimistön tila on heikko varsinkin ulommilla syvännepaikoilla. Pohjasedimentin öljypitoisuudet ovat olleet korkeita Svartbäckinselän keskiosissa ja alhaisin alueen eteläosan sedimenttinäytteissä. Svartbäckinselkä on tärkeä silakan poikasten kasvualue ja merkittävä ammattikalastusalue. Suomenlahdelle 1970-luvulla tulleiden suolapulssien vaikutus toi Turskan alueen kalasaaliiseen. Tolkkisten länsipuolella, Svatrbäckinselän pohjukassa pohjaeläinbiomassat ja lajisto ovat viime vuosikymmenen aikana vakiintuneet, vaikka likaantuneisuus leimaa aluetta. Valkokatkaa on viimeksi tavattu alueella vuonna Öljysataman ja merivesitunnelin alueiden pohjaeläimistö on Tolkkisten aluetta häiriintyneempi. Näillä alueilla on sedimentistä todettu kohonneita öljypitoisuuksia ja dioktyyliftalaattia (DOP). Vinyylikloridin tuotannosta aiheutunut sedimenttien pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle Svartbäckinselällä. Merivesitunnelin alueelta todettiin vuoden 1983 tutkimuksissa pah-yhdisteisiin kuuluvaa fenantreenia. Viimeisimmät vuoden 2007 sedimenttien dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat alhaisia. Pitoisuudet täyttivät ruoppausmassojen meriläjitykselle annetut kriteerit. Alueelta pyydetyistä kaloista ja siellä sumputetuista simpukoista on todettu kloorifenoleita ja haihtuvia hiilivetyjä. Hartsihappoja on todettu sumputetuissa kaloissa Kartanonlahden ja öljysataman alueella luvulla tutki-

8 8 tuista kaloista ja liejusimpukoista todettiin dioksiinia ja furaania jopa siinä määrin, etteivät tutkitut kampelat olisi kelvanneet myyntiin. Kaiken kaikkiaan vesiympäristölle haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pieniä ja pitoisuudet laskemaan päin niin sedimenteissä kuin eliöissäkin. Mereen Sköldvikin edustalle johdetun lämpökuorman vaikutusta veden laatuun ei ole ollut havaittavissa luvulla purkutunnelin alue pysyi sulana ja lämpötila kohosi noin kahdella asteella 4-5 metrin paksuisessa vesikerroksessa 15 metrin syvyydessä talviaikana. Kalvön itäpuolen syvänteessä on viime vuosina todettu hapen vajausta. Melu Kilpilahdessa petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden melulähteet ovat pääosin jatkuvasti käynnissä. Syntyvä melu on yleensä tasaista ympäri vuorokauden ja laajakaistaista. Jatkuvasti toimivien kiinteiden laitteiden lisäksi melua synnyttävät säiliöauto- ja junaliikenne, satamassa purkavat laivat sekä turvasoihdut. Näistä turvasoihdut aiheuttavat poikkeustilanteissa melutason selvää nousua ja meluvyöhykkeen kasvua. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kilpilahden alueelle on rakennettu uusi tieyhteys maanteiden 170 (Helsingintie) ja 148 (Nesteentie) välille noin kuuden kilometrin matkalle. Uusi tie ohittaa Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolelta yhtyen maantiehen 148 Kulloon entisen koulun eteläpuolelta. Merkittävimmät yksityistiejärjestelyt ovat Borealiksen uusi tieyhteys Y4 ja yhteys Y6 Borealikselta Spjutsundintielle (maantie 1534). Borealiksen yhteys tulee toimimaan teollisuusalueen toisena pääsuuntana ja palvelee suurta osaa lännestä tulevaa liikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnan yleiskuvaus Borealis Polymers Oy hakee Borstar-koetehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 503, ) lupamääräysten tarkistamista. Toiminnassa ei ole tapahtunut luvan myöntämisen jälkeen merkittäviä muutoksia. Borstar-koetehdas on Borealis Polymers Oy:n omiin tuotantoteknologioihin perustuva koemittakaavainen polymerointilaitos, jossa voidaan valmistaa polyeteeniä ja polypropeenia kahdella erillisellä tuotantolinjalla. Tyypillinen tuotantonopeus linjaa kohti on kg/h. Teoreettinen vuosikapasiteetti on noin tonnia. Lisäksi tuotannossa syntyy ns. off-spec muovimateriaalia lähinnä laadunvaihtojen yhteydessä. Tämä materiaali on toimitettu raaka-aineeksi Ravago Distribution Center N.V.:lle Belgiaan ja Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Jatkossa kaikki syntyvä off-spec muovimateriaali toimitetaan Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Borstar-koetehtaalla synty-

9 9 vän PE-scrapin määrää ei erikseen seurata, koska syntyvät sivutuotteet varastoidaan polypropeeni- ja PE2-tuotannon kanssa samoille lavoille. Koetehtaalla testataan erilaisia katalyyttejä, kehitetään polymerointiprosessia sekä polypropeeni- ja polyeteenituotteita. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintalukuja vuodelta Tuotantopäivät 329 Käyntiaika (h/a) Käyntiaste (%) 90 Henkilökunta (kpl) 35 Tuotanto (t/a) polypropeeni 401 polyeteeni 417 Polyeteeniä valmistettaessa on prosessin pääraaka-aineena eteeni, komonomeerina 1-buteeni, 1-hekseeni tai 1-okteeni ja väliaineena nestemäinen propaani tai isobutaani. Polypropeenin valmistuksessa käytetään pääraaka-aineena propeenia ja komonomeerina pääasiassa eteeniä. Lisäksi reaktoreihin syötetään pieniä määriä Ziegler-Natta- tai metalloseenityyppistä katalyyttiä, pentaaniin laimennettua alumiinialkyyliä (kokatalyyttiä), vettä ja lisäaineena esimerkiksi staattista sähköä vähentäviä aineita. Lisäksi polypropeeniprosessissa käytetään pentaanilla laimennettua donoria. Polyeteenin ja polypropeenin tuotantolinjat voidaan jakaa seuraaviin osiin: raaka-aineen syöttö ja puhdistus, polymerointi ja jälkikäsittely. Molemmat tuotantolinjat ovat täysin automatisoituja jatkuvatoimisia prosesseja. Raaka-aineiden syöttö ja puhdistus Matalapaineinen eteeni puhdistetaan johtamalla se puhdistusmassoilla täytettyjen kolonnien läpi, jonka jälkeen se paineistetaan ja syötetään reaktoreihin. Propeeni puhdistetaan johtamalla se puhdistusmassoilla täytettyjen kolonnien läpi ja pumpataan reaktoreihin. Ennen syöttämistä käyttökohteisiin propaani johdetaan puhdistusmassoilla täytettyjen kolonnien läpi ja kevyet komponentit stripataan ja johdetaan soihtujärjestelmään. Isobutaani syötetään saman järjestelmän läpi kuin propaani. 1-buteeni ja 1-hekseeni voidaan kuivata kuivausmassakolonneissa. Polymerointi Polyeteenilinjan (A-linjan) polymerointiosa koostuu kolmesta reaktorista: esipolymerointi, loop-reaktori ja kaasufaasireaktori. Esipolymerointi ja loopreaktorissa polymerointi tapahtuu nesteessä. Reaktio-olosuhteet ovat tavallisesti seuraavat: lämpötila C ja paine bar. Loopreaktorista reaktioseos otetaan ulos jaksottaisesti ja johdetaan flashsäiliöön, missä paine laskee ja hiilivedyt erotetaan polymeeristä soihtuun. Flash-säiliöstä polymeeri syötetään edelleen kaasufaasireaktoriin tai kui-

10 10 Soihtujärjestelmä vaukseen. Kaasufaasireaktorissa polymerointi tapahtuu leijupedissä o C:n lämpötilassa ja bar:n paineessa. Kaasufaasireaktorista otetaan polymeeri ulos jaksottaisesti ja johdetaan paineenpoistoon ja edelleen kuivauksen kautta jälkikäsittelyyn. Polypropeenilinjan (B-linjan) polymerointiosa koostuu neljästä reaktorista: esipolymerointi, loop-reaktori ja kahdesta kaasufaasireaktorista. Esipolymerointireaktorissa polymerointi tapahtuu nesteessä. Reaktio-olosuhteet ovat tavallisesti seuraavat: lämpötila C ja paine bar. Reaktioseos johdetaan jatkuvatoimisesti loop-reaktoriin. Loop-reaktorissa polymerointi tapahtuu nesteessä. Reaktio-olosuhteet ovat tavallisesti seuraavat: lämpötila C ja paine bar. Loop-reaktorista reaktioseos otetaan ulos jaksottaisesti ja johdetaan edelleen ensimmäiseen kaasufaasireaktoriin tai kuivaukseen. Ensimmäisessä kaasufaasireaktorissa polymerointi tapahtuu leijupedissä C:n lämpötilassa ja bar:n paineessa. Kaasufaasireaktorista otetaan polymeeri ulos jaksottaisesti ja johdetaan paineenpoistoon ja edelleen kuivauksen kautta jälkikäsittelyyn tai toiseen kaasufaasireaktoriin. Toisessa kaasufaasireaktorissa polymerointi tapahtuu leijupedissä C:n lämpötilassa ja bar:n paineessa. Kaasufaasireaktorista otetaan polymeeri ulos jaksottaisesti ja johdetaan paineenpoistoon ja edelleen kuivauksen kautta jälkikäsittelyyn. Jälkikäsittely Kuivauksesta polymeerijauhe siirretään pneumaattisesti siiloihin. Siiloista polymeeri pudotetaan sekoittimeen ja lisäaineistetaan panosluonteisesti. Lisäaineistettu pulveri pelletoidaan ekstruuderissa. Kummallakin tuotantolinjalla on omat siilonsa, sekoitussäiliönsä ja ekstruuderinsa. Ekstrudoinnin jälkeen pelletit pakataan säkkeihin tai oktabiineihin ja siirretään varastoon. Käyttöhyödykkeet Borstar-koetehdas on liitetty alueen käyttöhyödykejärjestelmään (jäähdytysvesi, käyttövesi, palovesi, höyry, typpi, instrumentti-ilma ja paineilma). Borstar-koetehtaan kaikki ulospuhallukset johdetaan PP:n ja LDPE:n kanssa yhteiseen soihtuun. Soihtujärjestelmään kerätään keskitetysti kaikki hiilivetyjä sisältävät kaasuvirrat, kuten hiilivetysäiliöiden, hiilivetyjä käsittelevien laitteistojen ja putkistojen varoventtiilien vuotokaasut. Käytössä olevan mastosoihdun suurin soihdutusteho on 200 t/h. Suurta soihdutustehoa tarvitaan esimerkiksi hätäalasajotilanteessa tai varoventtiilin lauetessa. Soihdutettavat kaasut kerätään kokoojalinjaan. Kaasut johdetaan pisaranerotus- eli soihdutussäiliöön. Soihdussa palaa aina pilot-liekki (3 poltinta), jota ylläpidetään propaanivarastosäiliöstä tulevan propaanin avulla. Varajärjestelmänä on pullopropaani.

11 11 Vesienhallintajärjestelmä Borealis Polymers Oy ja Ashland Finland Oy ovat toimittaneet yhteisen suunnitelman vesienhallintajärjestelmän kehittämisestä ( Muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus, Pöyry, ) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Borealis Polymers Oy on lisäksi toimittanut suunnitelman jätevesijärjestelmien muutoksista (Pöyry Environment Oy, ) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Nykytilanteen yleiskuvaus Polypropeenin öljystä puhdistetut prosessivedet, Borstar-koetehtaan jälkikäsittelyn jätevedet, ylijäämälauhteet, polypropeenin ja säiliöalueiden sadevedet sekä pohjavesistripperissä puhdistettu vesi johdetaan ilmastusportaiden kautta jätevesialtaaseen. Pohjavesikaivoista pumpattava vesi, jota ei puhdisteta, johdetaan jätevesialtaaseen. Viipymä altaassa on useita vuorokausia, jonka aikana osa jätevesiin joutuneesta hienojakoisesta kiintoaineesta sedimentoituu ja osa kevyistä hiilivedyistä haihtuu. Jätevesialtaasta vedet johdetaan määrämittauksen ja näytteenoton jälkeen merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Vesimäärä on m 3 /a. LDPE-laitoksen ja Borstar-koetehtaan prosessivedet johdetaan öljynerotusaltaaseen (API) ja siitä mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Pääkytkinlaitoksen, käyttöhyödykealueen ja LDPE-laitoksen sadevedet ja pesuvedet sekä muovitehtaiden vesilaitoksen liete ( m 3 /a) johdetaan mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Mittauskaivossa on määrämittaus, harjavälppä ja automaattinen näytteenotto. Vesimäärä on m 3 /a. Tuotevarastoalueen sadevedet, sekoitelaitosten sade- ja prosessivedet sekä säiliöautopesuaseman pesuvedet johdetaan sadevesiviemäristöä pitkin sadevesialtaaseen. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdetaan kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoalueen sadevesiviemäriin. Sadevesialtaassa painavimmat partikkelit painuvat pohjaan. Kelluvan aineksen pääsy pumppaamoon estetään vesirajassa olevalla levyseinällä ja sen takana olevalla harjavälpällä. Sadevesialtaasta vedet pumpataan merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Purkuviemärissä on mittapatokaivo, missä mitataan sadevesialtaalta ja jätevesialtaalta johdettavien vesien yhteismäärä. Määrä on m 3 /a. Merivesitunneliin johdetaan vesiä mittauskaivon ja ajokuiluun asennetun purkuviemärin kautta m 3 /a. Suunnitelma toimenpiteistä Toimitetussa suunnitelmassa on esitetty seuraavia toimenpiteitä. Muovitehtailla otettaisiin käyttöön tasausaltaat 1 ja 2 sekä varoaltaat 1 ja 2. Tasausaltaan 1 tilavuus olisi m 3. Siihen johdettaisiin kaikki tällä hetkellä mittauskaivoon viemäröidyt vedet, polypropeenituotannon prosessivedet

12 12 öljynerotuksen kautta ja salaojavedet, tasausaltaan 2 vedet sekä varoaltaiden puhtaat vedet. Tasausaltaassa 1 kiintoaine erottuisi pohjalle. Vedet johdettaisiin välppäämön (kiintoaineen poisto) kautta merivesitunneliin. Tasausaltaaseen 2 johdettaisiin LDPE-tuotannon prosessi- ja sadevedet, käyttöhyödykealueen ja tuotevarastoalueen sadevedet, osa Pekeman kaatopaikan suotovesistä sekä säiliöautopesuaseman vedet sadevesiviemäristöä pitkin. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdettaisiin kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoaltaan sadevesiviemäriin. Tasausaltaan 2 vesitilavuus olisi noin m 3. Varoaltaaseen 1 johdettaisiin tasausaltaaseen 1 normaalisti johdettavia vesiä prosessihäiriötilanteissa, polyesterituotannon viemärivedet palonsammutustilanteissa ja polyesterintuotannon biologisen puhdistamonkapasiteetin ylittävät virtaamahuiput. Varoaltaaseen 2 johdettaisiin tasausaltaaseen 2 normaalisti johdettavia vesiä silloin, kun altaaseen johtavan viemäriverkoston alueella on palonsammutustilanne tai prosessihäiriötilanteissa. Varoaltaan 1 vesitilavuus olisi m 3 ja varoaltaan 2 vesitilavuudeksi on suunniteltu m 3. Suunnitelman toteuttaminen Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut , että Borealiksen muovitehtaitten mittauskaivon yhteys merivesitunneliin suljetaan ja vedet johdetaan flotaatioaltaalle muovipölyn/pellettien erotusta varten. Tälle altaalle tuodaan myös polypropeenituotannon prosessi- ja sadevedet. Flotaatioaltaalta vesi pumpataan maa-altaalle (jätevesiallas), josta se lasketaan merivesitunneliin. Samalla polypropeenin blendereiden pesuvesille rakennetaan erillinen muovipölyn erotussäiliö ennen flotaatioallasta. Mittauskaivon ja flotaatioaltaan välille rakennetaan maan alle nk. tasausallas, jonka muodostaa DN1200 putki. Tasausaltaan tarkoitus on tasoittaa äkillisiä vesimääriä esimerkiksi rankkasateen aikana, jottei flotaatioaltaan toiminta häiriinny. Tämän hankkeen toteutus aloitettiin elokuussa 2011 ja muutos kokonaisuudessaan otetaan käyttöön kesällä Neste Oil Oyj:n omistaman ja operoiman muovitehtaiden vesilaitokselta peräisin olevan jätevesilietteen erottamista Borealiksen muovitehtaiden jätevirroista tehdään omana operaationa. Hankkeesta vastaa Neste Oil Oyj. Jätevesilietteet johdetaan omaa viemäriä pitkin merivesitunneliin kesästä 2012 alkaen. Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Eteeni tulee Borstar-koetehtaalle kaasuna putkilinjaa pitkin eteenilaitokselta tai PE2-tuotannosta. Propeeni tulee nestemäisenä putkilinjassa polypropeenitehtaalta varastosäiliöön. Propaani tulee nestemäisenä putkilinjaa pitkin Borealis Polymers Oy:n petrokemian aromaattiyksiköltä ja varastoidaan syöttösäiliöön. Propaania voidaan ottaa myös PE2:lta tai LDPE:n varastosäiliöstä. Isobutaani, 1-buteeni ja 1-hekseeni toimitetaan noin 10 tai 20 tonnin konteissa, joista aine siirretään syöttösäiliöihin. Kata-

13 13 lyytit toimitetaan omissa kuljetusastioissa typpipaineessa. Kokatalyyttinä käytetään yleensä noin 10 p-% alumiinialkyyliä pentaaniin laimennettuna. Vety saadaan vetykontista tai putkilinjasta polypropeenituotannosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksella varastoitavat ja käytettävät kemikaalit. Kauppanimi/ kemiallinen nimi R-lauseke Varoitusmerkinnät Varastoitava määrä Varastointitapa Käyttötarkoitus Käyttömäärä (t/a) Hiilimonoksidi R T, F+ (CO) 48/23 0,15 m 3 Kaasupullo Polymerointi R Katalyyttejä (titaanitetrakloridi) / T, F 67-52/53 0,05 t Tynnyrit Katalyytti 0,05 1-buteeni F+ R12 1,5 t Säiliö Monomeeri 144 Eteeni F+ R12 0 t Putkisto Monomeeri 575 Pentaani F+, Xn, N R /53 1 t Kontti, säiliö Väliaine 7 Propaani F+ R12 3,5 t Säiliö Väliaine 769 Propeeni F+ R12 1,5 t Säiliö Raaka-aine Trietyylialumiini + R F+, C, N pentaani 67-51/53 1,5 t Kontti, säiliö Kokatalyytti 4 Vety F+ R12 0 t Putkisto Säätöaine 3 1-hekseeni F, Xn, N R /53 7 t Kontti, säiliö Monomeeri 13 1-okteeni F, Xn, N R /53 3 t Säiliö Monomeeri 2 Disyklopentyylidimetoksisillaani 50/53 R N, Xi 0,18 t Tynnyri Polymerointi 0,06 Natronlipeä, kiinteä C R35 0,15 Tynnyri ph-säätö 0,15 Raakaveden otto ja käyttö Muovitehtaiden tarvitsema prosessivesi johdetaan Neste Oil Oyj:n niin sanotusta Muovitehtaiden vesilaitoksesta, joka sijaitsee Hackalandetin tekojärven rannalla. Vesilaitoksen omistaa Neste Oil Oyj, joka ostaa raakaveden Mustijoen Vesilaitos Oy:ltä. Syksystä 2004 lähtien juomavesilinjat ja prosessivesilinjat on erotettu toisistaan. Juomavesi tulee alueelle Porvoon kaupungin vesiverkostoa pitkin. Juomavesilinjoja on vedetty vain ohjaamoihin, toimistoihin sekä joihinkin erityiskohteisiin muovitehtaiden alueella. Toiminnanharjoittaja on arvioinut Borstar-koetehtaalla vuonna 2011 käytetyn prosessiveden määräksi m 3 ja talousveden määräksi m 3. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan mittauskaivoon. Sieltä vedet johdetaan flotaation kautta jätevesialtaaseen ja edelleen merivesitunneliin. Aikaisempi suora yhteys mittauskaivosta merivesitunneliin on suljettu. Mittauskaivoon, kuten myös sadevesialtaalle, tulee useiden laitoksien vesiä, joten Borstar-koetehtaan jätevesikuormitusta ei pystytä erikseen mittaa-

14 14 maan tai laskemaan. Borstar-koetehtaan jätevesikuormitus on siten osa muovitehtaiden jätevesikuormitusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Borealiksen muovitehtaiden päästöt vesistöön vuosina (VAHTIjärjestelmä ja vuoden 2011 jätevesien tarkkailutulokset) BOD 7ATU (kg/a) COD Cr (kg/a) Kiintoaine (kg/a) Kokonaisfosfori (kg/a) Hiilivedyt (kg/a) Jätevesimäärä (m³/a) Vuonna 2011 mereen johdettavien hiilivetyjen päästömäärä on vaihdellut kuukaudessa välillä 8,3 26,2 kg. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on mereen johdettaville hiilivedyille asetettu päästöraja-arvoksi enintään 200 kg kuukaudessa (Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat ja Borstarkoetehdas sekä Dynea Chemicals Oy:n PVC-laitos). Muovitehtaiden alueen saniteettivedet käsitellään muovitehtaiden saniteettijätevesien biologisessa puhdistamossa. Toiminta on käsitelty LDPEtuotannon nyt annetussa ympäristöluvassa. Sadevedet ja jälkikäsittelyn jätevedet johdetaan polypropeenituotannon alueella olevan erotuskaivon kautta sadevesijärjestelmään. Borstar-koetehtaan jäähdytysvesien lämpökuormitus mereen on erittäin pieni verrattuna muovitehtaiden alueen muuhun kuormitukseen ja täysin merkityksetön koko Kilpilahden alueen kokonaiskuormitukseen verrattuna. Toiminnanharjoittaja on arvioinut Borstar-koetehtaalla vuonna 2011 käytetyn jäähdytysveden määräksi m 3. Päästöt ilmaan Borstar-koetehtaan VOC-päästöt olivat vuonna 2010 noin 50 tonnia vuodessa. Määrän arvioidaan pysyvän jatkossa ennallaan. Pääkomponentit ovat eteeni, propaani ja propeeni. Muitakin hiilivetyjä saattaa esiintyä tuotantolaaduista riippuen. Pääkomponentit eivät ole erityisen haitallisia ympäristölle tai terveydelle. VOC-päästöt ovat hajapäästöjä, eli vuotoja lukuisista venttiileistä, pumpuista, kompressoreista ja putkiliitoksista. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteenlaskettu VOC-päästö vuonna 2010 oli 335 tonnia. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on asetettu Borstarkoetehtaan VOC-päästölle päästörajaksi 80 t/a ja Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteenlasketulle VOC-päästölle 400 t/a. Typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä syntyy soihdutuksissa, joten päästöjä ei voida suoraan mitata, vaan ne arvioidaan laskennallisesti käyttäen päästökertoimia, soihtukaasujen lämpöarvoja sekä kirjattuja soihdutusmääriä. Vuonna 2011 soihdussa poltettiin Borstar-koetehtaalla syntyneitä kaasuja

15 15 yhteensä tonnia. Toiminnanharjoittaja arvioi jatkossa soihdussa poltettavan kaasua noin t/a. Borstar-koetehtaalta pääsee ilmaan polymeeripölyä, mutta se määrää ei pystytä luotettavasti mittaamaan. Pölypäästöt ovat vähäisiä ja tulevat ulkoilmaan niin alhaalta, että pöly aiheuttaa vain vähäistä esteettistä haittaa prosessi- ja tehdasalueella. Seuraavassa taulukossa on esitetty Borstar-koetehtaan päästöt vuosina (VAHTI-järjestelmä) sekä toiminnanharjoittajan esittämä arvio päästöstä tulevaisuudessa Arvio Haihtuvat hiilivedyt (NMVOC, t/a) Hiilidioksidi (CO 2, t/a) Typenoksidit (NO x, t/a) 2,65 3,09 2,66 2,82 2,8 Hajupäästöt ovat vähentyneet VOC-päästöjen paremman hallinnan (kiristyskierrokset, laiteuudistukset) tuloksena. VOC-päästöjen määrittäminen laskennallisesti Borealis Polymers Oy on toimittanut selvityksen muovitehtaiden laskennallisista päästöistä ( Polyolefiinilaitosten VOC-päästöjen laskennallinen määrittäminen ). Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa. Työn suoritus Työ tehtiin käymällä prosessi PI-kuvista läpi ja laskemalla prosessissa olevien vuotolähteiden määrät. Tarvittaessa käytettiin isometrikuvia. Jokaisella vuotolähteellä on oma päästökerroin, joka kerrottiin laitteiden määrällä. Edelleen kaikista virroista ja laitteista tulevat päästöt kerrottiin tarkasteltavien aineiden massaprosenteilla, jolloin saatiin laskettua ainekohtaiset päästömäärät. Laskuista jätettiin pois palkeelliset venttiilit ja hermeettiset pumput, joiden päästömäärä arvioitiin olemattomaksi. Myös jousitoimisten takaiskuventtiilien päästömäärä oletettiin nollaksi. Tulokset Laskennoissa saatiin Borstar-koetehtaan VOC-vuosipäästöt noin kymmenen tonnia. Suurimmat päästökomponentit ovat eteeni, propaani ja propeeni. Pentaanin päästöt ovat kemikaalin käyttömäärään verrattuna suuret. Suurimmat VOC-päästöjen aiheuttajat ovat varoventtiilit ja venttiilit ( 300 lbs). Varoventtiilit aiheuttavat 58 % päästöistä ja venttiilit reilun viidenneksen. Merkittävin pistemäinen päästölähde on pulverisiilot, joiden VOCpäästömääräksi on arvioitu 5 t/a.

16 16 Laskennallisten tulosten vertailu VOC-mittaustuloksiin Seuraavassa kuvassa on verrattu laskennallisesti saatuja tuloksia merkkikaasumittauksilla saatuihin tuloksiin. VOC-päästöjen vähentämissuunnitelma Borealis Polymers Oy on velvoitettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä numero 05/0427/3, tekemään teknillis-taloudellinen selvitys mahdollisuudesta vähentää VOC-päästöjä edelleen. Borealis Polymers Oy:n toimittamassa selvityksessä ( Teknillis-taloudellinen selvitys VOCpäästöjen vähentämisestä Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueella, ) todetaan mm. seuraavaa. Nykytilanne Laskennallisten VOC-päästöjen arvioinnissa selvisi hajapäästöjen jakautuminen lähteittäin. Merkittävin osa hajapäästöistä aiheutuu matalan paineluokan venttiileistä ( 300 lb). Kyseisen paineluokan venttiilien prosentuaalinen osuus laitosten hajapäästöistä oli: PE2-laitos 41 %, LDPE-laitos 58 %, PP-tuotanto 52 % ja Borstar-koetehdas 22 %. Yhteenlaskettu VOCpäästö matalan paineluokan venttiileistä muovitehtaan alueella on noin t/a. Merkittävimmiksi pistemäiseksi lähteeksi todettiin LDPEtuotannon tuotesiilot, joiden yhteenlaskettu VOC-päästö on noin 90 t/a. Muovitehtaiden alueella ei ole laitteistoja, joilla kyseisiä hönkiä voitaisiin käsitellä. VOC-päästöjen vähentämismahdollisuudet Vuonna 2008 Borealis tilasi selvityksen hönkienpolttouunista, joka käsittelisi LDPE-laitoksen, Borstar-koetehtaan ja PE2-laitoksen hönkiä. Projektissa oli tarkoitus liittää nykyään ilmaan vapautuvia VOC-päästölähteitä polttoon, mutta myös ohjata joitakin tällä hetkellä soihtuun johdettavista poistokaasuista tälle uudelle regeratiiviselle termiselle polttoyksikölle (Regenerative Thermal Oxidation, RTO). Näin saataisiin vähennettyä VOCpäästöjä ja parannettua energiatehokkuutta, koska polttoyksikkö tuottaisi

17 17 16 bar:n (g) höyryä. RTO-yksikkö käyttäisi tukipolttoaineena propaania, jota tarvittaisiin lähinnä käynnistyksessä. LDPE-yksikön syöttö uunille koostuisi kaasusta, joka sisältää pieniä määriä hiilivetyjä, pääosin eteeniä, joka vapautuu muovipelleteistä niiden valmistuksen jälkeen. Tyypillinen hiilivetypitoisuus on noin 700 ppm. Jos polttoyksikkö ei jostain syystä käy tai se ajautuu lukitustilaan turvallisuusriskin takia, ohjautuvat kaasut ilmakehään. PE2-laitoksen syöttö koostuisi kaasuista, jotka nykyään johdetaan PE2- laitoksen soihtuun poltettavaksi. RTO-yksikön häiriötilanteessa kaasut johdettaisiin automaattisesti PE2:n soihtuun. Borstar-koetehtaan syöttö koostuisi nykyään soihtuun johdettavista kaasuista, jotka ovat suuruudeltaan noin 200 kg/h, eli noin 145 t/a. RTOyksikön häiriötilanteessa virtaus ohjautuisi automaattisesti PP:n soihtuun. Kaikkien laitoksien syötöt joudutaan suodattamaan ennen RTO-yksikölle johtamista polymeeripölyn takia. Yksikkö on varustettava virtauksen tasaussäiliöllä, joka on varustettu varoventtiilillä. Paineen noustessa liian korkeaksi, kaasu purkautuu varoventtiilin kautta PP:n soihtuun. RTO-yksiköllä on tarkoitus tuottaa 16 bar:n höyryä. Syöttövetenä käytettäisiin lauhdetta tai tarvittaessa suolapoistettua vettä. Höyryn tuotanto olisi suurin piirtein yhtä suuri kuin muovitehtaiden kulutus, eli karkeasti noin t/a. Tällä hetkellä Kilpilahdessa on kuitenkin 16 bar:n höyryn ylitarjontaa ja polttoyksikön tuottama lisähöyry vain suurentaisi ylitarjontaa Kilpilahden alueella. Vuonna 2008 projektin kokonaishinta-arvio oli euroa ±15 %. Arvio nykyhinnasta on noin euroa ottaen huomioon inflaation neljän vuoden ajalta (noin 3 %/vuosi). Asennustyöt vaatisivat laitosten pysäytyksiä liitäntöjen tekoa varten ja pisin vaadittu laitoksen pysäytys olisi 7 8 viikkoa. Matalan paineluokan venttiilien VOC-päästöjä voidaan vähentää suosimalla vähäpäästöisempiä venttiilityyppejä aina, kun venttiilejä vaihdetaan. Muovitehtaiden alueella on 1990-luvulta lähtien vaihdettu venttiilejä vähäpäästöisempiin malleihin esim. palkeellisiksi venttiileiksi tai ns. Garlocktiivisteratkaisun venttiileiksi. Kummallakin päästään samoihin päästötasoihin. Samaa periaatetta suosia vähäpäästöisiä venttiileitä jatketaan edelleen, ja vanhan tyylisiin venttiileihin vaihdetaan aina mahdollisuuksien mukaan Garlock-tyyppiset tiivisteet. Polttoyksikkö lisäisi muovitehtaiden CO 2 -päästöjä ja aiheuttaisi lisäkustannuksia puuttuvien päästöoikeuksien vuoksi.

18 18 Päästöt maaperään ja pohjavesiin Melu ja tärinä Jätteet Muovitehtailta ei ole päästöjä maaperään. Ainoastaan häiriö- ja vuototilanteissa saattaa kemikaaleja päästö maaperään. Onnettomuuksiin on varauduttu säiliöiden valuma-altailla, imeytysaineilla ja jatkuvalla käyttötarkkailulla. Toteutetun pinta- ja pohjavesitarkkailun perusteella Kilpilahden muovitehtaiden nykyinen toiminta ei vaikuta merkittävästi alueen pohja- ja pintavesien laatuun eikä alueen ulkopuolella kulkeudu pohja- ja pintaveden mukana merkittäviä määriä tehtaiden käyttämiä kemikaaleja. Borstar-koetehtaalla ei ole ympäristömelun kannalta erityisen meluavia koneita, laitteita tai siirtolinjoja, joten tahtaan osuus koko teollisuusalueen melupäästöön on pieni. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden meluselvitys on päivitetty (FCG Planeko Oy, Kilpilahden eteläosan meluselvitysten päivitys, ). Selvitys kattaa Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden sekä Kilpilahden muovitehtaiden toiminnot. Selvityksen mukaan Kilpilahden muovitehtaiden toiminnasta aiheutuva laskennallinen melualue ulottuu tehtaiden eteläpuolella asuinalueelle, mutta päiväajan ohjearvo 55 db ei ylity. Fältbäckan ja Löfkullan alueella 50 db:n alue ulottuu hieman aiempaa etelämmäksi. Puretun PVC-tehtaan rakennusten estevaikutusten poistuminen on suurin yksittäinen tekijä alueella tapahtuneeseen muutokseen. Toisaalta muutokset yksittäisissä meluemissioissa vaikuttavat melua pienentävästi. Polypropeenituotannon soihdun CB-1901 läheisyyteen on asennettu jatkuvatoiminen melumittari, jonka näyttö on soihtua operoivan PP-tuotannon ohjaamossa. Melumittarin näyttöä ja soihdun valvontakameraa seuraamalla säädetään soihtukärjen hajotushöyryn syöttöä. Tällä on vaikutusta syntyvään meluun ja soihdun nokeamiseen. Toiminnasta aiheutuva tärinä on vähäistä eikä siinä ole tapahtunut muutoksia edelliseen ympäristölupaan verrattuna. Jätehuollossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jätteiden kierrätystä on tehostettu ja jätetietoisuutta lisätty tarjoamalla koulutusta tavanomaisten ja ongelmajätteiden osalta koko henkilökunnalle. Kaatopaikalle toimitettavat teollisuusjätteet testataan kaatopaikkakelpoisuustesteillä akkreditoidussa laboratoriossa ja jokainen teollisuusjäte-erä testataan vastaavuustestillä omassa laboratoriossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja laitoksen toiminnassa vuonna 2010 syntyneistä jätteistä.

19 19 Jätelaji Jätenimike (t/a) koodi Määrä Sijoitus- Vastaanottaja Vahakatalyyttijäte ,79 D10 Oy Ekokem Ab Vahakatalyyttijäte ,02 D10 Oy Ekokem Ab Kuivakatalyyttijäte ,09 D10 Oy Ekokem Ab Katalyyttiöljyjäte Ziegler-Natta ,5 D10 Oy Ekokem Ab Lipeäjäte ,17 R09 Oy Ekokem Ab Glykolivesijäte ,81 D10 Oy Ekokem Ab Liuotinjäte ,21 D10 Oy Ekokem Ab Käytetyt voiteluöljyt ,13 R01 Oy Ekokem Ab Kiinteät öljyiset jätteet ,32 D10 Oy Ekokem Ab Kuumaöljyjäte ,26 R09 Oy Ekokem Ab Sekajäte ,19 D01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Metalliromu ,49 R041 Tikkurilan Romu Oy Puu ,6 R031 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Paperi ja kartonki ,06 R034 Lassila & Tikanoja Oyj Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmä Borstar-koetehdasta on uusittu suunnitelmallisesti useita kertoja soveltaen kulloinkin saatavissa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa koko tuotantoprosessille. Borstar-koetehtaan toiminnalle on ominaista lyhyet, koeluonteiset ajot sekä toistuvat laitteistojen puhdistukset ajojen välissä. Turhia päästöhuippuja pyritään välttämään huolellisen tuotantosuunnittelun avulla. Merkittävät prosessi- ja laitteistouudistukset tehdään etukäteen suunnitellun seisokkiaikataulun mukaisesti. Hajapäästöjä on vähennetty venttiiliuudistuksilla, tehokkailla tiivisteillä, pumppujen ja kompressoreiden koteloinnilla sekä epäpuhtauksia sisältävien päästöjen suljetuilla keräysjärjestelmillä. Säännöllisillä VOC-mittauksilla tarkkaillaan ilmaan joutuvia hajapäästöjä ja vuotohäviöitä. Vuotojen etsintäja tiivistyskierrokset (LDAR) tapahtuvat ennalta laaditun aikataulun mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Prosessista peräisin olevat jaksottaiset päästöt pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan kierrättämällä ne takaisin prosessiin. Häiriötilanteissa sekä laitoksen alas- ja ylösajoissa syntyvät kierrätykseen kelpaamattomat kaasut poltetaan soihdussa. Soihtujärjestelmää on uudistettu ja polttoa optimoitu päästöjen ja melun vähentämiseksi. Käytössä on suljetut sekundääriset jäähdytysjärjestelmät.

20 20 Borstar-koetehtaan jätevedet kootaan Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteiseen jätevesien hallintajärjestelmään. Jätevesien koostumusta ja ominaisuuksia tarkkaillaan säännöllisillä laboratorioanalyyseillä. Saniteettijätevedet käsitellään biologisessa jätevedenpuhdistuslaitoksessa ja puhdistamon toimintaa tarkkaillaan laboratorioanalyysein. Raaka-aineiden ja muiden kemikaalien käyttöä on tehostettu ja jätteiden syntymistä on vähennetty tuotantoprosessin optimoinnilla. Jätteet kerätään, lajitellaan, kierrätetään tai ohjataan hallitusti asianmukaiseen jatko- ja loppukäsittelyyn. Borealis Polymers Oy on toteuttanut Borstar-koetehtaalla merkittäviä energiansäästöön johtaneita energiainvestointeja voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen, joten pyrkimys energiatehokkuuden parantamiseen on ollut laitoksen iän ja tuotantoprosessin/tuotteen huomioon ottaen BAT-tekniikan periaatteiden mukaista. Borealis Polymers Oy:llä on käytössä sertifioidut laatu- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmät, joten yritys on perillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja niihin liittyvistä näkökohdista. Ympäristövaikutusten vähentämiseen ja parempaan hallintaan liittyviä toimenpiteitä on toteutettu laitoksella kautta linjan. Polymeerien valmistukselle on laadittu BAT-asiakirja (Reference Document on Best Available Techniques in the Production of Polymers, August 2007). Toiminnanharjoittajan mielestä Borstar-koetehtaan osalla vertailua ei voida tehdä koetehtaan toiminnan luonteen vuoksi. Borealis Polymers Oy on liittynyt teollisuuden energiatehokkuussopimukseen (kausi ) Borealis Polymers Oy:llä on käytössä sertifioidut laatu- ja ympäristöasioiden (ISO 14001:2004, ISO 9001:2000, OHSAS 18001:1999) hallintajärjestelmät, joten yritys on perillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja niihin liittyvistä näkökohdista. Ympäristövaikutusten vähentämiseen ja parempaan hallintaan liittyviä toimenpiteitä on toteutettu laitoksella kautta linjan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmanlaatuun Kilpilahden hajukartoituksessa ( Hajukartoitus Kilpilahden ympäristössä v. 2010, Enwin Oy ) on selvitetty asukkaiden kokemuksia hajujen esiintyvyydestä ja laadusta sekä niiden aiheuttamista viihtyvyyshaitoista Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen ja Metsäpirtin kompostointialueen ympäristössä. Tutkimus oli kaksiosainen ja se sisälsi asukkaille tehdyn kertakyselyn ja puoli vuotta kestäneen asukaspaneelitutkimuksen.

21 21 Kertakyselyssä ja asukaspaneelitutkimuksessa hajujen esiintymistiheydet ja hajujen häiritsevyysaste olivat korkeimmillaan lähellä päästölähteitä ja pienenivät, mitä kauemmaksi Kilpilahdesta mentiin. Kertakyselyn mukaan alle 5 km:n etäisyydellä Kilpilahdesta 25 % vastanneista piti hajuhaittaa hyvin häiritsevänä ja 20 % selvästi häiritsevänä. 45 %:n mielestä hajut häiritsevät hyvin vähän tai vähän ja 10 %:n mielestä haju ei häiritse. Asukaspaneelin mukaan häiritsevää hajua koettiin alle 2 km:n etäisyydellä keskimäärin 1,2 % havainnointiajasta ja 2 5 km:n etäisyydellä 0,3 % ajasta. Verrattuna vuoden 1994 Kilpilahden teollisuusalueen hajukartoitukseen on hajujen aiheuttama viihtyvyyshaitta koko tutkimusalueella, 0 17 km:n säteellä Kilpilahdesta, vähentynyt ja hajut keskittyvät selvästi suppeammalle alueelle lähelle päästölähteitä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Melun vaikutukset Toiminnanharjoittajan mukaan Borstar-koetehtaan jätevesien vaikutus ympäristöön on yksinään hyvin vähäinen. Ramboll Analytics Oy on arvioinut kaikkien muovitehtaiden jätevesien vaikutusta ympäristöön (Porvoon edustan merialueen tila vuosina , ). Arvion mukaan jätevesien vaikutusta kalataloudelle on lähes mahdotonta arvioida, mutta vesistön muihin käyttömuotoihin niillä ei ole enää käytännössä mitään vaikutuksia. Melua on mitattu Kilpilahden petrokemiantehtaiden ja muovitehtaiden ympäristössä 1990-luvulta lähtien. Toteutetun seurannan tulosten perusteella Kilpilahden muovitehtaiden aiheuttamassa ympäristömelussa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Häiriötilanteissa soihdutus voi aiheuttaa melutason nousua. Vuonna 2011 suoritettujen ympäristömelumittausten aikana tehtaiden ympäristössä hyväksyttävissä mittausolosuhteissa ja tehtaiden normaalioperoinnin aikana melutaso ei ylittänyt lupaehtoja. Yhdessä pisteessä melutaso ylitti yöaikaisen ohjearvon 40 db aamuyöllä Mittauspiste on vapaa-ajanasunnon läheisyydessä. Poikkeuksellisen korkea melutaso johtui muovitehtaiden soihdutuksesta. Mittaus uusittiin seuraavana päivänä, jolloin mitattu melutaso oli tavanomainen. Vuonna 2011 mitatut melutasot eivät poikenneet merkittävästi edellisinä vuosina mitatuista melutasoista. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden meluselvitys on päivitetty ( Kilpilahden eteläosan meluselvitysten päivitys, FCG Planeko Oy ). Selvitys kattaa Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden sekä Kilpilahden muovitehtaiden toiminnot. Selvityksen mukaan Kilpilahden muovitehtaiden toiminnasta aiheutuva laskennallinen melualue ulottuu tehtaiden eteläpuolella asuinalueelle, mutta päiväajan ohjearvo 55 db ei ylity. Fältbäckan ja Löfkullan alueella 50 db:n alue ulottuu hieman aiempaa etelämmäksi. Puretun PVC-tehtaan rakennusten estevaikutusten poistuminen on