Kuntoutujalähtöisyyttä tukevan osallisuuden vahvistaminen asumispalveluissa Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1
Osallisuus Osallisuuden kokemus tarkoittaa kuulumista tai liittymistä sellaiseen ryhmään tai toimintaan, missä tulee hyväksytyksi ja ymmärretyksi tai jossa voi jakaa omia kokemuksiaan tai tunteitaan. Osallisuuteen liittyy yhteyden luominen ja säilyttäminen ihmisiin, toimintoihin tai asioihin, joita pitää itselle merkityksellisinä. Osallisuus tarkoittaa myös yhteyttä tarvittaviin palveluihin sekä mahdollisuutta osallistua itselle tärkeistä asioista päättämiseen. Jos näitä yhteyksiä ei ole, on syrjäytymisen vaara suuri. 2
Yhteiskunnallisesti mielenterveyskuntoutujien osallisuuden vahvistaminen tarkoittaa palvelujärjestelmän toimintaa ohjaavan paradigman muutosta köyhyyden torjuntaa mielenterveyskuntoutujien työelämäpolkujen rakentamista 3
Ulkopuolisuuden tunne, opittu avuttomuus ja motivaatio-ongelmat ovat usein seurausta hoidon ja kuntoutuksen objektisoivista valtasuhteista, jotka on naamioitu - vastuukysymyksiin: kuka vastaa, jos kuntoutujalle tapahtuu jotain ikävää - kuntoutujan suojeluun: estämme häntä tekemästä tyhmyyksiä - kuntoutujan edun ajamiseen: tiedämme, mikä hänelle on parasta 4
Tavoitteena asiakkaan osallisuus Hierarkinen professionalismi Tiimikeskeisyys Omaiset mukaan Verkostot mukaan Asiakas-/potilas mukaan 3.11.2015 Esityksen nimi / Tekijä 5
Mielenterveysongelmat ja köyhyys muodostavat kaksoisstigman, mikä johtaa eristäytymiseen, elämän kapeutumiseen ja sosiaalisten merkitysten katoamiseen Yksinäisyys Vieraantuneisuus Voimavarojen köyhtyminen Itsemurhat Eliniän lyheneminen 6
Näin monta vuotta mielenterveyshäiriöt lyhentävät elinikää (Lähde: TEHY 10/2015) Skitsofrenia: Miehet 17 v. Naiset 16 v. Alkoholihäiriö, jota on hoidettu sairaalassa: Miehet 28 v. Naiset 26 v. Persoonallisuushäiriö, jota on hoidettu sairaalassa: Miehet 13 v. Naiset 14,5 v. Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Miehet 20 v. Naiset 16 v. 7
Köyhyyden monimuotoisuus on voimavarojen loppumisen prosessi: taloudelliset voimavarat aineelliset voimavarat toiminnallinen voimavarat --> rahaa ei ole riittävästi, --> eikä sitä riitä materiaalisiin hankintoihin, --> eikä harrastuksiin, 8
Köyhyyden monimuotoisuus on voimavarojen loppumisen prosessi (2) sosiaaliset voimavarat psyykkiset voimavarat --> mikä johtaa helposti yksinäisyyteen --> ja itsestä huolehtimisen laiminlyömiseen 9
Työn merkityksen yksilöpsykologinen rakentuminen Arvot -miten yksilön ja yhteiskunnan ylläpitämät arvot heijastavat työn tärkeyttä ihmisen elämässä -esim. lottotutkimukset Työn tekemisen kautta rakentuvat minäkuvauskomukset -mihin pystyy, mitä osaa ja mitä voi oppia? Ulkoinen ja sisäinen motivaatio -minkälaisia tavoitteita työn avulla voi saavuttaa ja minkälaisia tarpeita voi tyydyttää? 10
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2001-2014 (Lähde SOTKAnet) 11
Työn tekemisen psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia mielenterveyskuntoutujien kokemina Lisää omien vahvuuksien näkemistä, terveen identiteetin rakentumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (Blank 2011) Vahvistaa arjen rakentumista, yhteisöön ankkuroitumista ja omista voimavaroista tietoiseksi tulemista sekä parantaa elämän laatua (Aspvik 2003) 12
Klubitalotoiminnan vaikutuksia (Vuorinen 2008): Käsitys itsestä on muuttunut myönteisemmäksi Arjessa selviytyminen on parantunut Sosiaaliset suhteet ovat vahvistuneet Usko tulevaisuuteen on vahvistunut Osalle siirtyminen työelämään on tullut mahdolliseksi 13
Koska asumispalveluiden avulla ei voida vähentää köyhyyttä tai lisätä työllistysmahdollisuuksia, on niissä kiinnitettävä huomiota osallisuutta vahvistaviin toiminnallisiin mahdollisuuksiin sekä toipumisorientaation mukaiseen kuntouttavaan viitekehykseen 14
Asumis- ja elinympäristöllä on merkitystä voimavarojen aktivoitumisen kannalta Ympäristö, jossa ihmiset elävät, ohjaa tekemään asioita, jotka ovat yhdenmukaisia ympäristön odotusten kanssa Sairaalaympäristö vahvistaa potilaan roolia. Eläminen ympäristössä, jossa päihteiden käyttö on yleistä, normalisoi päihteiden käytön arkipäivään kuuluvaksi. Asuminen alueella, jossa elää paljon syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, vahvistaa syrjäytymisen prosesseja myös yksilötasolla. Voimavarojen löytyminen tapahtuu helpoimmin arkisissa elämän olosuhteissa, missä rooliodotukset tukevat normaalia, ei sairausmallin, mukaista toimintaa. Asuminen normaalissa asuntokannassa, lähellä erilaisia palveluita ja sosiaalisia virikkeitä 15
Törmä ym. 2014 16
Toipumisorientaatio kokonaisvaltaisen kuntoutuksen perusta (Pilgrim & McCranie 2013) Personal journey, which emphasizes the role of the individual s meaningful life. Therapeutic optimism demands a shift from medical paternalism to a genuine partnership model of service delivery 17
Tärkeä käsitteellinen ero Toipumisorientaatio ei tarkoita samaa kuin toipuminen kliinisenä käsitteenä Ammattihenkilöstö toimii toipumisorientaation mukaisesti palvelu- ja vuorovaikutusprosesseissa silloin, kun se tukee ja edistää kuntoutujan toiveikkuutta, elämän tarkoituksellisuuden kokemusta ja elämän mielekkyyttä 18
Toipumisorientaatio -määritelmiä Vaikeista mielenterveyden häiriöistä ja päihdeongelmista toipuminen on muutosprosessi, jossa henkilön terveys ja hyvinvointi kohentuvat, henkilö ohjaa elämäänsä mahdollisimman itsenäisesti ja pyrkii löytämään piileviä resurssejaan ja käyttämään niitä mahdollisimman täysimääräisinä (Pandya & Myrick 2013) Toipuminen on syvästi henkilökohtainen ja ainutlaatuinen asenteiden, arvojen, tunteiden, päämäärien, taitojen ja roolien muutosprosessi. Se on tapa elää tyydytystä tuovaa ja toivorikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta (Slade, Amering & Oades 2008) 19
Toipumisprosessille on luonteenomaista henkilön vahvuuksien ja voimavarojen, tyydytystä tuovien ja mielekkäiden sosiaalisten roolien etsiminen sekä virallisten ja epävirallisten sosiaalisten tukijärjestelmien mobilisointi (Thorton & Lucas 2011) Palveluntuottajien ja avainhenkilöiden on mietittävä uudelleen sitä roolia, mikä heillä on palvelujen käyttäjien toipumisen tukijoina ja minkälaisia välttämättömiä taitoja ja osaamista se heiltä edellyttää (Vanderplasschen et al 2013) 20
Käytännössä toipumisorientaatio edellyttää luottamuksellisen yhteistyösuhteen luomista kuntoutujan tukemista omien tarpeiden, päämäärien, unelmien ja tulevaisuuden suunnitelmien löytämisessä ja niiden huomioimista hoidon ja kuntoutuksen sisällöissä toipumisorientaatiota tukevan ja rakentavan organisaatiokulttuurin olemassa oloa kansalaisoikeuksien ja sosiaalisen inkluusion edistämistä: mahdollisuus osallistua ja kuulua erilaisiin yhteisöihin 21
Toipumisorientaation mukaisella työotteella pyritään vahvistamaan kuntoutujan osallisuutta: - kartoittamalla ja aktivoimalla kuntoutujan selviytymisen kannalta keskeisiä sosiaalisia verkostoja - lisäämällä vertaistuen saannin tai antamisen mahdollisuuksia - vahvistamalla kuntoutujan vaikuttamismahdollisuuksia hänen tarvitsemiensa palveluiden muotoihin ja sisältöihin sekä - virittämällä kuntoutujan kiinnostusta erilaisia kansalaistoiminnan muotoja kohtaan Kuntoutujan toipumisprosessin kannalta erityisen tärkeä asema on kokemusasiantuntijatoiminnalla, koska sen kautta voivat todentua monet osallisuuden muodot 22
Osallisuuden kokemus ei synny ainoastaan yhteisen toiminnan tai tarjolla olevien osallistumismahdollisuuksien kautta, vaan aito osallisuus edellyttää kokemuksellisen tiedon jakamista yhteisen ymmärryksen perustaksi 23
Selviytymisprosessi (Parknäs) 1. vaihe: Hälytys (alarm) 2. vaihe: Osallisuus (sharing) 3. vaihe: Ymmärtäminen (understanding our relationship with the system) 4. vaihe: Voimaantuminen (empowerment)
Vertaisuus kokemustiedon muodostamisen kannalta (Timo Toikko) Kokemustiedon muodostaminen edellyttää useiden asiakkaiden keskinäistä toimintaa eli vertaistoimintaa Yksittäisen asiakkaan kokemukset saavat vahvistuksen kollektiivisen toiminnan myötä Tämä edellyttää palvelunkäyttäjien kokemusten jakamista ja niiden jalostamista kohti sosiaalista tietoa henkilökohtaisesta tiedosta muodostuu sosiaalista tietoa Toisaalta vertaistoiminnan kautta palvelunkäyttäjät voivat jäsentää omia näkemyksiään Esityksen nimi / 3.11.2015 Tekijä 25
Kuntoutujalähtöisyyttä tukevan osallisuuden vahvistaminen (mukaillen Günther ym. 2013) Huomion kiinnittäminen kielenkäyttö- ja vuorovaikutustapoihin, joilla viestitään kuntoutujan arvostusta, tasa-arvoisuutta, vastuullisuutta sekä mukana oloa päätöksenteossa sekä laajemmin sosiaalisissa yhteisöissä Mielenterveystyöhön liittyvien pakkojen ja vallankäytön muotojen tiedostaminen Tiedollisten ja taidollisten erojen kaventaminen työntekijän ja kuntoutujan välillä tiedonvaihdon, asioihin tutustumisen ja kokemusten jakamisen avulla 26
Vastuun ja vallan hallittu siirtäminen ammattilaisilta kuntoutujille Emotionaalisen tuen tarjoaminen kuntoutujalle vaikeissa tilanteissa ja päätöksiä tehdessä Mahdollisuuden antaminen kuntoutujan itsenäisille valinnoille ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen aina kun se on mahdollista Kuntoutujan osallisuuden tukeminen mielekkäiden vaihtoehtojen avulla 27
Toipumisprosessi (Recovery) Toivo ja Elämän- Osallisuus Tieto optimismi tyytyväisyys Vastuunoton Tiedon anta- Vertaistuki, Ihmissuhteet tukeminen minen, Positiiviset (perhe, sosiaalinen omista pää- Sairauden mallit, verkosto, elämän töksistä ja hoi- hallintakeinot Omat selviyty- järjestelyt), Perhedosta tavoittei- ja oireenhal- miskokemukset, psykoedukaatio, den suuntai- linta, Haaveet Turvallinen asumisesti, Psykoedu- nen, Mukana olemi- kaatio Palveluohjaus nen itselle merkityksellisissä toiminnoissa 28
Kiitokset mielenkiinnosta 29