Kainuun Ammattiopisto liikelaitos. Tilinpäätös. vuodelta 2011

Kainuun Ammattiopisto liikelaitos Tilinpäätös vuodelta 2011

1 Sisällysluettelo 1 BSC:n tavoitteiden toteutuminen 2-6 Toimintakertomus 6-10 Talousarvion toteutumisvertailu 11 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 12 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 13 Tase ja sen tunnusluvut 14-15 Tilinpäätöksen liitetiedot 16 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 16 Pysyvien vastaavien arvostus 16 Vaihto-omaisuuden arvostus 16 Rahoitusomaisuuden arvostus 16 2. Tuloslaskelman liitetiedot 16 Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 16 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 16 Keskimääräiset poistot ja investoinnit 17 Peruspääoman korko kunnittain 17 3. Taseen liitetiedot 17 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 17 Pysyvät vastaavat 17 Osakkeet ja osuudet 17 Saamisten erittely 17 Siirtosaamisten olennaiset erät 18 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 18 Oman pääoman erittely 18 Vieras pääoma 18 Siirtovelkojen olennaiset erät 19 4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 19 Leasing-vastuut 19 5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 19 6. Toimeksiantojen pääomat 19 Kirjanpitokirjat 20 Tositelajit 20 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 21

2 Missio Asiakaslähtöisesti osaamisen kehittämistä sekä elämän eväitä Visio 2017 Osaamisen ykköstoimija Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa) Luodaan kysyntää Menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään) Opiskelijoilla on työelämävalmiudet Hyvää päivää! Sitovat tavoitteet ja mittarit Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Menestystekijät Sitovat tavoitteet ja mittarit Huippuhenkilöstö Globaali ennakointitaito ja sisäinen yrittäjyys Henkilöstöpalaute vähintään 3,6 Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Menestystekijät Sitovat tavoitteet ja mittarit Tarpeiden aktiivisesta ennakoinnista lähtevä opetuksen järjestäminen Huipputuotteet vetovoimatekijänä Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 3,1 % Sitoutuminen sisäiseen yhteistyöhön Joustavuus

3 Talous Strategiset päämäärät Menestystekijät Sitovat tavoitteet ja mittarit Terve talous Menot pienemmät kuin tulot Liiketoiminnan tulos on johtokunnan asettaman tavoitteen mukainen Toimenpiteitä otsikkotasolla, joilla sitovat tavoitteet ja mittareille asetetut arvot saavutetaan (Lyhenteet aa = Artti Antila, rs = Raimo Sivonen, pt = Petra Tolonen) SITOVAT OPERATIIVISET TAVOITTEET JA MITTARIT 2011 ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS Hakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja, kerroin > 1,30 (nuorisoaste), rs Toiminta-alueen peruskoulun päättäneistä enintään 10 nuorta jää ilman toisen asteen opiskelupaikkaa, rs Aikuiskoulutuksen yritysyhteistyöprojektien lukumäärä χ2011 > χ2010, pt Työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin >70 %, rs ja pt Työllistyminen vähintään alueen TE-keskus -taso (aikuiskoulutus), pt Tutkintojen suorittaminen (aikuiskoulutus) χ2011 > χ2010, pt Valmistuneista KAO-lähtöisiä ylioppilaita 10 %, rs HENKILÖSTÖ Henkilöstön kehittämiseen käytetään 3,0 % liikevaihdosta, aa Henkilöstökulut <50 % liikevaihdosta Tulospalkkaus, aa ja rs PROSESSIT JA SISÄINEN TEHOKKUUS Läpäisyaste >80 %, rs Täyttöaste on 100 % (järjestämislupa), rs ja pt Tehokkuuden kehittäminen, rs ja pt KAO on tulosindeksimittarilla mitattuna 10 parhaan joukossa

4 TALOUS Tulosyksikköjen kokonaiskeskeyttäminen <6,0 % Kansainväliseen toimintaan käytetään 1,0 % liikevaihdosta, rs ja pt Kehittämiseen käytetään yhteensä 5,0 % liikevaihdosta, aa TOTEUMA 1.1. 31.12.2011 Miten ja millä perustein toteutuma on muodostunut, miten koko vuoden toteutuma-arvioon on päädytty ja millä toimenpiteillä talousarviotavoite saavutetaan loppuvuoden aikana? Keskitytään erityisesti olennaisiin poikkeamiin kuluneella kaudella. Toimenpiteet Mikä on tilanne tavoitteeksi asetetuissa toimenpiteissä? Raportoidaan ne seikat, joissa tavoite ei ole toteutunut tai siinä on poikkeamia Asiakas ja asukas 1) Hakijoita >1,3/aloituspaikka 2) Toiminta-alueella enint. 10 nuorta jää ilman aloituspaikkaa Poikkeamat Perustelut poikkeamiin Toteuma ja poikkeaminen perustelut 1) Toteuma 1,35 2) Kaikille peruskoulun päättäneille tarjottu opiskelupaikka (tilanne 20.9.2011) 3) Aikuiskoulutuksen yhteistyöprojektien määrä v. 2011>v.2010 4)Työllistyminen ja sijoittuminen jatkoopintoihin 5) Työllistyminen aikuiskoulutuksessa vähintään alueen TE-keskus tasoa 6) Aikuiskoulutuksen tutkintojen määrä v. 2011>v. 2010 7) Valmistuneista KAO lähtöisiä ylioppilaita 10% Henkilöstö ja uudistuminen 3) Vuosi 2010 yht. 3 kpl; vuonna 2011 yht. 11 kpl 4) Tieto vuodelta 2010: Kao 76 %; Ely-keskus 71% 5) V. 2010 KAO 64 % ELY-keskus ka. 54% 6) V. 2010 kokotutkintoja 573; vuonna 2011 595 7) 8,3% Toteuma ja poikkeaminen perustelut 1) Henkilöstön kehittämiseen 3 % 1) Toteuma 1,68 %

5 liikevaihdosta 2) Henkilöstökulut < 50% liikevaihdosta 2) Toteutuneet henkilöstökulut 61,07 % liikevaihdosta 3) Tulospalkkaus 3) Tulospalkkaus ei ole toteutunut Prosessit ja sisäinen tehokkuus 1) Läpäisyaste > 80%, nuorisoaste 2) Täyttöaste 100 % (järjestämislupa) 3) Tehokkuuden kehittäminen 4) KAO tulosindeksimittarilla mitattuna 10 parhaan joukossa Talous 1) Tulosyksikköjen kokonaiskeskeyttäminen < 6% 2) Kansainväliseen toimintaan käytetään 1 % liikevaihdosta 3) Kehittämiseen käytetään 5 % liikevaihdosta Toteuma ja poikkeaminen perustelut 1) 65,1 % (tilanne 30.8.2011) 2) Täyttöaste 104,1 % (vuoden 2011 painotettu ka.) 3) Organisaatiouudistus vireille 4) V. 2010 Kao oli 17. Toteuma ja poikkeaminen perustelut 1) 7,8 % 2) Toteuma tässä vaiheessa 0,88 % 3) Toteuma tässä vaiheessa 3,87 % Mittarit/Tunnusluvut TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA2011 tavoite TP 2011 Asukas, asiakas Opiskelijapalaute 3,81 3,74 3,76 3,9 3,77 (tulo, olo ja päättökyselyjen ka.) Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstöpalaute 3,37 3,59 3,52 3,6 3,66. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Negatiiviset keskeyttäneet (lukuv. 2010-2011) 2,9 % 2,99 % 2,1% <3% 2,6 %

6 Talous Liiketoiminnan tulos johtokunnan tavoitteen mukainen Toteuma 2439559 Toteuma 622095 Toteuma 753628 Tavoite 1450730 Toteuma 565 153 Toimintakertomus 2011 Yleistä Kainuun maakunta kuntayhtymällä on ollut lupa järjestää ammatillisessa peruskoulutuksessa vuoden 2010 alusta koulutusta enintään 2610 opiskelijalle. Oppisopimuskoulutuksena on lupa antaa ammatilliseen perustutkintoon johtavaa tai valmentavaa koulutusta ilman opiskelijamäärärajoitusta sekä ammatillista lisäkoulutusta 588 opiskelijalle ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa rahoituspäätös oli 230 opiskelijatyövuodelle. Kainuun ammattiopistossa oli syksyllä 2011 opiskelijoille tarjolla yhteisvalinnassa 829 nuorisoasteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa sekä erillishaussa 80 aloituspaikkaa. Hakijoita oli kaikkiaan 3933, joista Kainuun ammattiopiston oli asettanut yhteisvalinnassa ensisijaiseksi hakutoiveeksi 1116 hakijaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli vuonna 2011 keskimäärin 2751 opiskelijaa seitsemällä eri koulutusalalla Kajaanissa, Kuhmossa, Kuusamossa, Sotkamossa ja Suomussalmella, joten järjestämisluvan mukainen täyttöaste on ollut 104 %. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksissa aikuisopiskelijoita oli 362. Ammatillista perustutkintoa suoritti oppisopimuskoulutuksena 135 opiskelijaa ja tutkinto tavoitteisessa lisäkoulutuksessa opiskeli 199 opiskelijaa sekä muussa lisäkoulutuksessa 167 opiskelijaa. Yhteensä oppisopimuskoulutuksessa oli 502 opiskelijaa. Oppisopimusopiskelijoiden määrä väheni huomattavasti, edellisenä vuonna oppisopimusopiskelijoiden määrä oli 642. Oppisopimusopiskelijoiden määrä on siis vähentynyt viidenneksellä verrattuna edelliseen vuoteen. Väheneminen ei ole johtunut opiskelijoiden kiinnostuksen vähenemisestä opiskeluun vaan vaikeudesta saada oppisopimuksella työpaikkaa. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksella vuonna 2011 toteutettiin 230 opiskelijatyövuotta. Joista henkilöstökoulutusta oli 48 opiskelijatyövuotta ja omaehtoista koulutusta 182 opiskelijatyövuotta. Aikuiskoulutuksessa opiskelijatyöpäiviä vuonna 2011 oli ilman ammatillisen perustutkintoon johtavaa koulutusta 169 363 opiskelijatyöpäivää ja kun perustutkinto-opiskelijat huomioidaan opiskelijatyöpäiviä oli 246 684. Vuonna 2011 aikuiskoulutuksessa opiskeli 7187 henkilöä, keskimäärin aikuisopiskelijoita oli 1298. Kokotutkintoja suoritettiin 573 kpl ja tutkinnon osia 3332 kpl. Aikuiskoulutuksessa työvoimakoulutuksen osuus opiskelijatyöpäivistä oli 37,6 % ja ammatillisen lisärahoituksen osuus vastaavasti 18,1 %. 2009 2010 2011 Ammatillinen peruskoulutus 2 596 2 613 2 715 Aikuiskoulutus. Optp 194 722 196 165 169 363 Oppisopimuskoulutus 702 680 502 Taulukko 1. Opiskelijamäärät vuosina 2009-2011

7 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Johtokunnan jäseninä ja varajäseninä ovat olleet vuonna 2011 on kiristynyt Maija Rissanen; puheenjohtaja Erkki Hämäläinen; varapuheenjohtaja Paavo Enroth; jäsen Marjatta Immonen; jäsen Lauri Niiranen; jäsen Maija Soikkeli; jäsen Marisanna Jarva; varajäsen Pekka Manninen; varajäsen Kirsi Leppävuori; varajäsen Arto Okkonen; varajäsen Taina Korhonen; varajäsen Matti Huotari; varajäsen, 18.4. varajäsenenä toiminut Jussi Tolonen Minna Syrjä; jäsen Seppo Vilén; jäsen Ville Hälinen; varajäsen Mirva Auvinen; varajäsen Henkilöstön edustajana johtokunnassa oli Helena Kahl Timo Vanhatalo, varaedustaja Johtokunta kokoontui vuoden 2011 aikana 5 kertaa Johtokunnan esittelijänä on toiminut liikelaitoksen johtaja, johtava rehtori Artti Antila 31.7.2011 asti ja vs. johtava rehtori Raimo Sivonen 1.8.2011 alkaen. Johtokunnan sihteerinä on toiminut henkilöstöasiainhoitaja Marja Komulainen. Johtokunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös koulutuslautakunnan puheenjohtaja Aki Räisänen ja koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen. Henkilöstö Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä on pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 18 työntekijällä ja määräaikaisten määrä on vastaavasti vähentynyt 28 työntekijällä. 2009 2 010 2 011 Opetushenkilöstö 347 351 351 Muu henkilöstö 125 114 121 Koko henkilöstö 472 465 472 HTV 1 491,2 521,7 531,2 Taulukko 2. Henkilöstön määrä ja HTV 1 vuosina 2009-2011, mukana ei ole sivutoimiset Sekä henkilöstön määrä että henkilötyövuosien määrä ovat kasvaneet viime vuosina. Sairauspoissaoloja oli viime vuonna 5,1 päivää/henkilö kun vuonna 2009 sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Henkilöstön työhyvinvointikysely tehdään vuosittain ja kyselyn vastausprosentti oli 75,3%. Kyselyn tulosten keskiarvo oli 3,66. Kansainvälinen toiminta ja kehittäminen Kainuun ammattiopisto suunnittelee ja toteuttaa kehittämishankkeita, jotka tukevat perustehtävän suorittamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työ- ja koulutusmarkkinoilla. Vuoden 2011 aikana käynnissä oli 11 Euroopan Unionin, 25 opetusministeriön ja kolme Kainuun ELY:n TYKE-rahoituksella toteutettua hanketta sekä yksi Työtehoseuran rahoittama hanke, yhteensä 40 hanketta

8 Näissä ja 22 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa KAO on toiminut joko hallinnoijana tai osatoteuttajana. Vuoden 2011 kehittämishankkeissa näkyykin vahvana monitahoinen verkostoituminen ja KAOn vahva panos aluekehittämiseen. Hankkeiden avulla on rakennettu uusia toimintakäytäntöjä ja malleja, mm. aikuiskoulutuksen ohjaukseen www.opinraitti.fi (ESR), panostettu maaseudun osaamisen kehittämiseen Kantrikoulutus -hankkeessa (MSR), investoitu oppimisympäristöjen rakentamiseen erityisesti Seppälän luonnonvara-alalla EAKR-rahoitteisissa Seppälän urheilunurmi- ja Seppälän biokaasulaitoksen esiselvityshankkeissa. Opetusministeriön avustamissa hankkeissa tavoitteena on mm. ollut kehittää työssoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen käytänteitä, työelämäjaksojen laajentaminen ja yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen sekä työnantajien kannustaminen työssäoppimistoimintaa. Kaikissa TYKE -hankkeissa taustalla on työelämäosaamista vahvistaminen. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta vuonna 2011. Kainuun ammattiopisto oli mukana joko koordinaattorina tai partnerina 22 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa. Yhteensä 75 opiskelijaa oli työssäoppimassa ulkomailla vuoden 2011 aikana. Kohdemaat ovat pääasiallisesti Euroopasta, mutta vuonna 2011 ensimmäiset työssäoppijamme olivat myös mm. Kanadassa ja Thaimaassa. Ulkomainen oppiminen rahoitetaan pääasiallisesti EU:n Elinikäisen oppimisen Leonardoohjelmasta, mutta liikkuvuutta tuetaan myös oppilaitoksen omalla rahalla. Kainuun ammattiopisto oli mukana monissa kansainvälisissä sen strategiaa tukevissa kehittämis- ja kumppanuushankkeissa. Niiden tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta esim. opetuksen, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmien tai arvioinnin osalta yhdessä ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Hankkeisiin osallistui yli kaksikymmentä henkilökuntaan kuuluvaa ja opiskelijaa. Merkittävimmät riskit Vuonna 2011 Kainuun peruskouluissa oli 1074 peruskoulun päättävää. Vuonna 2012 peruskoulun päättäviä on 986 ja vuonna 2014 enää 842. Ikäluokan pieneneminen aiheuttaa Kaon opiskelijamäärän pienenemisen ja sitä myöten myös rahoituksen pienenemisen. Tätä ikäluokan pienenemisen vaikutusta rahoitukseen on pyritty lieventämään tarjoamalla myös aikuisille yksikköhintarahoitteista koulutusta. Aikuiset ovat olleetkin toistaiseksi kiinnostuneita näistä koulutuksista. Aikuisopiskelijoiden määrä oli vuonna 2011 vosrahoitteisissa koulutuksissa 362, vuonna 2010 heitä oli 248. Järjestämisluvan ylittämisellä on loivennettu rahoituksen pienenemistä. Taloudellinen riski ei ole varsinaisesti opiskelijamäärän pieneneminen vaan riski toiminnan ja kustannusten sopeuttamisessa taloudellisiin resursseihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee pienenemään vuodesta 2013 alkaen. Aikuiskoulutusmarkkinoille on tullut lisää toimijoita Kainuuseen ja tämä on lisännyt kilpailua työvoimakoulutuksen alueella. Kilpailun kiristyminen edellyttää sopeuttamista vallitsevaan tilanteeseen. Kainuun ammattiopisto liikelaitoksen tilojen vuokrakustannukset ovat vuodessa 4,4 milj. euroa eli 11,2 % liikevaihdosta. Tiloja on peruskorjattu sekä Opintiellä että Ketunpolulla, mutta peruskorjaamattomissa rakennuksissa korjaustarve on todella suuri sekä tilojen käytännöllisyyden että kunnon näkökulmasta, Oppi 1, Oppi 2 ja Oppi 7 sekä asuntolat ovat elinkaarensa loppupäässä. Tilastrategia on tekeillä ja se valmistuu kevään 2012 aikana. Tilastrategian tavoitteena on tehdä tarveanalyysi tulevista tilatarpeista ja siitä miten nykyisten tilojen kuntoa, tarkoituksen mukaisuutta ja käytön tehokkuutta voidaan parantaa. Alojen nopea kehittyminen edellyttää myös joustavuutta ja monikäyttöisyyden huomioimista tilojen suunnittelussa. Tilojen uudistaminen on kallista. Kaon hyvä ja vakaa taloudellinen tilanne on edellytys sille että tiloja voidaan peruskorjata. Tavoitteena on kuitenkin että kiinteistökustannukset opiskelijaa kohden eivät kasva joten tehokkuus tilojen käytössä on tärkeää. Koko ikäluokan kouluttaminen on jatkuva haaste oppilaitoksen toiminnalle. Erilaisten oppijoiden määrä on kasvussa ja erilaisten oppijoiden tarvitsemat tukitoimet: kuratiiviset palvelut ja erityisopetuksen edelleen lisääntyvä tarve lisäävät koulutuskustannuksia. Myös aikuisopiskelijoiden tukitoimien tarve kasvaa. Kainuun ammattiopiston henkilökunta eläköityy voimakkaasti lähivuosina. Osaavan henkilöstön rekrytointi eläkkeelle jäävien tilalle ja henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat riskejä oppilaitoksen toiminnassa sekä haasteita oppilaitoksen johdolle. Sisäisen valvonnan järjestäminen

9 Koulutustoimialaa koskeva lainsäädäntö, Kainuun maakunta kuntayhtymän hallinnon, henkilöstö- ja taloushallinnon ohjeet ovat perustana toiminnassa sekä valvonnassa. Kainuun ammattiopistossa on kehitetty 1990 luvun alusta toimintajärjestelmää. Toimintajärjestelmän kehittämiseen on kuulunut toimintaprosessien analysointi, kuvaus ja toimintaohjeiden laatiminen. Toimintakäsikirja on sähköisessä muodossa ja kaikkien helposti käytettävissä intranetissä. Ohjeiden lähtökohta on selkeyttää toimintatavat yhtenäisiksi sekä tuoda koko henkilöstön tietoon mitkä ovat kunkin vastuut ja toimintavalta. Toimintajärjestelmän mukaisesti tehdään vuosittain sisäisiä ja/tai ulkoisia auditointeja. Jokainen esimies on velvollinen toteuttamaan sisäistä valvontaa ja puuttumaan tarvittaessa väärinkäytöksiin sekä ryhtymän toimenpiteisiin. Riskien hallinnan järjestäminen Vuonna 2009 Kainuun ammattiopistossa tehtiin laaja selvitys toimintaan ja ympäristöön liittyvistä riskeistä. Tunnistetut riskit liittyivät henkilöstöön kuten henkilöstön väsymiseen ja uupumiseen, ammattiosaamisen ajantasaisuuteen, Kaon pysymiseen kilpailukykyisenä ja houkuttelevana työpaikkana, työtapaturmiin, omaisuuteen liittyviin riskeihin ja toiminnasta aiheutuviin riskeihin. Henkilöstöön liittyvien riskien tunnistamisessa on esimiehen ja alaisten välinen vuorovaikutus, kehityskeskustelut sekä tiimikokoukset tärkeä väline riskien tunnistamisessa. Syksyllä 2011 riskien hallinnan kartoitusta ja uudelleen arviointia on käsitelty johtoryhmän kokouksessa. Riskien hallintaprosessin uudistamista ja tehostamista käsittelevä projekti aloitetaan keväällä 2012. Kainuun ammattiopistossa tehdään vuosittain työhyvinvointikysely. Työympäristöön liittyviä riskejä kartoitetaan ja hallitaan säännöllisesti ympäristöryhmän katselmuksissa. Tilikauden tuloksen muodostuminen Kainuun ammattiopiston liikevaihto vuonna 2011 oli 39,4 miljoonaa euroa. Ammatillisen perusopetuksen yksikköhinta talousvuonna on 10 296,67 euroa, yksikköhinnan laskentaperusteessa on mukana tuloksellisuusrahaa 1 063 797 euroa. Nuorisoasteen ammatillisen peruskoulutuksen osuus liikevaihdosta on 24,6 miljoonaa euroa eli 62,9 % ja aikuiskoulutuksen osuus 13,8 miljoonaa euroa eli noin 35,0 %. Liikevaihto lisääntyi edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa eli 0,8 %. Yksikköhintarahoitus, joka muodostaa 69,3 % liikevaihdosta kasvoi n. 1,1 milj. euroa eli 4,1 % edellisestä vuodesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi loppuvuodesta Kaolle harkinnanvaraista korotusta yksikköhintarahoituksen 442 756,81 euroa, jolla oli suuri merkitys tuloksessa. Työvoimakoulutuksen myynti vähentyi edellisestä vuodesta 0,867 milj. euroa eli 15 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 523 396,33 ja vähenivät 150 314,35 verrattaessa edelliseen vuoteen. Tuet ja avustukset olivat 1,4 milj. ja yli 350 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikki tuotot olivat yhteensä 41,4 milj. ja kasvoivat edellisestä vuodesta 519 335,97 eli 1,27 %. Palkkakulut lisääntyivät 2,8 % verrattuna edelliseen vuoteen ja olivat 19,4 milj. euroa. Henkilöstökuluissa lisäys oli 5,8 % ja henkilöstökulut olivat kokonaisuudessaan n. 24,1 milj.. Poistot on kirjattu poistosuunnitelman mukaisesti ja ovat 799 888,46. Kaikki kulut (ml. poistot) olivat v. 2011 41 milj. ja kasvoivat edellisestä vuodesta n. 800 000 eli 2%. Liikeylijäämä eli tulos ennen rahoituseriä ja rahaston muutosta on 375 566,74 eli 284 814,25 heikompi kuin vuonna 2010. Tilikauden tulos on rahoituserien ja rahastosiirtojen jälkeen 565 153,96 ylijäämäinen. Investointien kokonaismäärä vuonna 2011 oli 1 030 678,12. Investoinnit olivat käyttöomaisuus investointeja sekä koulutustilojen parantamiseen liittyviä investointeja. Tulevaisuuden näkymiä Vuosi 2012 on haasteellinen vuosi Kainuun ammattiopistossa. Keskeiset haasteet ovat valmistautuminen Kainuun hallintokokeilun päättymiseen, valmistautuminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 (KESU) sekä hallitusohjelman täytäntöönpanoon. Lisäksi vuoden 2012 aikana tulee käynnistää toimenpiteet ikäluokan dramaattisen pienenemisen tuomiin haasteisiin. Kainuun hallintokokeilu on ollut Kainuun ammattiopiston toiminnan kannalta menestys. Koko Kainuun sekä viimeisinä vuosina myös Kuusamon ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen on ollut yhdellä

koulutuksenjärjestäjällä. Tämä on mahdollistanut monipuolisen koulutustarjonnan. Vaikka koulutuksen vetovoima on suurimmaksi osaksi Kajaanissa, kaikki Kainuun ammattiopistossa tarjottava koulutus palvelee koko toiminta-aluetta. Vuoden 2012 aikana loppuun vietävän organisaatiouudistuksen tavoitteena on mahdollistaa Kainuun ammattiopiston iskukyky ja kehittämisedellytykset myös tulevaisuuden haasteellisina aikoina. Osaamisaluepohjainen toimintatapa mahdollistaa asiakaslähtöisen koulutustarjonnan niin nuorille kuin aikuisillekin. KESUn keskeinen haaste Kainuuseen on aloituspaikkojen karsinta. KESUn viesti on vähentää etenkin kulttuurialan sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutustarjontaa koko Suomessa. Kulttuurialan koulutuksessa KAOssa on onnistuttu toteuttamaan asiakaslähtöinen, yrittäjyyteen ja projektioppimiseen pohjautuva luova toimintamalli. Sen avulla kulttuuriala on keskeisesti mukana elinkeinojen kehittämistyössä. Matkailu on Kainuussa yksi kärkialoista ja sen kehittämisessä on oltava myös KAOn mukana elinkeinon ehdoilla. KAOn koko koulutustarjonta tarjoaa Kainuun ja Koillismaan elinkeinojen kehittämiselle monipuolisen alustan. Hallitusohjelmassa vuonna 2013 tulee voimaan yhteiskuntatakuu. Tämä tarkoittaa ilman koulutusta olevien alle 25 vuotiaiden saattaminen erilaisten yhteiskunnan toteuttamien ohjaustoimien piiriin. Peruskoulun päättäneiden osalta Kainuun koko toinen aste on yhteiskuntavelvoitteen jo hoitanut, muun kohderyhmän osalta haasteita riittää, kunhan OKM ensin täsmentää koulutuksen järjestäjille yhteiskuntavastuun konkreettiset tavoitteet rahoitusmalleineen. Kaiken kaikkiaan vuoden 2012 aikana on luotava suuntaviivat sille, kuinka pystytään turvaamaan Kainuun ammattiopiston taloudellinen iskukyky. Sellaiset toimenpiteet, mitä ylläpitävät talouden tunnusluvut ylijäämäisinä, turvaavat lyhyessä ja pitkässä aikavälissä itsenäisen ammatillisen koulutuksen säilymisen alueellamme. 10

11 Talousarvion toteutumisvertailu Ta-2011 Toteuma 31.12.2011 Ero Liikevaihto 39 457 840,00 39 424 453,54 33 386,46 Liiketoiminnan muut tuotot 340 540,00 523 369,33-182 829,33 Tuet ja avustukset 2 235 600,00 1 446 283,73 789 316,27 Materiaalit ja palvelut -10 664 060,00-10 660 055,33-4 004,67 Aineet tarvikkeet ja tavarat -2 495 750,00-3 203 821,10 708 071,10 Palvelujen ostot -8 168 310,00-7 456 234,23-712 075,77 Henkilöstökulut -23 463 430,00-24 076 194,02 612 764,02 Palkat ja palkkiot -18 483 140,00-19 425 706,91 942 566,91 Henkilösivukulut -4 980 290,00-4 650 487,11-329 802,89 Eläkekulut -3 917 640,00-3 536 567,27-381 072,73 Muut henkilösivukulut -1 062 650,00-1 113 919,84 51 269,84 Poistot ja arvonalentumiset -835 810,00-799 888,46-35 921,54 Suunnitelman mukaiset poistot -835 810,00-799 888,46-35 921,54 Liiketoiminnan muut kulut -5 681 590,00-5 482 402,05-199 187,95 Liikeylijäämä (alijäämä) 1 389 090,00 375 566,74 1 013 523,26 Rahoitustuotot ja -kulut -18 360,00 34 471,34-52 831,34 Korkotuotot 48 173,59-48 173,59 Muut rahoitustuotot 1 300,00 6 064,01-4 764,01 Korvaus peruspääomasta -13 660,00-13 660,54 0,54 Muut rahoituskulut -6 000,00-6 105,72 105,72 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 1 370 730,00 410 038,08 960 691,92 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 370 730,00 410 038,08 960 691,92 Varausten ja rahastojen muutos 80 000,00 155 115,88-75 115,88 Poistoeron vähennys (+) 80 000,00 80 115,88-115,88 Rahastojen vähennys (+) 0,00 75 000,00-75 000,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 450 730,00 565 153,96 885 576,04

12 Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 Liikevaihto 39 424 453,54 39 110 878,33 Liiketoiminnan muut tuotot 523 369,33 673 683,68 Tuet ja avustukset 1 446 283,73 1 090 208,62 Materiaalit ja palvelut -10 660 055,33-10 663 948,13 Aineet tarvikkeet ja tavarat -3 203 821,10-3 148 069,82 Palvelujen ostot -7 456 234,23-7 515 878,31 Henkilöstökulut -24 076 194,02-23 288 050,80 Palkat ja palkkiot -19 425 706,91-18 891 360,21 Henkilösivukulut -4 650 487,11-4 396 690,59 Eläkekulut -3 536 567,27-3 319 258,85 Muut henkilösivukulut -1 113 919,84-1 077 431,74 Poistot ja arvonalentumiset -799 888,46-769 428,68 Suunnitelman mukaiset poistot -799 888,46-769 428,68 Liiketoiminnan muut kulut -5 482 402,05-5 492 962,03 Liikeylijäämä (alijäämä) 375 566,74 660 380,99 Rahoitustuotot ja -kulut 34 471,34 13 131,86 Korkotuotot 48 173,59 29 524,06 Muut rahoitustuotot 6 064,01 5 915,08 Korvaus peruspääomasta -13 660,54-15 456,55 Muut rahoituskulut -6 105,72-6 850,73 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 410 038,08 673 512,85 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 410 038,08 673 512,85 Varausten ja rahastojen muutos 155 115,88 80 115,89 Poistoeron vähennys (+) 80 115,88 80 115,89 Rahastojen vähennys (+) 75 000,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 565 153,96 753 628,74 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,99 11,92 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,95 11,87 Voitto, % 1,04 1,72 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle ja kuntayht.maks.korkokulut + muille maks. korkokulut+korvaus peruspo:sta) / (oma pääoma+sijotettu koroll.vieraspo+poistoero ja vapaaeht.varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks.korkokulut + korv.peruspo:sta) / (oma pääoma + lainat kunnalta/kuntayhtymältä + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto)

13 Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 375 566,74 660 380,99 Poistot ja arvonalentumiset 799 888,46 769 428,68 Rahoitustuotot ja -kulut 34 471,34 13 131,86 Tulorahoituksen korjauserät -38 123,00-3 544,49 1 171 803,54 1 439 397,04 Investointien rahavirta Investointimenot -1 217 580,09-1 042 485,68 Rahoitusosuuden investointimenoihin 167 413,96 62 416,83 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 38 123,00 3 544,49-1 012 043,13-976 524,36 Toiminnan ja investointien rahavirta 159 760,41 462 872,68 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset -500 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -157 953,70-418 068,05 Pa saamisten muutos muilta -2 625 000,00 Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä 106 007,82-56 789,38 Saamisten muutos muilta -38 853,04 793 344,72 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä -107 612,89 419 014,23 Korottomien velkojen muutos muilta -196 174,11 1 073 013,76-3 019 585,92 1 810 515,28 Rahoituksen rahavirta -3 019 585,92 1 310 515,28 Rahavarojen muutos -2 859 825,51 1 773 387,96 Rahavarojen muutos -2 859 825,51 1 773 387,96 Rahavarat 31.12. 1 520 685,26 4 380 510,77 Rahavarat 1.1. 4 380 510,77 2 607 122,81 erotus 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 115,2 147,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 115,2 147,2 Kassan riittävyys, pv 13,3 39,1 Quick ratio 0,9 1,4 Current ratio 1,2 1,6 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv Quick ratio = 365 * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieraspääoma - saadut ennakot)

14 Tase VASTAAVAA 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT 3 216 539,80 2 966 262,13 Aineettomat hyödykkeet 428 868,17 514 323,29 Tietokoneohjelmistot 19 210,63 34 794,29 Muut pitkävaikutteiset menot 409 657,54 479 529,00 Aineelliset hyödykkeet 2 779 261,63 2 443 528,84 Kiinteät rakenteet ja laitteet 115 606,06 43 658,26 Kuljetusvälineet 646 729,95 560 592,37 Muut koneet ja kalusto yht. 1 984 073,29 1 825 913,89 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 32 852,33 13 364,32 Sijoitukset 8 410,00 8 410,00 Osakkeet ja osuudet 8 410,00 8 410,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 16 053,63 16 118,35 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 16 053,63 16 118,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 415 517,79 9 559 544,38 Vaihto-omaisuus 1 447 095,89 1 289 142,19 Keskeneräiset tuotteet 1 447 095,89 1 289 142,19 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 625 000,00 Muut saamiset 2 625 000,00 Lyhytaikaiset saamiset 3 822 736,64 3 889 891,42 Myyntisaamiset 1 252 969,40 1 372 161,63 Lainasaamiset 1 450 000,00 1 450 000,00 Muut saamiset 703 571,56 577 147,03 Siirtosaamiset 416 195,68 490 582,76 Rahat ja pankkisaamiset 1 520 685,26 4 380 510,77 Kassatilit 3 417,65 7 967,75 Maksuliiketilit 1 517 267,61 4 372 543,02 VASTAAVAA YHTEENSÄ 12 648 111,22 12 541 924,86

15 VASTATTAVAA 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 OMA PÄÄOMA 6 105 175,81 5 615 021,85 Peruspääoma 907 074,68 907 074,68 Kehittämisrahasto 3 257 222,80 3 332 222,80 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 375 724,37 622 095,63 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 565 153,96 753 628,74 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 194 352,38 274 468,26 Poistoero 194 352,38 274 468,26 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 16 053,63 16 118,35 Lahjoitusrahastojen pääomat 16 053,63 16 118,35 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 6 332 529,40 6 636 316,40 Saadut ennakot 615 480,99 594 005,61 Ostovelat 1 900 267,35 2 096 496,29 Muut velat 436 195,48 461 237,12 Siirtovelat 3 380 585,58 3 484 577,38 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 12 648 111,22 12 541 924,86 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 52,4 49,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,8 14,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 1 940 1 375 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 *(vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) + tilikauden ylijäämä(alijäämä)

16 Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2011 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja rahoitusosuudet. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 15 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenojen mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2011 2010 Liikevaihto: valtionosuudet/yksikköhintarahoitus 31 237 793,00 30 829 732,00 muu liikevaihto 8 186 660,54 8 281 146,33 39 424 453,54 39 110 878,33 Liitetoiminnan muut tuotot: vuokratuotot 191 053,42 218 473,82 muut tuotot 259 597,29 341 071,92 opetustarvikemaksut 72 718,62 114 137,94 523 369,33 673 683,68 Tuet ja avustukset: EU-tuet 960 954,45 605 208,49 Aktivoidut EU-tuet -167 413,96-62 416,83 Muut tuet ja avustukset 652 743,24 547 416,96 1 446 283,73 1 090 208,62 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet, raskaskalusto 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet, maarakennuskoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 7 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet (vanha kalusto) 7 vuotta tasapoisto Atk-laitteet 5 vuotta tasapoisto Muut laitteet ja kalusteet 5 vuotta tasapoisto Keskeneräiset hankinnat ei poistoa

17 Keskimääräiset poistot ja investoinnit Vuosina 2010-2014 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 835 878,63 Keskim. poistonalaisten investointien omahankintameno 752 013,15 Ero 83 865,48 Ero % 11 Peruspääoman korko kunnittain %-osuus po:sta 2011 2010 Kajaani 76,50 10 450,38 11 824,34 Kuhmo 17,48 2 387,69 2 701,61 Suomussalmi 6,02 822,47 930,60 13 660,54 15 456,55 3. Taseen liitetiedot 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut kiinteät Osakkeet Tietokone- Muut pitkä- rakenteet ja Kuljetus- Muut koneet ja ohjelmistot vaik. menot laitteet välineet ja kalusto osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1.2011 34 794,29 479 529,00 43 658,26 560 592,37 1 825 913,89 8 410,00 2 952 897,81 Lisäykset tilikaudella 84 979,02 250 783,49 694 915,61 1 030 678,12 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikaudella 115 000,00 115 000,00 Sumu-poistot tilikaudella 15 583,66 69 871,46 13 031,22 164 645,91 421 756,21 684 888,46 Poistamaton hankintameno 31.12.2011 19 210,63 409 657,54 115 606,06 646 729,95 1 984 073,29 8 410,00 3 183 687,47 Keskeneräiset hankinnat 262 683,12 Rahoitusosuudet 229 830,79 Pysyvät vastaavat yhteensä 19 210,63 409 657,54 115 606,06 646 729,95 1 984 073,29 8 410,00 3 216 539,80 Keskeneräiset hankinnat: Seppälän urheilunurmialueen rakentaminen Osakkeet ja osuudet Liikelaitoksen osuus Tytäryhteisöt Koti- Omistus- omasta vieraasta tilikauden paikka osuus pääomasta pääomasta voito/tappio Kainuun Osaamiskeskus Oy Kajaani 100 % 8 291,70 0,00 16,55 Saamisten erittely 2011 2010 Saamiset kuntayhtymältä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 82 912,68 180 861,39 Lainasaamiset 1 450 000,00 1 450 000,00 Siirtosaamiset 0,00 8 059,11 Yhteensä 1 532 912,68 1 638 920,50 Saamiset jäsenkunnilta Myyntisaamiset 75 882,22 107 710,79 Muut saamiset 2 625 000,00 300 000,00 Yhteensä 2 625 000,00 375 882,22 107 710,79

18 Siirtosaamisten olennaiset erät 2011 2010 Oulun Lääninhallituksen ESR-projektirahoitus 312 869,00 337 223,04 Kansaneläkelaitos/työterveyshuollon lasku 0,00 94 000,00 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 57 072,00 0,00 369 941,00 431 223,04 Muut erät 46 254,68 59 359,72 416 195,68 490 582,76 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2011 2010 Peruspääoma kunnittain 31.12 Kajaani 76,50 % 693 916,62 693 916,62 Kuhmo 17,48 % 158 545,32 158 545,32 Suomussalmi 6,02 % 54 612,74 54 612,74 Peruspääoma 31.12. 907 074,68 907 074,68 Kehittämisrahasto 1.1. 3 332 222,80 3 832 222,80 Vähennykset tilikaudella 75 000,00 500 000,00 Kehittämisrahasto 31.12 3 257 222,80 3 332 222,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 31.12. 1 375 724,37 622 095,63 Tilikauden yli-/alijäämä 565 153,96 753 628,74 Oma pääoma yhteensä 31.12. 6 105 175,81 5 615 021,85 Oppi 4 peruskorjausta on rahoitettu tilikaudella 3 000 000,00 (JK 2.9.2010 26). Kehittämisrahastoa puretaan vuosittain peruskorjauksen 10 vuoden poistoajan mukaan. Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma 2011 2010 Velat kuntayhtymälle Ostovelat 982 703,73 1 082 469,33 Velat liikelaitokselle Ostovelat 29 058,66 25 313,95 Muut siirtovelat 11 592,00 29 058,66 36 905,95 Velat jäsenkunnille Ostovelat 24 474,22 140 220,49 Siirtovelat 538 145,59 Yhteensä 24 474,22 678 366,08

19 Siirtovelkojen olennaiset erät 2011 2010 Lomapalkkajaksotus 2 155 036,85 1 704 902,21 Muut siirtovelat: KuEL-maksut 251 721,65 245 396,27 KuEL/varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut 236 979,89 538 145,59 VILAKE/peruskorjauksen rahoitusosuus 500 000,00 Palautettava valtionosuus 428 661,00 127 676,00 Pohjola/työttömyysvakuutusmaksut 131 821,13 96 925,83 1 049 183,67 1 508 143,69 Muut erät 176 365,06 184 179,50 Muut siirtovelat yhteensä 1 225 548,73 1 692 323,19 4.Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 2011 2010 Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) 1 804 742,55 1 743 714,21 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 836 736,05 733 193,33 Myöhemmin maksettavat 968 006,50 1 010 520,88 5.Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2011 2010 Henkilöstön määrä 31.12. vakinainen 343 327 määräaikainen 177 200 yhteensä 520 527 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 19 425 706,91 18 891 360,21 Eläkekulut 3 536 567,27 3 319 258,85 Muut henkilösivukulut 1 113 919,84 1 077 431,74 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 24 076 194,02 23 288 050,80 Aktivoidut henkilöstökulut 12 347,46 9 014,10 Henkilöstökulut yhteensä 24 088 541,48 23 297 064,90 6.Toimeksiantojen pääomat 2011 2010 Stipendirahastot; Heikki Kivelän stipendirahasto 585,77 584,60 Muut stipendirahastot 15 467,86 15 533,75 16 053,63 16 118,35

20 Kirjanpitokirjat Päiväkirja Pääkirja Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilipuitteet Ostoreskontra Myyntireskontra Käyttöomaisuuskirjanpito Palkkakirjanpito Tasekirja Tase-erittelyt sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen paperi paperi Tositelajit Käyttöomaisuushankinnat ja myynnit AA sähköinen Poistokirjaukset AF sähköinen Investointien purkaminen AZ sähköinen Konekieliset tiliotetapahtumat BA sähköinen Ostomaksut (automaattiset) BM sähköinen Luottotappiot DL sähköonen Myyntisuoritukset (viitteelliset) DV sähköinen Myyntisuoritukset (manuaaliset) DZ sähköinen Ostolaskut/Rondo KR sähköinen Toimittajat - maksu KZ sähköinen Liittymä kassajärjestelmä M1 paperi Liittynä ProExellent M3 sähköinen Korkolaskut RC sähköinen Myyntilaskut RV sähköinen Muistiotositteet SA paperi Muistiotositteet (Excel-tallennus) SB paperi Käteisalennusten kirjaus SC sähköinen Pääkirjatilien tasaus ST sähköinen Lindorf tilitykset ZL sähköinen

21 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Kajaanissa 23. päivänä helmikuuta 2012 Johtokunta: Maija Rissanen Paavo Enroth Erkki Hämäläinen Marjatta Immonen Lauri Niiranen Maija Soikkeli Seppo Vilen Minna Syrjä Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Kajaanissa päivänä kuuta 2012 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Antti Kääriäinen, KHT, JHTT

KAINUUN AMMATTIOPISTO -LIIKELAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011

2 KAINUUN AMMATTIOPISTO - LIIKELAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011 KAINUUN AMMATTIOPISTO LIIKELAITOS v. 2011... 3 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011... 4 1. Henkilöstö... 4 2. Ikärakenne ja eläköityminen... 6 3. Henkilöstön vaihtuvuus ja pysyvyys... 7 4. Henkilöstön keskipalkka... 8 5. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen... 8 6. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat... 10 7. Vuosi- äitiys ja isyyslomat sekä hoito- ja vuorotteluvapaat... 11 8. Työhyvinvointitoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta (ml. kuntoutus)... 11 9. Työilmapiiritutkimukset... 12 10. Työterveyshuolto... 12 11. Henkilöstön palkitseminen... 13 Liitteet 1-3... 14

3 KAINUUN AMMATTIOPISTO LIIKELAITOS v. 2011 Henkilöstöjohtamisen tavoitteet Kainuun ammattiopiston henkilöstöjohtamisen keskeiset tavoitteet määritellään vuosittain päivitettävässä strategiassa, mikä kuvataan tuloskortilla (BSC). Lisäksi KAOn henkilöstöhallintoa ohjaa myös Kainuun maakunta kuntayhtymän tavoitteet sekä ohjeet. Henkilöstöraportissa kuvataan keskeisiä henkilöstöön liittyviä tietoja ja tunnuslukuja, sekä niiden pohjalta tehtyjä arviota tavoitteiden onnistumisesta. Lisäksi erilaisten aikasarjojen avulla kuvataan kehityksen suuntaa. Kainuun ammattiopiston strategiassa on määritelty strategiseksi tavoitteeksi henkilöstön osalta huippuhenkilöstö ja kriittiseksi menestystekijäksi Globaali ennakointitaito ja sisäinen yrittäjyys. Sitova tavoite vuodelle 2011 oli saada henkilöstöpalautteen arvosanaksi vähintään 3,6. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet henkilöstöjohtamista ja henkilöstön kehittämisen painopisteitä ja toimenpiteitä lyhyellä aikavälillä. Yhteisöllisyys tukee ja vahvistaa koko organisaatiota ja yksittäistä työntekijää jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössämme. Henkilöstön yhteisöllisyyttä ja jaksamista ylläpidetään muun muassa yhteisillä tilaisuuksilla kuten kevätjuhlalla, liikuntapäivällä ja Kevätpippaloilla. Lisäksi KAOn henkilökunta on voinut hyödyntää myös Kainuun maakunta kuntayhtymän tuomista henkilökuntaetuisuuksista. KAO:n henkilökuntakerho, jossa ovat jäseninä kaikki työntekijät, tukee monipuolisesti henkilöstön yhteisiä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Syksyllä toteutetun Työolobarometrikyselyn tulokset osoittavat henkilöstön työkyvyn kohentuneen hieman.

4 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 1. Henkilöstö Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialan päättävänä elimenä on toiminut koulutuslautakunta. Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen johtokunta toimii ammatillisesta koulutuksesta päättävänä elimenä ja sen päätökset ovat alisteisia koulutuslautakunnalle. Koulutusjohtajat ja koulutuspäälliköt on laskettu opetushenkilöstömäärään. Osaaikaeläkkeellä 31.12.2011 oli 26 opettajaa ja 1 muuta henkilöstöä, yhteensä 27 henkilöä. Koulutusaloilla oli 51 sivutoimista tuntiopettajaa. Sivutoimiset tuntiopettajat ja sijaiset eivät ole mukana henkilöstön määrässä (KUVIO 1). Tarkempi erittely on LIITE- TAULUKOISSA 1-2 (henkilöstön määrä aloittain 2007 2010 (1) ja vuodelta 2011 tulosyksiköittäin (2)). Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksessa on HTV 1:n (HTV 1= palveluksessaolopäivien lukumäärä) mukaan toteutunut 531,20 henkilötyövuotta. HTV 2 (HTV 2= palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä) on 515,14 ja tehty työaika on 377,13 vuotta (sisältää vain todella tehdyt työpäivät), KUVIO 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajien osalta laskelma ei ole tarkka, koska he ovat opettajan työajassa (190 pv/vuosi). Henkilöstön määrä 2007-2011 400 350 311 347 351 351 300 266 250 200 150 108 111 125 114 121 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 1: Henkilöstö 2007-2011 Opetushenkilöstö Muu Henkilöstö 600 500 400 Henkilötyövuosi HTV1 2007-2011 521,7 531,2 474,33 491,65 422,01 300 200 Henkilötyövuosi HTV1 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 2: Henkilötyövuodet HTV 1 2007 2011

5 Liikevaihto ja henkilöstökustannukset Liikevaihto kuvaa liikelaitoksen toiminnan laajuutta. Tavoitteena on kustannusten pitäminen suhteessa liikevaihtoon sellaisella tasolla, että sillä kyetään turvaamaan koulutuspalveluista aiheutuvat kustannukset ja mahdollistamaan oppilaitoksen kehittäminen. Tavoitteena on, että henkilöstökustannukset ovat tasapainoisessa suhteessa taloudelliseen kantokykyyn sekä tuloksellisuusvaatimuksiin ja -kehitykseen. Tavoitteena on, että henkilöstökustannusten osuus liikevaihdosta ei ylitä 50 %. Vuonna 2011 ammattiopiston liikevaihto on 39,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 43,8 % välillä 2007 2011. Muutos on suurempi kuin opiskelija-, opetustunti-, tutkinto-, henkilöstö- ja toimitilamäärien vastaavan ajan kehitys. Kainuun ammattiopiston henkilöstökustannukset vuonna 2011 lakisääteisine henkilösivukuluineen olivat yhteensä 24 miljoonaa euroa. Ne ovat 61,1 % liikevaihdosta. KUVIOSSA 3 on esitetty liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 27,4 Liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys 2007-2011 16,9 35,4 19,8 38,3 39,1 39,4 22,2 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 3: Liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys 2007-2011 Johtopäätös. Tilanne on huolestuttava. Palkkakustannusten osuus vuonna 2011 oli 61,1 % liikevaihdosta. Henkilöstökulujen osuus ei ole tavoitteiden mukainen ja paineita tehokkuuden lisäämiseksi on olemassa. Henkilöstö- ja opiskelijamäärän suhde 23,3 24,0 Liikevaihto henkilöstökustannukset Henkilöstö- ja opiskelijamäärien suhde kuvaa työn tuottavuutta yhtenä näkökulmana. Mittari kertoo opiskelijamäärän aritmeettiseen keskiarvon suhteessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön (opettajat ja muu henkilöstö) määrään kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Tavoitteena on pitää henkilöstö- ja opiskelijamäärien suhdeluku keskimäärin yli 10. Koko henkilöstön osalta suhdeluku on hitaasti huonontunut ja tasoittunut viimeisen kolmen vuoden aikana (KUVIO 4).

6 Opiskelija - henkilöstömäärän välinen suhde 2007-2011 10 8 8,01 8,90 8,50 7,71 7,79 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 4: Opiskelija henkilöstömäärän välinen suhde 2007-2011 Johtopäätös. Henkilöstömäärä suhteessa opiskelijamäärään ei ole kehittynyt toivottuun suuntaan. Tehokkuuden kasvattamiseksi suhdeluvun on kasvettava ja tämä tulee vaatimaan erilaisia työnantajan toimenpiteitä. 300 250 200 150 100 50 0 Sukupuolijakauma 2007-2011 2007 2008 2009 2010 2011 Naiset 194 227 256 253 254 Miehet 180 195 216 212 218 KUVIO 5: Sukupuolijakauma 2007-2011 2. Ikärakenne ja eläköityminen Tavoitteena on, että työyhteisössä on eri-ikäisiä työntekijöitä. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumaa, keski-ikää ja eläköitymistilastoa on kuvattu seuraavana olevissa TAULUKOISSA 1-2 ja KUVIOSSA 6.

7 TAULUKKO 1: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2011 (mukana pää- ja sivutoimiset) Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2011 (pää- ja sivutoimiset) alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60+ Yht. vakinaiset henkilöt, naiset vakinaiset henkilöt, miehet 0 1 5 16 17 15 38 30 34 29 185 0 0 4 13 10 12 27 29 36 27 158 yhteensä 0 1 9 29 27 27 65 59 70 56 343 määräaikaiset henkilöt, naiset määräaikaiset henkilöt, miehet 7 2 8 14 17 17 14 9 5 10 103 0 3 5 9 7 12 6 10 12 10 74 yhteensä 7 5 13 23 24 29 20 19 17 20 177 TAULUKKO 2: Henkilöstön keski-ikä 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Vakin. henkilöstö, naiset 50,27 49,84 48,75 48,91 48,79 Vakin. henkilöstö, miehet 49,91 49,4 49,55 50,03 50,08 Määräaikaiset, naiset 38,28 39,74 40,05 38,17 40,85 Määräaikaiset, miehet 43,75 43,23 45,3 43,45 45,10 Eläkkeelle jääneet 2007-2011 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 Eläkkeelle jääneet 7 15 4 8 12 KUVIO 6: Eläkkeelle jääneet 2007-2011 Johtopäätös: Ikäjakauman muutokset ja eläköityminen ovat hallittavissa tulevana noin 10 vuotena, edellyttäen, että lähtövaihtuvuus alle 45-vuotiaiden ryhmässä pysyy matalana. 3. Henkilöstön vaihtuvuus ja pysyvyys Vuonna 2011 erosi palveluksesta 19 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä jääden eläkkeelle, siirtyen kaupungin tai maakunnan toiseen työyksikköön tai siirtyen toisen työnantajan palvelukseen. Yleisesti ottaen henkilöstön työssäoloajat ovat pitkiä.

8 Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika 31.12.2011 Yli-30v 25-29 v 20-24 v 15-19 v 10-14 v 5-9 v 2-4 v Alle 2-v 3 8 12 16 18 21 22 13 19 19 20 23 0 10 20 30 40 50 26 36 44 44 Miehet Naiset KUVIO 7: Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika 31.12.2011 4. Henkilöstön keskipalkka Tavoitteena on, että sekä opetus- että muun henkilöstön keskipalkka on kilpailukykyinen yhdessä muiden henkilöstöpoliittisten kannustimien ja etujen kanssa. OVTES:in mukaan palkkansa saavien keskiansio oli 3 472,91 euroa ja KVTES:n ja Teknisten sopimuksen alaisen muun henkilöstön 2 347,96 euroa kuukaudessa. Johtopäätös: KAO:n henkilöstön palkkataso on virka- ja työehtosopimusten mukainen. 5. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Opettajien kelpoisuus Tavoitteena on, että opettajilla on säädösten mukainen kelpoisuus. Opetushallitukselle tehdään opettajatilastointia joka toinen vuosi maalis-huhtikuun aikana. Viimeisin Tilastokeskuksen keräämä opettajatilasto on vuodelta 2010, jossa on kerätty tietoa muun muassa opettajien muodollisesta kelpoisuudesta sekä ammatillisen peruskoulutuksen että aikuiskoulutuksen osalta KUVIO 8. Vuoden 2010 tilaston mukaan KAOssa oli opettajia yhteensä 364 ja heistä kelpoisia 235 eli 64,6 %. 400 300 200 Kelpoiset opettajat 221 235 100 0 2008 2010 KUVIO 8: Kelpoiset opettajat 2008, 2010 Johtopäätös: KAO:n opettajien peruskoulutustaso ei ole riittävä.

9 Koulutuspäivät Tavoitteena on, että henkilöstö myös osallistuu aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja muuhun henkilöstön kehittämiseen. Työelämäjaksojen tarkoituksena on uudistaa opetustehtävissä toimivien ammatillista osaamista työelämän tarpeiden suuntaan. Henkilöstön koulutuspäivien kehitystä vuosina 2007-2011 on kuvattu KUVIOSSA 9. Tarkempi erittely koulutuspäivistä tulosyksiköittäin vuodelta 2011 on LIITETAULUKOSSA 3. Koulutuspäivät / henkilö 2007-2011 8 6 4 2 Henkilöstö 0 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöstö 7,15 4,36 5,05 5,03 6,25 KUVIO 9: Henkilöstön koulutuspäivät 2007-2011 Koulutuspäiviä v. 2011 kertyi yhteensä 2951 työpäivää. Henkilöstön koulutusajan palkkakustannukset henkilösivukuluineen ovat 352 843 euroa. Muihin koulutuksen kustannuksiin; osallistumismaksuihin, matka- ja majoituskustannuksiin sekä päivärahoihin käytettiin yhteensä 306 628 euroa. Koulutuskustannukset olivat yhteensä 659 471 euroa. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin 1,7 % liikevaihdosta. Henkilöstön osallistuminen työelämäjaksoille Työelämäjaksoille osallistuneiden osuus koko henkilöstöstä kasvoi vuoteen 2009 saakka, mutta alentui vuonna 2010 merkittävästi. Vuonna 2011 työelämäjaksoille osallistui 6,8 % koko henkilöstöstä (KUVIO 10). Työelämäjaksojen pituudessa osallistunutta henkilöä kohden on ollut vuosien 2006 2011 välisenä aikana aaltoliikettä (KUVIO 11). Työelämäjaksoihin osallistuneiden henkilöiden osuus henkilöstöstä (%) 2007-2011 8 6,6 7,4 6,8 6 4 5,2 4,3 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 10: Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön

10 20 15 10 5 Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön 2007-2011 18,6 6,39 13,86 15,35 9,47 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 11: Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön Johtopäätös: Henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen määrä ja laatu ovat olleet viime vuosina tyydyttäviä. Lukujen perusteella henkilöstö uudistaa osaamistaan työelämäjaksojen avulla keskimäärin joka 15. vuosi. 6. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Tavoitteena on terve henkilökunta. Työtapaturmien määrässä tavoitteena on 0- tapaturmataso. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien tilastollista kehitystä on kuvattu seuraavana olevissa KUVIOSSA 12 ja TAULUKOSSA 3. Sairauspäiviä keskimäärin / henkilö 2007-2011 8 6 6,46 6,59 6,22 6,78 5,11 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 Sairauspviä ka / henkilö KUVIO 12: Henkilöstö sairauspoissaolot työpäivinä 2007-2011 Sairauspoissaolopäiviä v. 2011 oli yhteensä 2 413 työpäivää ja kalenteripäivinä 3 276. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset sosiaalimaksuineen ovat 351 130 euroa. TAULUKKO 3: Henkilöstön tapaturmat 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöt 4 7 9 11 8 Työtapaturmapäiviä 41 121 73 179 126

Työtapaturmien/ammattitautien johdosta työstä poissaoloa oli yhteensä 126 työpäivää ja kalenteripäivinä 185. Johtopäätös: Henkilöstön sairauspäivien määrä on laskenut. Työtapaturmien määrä on ollut kasvusuunnassa vuosien 2008-2011 aikavälillä ja tämä ei ole tyydyttävä tilanne. 7. Vuosi- äitiys ja isyyslomat sekä hoito- ja vuorotteluvapaat Tavoitteena on turvata lakisääteisten lomien ja vapaiden käyttömahdollisuus koko henkilöstölle niin, että vuosi- ja muut lomat sekä vapaat tukevat parhaalla mahdollisella tavalla lepoa ja virkistystä sekä yksityisen elämänpiirin muuttuvia tarpeita. Ammattiopiston pidetyt vuosilomat vuonna 2011 ovat olleet 7 907 työpäivää. Palkkauskustannuksina nämä tekevät yhteensä 1 295 952 euroa. TAULUKKO 4: Henkilöstön äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat Työpäivinä Äitiys- ja vanhempainvapaat 1504 Isyysvapaat 225 Hoitovapaat 448 Yhteensä 2177 Perhevapaita on käyttänyt yhteensä 31 henkilöä. Vuorotteluvapaalla on ollut 3 henkilöä, yhteensä 279 työpäivää. 8. Työhyvinvointitoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta (ml. kuntoutus) Työhyvinvointitoiminnalla ja työturvallisuudesta huolehtimalla henkilöstön työturvallisuus, työkyky ja työssä jaksamisen sekä henkinen hyvinvointi pysyvät hyvällä tasolla. Säännöllinen johdon yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön kanssa edistää työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä. Henkilöstön vapaaajan toimintaa tuetaan henkilökuntakerhon kautta tukemalla sen toimintaa rahallisin avustuksin. Kainuun maakunta -kuntayhtymän työsuojelutoimikunnassa henkilöstön edustajana on lehtori Kaisu Soukkala-Hekkala ja hän toimii myös Kainuun maakunta kuntayhtymän työsuojeluvaltuutettuna. Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen toimii työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana. Kainuun ammattiopiston työsuojeluasiamiehinä ovat vuoden 2011 aikana toimineet Pekka Laakkonen (Kajaani), Ilmo Pulkkinen (Kuhmo) ja Ville Loukusa (Kuusamo). Työsuojelukatselmuksia on vuoden 2011 aikana tehty eri toimipisteissä ja eri koulutusaloilla. Katselmuksissa mukana on ollut työsuojeluvaltuutettu Kaisu Soukkala- Hekkala ja työterveyshoitaja Sari Hynynen. KAOn henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää oppilaitoksen tiloja erilaisiin liikunnallisiin ja muihin harrastuksiin. Kuusamossa oli mahdollisuus käyttää Kuusamon Liikuntakeskuksen palveluja pienellä omavastuuosuudella. 11