Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu

Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto 19.11.2014

Sisällysluettelo 1 Taustaa... 2 2 Väestön kehitys... 3 3 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys ja laatu... 5 3.1 Palvelurakenne ja palvelujen riittävyys... 5 3.2 Palvelujen odotusajat... 8 3.3 Iäkkäiden henkilöiden hoidon laadun arviointi... 8 3.4 Sosiaaliasiamiehen selvitys...12 3.5 Vanhusten palvelujen asiakastyytyväisyyskysely...12 3.6 Henkilöstön työhyvinvointi...14 5 Taloudelliset voimavarat...15 6 Henkilöstön määrä ja koulutus...17 7 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä...19

1 Taustaa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013 alkaen (ns. vanhuspalvelulaki). Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista sekä hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Lain tavoitteena on myös varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Laki velvoittaa, että palvelutarve selvitetään monipuolisesti ja viivytyksettä. Laki (980/2012) velvoittaa, että iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat hyvinvoinnin tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Laki (980/2012) korostaa kunnan kaikkien hallintokuntien ja toimijoiden vastuuta ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisestä. Toisaalta se painottaa kotona asumisen ja kotiin tuotavien palvelujen ensisijaisuutta. Lain mukaan laitoshoito on perusteltua ainoastaan lääketieteellisin ja eräin muin perustein. Tämän merkitsee hoiva-asumisen palveluissa laitoshoidon purkamista ja yksiportaisen asumisen palvelujärjestelmän luomista. Laki painottaa myös pariskuntien mahdollisuutta asua yhdessä sekä toimenpiteitä, joilla vältetään turhat muutot elämän loppuvaiheessa. Lain mukaan kunnan pitää järjestää palvelu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös palvelun järjestämisestä on tehty. Lain (980/2012) 5 mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. (STM 2013 a.) Lain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Tässä raportissa arvioidaan vanhuspalvelulain edellyttämän 6 toteutumista. (STM 2013 a.) 2

2 Väestön kehitys Tilastokeskuksen tuoreiden väestötilastojen mukaan Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2013 2014 oli 260 800. Väestönkasvua vuodesta 2012 vuoteen 2013 oli 1,7 prosenttia eli 4 400 henkeä, mikä oli suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna. Vuonna 2014 tehdyn kaupungin väestöennusteen mukaan Espoon väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2023 Espoossa ennustetaan olevan 294 100, jolloin kasvua vuoteen 2013 olisi noin 37 000 asukasta (Espoon väestöennuste 2013 2022). Taulukko 1. 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2009 31.12.2013 (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2013). Muutos HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2009 13, N 2 454 1 976 2 047 661 1 376 3 142 11 656 2009 13, % 6,2 18,6 24,3 4,2 8,6 39,3 11,9 Taulukossa 1 on vertailtu kuuden suurimman kaupungin väestömääriä sekä kehitystä. Vuoden 2013 lopussa Espoon väestöstä yli 75 -vuotiaita oli 12 601 henkilöä. Espoossa 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuosina 2009 2013 kasvanut 18,6 prosenttia (1976 henkilöä), eli 4,6% vuodessa. Taulukko 2. 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten määrät ja suhteellinen osuus (%) väestöstä vuosina 2013 2023 (Tilastokeskus, Espoon väestöennuste). Ikäryhmien koko ja osuus (%) väestöstä Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 65 vuotta täyttäneet 32 458 34 527 36 262 37 912 39 350 40 815 42 241 43 587 44 994 46 407 47 836 75 vuotta täyttäneet 12 007 12 703 13 399 13 960 15 076 15 629 16 464 17 421 18 908 20 583 22 182 85 vuotta täyttäneet 2 919 3 140 3 388 3 626 3 872 4 059 4 239 4 425 4 641 4 900 5 208 65 v. täyttäneiden osuus väestöstä 12,6 13,2 13,7 14,1 14,4 14,8 15,1 15,4 15,7 16,0 16,3 75 v. täyttäneiden osuus väestöstä 4,7 4,9 5,1 5,2 5,5 5,7 5,9 6,1 6,6 7,1 7,5 85 v. täyttäneiden osuus väestöstä 1,1 1,2 1,3 1,3 1,4 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 1,8 3

Espoon väestön ikärakenne vanhenee nopeasti vuosien 2013 2023 tarkkailujaksolla (taulukko 2). Yli 65 - vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin noin 1 500 henkilöllä vuosittain. Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2018 mennessä keskimäärin noin 700 henkilöllä vuosittain, mutta vuoden 2019 jälkeen kasvu on yli 1000 henkeä vuosittain. Yli 65 -vuotiaita henkilöitä oli vuonna 2013 kaikkiaan 32 458 henkilöä, joista 27 776 oli suomenkielisiä, 3 996 ruotsinkielisiä ja muunkielisiä oli yhteensä 686. Kuviossa 1 esitetään ennuste keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrän kehityksestä vuosina 2014 2030 eri ikäluokissa. Arvio perustuu Espoon viralliseen väestöennusteen sekä tutkimuksiin dementian esiintyvyydestä. Epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että dementian ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat pysyneet lähes samoina viime vuosikymmeninä (Sulkava 2005). 3000 2500 2000 1500 1000 2014 2020 2030 500 0 30-64 65-74 75-84 85+ Kuvio 1. Espoolaisten muistisairaiden (keskivaikea tai vaikea dementia) määrä eri ikäryhmissä vuosina 2014 2030, ennuste* *Arvio perustuu Espoon viralliseen väestöennusteeseen ja dementian esiintyvyys-tietoihin, jotka ovat Mini-Suomi -tutkimuksesta (30 84-vuotiaat). Dementia on suurin yksittäinen iäkkäiden ihmisten pitkäaikaisen hoidon (omaishoito, kotihoito, pitkäaikaishoito) tarpeen aiheuttaja (Sulkava 2005). Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa myös dementiaa sairastavien määrä tulee kasvamaan, mikä merkitsee myös palvelutarpeen kasvua. Espoossa on arviolta 3360 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa vuonna 2014. Ennusteen mukaan lukumäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 1000:lla ja vuoteen 2030 mennessä noin 3300:lla verrattuna vuoteen 2014. Lähivuosina (2014 2020) keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä tulee kasvamaan keskimäärin noin 170 henkilöllä vuosittain. 4

3 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys ja laatu Lain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Sosiaaliasiamiehen vuosittain kunnanhallitukselle esittämät havainnot tulee myös ottaa huomioon arvioinnissa. Palvelujen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla palveluiden rakennetta ja määrää valtakunnallisiin suosituksiin ja muiden suurten kaupunkien lukuihin sekä palveluiden saatavuuden arvioinnin kautta. Laadullisista näkökulmista arviointitietoa saadaan sosiaaliasiamiehen vuosittaisen raportoinnista, RAI -arviointimittarin (Resident Assessment Instrument) avulla, asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä tarkastelemalla henkilöstön työtyytyväisyyttä. 3.1 Palvelurakenne ja palvelujen riittävyys Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkaisivat vuonna 2013 uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Sen tarkoituksena on tukea myös iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (nk. vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa (STM 2013 a.) Espoon ikääntymispoliittisessa ohjelmassa 2009-2015 (kv 17.11.2008) on asetettu vanhusten palvelujen palvelurakenteen määrälliset tavoitteet. Säännöllisen kotihoidon peittävyystavoitteeksi asetettiin 9,9 prosenttiosuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä ja omaishoidontuen kattavuustavoitteeksi viisi prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Kotona asuvien osuudelle ei asetettu tavoitetta. Valtuusto käsitteli Ikääntymispoliittisen ohjelmaa joulukuussa 2009 (kv 14.12.2009) ja totesi, ettei Espoon taloudellinen tilanne mahdollista ikääntymispoliittisen ohjelman määrällisten tavoitteiden toteuttamista täysimääräisesti. Taulukossa 3 on esitetty Espoon palvelurakenteen kehittyminen vuosina 2009-13 ja laatusuositukseen kirjatut valtakunnallisen palvelurakenteen tavoitearvot 75 vuotta täyttäneiden osalta vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2013 lopussa Espoossa 91,9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista asui kotona valtakunnallisen tavoitteen (91-92%) mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus vastaa ikääntymispoliittisessa ohjelmassa asetettua tavoitetta, mutta on edelleen kaukana laatusuosituksen tavoitetasosta. Samoin omaishoidon tuen kattavuus on alle sekä Espoon että laatusuosituksen tavoitetason. Laitospaikkojen ja asumispalvelupaikkojen suhteellinen osuus 75 vuotta täyttäneen väestön määrästä on toteutunut valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti. Laitoshoidon peittävyyden laskua on korvattu nostamalla asumispalvelujen ja säännöllisen kotihoidon peittävyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Espoon palvelurakenne on kehittynyt sekä Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman että kansallisen laatusuosituksen tavoitteiden mukaisesti. Omaishoidon tuen kattavuus on kuitenkin alle sekä Espoon että valtakunnallisten tavoitteiden. Samoin kotihoidon peittävyys ei yllä laatusuosituksen tasolle. Huolimatta näistä kotona asuvien espoolaisten osuus ja ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenne on tavoitetasolla. Perusteluna tälle myönteiselle kehitykselle on ainakin se, että espoolaisessa 75 vuotta täyttäneessä väestössä korostuu 75 80 vuotiaiden osuus, jolloin palvelutarve on vielä vähäisempi sekä espoolaisten parempi terveydentila. 5

Taulukko 3: Espoolaisten 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenne verrattuna STM laatusuosituksen viitearvoihin. 2009 2010 2011 2012 2013 STM laatusuositus viitearvot vuodelle 2017 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (% vastaavanikäisestä väestöstä) 92,1 91,8 91,3 91,6 91,9 91 92 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (% vastaavanikäisestä väestöstä) 9,4 9,9 10,7 10,3 10,3 13 14 Omaishoidontuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana (% vastaavanikäisestä väestöstä) 2,7 2,5 2,7 2,6 2,7 6-7 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen pitkäaikaishoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., (% vastaavanikäisestä väestöstä) 4,2 5,1 5,8 6,4 6,2 6 7 Vanhainkodeissa ja tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12.(% vastaavanikäisestä väestöstä) 3,7 3,1 2,8 2,3 1,9 2 3 Kuuden suurimman kaupungin (Kuusikko) vanhusten sosiaali-, ja terveyspalvelujen palvelurakennetta ja kustannuksia verrataan toisiinsa vuosittain ilmestyvässä raportissa. Kuviossa 2 on kuvattu Kuusikko -kaupunkien ikäihmisten laatusuositukseen sisältyvä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuudet vastaavanikäisestä väestöstä. Espoossa säännöllisen kotihoidon peittävyys ja omaishoidontuen kattavuus ovat muita kuntia alhaisemmalla tasolla. Laitoshoidon peittävyys on tavoitteiden mukaisesti kuusikkokuntien matalin. Laskua on korvattu nostamalla tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Kuvio 2. Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupunkien vastaavanikäisestä väestöstä, vuonna 2009 2013 (ikävakioimaton) (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2013). 6

Toisaalta Espoossa säännöllisen kotihoidon ja omaishoidontuen piiriin ovat viiveettä päässeet kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät hakijat. Kuusikko raporttiin sisältyvän säännöllisen kotihoidon määritelmä on hiukan erilainen kuin STM:n laatusuosituksen vastaava määritelmä. Määritelmien poikkeavuus selittää erot taulukon 2 ja kuvion 2 välillä. Kuviossa 3 on tarkasteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen peittävyyttä ikävakioituna. Espoossa 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden ikävakioitu osuus ikäluokasta joulukuussa 2013 oli 22 prosenttia. Kokonaispeittävyys on kuusikkokuntien matalin. Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2009 2013, ikävakioitu. (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2013). Kuvio 4. Terveyskeskusten lyhytaikaishoidon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokaudet 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 2009 2013 (ikävakioitu). (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2013). 7

Kuviossa 4 on tarkasteltu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokausia 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti kuusikkokunnissa. Vuonna 2013 Espoossa terveyskeskussairaalan lyhytaikaishoidon hoitovuorokausia kertyi 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 3,6 ja erikoissairaanhoitoon näitä 1,6. Kuviosta voidaan havaita, että ikään suhteutettu sairaalahoidon käyttö on koko ajan vähentynyt ja painopiste on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Lisäksi sairaalahoidon volyymi on yleisesti vähäisempää pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa. 3.2 Palvelujen odotusajat Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2013) säädetään, että kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut (Laki 980/2013, 26). Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta (Laki 980/2013, 18). Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen (Laki 980/2013, 26). Espoon kaupunki julkaisee tiedot palveluiden odotusajoista (taulukko 4) ja yli kolme kuukautta jonottaneiden lukumäärän kolme kertaa vuodessa. Tiedot julkaistaan ensimmäisen kerran marraskuussa kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.espoo.fi. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen selvittelyyn määräajassa. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa seitsemän arkipäivän kuluessa yhteenotosta kuntaan. Espoossa palvelutarpeen selvittäminen on hoidettu määräajassa. Omaishoidon tuki ja säännöllinen kotihoito ovat alkaneet heti kun päätös on tehty. Jonossa ympärivuorokautiseen laitoshoitoon tai tehostettuun asumispalveluun lokakuun lopussa 74 espoolaista, joista 22 on odottanut yli kolme kuukautta (heistä 12:lle on tarjottu kolmen kuukauden sisällä hoidontarvetta vastaavaa palvelua tai palvelu on järjestetty palvelutarvetta vastaavin väliaikaisjärjestelyin). Taulukko 4. Keskimääräiset odotusajat sosiaalipalveluihin ajalla 1.1. 30.9.2014. Keskimääräinen odotusaika Sosiaalipalvelu Tavoite päätöksestä palvelun alkamineen (vrk) Kotihoito palvelutarpeenarvio yli 75-v arvio tehdään viimeistään seitsemäntenä arkiväivänä viimeistään seisemäntenä arkipäivänä omaishoidontuki 50 v ja yli palvelu alkaa heti kun päätös on tehty alle 90 vrk säännöllinen kotihoito palvelu alkaa heti kun päätös on tehty alle 90 vrk Hoiva-asuminen 1.1.-31.3.2014 80 alle 90 vrk 1.4.-30.6.2014 75 alle 90 vrk 1.7.-30.9.2014 66 alle 90 vrk 3.3 Iäkkäiden henkilöiden hoidon laadun arviointi RAI-arviointi ja RAI-vertailukehittäminen Espoon vanhusten palveluiden kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa käytetään asiakkaiden ja asukkaiden hoidon suunnitteluun, arviointiin ja hoidon laadun arviointiin RAI -arviointimittaria (kotihoidossa Resident Assessment Instrument - Home Care (RAI-HC) ja pitkäaikaishoidossa Resident Assessment Instrument - Long 8

Term Care (RAI-LTC)). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos kokoaa arviointitulokset ja laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Kuntien saamista palauterapaporteista saadaan tietoa sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti. Vertailukehittäminen antaa väestötason tietoja siitä miten RAI- mittariston tulokset näkyvät. Vertailukehittämisen tulokset sisältävät myös eri laatutekijöiden kehityksen työyksiköittäin. Tämä mahdollistaa sekä työyhteisötason että vastuuhoitajatason hoidon laadun seurannan. Laatuindikaattorit kuvaavat asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja. (mitä suurempi % - luku, sen huonompi laatu). Laatuindikaattorin arvo kertoo, monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. RAI -mittariston käyttö tukee hoidon laadun kehittämistä ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteita laadun kehittämiselle. Palauteraportti sisältää tiedot kaikista puolen vuoden aikana hoidossa olleesta asiakkaasta, josta on tehty kokonaisarviointi. Tässä raportissa on tarkasteltu vuoden 2014 ensimmäistä koti- ja laitoshoidon RAI - aineistoa (1.10.2013-30.3.2014). RAI -laatumoduulista on saatavissa ajantasaista tietoa ja tässä yhteydessä tarkasteluajanjaksoksi asetettiin 1.1.2014-30.6.2014. Kotihoidon RAI -tavoitteet ja niiden toteutuminen Espoon palvelutaloihin kuuluu Viherlaakso, Espoon keskus ja Soukka. Alueelliseen kotihoitoon kuuluu seitsemän aluetta (Etelä-Leppävaara, Viherlaakso, Pohjois-Tapiola, Etelä-Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoon keskus ja Espoonlahti). Kotihoidon seurattaviksi laatuindikaattoreiksi THL on suosittanut seuraavia tekijöitä: 1. Kipu 2. Riittämättömät ateriat 3. Kaatumiset 4. Psykososiaalisuus 5. Unilääke Espoon kotihoidon asiakkaista kolmannes (33,7 %) kokee päivittäistä kovaa tai ajoittaista sietämätöntä kipua (Taulukko 5). Alueellisessa kotihoidossa kipua kärsivien osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2013 (24,4%) vuoteen 2014 (23,6 %). Kivusta kärsivien osuus on hieman pienempi kuin Suomessa keskimäärin (25,4 %). Vastaavasti palvelutaloissa kipua kärsivien osuus oli hieman lisääntynyt ja heidän osuus on hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin (26,0 %). Taulukko 5. Päivittäistä kovaa tai ajoittain sietämätöntä kipua kokevien asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista. Kipu % RAI -palauteraportti Espoon kaupunki Suomi Suomi palvelu- Toteuma Es- kotihoito talo (tavallipoo 1.1 k.a.* nen) 30.6.2014 2013_2 ja 2014_1 k.a.* 2013_2 ja 2014_1 (laatumoduuli) 2_2012 1_2013 2_2013 1_2014 1_2014 Alueellinen kotihoito 25,2 23,4 24,4 23,6 25,4 _ 34,03% Palvelutalot 23,9 29,5 26,8 27,5 _ 26,0 28,13% Koko kotihoito** 33,68% *k.a. = keskiarvo ** Koko kotihoito sisältää sekä alueellisen kotihoidon alueet että palvelutalot. Espoon kotihoidossa alle yksi viidestä (16,3 %) söi riittämättömästi aterioita (yhden aterian päivässä tai vähemmän kahtena kolmesta viimeksi kuluneesta vuorokaudesta) (Taulukko 6). Sekä alueellisessa kotihoidossa että palvelutaloissa riittämättömiä aterioita syövien osuus on laskenut vuodesta 2013, palvelutaloissa riittämättömiä aterioita syövien osuus on laskenut merkittävästi (alueellinen 21,8 %, palvelutalot 12,7 %) vuo- 9

teen 2014 (alueellinen 19,9 %, palvelutalot 7,5 %). Silti riittämättömiä aterioita syövien osuus on Espoon kotihoidossa maan keskitasoa (alueellinen 14,6 %, palvelutalot 8,0 %) suurempi. Suomi kotihoito k.a.* 2013_2 ja2014_1 Taulukko 6. Osuus (%) kaikista asiakkaista, jotka söivät yhden aterian päivässä tai vähemmän kahtena kolmesta viimeksi kuluneesta vuorokaudesta. Riittämättömät ateriat % RAI -palauteraportti Espoon kaupunki Suomi palvelutalo (tavallinen) k.a.* 2013_2 ja 2014_1 2_2012 1_2013 2_2013 1_2014 1_2014 Alueellinen kotihoito 22,0 19,8 21,8 19,9 14,6 _ 16,72% Palvelutalot 15,5 21,3 12,7 7,5 _ 8,0 9,38% Koko kotihoito** 16,27% *k.a. = keskiarvo ** Koko kotihoito sisältää sekä alueellisen kotihoidon alueet että palvelutalot. Toteuma Espoo 1.1. 30.6.2014 (laatumoduuli) Espoon kotihoidossa alle viidennes (19,5 %) oli kaatunut viimeisen 90 vuorokauden aikana (Taulukko 7). Heidän osuus on laskenut sekä alueellisessa kotihoidossa että palvelutaloissa vuodesta 2013 vuoteen 2014 (alueellinen 21,9 % vuonna 2013 ja 21,2 % vuonna 2014; palvelutalot 17,1 % vuonna 2013 ja 15,2 % vuonna 2014). Kaatuneiden osuus on molemmissa, etenkin palvelutaloissa, selvästi Suomen keskiarvoa (alueellinen 23,7 %, palvelutalot 22,4 %) pienempi. koti- Alueellinen hoito Suomi kotihoito k.a.* 2013_2 ja2014_1 Taulukko 7. Viimeisen 90 vuorokauden aikana kaatuneiden asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista. Kaatumiset % RAI -palauteraportti Espoon kaupunki Suomi palvelutalo (tavallinen) k.a.* 2013_2 ja 2014_1 2_2012 1_2013 2_2013 1_2014 1_2014 22,0 17,8 21,9 21,2 23,7 _ 20,22% Palvelutalot 33,3 23,3 17,1 15,2 _ 22,4 7,81% Koko kotihoito** 19,47% *k.a. = keskiarvo ** Koko kotihoito sisältää sekä alueellisen kotihoidon alueet että palvelutalot. Toteuma Espoo 1.1. 30.6.2014 (laatumoduuli) Espoon kotihoidossa yksinäiseksi itsensä kokee neljännes (25,5 %) asiakkaista (Taulukko 8). Alueellisessa kotihoidossa heidän osuus on vähentynyt vuodesta 2013 (30,2 %) vuoteen 2014 (26,2 %). Palvelutaloissa yksinäisyydestä kärsivien osuus on hieman lisääntynyt (2013 25,4 % ja 2014 26,3 %). Espoon alueellisessa kotihoidossa yksinäisyydestä kärsivien osuus on hieman alle Suomen keskiarvon (26,8 %) ja palvelutaloissa yksinäiseksi itsensä kokevia on enemmän kuin Suomessa keskimäärin (22,8 %). Taulukko 8. Yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus (%) kaikista asiakkaista. Psykososiaalisuus % Alueellinen kotihoito Suomi kotihoito k.a.* 2013_2 ja2014_1 RAI -palauteraportti Espoon kaupunki Suomi palvelutalo (tavallinen) k.a.* 2013_2 ja 2014_1 2_2012 1_2013 2_2013 1_2014 1_2014 26,8 29,2 30,2 26,2 26,8 _ 25,23% Palvelutalot 28,2 32,8 25,4 26,3 _ 22,8 29,69% Koko kotihoito** 25,49% *k.a. = keskiarvo ** Koko kotihoito sisältää sekä alueellisen kotihoidon alueet että palvelutalot. Toteuma Espoo 1.1. 30.6.2014 (laatumoduuli) 10

Espoon kotihoidossa unilääkkeitä käyttää noin kolmannes (34,4 %) asiakkaista (Taulukko 9). Alueellisessa kotihoidossa heidän osuus on pysynyt melko samana vuodesta 2013 (34,5 %) vuoteen 2014 (34,3 %). Palvelutaloissa unilääkkeitä käyttävien osuus on selvästi vähentynyt vuodesta 2013 (31,0 %) vuoteen 2014 (23,8 %). Espoon alueellisessa kotihoidossa unilääkkeitä käyttävien osuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin (31,4 %), mutta palvelutaloissa heidän osuus on selvästi Suomen keskiarvoa (32,1 %) pienempi. Taulukko 9. Unilääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) kaikista asiakkaista. Unilääke % RAI -palauteraportti Espoon kaupunki Suomi kotihoito k.a.* 2013_2 ja2014_1 2_2012 1_2013 2_2013 1_2014 1_2014 Alueellinen kotihoito Suomi palvelutalo (tavallinen) k.a.* 2013_2 ja 2014_1 33,0 32,9 34,5 34,3 31,4 _ 34,93% Palvelutalot 39,4 37,7 31,0 23,8 _ 32,1 38,68% Koko kotihoito** 34,43% *k.a. = keskiarvo ** Koko kotihoito sisältää sekä alueellisen kotihoidon alueet että palvelutalot. Toteuma Espoo 1.1. 30.6.2014 (laatumoduuli) THL on palkinnut Espoon kotihoidon vuonna 2014 parhaana RAI -parantajana. Palkitsemisen syy oli pitkäjänteinen RAI- kehittämistyö ja asiakaspinnassa tapahtuneet laadulliset tulosten parantumiset. Tulokset ovat parantuneet mm. asiakkaan ravitsemuksen ja toimintakykyyn liittyvien kysymysten osalta. Pitkäaikaishoidon oman toiminnan yksiköiden RAI -tavoitteet ja niiden toteutuminen Espoon pitkäaikaishoitoon kuuluvat omana toimintana järjestettävä laitoshoito ja asumispalvelut. RAI-LTC - arviointi tehdään kaikille ympärivuorokautisen laitoshoidon ja asumispalveluiden (oma toiminta) asukkaille, poissulkien lyhytaikaishoidon ja kriisin vuoksi yksikköön sijoitetut asukkaat. Pitkäaikaishoidon palvelualueen omassa toiminnassa seurataan seuraavia RAI -laatuindikaattoreita (Taulukko 10): 1. vuoteeseen hoidettavat asukkaat, 2. ei aktiviteetteja ja 3. aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla. Espoon pitkäaikaishoidossa (taulukko 10) vuoteeseen hoidettavia asukkaita oli yksi viidestä (15,5 %). Valtakunnan tasolla vuoteeseen hoidettavien määrä oli noin neljännes arvioiduista asukkaista (27,7 %). Tiedostaminen vuodelevon haitoista ja kuntouttava työote ovat osaltaan vaikuttaneet näihin edistyksellisiin tuloksiin, jotka kertovat asukkaan elämänlaadusta ympärivuorokautisessa hoivaympäristössä. Noin puolella (46,6 %) asukkaista ei ollut aktiviteetteja. Tavoitteeksi olimme asettaneet 40 % ja katsomme sen olevan realistinen. Tuloksemme ja tavoitetasomme ovat kuitenkin valtakunnallisessa vertailussa (49,5 %) parempia ja tähän pyrimme myös jatkossa. Noin yksi viidestä (16,6 %) liikuntarajoitteisesta asukkaasta olivat ilman aktivoivaa hoitotyötä. Taulukko 10. Pitkäaikaishoidon RAI -laatuindikaattorit. Laatuindikaattori RAI -palauteraportti Espoon kaupunki *Vuoteeseen hoidettavat asukkaat (%) 11 Suomi vanhainkodit 2_2012 1_2013 2_2013 1_2014 1_2014 Espoon tavoitetaso vuodelle 2014 17,9 16,6 16,0 15,5 27,7 15 12 Toteuma Espoo 1.1.- 30.6.2014 (laatumoduuli)

**Ei aktiviteetteja (%) ***Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikunta-rajoitteisilla (%) 40,6 47,3 48,5 46,6 49,5 40 45 17,5 18,1 19,1 16,6 27,9 16 11 *Vuoteeseen hoidettavat asukkaat: Pääasiallisesti vuodepotilaina (vuorokaudessa 22 tuntia tai enemmän) olevien asiakkaiden (G6a=1) osuus (%) yksikön kaikista asiakkaista. **Ei aktiviteetteja: Vähän tai ei lainkaan aktiviteettejä omaavien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (N2=2,3). Tajuttomat asiakkaat rajataan pois (B1=1). ***Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla: Niiden yksikön liikuntarajoitteisten asiakkaiden osuus (%), joilla ei ole hoitajien antamaa kuntoutusta, harjoittelua tai taitojen paranemista kaikista yksikön liikuntarajoitteisista asiakkaista. Asiakas on laatuindikaattorin tarkoittama liikuntarajoitteinen, jos yksi tai useampi seuraavista toteutuu: - vuoteessa liikkuminen (G1aA=2,3 tai 4), - siirtyminen (G1bA=2,3 tai 4) ja/tai - yksikössä liikkuminen (G1eA=2,3 tai 4) JA EI MITÄÄN seuraavista hoitajan antamista kuntouttavista tai ylläpitävistä hoidoista: - passiivinen liikehoito (P3a=0) - aktiivinen liikehoito (P3b=0) - vuoteessa liikkumisen ohjaus/harjoittelu (P3d=0) - siirtymisen ohjaus/harjoittelu (P3e=0) tai - kävelemisen ohjaus/harjoittelu (P3f=0). Valtakunnallisessa vertailussa tulokset ja tavoitetaso ovat hyvällä tasolla. Saavuttavuutta arvioidaan vuoden 2014 päätteeksi tavoitetason kaikissa seurattavissa laatuindikaattoreissa. Työ vaatii jatkuvaa keskustelua yksiköiden RAI:ta tekevien kanssa, yhteisymmärrystä hoitotyön laadunparannuksen tavoitteista ja keinoista sekä systemaattista tulosten tarkastelua sekä johdon että pitkäaikaishoidon muun organisaation toimesta. 3.4 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vanhuspalvelulain (980/2013) 6 :n mukaan palvelujen laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä tehdyt havainnot. Viimeinen Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on laadittu toimintavuodelta 2013. Selvityksessä kiinnitetään huomiota tarpeeseen kehittää neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia sekä yhteistyöhön eri palveluntuottajien välillä. 3.5 Vanhusten palvelujen asiakastyytyväisyyskysely Palvelun laatua voidaan arvioida myös palautteen perusteella. Sosiaali- ja terveystoimessa kerätään monin eri tavoin palautetta palveluja käyttäviltä ja heidän omaisiltaan sekä kunnan henkilöstöltä. Vuonna 2013 vanhusten palveluissa kerätty asiakaspalaute on esitetty Espoon vuoden 2013 laatu- ja potilasturvallisuusraportin mukaan (taulukko 11). Vanhusten palvelujen vuoden 2013 asiakas- ja omaispalaute perustuu sekä satunnaiseen palautteeseen että pitkäaikaishoidossa toteutettuun systemaattiseen asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyyn. 12

Taulukko 11. Keskeiset vahvuudet, kehittämisalueet ja toteutetut kehittämistoimenpiteet vanhusten palveluista vuonna 2013 (Laatu ja potilasturvallisuus raportti, Espoo 2013). Palvelualue Vahvuudet Kehittämisalueet Toteutetut kehittämistoimenpiteet Espoon sairaala Hyvä palvelu/hoito sekä palveluhenkisyys, joustavuus. Työntekijöiden ammattitaito ja työsuoritukset korkeatasoista, ystävällinen, iloinen ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä hoitohenkilöstön pieni vaihtuvuus. Palvelujen saaminen samasta paikasta odottaminen, suomenkielen taito, lääkinnällisten laitteiden hallinta, omaisten huomiointi. Potilaan informointi/ohjeistus hoidosta, maksuttomista hoitotarvikkeista. Tietojen luovutus/tiedonsaanti (tietosuoja). Sairaalan pääoven autoliikenne. Rauhattomuus osastolla ja potilashuoneissa. Hyvän palvelun periaatteiden, toimintakäytänteiden, yhteisten pelisääntöjen (mm. tietosuoja, tiimityö, ensitapaaminen) jatkuvaa ylläpitoa. Rekrytointitilanteessa on varmistettu hakijan kielitaito. Laitteiden turvallinen käyttö on otettu perehdytysohjelmaan. Tehostettu potilaan ja omaisten informointia/tiedonsaantia Pitkäaikaishoito, oma ja ostettu palvelu Vanhustyön avopalvelut Henkilökunnan ammattitaito, ystävällisyys. Hoitokotien miellyttävä ja monipuolinen ympäristö. Hoitohenkilökunnan tarjoamat palvelut hoivassa, huolenpidossa ja saattohoidossa. Alueellinen: Henkilöstönammattitaito, ystävällisyys, luotettavuus. Palveluiden järjestäminen nopeasti, laadukkaasti ja palveluohjaus. Hyvä saattohoito. Palvelutalot: Hoitohenkilökunnan osaaminen ja asiakaspalveluasenne. Kesänuoret. Juhlapyhien huomioiminen ja tapahtumien järjestäminen Internetpalveluiden käyttöön liittyviä ongelmia, henkilökunnan tavoitettavuus-ongelmat puhelimitse. Vakituinen, pysyvä henkilöstö. Tiedonkulun parantuminen hoitajien välillä. Viriketoimintaa enemmän Nettipalautteet: yksittäisten asiakkaiden asioita. Autoihin liittyvää palautetta. Alueellinen: Heikko tavoitettavuus. Käyntiaikoihin ja määriin liittyvät asiat. Henkilöstön kiireellisyys, kielitaito, auton ajotavat, sovittujen asioiden noudattaminen, liikaa eri hoitajia. Esperin turvapuhelin-palvelusta ei tulla hälytyksiin, kauppapalvelu kallis. Hoito- ja palvelusuunnitelman (hops) muutoksiin liittyvät asiat. Asiakasmaksuihin ja laskutukseen liittyvät kysymykset. Lääkehoito. Omaisyhteistyö. Palvelutalot: Tiedottaminen. Palvelutalon olohuoneiden viihtyvyys ja viihdeelektroniikka. Retkitoiminnan vähäisyys. Palvelutalon ulko-oven raskaus. Lonkkatuolien puute olohuoneissa Oman toiminnan tarkastelu sekä muuttaminen. Ostopalveluiden palautteet toimitettu vastuuhenkilölle. Reaktiivinen valvonta johti laadunvalvontatoimenpiteisiin Alueellinen: Hopsin muutoksista enemmän keskusteluja asiakkaan ja omaisen kanssa. Tavoitettavuus. Laskutus. Effica-koul. Yhteistyö cateringin kanssa. Asiakkaan aito kohtaaminen. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomenkielen opiskelu. Autojen käyttäminen. Turvallinen lääkehoito. Palvelutalot: Raskas ulko-ovi. Olohuoneisiin lonkkatuolit tiedotustaulut, infokansiot, viihde-elektroniikan päivitys ja kalustus. Suojelusuunnitelma: huoneistoihin tehty paloturvallisuus- ja toimintaohjeet palon sattuessa. Esteettömyyskartoitus: etupihalle tilattu lisää valaistusta. Keskitetyt palvelut: Asiakasprosessien parantaminen esim. Effica fraasit, välittömän asiakastyön lisääminen, omaishoitajien tukeminen jne. THL:n Vanhuspalvelulakiin liittyvä asiakaskysely toteutettiin vuonna 2013 Espoon keskuksen ja Espoonlahden kotihoidon asiakkaille ja omaisille. Pääasiassa palaute oli positiivista, mutta tarkempia tuloksia odotetaan vielä THL:stä. Espoon sairaalassa on menossa potilastyytyväisyyskysely, joka raportoidaan vuoden 2015 keväällä. 13

3.6 Henkilöstön työhyvinvointi Espoossa työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain ns. työhyvinvointimatriisin avulla tulosyksikkötasoisesti. Matriisiin on valittu kahdeksan työhyvinvointiin liittyvää ja niitä perustellusti kuvaavaa mittaria; kolme euromääräistä mittaria koskevat sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja varhaiseläkemaksujen kustannuksia henkilöä kohden ja viisi Kunta10 -tutkimuksen tuloksiin perustuvaa mittaria kertovat koetusta työhyvinvoinnista. Kunta10 -mittareiden taustalla olevat kysymyssarjat ovat laajasti käytettyjä sarjoja, joiden luotettavuus ja pätevyys mitata tarkoitettua käsitettä on arvioitu ja havaittu hyväksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimusaineistoissa. Valituista viidestä työhyvinvoinnin mittarista kaksi kertoo työstä ja sen vaativuudesta, kaksi työyhteisön toiminnasta ja yksi johtamisesta. Matriisiluvun kasvu osoittaa positiivista kehitystä ja lasku negatiivista. Matriiseja ei ole tarkoitus vertailla keskenään, vaan kukin tulosyksikkö pyrkii parantamaan omaa tasoaan edellisiin vuosiin verrattuna eli kehittymään matriisissa mitattavissa asioissa. Vanhusten palvelujen tiedot vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Vanhusten palvelujen tulosyksiön työhyvinvointimatriisi vuodelta 2013. TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Vanhusten palvelut Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteellisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus Vanhusten palvelut Pisteytys 0 pistettä 2 500 200 1000 1-4 1 1 1 10 pistettä 800 10 50 5 4 5 5 5 Painoarvo 2,5 1,5 1 1 1 1 1 1 Tulos 2013 1 769 49 282 2,73 0,08 3,75 3,63 3,70 Tulos 2012 1 949 63 294 2,73 0,08 3,75 3,63 3,70 Tulos 2011 1 924 49 249 2,85 0,08 3,77 3,60 3,68 Pistearvo 2013 4,3 7,9 7,6 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Pistearvo 2012 3,2 7,2 7,4 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Pistearvo 2011 3,4 7,9 7,9 4,6 5,1 6,9 6,5 6,7 Matriisitulos 2013 4,3 7,9 7,6 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Matriisitulos 2012 3,2 7,2 7,4 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Matriisitulos 2011 3,4 7,9 7,9 4,6 5,1 6,9 6,5 6,7 Painotettu arvo 2013 10,8 11,9 7,6 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Painotettu arvo 2012 8,1 10,8 7,4 4,3 5,1 6,9 6,6 6,8 Painotettu arvo 2011 8,5 11,9 7,9 4,6 5,1 6,9 6,5 6,7 2011 2012 2013 Matriisiluvun kehitys 58,1 56,0 59,9 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys 2011 2012 2013 Vanhusten palvelujen tulosyksikön vuoden 2013 työhyvinvointimatriisin arvo 59.9 (taulukko 12) on pienempi kuin toimialan keskimääräinen arvo 67.4. Vanhusten palveluissa työ koetaan kuormittavammaksi kuin sosiaali- ja terveystoimen toimialalla keskimäärin. Sairauspoissaoloja ja henkilöstön työtapaturmista aiheutuvia kustannuksia on vanhusten palvelujen tulosyksikössä toimialan keskiarvoa enemmän. Työhyvinvointimatriisin kokonaislukuarvon kehitys tulosyksikössä on kuitenkin positiivinen. Matriisin työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyvät tulokset ovat hyvällä tasolla. Espoo osallistuu joka toinen vuosi tehtävään Työterveyslaitoksen toteuttamaan työhyvinvointia ja työelämän laatua mittaavaan Kunta 10- kyselyyn, joka kerää tietoa työelämän vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksessa saadaan tietoa toimiala-, tulosalue- ja työyksikkökohtaisesti. Seuraava Kunta 10 - tutkimus toteutetaan syksyllä 2014. Syksyn kyselyn vastaukset saadaan alkuvuodesta 2015. 14

5 Taloudelliset voimavarat VANHUSTEN PALVELUT TP 2006-2013, TA 2014 (1000 ) TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011* TP 2012** TP 2013 TA 2014 MENOT 85 185 96 802 109 479 111 045 114 833 123 750 132 999 142 620 152 663 muutos % 13,6 % 13,1 % 1,4 % 3,4 % 7,8 % 7,5 % 7,2 % 7,0 % * poistettu Viherkodin lisärakennuksen alaskirjaus noin 0,7 milj. euroa ** poistettu Orkidean alaskirjaus noin 7,5 milj. euroa Vanhusten palvelujen kokonaismenot ovat kasvaneet keskimäärin noin kahdeksalla prosentilla vuosittain, jos kasvu olisi ollut tasaista vuodesta 2006 lähtien. Kokonaismenojen kasvu ei kuitenkaan ole tarkoittanut sitä, että menot 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden olisivat kasvaneet. Kuviosta 5 nähdään 2009 2013 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kuusikkokunnissa. Avopalveluihin tässä määritellään kotihoito, omaishoito, päivätoiminta sekä päiväsairaanhoito. Tähän laskelmaan sisältyy vanhustenpalvelujen kustannusten lisäksi iäkkäiden henkilöiden erikoissairaanhoidon ja vastaanottotoiminnan kustannukset. Vuonna 2013 Espoo käytti vertailussa oleviin vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluihin 10 946 euroa 75 täyttänyttä asukasta kohti, joka on vähiten Kuusikkokunnista. Kuvio 5. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2009 2013 vuoden 2013 rahan arvossa (ikävakioitu). * = Osalta kunnista voivat puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon kustannukset vuotta 2010 edeltävistä tiedoista Lähde: liite 25 15

Espoossa 75 vuotta täyttäneiden, Kuusikossa tarkasteltujen sosiaali-, ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2009 vuoteen 2013 noin 8,6 prosentilla, kun 75 vuotta täyttänyt espoolainen väestö kasvoi noin 18,6 prosentilla. Samanaikaisesti 75 vuotta täyttäneiden palvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat laskeneet 8,4 prosentilla. Seuranta aikana (vuosina 2009-2013) 75 vuotta täyttäneiden sairaalahoidon tarve on vähentynyt suhteutettuna 75 vuotta täyttäneeseen väestöön ja painopiste on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Painopisteen siirtymisellä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ei ole ollut vaikutusta erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Kuvio 6. Vuoden 2013 HUS laskutuksen vertailu vuoteen 2012 Kuviosta 6 voidaan päätellä, että erikoissairaanhoidon laskutuksen prosentuaalinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on suurempaa kuin hoidettujen eri henkilöiden prosentuaalinen kasvu. Vanhusikäluokista erityisesti 85 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat suhteellisesti enemmän kuin asiakasosuus kyseisessä ikäluokassa (HUS Analyysikuutio (tuotteet ja pisteet). Vertailuvuosissa ei ole huomioitu kalliin hoidon tasausta. Kuviossa 7 on tarkasteltu Sosiaali- ja terveydenhuollon 75 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten kehitystä Viisikon / Kuusikon kunnissa vuosina 2002 2013 suhteutettuna Viisikon keskiarvoon vuonna 2002 = 1,00 (korotettuna vuoden 2013 rahan arvoon). 16

1,20 Viisikon keskiarvo 2002 = 1,00 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 1,11 1,09 1,07 1,04 1,00 1,01 0,96 0,95 0,93 0,89 0,87 0,87 0,85 0,60 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Viisikko / Kuusikko Kuvio 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon 75 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten kehitys Viisikon / Kuusikon kunnissa vuosina 2002 2013 suhteutettuna Viisikon keskiarvoon vuonna 2002 = 1,00 (korotettuna vuoden 2013 rahan arvoon). Espoon kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2008. Vuonna 2013 Espoon ikävakioidut suhteelliset kustannukset olivat kuusikkokaupunkien matalimmat (0,87). Vertailukohtana ovat Kuusikon vuoteen 2013 deflatoidut vuoden 2002 kustannukset, joka saa vertailuarvon 1. Voidaan todeta, että Espoossa 75 vuotta täyttäneiden sosiaali-, ja terveyspalvelujen kokonaiskustannusten kasvu korotettuna vuoden 2013 rahan arvoon on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin väestökasvu 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa. 6 Henkilöstön määrä ja koulutus Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. (Laki 980/2012.) Vanhusten palvelujen henkilöstömäärä oli 9/2014 yhteensä 1 323. Suurimmat ammattiryhmät ovat lähi- ja perushoitajat sekä sairaanhoitajat. Vanhuspalveluista osa tuotetaan omana toimintana ja osa ostopalveluina. Tässä raportissa henkilöstömäärää ja koulutustasoa tarkastellaan oman toiminnan osalta. 17

Kuvio 8. Vanhusten palvelujen henkilöstömäärä 9/2014 (Kotihoito, Pitkäaikaishoito, Espoon sairaala, Vanhusten palvelujen yhteiset kustannukset). Valtaosalla vanhusten palvelujen henkilökunnasta on vähintään keskiasteen tutkinto (kuvio 9). Henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan. Koulutuspäiviä/työntekijä seurataan tulosyksiköittäin. Vuonna 2013 vanhusten palveluissa oli 1,04 koulutuspäivää/työntekijä. Täydennyskoulutuspäivien tilastoinnin ulkopuolelle jäi merkittävä osa kaupungin omaa sisäistä koulutusta sekä kaikki kestoltaan alle puolen päivän mittaiset koulutukset. Kuvio 9. Koulutustaso (vakituiset + määräaikaiset 9/2014) Henkilöstömitoitus Jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltavariittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina (Laki 980/2013, 20). Laatusuosituksen (2013 b) mukaan tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa tulee olla vähintään 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevat on korvattu sijaisilla. Taulukossa 14 näkyvät kaupungin pitkäaikaishoidon yksiköiden henkilöstömitoitukset. 18

Taulukko 13. Pitkäaikaishoidon kaupungin yksiköiden palvelujen henkilöstömitoitus 1.10.2014. YKSIKKÖ PAIKAT MITOITUS: HOITOHEN- KILÖSTÖN JA KUNTOU- TUKSEN VAKANSSIT / PAIKAT KAUKLAHDEN ELÄ JA ASU - SENIORIKESKUS 74 0,62 VIHERLAAKSON MUISTI- PALVELUKESKUS 63 0,60 AURORAKOTI 2 24 0,79 AURORAKOTI 3 36 0,60 AURORAKOTI 6 32 0,66 AURORAKOTI 4 36 0,60 AURORAKOTI 5 30 0,80 PUOLARKOTI 4 40 0,61 TAAVINKOTI 47 0,60 ESPOONLAHTI 2 30 0,62 ESPOONLAHTI 3 32 0,56 7 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä Vanhuspalvelulain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan sekä koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Lisäksi kunnan tulee ottaa arvioinnissa huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. (STM 2013 a.) 75 vuotta täyttäneiden määrä sekä osuus Espoon väestöstä on kasvanut tasaisesti ja ennusteen mukaan tulevina vuosina kasvaa edelleen. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä myös dementiaa sairastavien määrä lisääntyy. Ennusteen mukaan espoolaisia dementiaa sairastavia henkilöitä olisi vuonna 2020 noin 1000 ja vuonna 2030 noin 3300 kuin vuonna 2014. Tehdyn selvityksen perusteella iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyys ja laatu ovat Espoossa kohtuullisen hyvällä tasolla. Kotihoidon peittävyys ja omaishoidon kattavuus ovat alle laatusuosituksen tavoitetasojen ja matalampia kuin muissa suurissa kaupungeissa. Siitä huolimatta kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden osuus on laatusuosituksen tasolla ja vähintään yhtä korkea kuin vertailukaupungeissa. Palvelujen saatavuudessa ei myöskään ole merkittäviä viiveitä. Edelleen pitkäaikaishoidon määrä on vähäisempää kuin vertailukaupungeissa ja se painottuu tavoitteiden mukaisesti tehostettuun palveluasumiseen. Sekä kotihoidossa että pitkäaikaishoidossa hoitotyön laatu on valituilla mittareilla mitattuna korkeammalla tasolla kuin valtakunnallinen keskiarvo. Asiakkaan/ omaisen kokeman hoidon laatua on arvioitu asiakaspalautteissa vuonna 2013 saadun palautteen perusteella. Palautteiden pohjalta on määritelty kehittämistoimenpiteet laatupoikkeamien korjaamiseksi. Pitkäaikaishoidossa henkilöstömitoitus on korkeampi kuin laatusuositus (2013) edellyttää. Valtaosalla tulosyksikön vanhuspalvelujen (vanhusten avopalvelut, hoiva-asumisen palvelut, sairaalapalvelut) henkilökunnasta on vähintään keskiasteen tutkinto. Vanhuspalveluissa on myös monialaista osaamista. Henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan. Vuoden 2013 työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan vanhusten palveluissa työ koetaan kuormittavammaksi kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla keskimäärin. Sairauspoissa- 19

oloja ja henkilöstön työtapaturmista aiheutuvia kustannuksia on toimialan keskiarvoa enemmän. Työhyvinvointimatriisin kehitys on kuitenkin ollut positiivinen. Työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyvät tulokset ovat hyvällä tasolla. Taloudellinen kehitys on ollut myönteistä. Vanhuspalvelujen määrärahat ovat kasvaneet viime vuosi keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa. Vaikka vuosittainen kustannuskasvu on ollut suuri, ikääntynyttä henkilöä (75+) kohden käytetyt resurssit ovat kuitenkin kuusikkokuntien alhaisimmat ja laskussa. Kuntatalouden tiukentuessa lähivuosina samanlainen voimavarojen kasvu ei liene mahdollinen, minkä takia kasvavaan palvelutarpeeseen tulee tulevaisuudessa vastata tuottavuutta lisäämällä sekä toimintatapoja ja prosesseja kehittämällä. Voimavarojen kasvulta ei kuitenkaan pystyttäne välttymään. 20

Lähteet Espoo (2013) Laatu ja potilasturvallisuus raportti. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Finlex. Luettavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 STM (2013 a) Vanhuspalvelulaki. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. STM (2013 b) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Sulkava Raimo, Dementia, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00035#t2 Lääkärikirja Duodecim. Duodecim 18.07.2005. THL (2014 a). Luettavissa: http://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelujen-ja-hoidon-laatu/raivertailukehittaminen/tietoa-rai-jarjestelmasta THL ( 2014 b). Luettavissa: http://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelujen-ja-hoidon-laatu/raivertailukehittaminen/tietoa-rai-jarjestelmasta/laatuindikaattorit Espoon väestöennuste 2014-2023. Espoon kaupunki, tietopalveluyksikkö. Vartiainen Anssi ja Kuusikkotyöryhmä (2014) Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja teveyspalvelujen kustannusten vertailu 2013. Edita Prima Oy, Helsinki. 21

Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten palvelut Kannen kuva: Olli Häkämies