Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Lokakuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3809
Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Winnova Lokakuu 2015 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.
PORIN KIVIJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS KESÄLLÄ 2013 TIIVISTELMÄ Porin Kivijärven kelluslehtisten vesikasvien runsaus ja keskeinen lajisto kartoitettiin veneellä neljän päivän aikana heinäkuussa 2013. Samalla kartoitettiin myös rantojen kasvillisuutta pääpiirteittäin. Kelluslehtisten vesikasvien esiintymisestä laadittiin kartat, joita täydennettiin valokuvin. Kartoituksen perusteella Kivijärvessä esiintyy lähes yksinomaan kahta kelluslehtistä vesikasvia, pohjanlummetta ja ulpukkaa. Näitä kumpaakin esiintyi eniten järven itäosassa. Muutoinkin järven itäosa havaittiin lajistoltaan runsaammaksi ja ympäristöltään vaihtelevammaksi kuin järven länsiosa. Avainsanat: isolumme (Nymphaea alba ssp. candida), ulpukka (Nuphar lutea), vesikasvikartoitus, kelluslehtiset vesikasvit, Porin Kivijärvi.
SURVEY OF FLOATING-LEAVED MACROPHYTES IN LAKE KIVIJÄRVI (WESTERN FINLAND), SUMMER 2013 ABSTRACT Abundance and species composition of floating-leaved macrophytes in Lake Kivijärvi (Pori, western Finland) were surveyed, with help of a boat, during four days in July 2013. In addition, general observations of shoreline vegetation were recorded during the survey. Vegetation maps of the abundance of the floating-leaved macrophytes were prepared and complemented with photographs taken during the survey. The floating-leaved macrophytes in the lake consist primarily of the yellow water-lily (Nuphar lutea) and the European white water-lily (Nymphaea alba ssp. candida). Their abundance was highest at the eastern part of the lake where, in general, the environment is more variable and the macrophyte species are more numerous than at the western side. Keywords: Nuphar lutea, Nymphea alba ssp. candida, macrophyte survey, floatingleaved macrophytes, Lake Kivijärvi, western Finland.
1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO... 1 ESIPUHE... 2 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3 TULOKSET... 6 4 TULOSTEN TARKASTELU... 15 VIITTEET... 16
2 ESIPUHE Tämä raportti ja sen taustana oleva heinäkuussa 2013 toteutettu vesikasvikartoitus muodostavat kirjoittajan luontokartoittajan opintoihin liittyvän harjoitustyön (Länsirannikon koulutus Oy Winnova), joka toteutettiin yhteistyössä Posiva Oy:n kanssa. Tekijä kiittää Posivaa harjoitustyön mahdollistamisesta ja A. Ahlström Oy:tä sekä veneen lainaamisesta että muusta yhteistyöstä. Tämän lisäksi tekijä kiittää Janne Lampolahtea (Länsirannikon Koulutus Oy Winnova) opintoihin liittyvästä koulutuksesta ja ohjauksesta sekä Ville Kangasniemeä ja Ari Ikosta (Ympäristötutkimus ja -arviointi EnviroCase Oy) raporttiin liittyvästä ohjauksesta ja raportin kommentoinnista ja tarkistuksesta.
3 1 JOHDANTO Kivijärvi sijaitsee Satakunnassa (kuva 1), noin kaksikymmentä kilometriä Porin keskustasta pohjoiseen. Sen pinta-ala on 55,5 ha, rantaviivan pituus 10,1 km ja valuma-alueen koko 98,0 km² (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 18.12.2014). Järven valumaalueella on pääosin soita ja metsämaata. Kivijärven pinta on keskimäärin 25 m merenpinnan yläpuolella (kuva 1). Kivijärvi on kuroutunut Itämerestä maankohoamisen seurauksena noin 4000 vuotta sitten (Ojala 2011, s. 40). Järven suurimmaksi syvyydeksi on tulkittu sen jäältä tehdyn maakaikuluotauksen perusteella 2,5 m (Ojala 2011, s. 23). Sedimenttikairauksen perusteella pohjan ylin sedimenttikerros (kairauskohdassa 0 45 cm) on hienojakoista liejua (Ojala 2011, s. 40). Yleispiirteiltään järvi on karu ja kivinen. Kivijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja järven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 18.12.2014). Kivijärveen tulee vettä kaakosta Poosjokea pitkin ja vesi poistuu järven luoteiskulmasta Kivijärvenkosken kautta Lampinjärveen. Kivijärven alapuolista koskea (Kivijärvenkoski) ympäröi lehto, joka on luonnonsuojelualuetta. Järven rannoilla ei ole asutusta ja järven erämainen luonne pyrittäneen säilyttämään (Koivunen ym. 2006, s. 61). Posiva Oy:n hankkeissa Kivijärvellä on tutkittu vedenlaatua ja pintaveden alkuainepitoisuuksia vuonna 2010 (Kangasniemi & Helin 2014, luku 3), samoin kuin syksyllä 2011, jolloin kerättiin myös kalanäytteitä. Vuosina 2013 2014 järvellä tutkittiin vesikasveja kolme kertaa kasvukauden aikana (kevät, kesä ja syksy), missä yhteydessä näytteitä kerättiin vesikasvien lisäksi myös järven ekosysteemin muista osista (mm. vesinäytteet, sedimentit, pohjaeläimet ja kalat). Näiden tutkimusten tulokset raportoitaneen aikanaan. Tämän lisäksi vuonna 2011 tutkittiin järven syvyysprofiilia ja tehtiin sedimenttikairauksia (Ojala 2011, s. 23 24). Tämän raportin tarkoitus on lisätä tietämystä Kivijärven vesikasvillisuudesta. Tämä tuottaa samalla lähtötietoja ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuusanalyysiin, sillä Kivijärvi on valittu Posivan biosfääritutkimusten referenssijärveksi (Haapanen ym. 2010, s. 173).
4 Kuva 1. Porin Kivijärven sijainti (a), Kivijärven sijoittuminen Karvianjoen valumaalueelle (b) ja Kivijärvi ympäristöineen (c).
5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kivijärvi kartoitettiin soutamalla 16.7. 18.7.2013. Kartoituksessa keskityttiin kelluslehtisiin vesikasveihin, mutta myös rantojen kasvillisuus kartoitettiin pääpiirteittäin. Kelluslehtisten vesikasvien tärkeimmät esiintymisalueet ja järven pääpiirteet valokuvattiin 25.7.2013 (kuva 2). Tässä raportissa esitetyt valokuvat keskittyvät järven itäosiin alueen vaihtelevampien rantojen ja kelluslehtisten vesikasvien pääesiintymisalueiden vuoksi. Kelluslehtisten vesikasvien esiintymiskartat (luku 3) laadittiin maastotöiden perusteella. Vesi- ja rantakasvien määritysten varmistamisessa käytettiin Retkeilykasviota (Hämet- Ahti ym. 1998) ja Suurta Pohjolan kasviota (Mossberg & Stenberg 2003). Kuva 2. Kivijärven valokuvauspaikat ja -kuvaussuunnat heinäkuussa 2013.
6 3 TULOKSET Järvellä havaittiin kahta kelluslehtistä vesikasvia, ulpukkaa (Nuphar lutea) ja pohjanlummetta (Nymphaea alba ssp. candida). Pohjanlumpeen havaitut kasvustot on merkitty kuvan 3 karttaan yksittäisinä pisteinä lajin hajanaisen esiintymisen vuoksi. Ulpukkakasvuston runsaus on esitetty kuvan 4 kartassa suhteellisella asteikolla (harva kasvusto havainnollistettu kuvassa 8, kohtalainen kasvusto kuvassa 7 ja runsas kasvusto kuvassa 16). Järvellä kartoitettiin myös rantakasvillisuutta yleispiirteisesti. Lähes koko järveä ympäröi kapea vyöhyke viiltosaraa (Carex acuta), jonka joukossa kasvoi paikoittain rantakukkaa (Lythrum salicaria), kurjenmiekkaa (Iris pseudacorus), kurjenjalkaa (Comarum palustre), leveäosmankäämiä (Typha latifolia), isohierakkaa (Rumex hydrolapathum) sekä järviruokoa (Phragmites australis). Varsinaisia ruovikoita oli vain yksi järven itäosassa lähellä Ritalammen laskuojaa (kuvat 10 ja 11; vrt. kuvan 1 kartta). Muualla järviruokoa kasvoi vain satunnaisesti luhtaisissa paikoissa. Tällaisia paikkoja oli erityisesti järven etelä- ja kaakkoisosissa. Järven pääpiirteet ja kelluslehtisten vesikasvien tärkeimmät esiintymisalueet on esitetty kuvissa 5 17, joiden kuvauspaikat ja suunnat on puolestaan esitetty kuvan 2 kartassa. Kuva 3. Pohjanlumpeen esiintymisalueet (mustat pisteet) Kivijärvellä heinäkuussa 2013.
7 Kuva 4. Ulpukan esiintymisalueet ja lajin suhteellinen runsaus Kivijärvellä heinäkuussa 2013.
8 Kuva 5. Ulpukan tyypillinen runsas kasvusto lahdelmassa. Kuva 6. Pohjanlummetta ulpukoiden joukossa.
9 Kuva 7. Esimerkki kapeasta viiltosaravyöhykkeestä, joka kiertää koko järven. Kuva 8. Kivijärven rannat ovat hyvin kivisiä ja metsä on yleensä lähellä rantaa.
10 Kuva 9. Kivijärven itäpuolen nuorta koivikkoa. Kuva 10. Järven ainoa varsinainen ruovikko, joka sijaitsee järven itäosassa.
11 Kuva 11. Järven itäosan ruovikko, jonka edustalla on leveäosmankäämikasvusto. Kuva 12. Järven kivistä itärantaa. Rannassa kasvavan puuston takana on hakkuuaukea.
12 Kuva 13. Järven kaakkoispäädyn luhtaista rantaa. Kuva 14. Kivijärveen laskeva Poosjoki.
13 Kuva 15. Tiheä viiltosarakasvusto Poosjoen suistossa. Vasemmalla Kivijärvi ja oikealla Poosjoki. Kuva 16. Järven runsain ulpukkaesiintymä Poosjoen ja Kivijärven yhtymäkohdassa.
Kuva 17. Yleiskuva järven länsiosasta. 14
15 4 TULOSTEN TARKASTELU Aiempien tutkimustulosten (Kangasniemi & Helin 2014, liite C) ja ympäristöhallinnon vedenlaatutulosten (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 18.12.2014) perusteella Kivijärvi on Karvianjoen vesistöalueelle tyypillinen vähäravinteinen ja humuspitoinen järvi. Ulpukan ja lumpeen runsaan esiintymisen voidaan olettaa aiheutuvan järven mataluudesta, pehmeästä pohjasta ja humuspitoisesta vedestä, josta edellä mainitut kelluslehtiset vesikasvit hyötyvät (Toivonen 1981, s. 204). Valokuvien ja maastohavaintojen perusteella järven länsiosa on karuhko ja yksitoikkoinen, kun taas järven itäosa on vaihtelevampi ja vesikasvilajistoltaan monipuolisempi. Työssä laaditut pohjanlumpeen ja ulpukan esiintymiskartat muodostavat käyttökelpoisen pohjan järven hoidolle ja muille tutkimuksille.
16 VIITTEET Haapanen, R., Aro, L., Kirkkala, T., Koivunen, S. & Lahdenperä, A.-M. 2010. Potential reference mires and lakes for biosphere assessment of Olkiluoto site. Working Report 2010-67. Posiva Oy, Eurajoki. 218 s. http://www.posiva.fi/ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 s. Kangasniemi, V. & Helin, J. 2014. Studies on the aquatic environment at Olkiluoto and reference area: 1. Olkiluoto, reference lakes and Eurajoki and Lapijoki Rivers in 2009-2010. Working Report 2013-65. Posiva Oy, Eurajoki. 184 s. http://www.posiva.fi/ Koivunen, S., Nukki, H. & Salokangas, S. 2006. Satakunnan vesistöt käyttö ja kunnostustarpeet. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, sarja B nro 12. Pyhäjärvi-instituutti, Eura. 112 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005. Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannus Oy Tammi, Helsinki. 928 s. Ojala, A.E.K. 2011. Sedimenttistratigrafia ja sedimentaatioympäristön muutokset Itämerestä kuroutuneissa järvissä Satakunnassa. Työraportti 2011-87. Posiva Oy, Eurajoki. 64 s. http://www.posiva.fi/ Toivonen, H. 1981. Sisävesien suurkasvillisuus. Teoksessa: Haukioja, E., Häyrinen, U., Leinonen, M., Meriläinen, J., Mikola, P., Raatinen, M. & Ruuhijärvi. R. (toim.), Suomen Luonto 4: Vedet. Kirjayhtymä, Helsinki. s. 179 208.