Kauppakamari Oulun Kauppakamarilehti 1/2011 Talouskomissaari Olli Rehn: Kasvulle luotava mahdollisuuksia Oulun yliopiston varainhankinnassa loppukiri Maailman ekotehokkaimpiin kuuluva palvelinkeskus Kajaaniin
Nordea Pankki Suomi Oyj SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä. Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 tai lue lisää nordea.fi/sepa Kirkkokatu 6 2 Oulun OuluKauppakamari nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi
Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/2011 Julkaisija Oulun kauppakamari www.oulu.chamber.fi Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Herrala paula.herrala@chamber.fi Puh. 010 821 8802 Toimitus, taitto ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, 90100 Oulu 0400 683 257 Fax (08) 3120 413 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ISSN 1458-6002 Pääkirjoitus Talouskomissaari Olli Rehn patistaa luomaan työpaikkoja Yrittäjien sanoma kiinnosti kansanedustajaehdokkaita Oulun yliopisto haastaa pk-yritykset mukaan varainhankintakampanjaan Raahen Portti aikoo kauppakeskusten ykköseksi Oulun lentoasema unohdettu Lapin matkailuhankkeesta? Lappi-projekti tukee Rukan ja Lapin strategisia tavoitteita Meri-Lapissa etsitään uusia kuningasideoita matkailuun Digipolis satsaa verkostoitumiseen Perheyritys Kensapuu Oy aloittaa isot investoinnit Paula Herrala aloitti assistenttina kauppakamarilla Toimitusjohtaja Erkki Savikko: Murmanskin avautuminen merkitsisi paljon seudun yrityksille Maailman ekotehokkaimpiin kuuluvapalvelinkeskus Kajaaniin Oulun kauppakamari kouluttaa 5 6-7 8-9 10-11 12-13 14 15 16 20-21 32-33 34 36-37 40-41 44 Oulun Kauppakamari 3
4 Oulun Kauppakamari
Oulun kauppakamarialueella kasvutähtäin vuodessa 2015 -vaikka ICT-alan murros parhaillaan hämmentääkin Oulun kauppakamarin jäsenistö on asettanut vahvan tavoitteen alueen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vuoden 2009 aikana yksityinen elinkeinoelämä saavutti Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 22 miljardin liikevaihdon. Tavoitteeksi on nyt asetettu 30 miljardia vuoteen 2015. Tämä tarkoittaa 5 prosentin vuosittaista kasvua, ja myös irtiottoa ennustetusta muusta kehityksestä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä elinkeinoelämän toimia omiin päätöksiin perustuen että julkisten toimijoiden vahvaa vaikuttamista pohjoisen kehittämiseen. Huhtikuussa valittavalle eduskunnalle tavoitteen saavuttaminen on kova haaste. Erityisen paljon odotuksia kohdistuu luonnollisesti vaalipiiristämme valittaville edustajille. Oman alueen puolustamisen ja sen etujen valvonnan pitää olla korkealla edustajiemme prioriteetissa. Elinkeinoelämän strategia tavoittelee myös sitä, että kehittämiskeskustelun painopiste siirtyy kulutuksesta tuottopuolelle. Huomattavasti nykyistä enemmän pitää olla kiinnostusta siihen, miten yhteiskuntaan saadaan lisää tuloja yrittäjyyden ja kannattavan yritystoiminnan kasvun avulla. Tärkeimpiä teemoja ovat tuottavuus, energia ja omat luonnonvarat, myynti ja kaupallistaminen sekä alueen vetovoimaisuus. Näissä kaikissa on useita täsmäkohteita, joita viedään eteenpäin. Eduskuntavaaleihin liittyen ja yrityksiä läheisesti koskien painavimpia ovat verotus, saavutettavuuden pullonkaulat, omien luonnonvarojen hyödyntäminen, kaavoitus ja siihen liittyvät valitusoikeudet sekä kansainvälisyyden eri toimintojen tason reilu nosto nykyisestä. Ja yksittäisiin kohteisiin vielä tarkentaen; kuntareformilla on kiire, yksityisyritysten ja yrittäjien verotaakkaa on pienennettävä, vesivoiman lisäämiselle on annettava mahdollisuudet pelkästään tuulienergian säätövoimatarpeen takia, liikennehankkeisiin on saatava linjaus ja perustienpidon surkean alhaiseen rahoitustasoon on puututtava. Lisäksi koko hyvinvoinnin perusta, vientitoiminnan kilpailukykyinen sujuminen merellä, on turvattava. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisaikeet uhkaavat nostaa merenkulun kustannuksia sietämättömän korkealle. Tässä taitaa kuitenkin veli Venäjältä tulla apuun, Itämerelle ei saada ratifioitua kaikkia yhteisesti koskevia määräyksiä. Jäänmurrosta olemme parina talvena saaneet oppitunteja, jäänmurtajia tarvitaan enemmän sujuvan talviliikenteen turvaamiseksi. Sama ongelma näyttää olevan raideliikenteessä. Jään ja lumen kanssa tarvitaan riittäviä voimatoimia kaikissa liikennemuodoissa. Oulussa Ystävänpäivänä 14.2.2011 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5
Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan Etelä-Euroopassa tehdään taloustilanteen kohentamiseksi paljon enemmän kuin suomalaista mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Kuva: Kaleva/Pekka Ala-aho 6 Oulun Kauppakamari
Olli Rehn patisti luomaan kasvua ja uusia työpaikkoja Eurooppa 2020 -ohjelma uudistaa maanosan taloutta Teksti: Kari Arokylä EU:n jäsenmaat päättivät viime vuonna yhteisestä talousstrategiasta, jonka kunnianhimoinen tavoite on Euroopan uudistaminen. Eurooppa 2020 -nimellä tunnetun strategian tavoitteena on luoda maanosaan kaikin puolin kestävä sosiaalinen ta ja kuvasi niitä kansainvälisesti korkeatasoisiksi ohjelmiksi, joista väistämättä syntyy tulosta. -Tällaisia ohjelmia tarvitaan enemmän tukemaan kasvua, uusia innovaatioita ja työpaikkoja yhtä hyvin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. -Oulu ja Pohjois-Suomi ovat kartalla melko kaukana Keski-Euroopasta. Tämä kuitenkin antaa merkittävän ja luonnollisen etulyöntiaseman. Pitkät välimatkat ja harvaan asutut alueet yhdistettynä maailmankuuluun teknologiaosaamiseen markkinatalous. Ne ovat niitä hyvän elämän edellytyksiä, joiden pi- ovat omiaan kannustamaan pohtimaan uuden- Oulussa vastikään puhunut EU:n talousko- täisi olla kaiken yhteiskuntapolitiikan onnistumisen laisia vaihtoehtoja tietotekniikan hyötykäyttöön missaari Olli Rehn muistutti, että taloudellinen ti- mittari, hän huomautti. esimerkiksi koulutuksessa sekä terveydenhuolto- lanne Euroopassa ja muuallakin maailmassa on vie- ja sosiaalipalveluissa. Tämä ei ole uusi asia Suo- lä epävakaa. Kasvulle ja uusille työpaikoille on kui- Innovaatiostrategia hyvä esimerkki messa, mutta merkittävä valttikortti Euroopassa, tenkin luotava mahdollisuuksia. Eurooppa 2020 Oulun innovaatiostrategia 2007 2013 on Rehnin hän huomautti. -strategia on keskeinen osa tätä työtä. mielestä erinomainen esimerkki voimien yhdistä- Rehn oli mukana Oulun yliopiston Martti Ah- misestä yhteisen hankkeen taakse. Se vastaa pitkälti Taloustilanne kaksijakoinen tisaari Instituutin huippuseminaarissa helmikuun Eurooppa 2020 -ohjelmaan kuuluvaa innovaa- Euroopan tämänhetkistä taloudellista tilannetta Ol- alussa. Tapahtuma keräsi yliopiston pääraken- tiounionimallia, joka tarkoittaa julkisen ja yksityi- li Rehn kuvasi kaksijakoiseksi. Reaalitalous kaiken nuksen Saalastinsaliin noin 400 osallistujaa, jotka sen sektorin mobilisointia määriteltyjen tavoitteiden kaikkiaan on elpynyt, mutta samalla osassa maita edustivat Oulun seudun ja laajemminkin Pohjois- taakse valituilla aloilla. kasvu on hidasta tai jopa negatiivista. Erityisesti täs- Suomen elinkeinoelämää, julkishallintoa ja Oulun -Mielenkiintoinen, mutta ei suinkaan yllättävä tä kärsivät maat, joiden julkinen talous on pahoin yliopistoa. yksityiskohta on tietysti se, että Oulussa tämän- velkaantunut ja joissa tämä velkaantuminen on ol- tyyppinen toiminta hoksattiin aloittaa jo muutama lut nopeaa. Toimeenpanoa ja tekemistä vuosi ennen komission ohjelman julkistamista, hän Talouskomissaari Rehn painotti kuitenkin, et- Komissaari Rehn korosti, että strategioita ja ohjelmia kehui. tä Etelä-Euroopassa joka on ollut kovimman pai- pohtimalla ei maailmaa saada valmiiksi. Hän pai- Toisena hyvänä esimerkkinä Rehn halusi nos- neen alaisena tehdään taloustilanteen kohenta- nottikin, että tarvitaan toimeenpanoa ja tekemistä. taa esille Oulun innovaatioallianssin. miseksi paljon enemmän kuin vaikkapa suoma- -Eurooppa 2020 -ohjelma on vasta alkuvai- -Tutkimus- ja kehitysosaamisen jakaminen laista mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Esimer- heessa. Se tarvitsee tavoitteiden saavuttamisen yksityisen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa kiksi Kreikkaa ei hänen mielestään ole mitään syy- tueksi esimerkkejä onnistuneista ja tulosta tuotta- on mallisesimerkki siitä, miten innovaatioita käy- tä pilkata, vaan pikemminkin kannustaa. vista hankkeista ympäri Eurooppaa. Tavoitteisiin tetään alueen elinkeinoelämän ja sitä kautta työl- Vaikka Rehn näkikin merkkejä Euroopan ta- päästään ainoastaan osallistumalla ja tekemällä, lisyyden ja hyvinvoinnin hyväksi. loustilanteen parantumisesta ja esimerkiksi Espan- hän sanoi. Talouskomissaari myönsi, että ilman moni- jan ja Portugalin selviämisestä velkakriisistään, ha- Olli Rehn kehui, että Oulusta ja Pohjois-Suo- puolista yhteistyötä Suomen ja erityisesti Pohjois- lusi hän samalla varoittaa liiasta toiveikkuudesta. mesta tekemisen meininkiä näyttäisi löytyvän. Hän Suomen olisi haastavaa kilpailla hankkeista ja ra- -Huhut kriisin kuolemisesta ovat liioiteltuja, mainitsi puheessaan useampia oululaisia hankkei- hoituksesta kansainvälisellä areenalla. hän totesi vanhaa sanontaa mukaillen. Oulun Kauppakamari 7
Oulun kauppakamari järjesti vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille keskustelutilaisuuden, jossa organisaatio kertoi elinkeinoelämän toiveista ja tavoitteista. Yrittäjien sanoma kiinnosti ehdokkaita Oulun kauppakamarin välittämä elinkeinoelämän viesti Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille kiinnosti vahvasti, jos sitä mitataan tammikuun lopussa järjestetyssä tilaisuudessa käydyllä vilkkaalla keskustelulla. Yksimielisiä oltiin siitä, että pohjoisen Suomen elinkelpoisuuden turvaaminen voi onnistua vain yhteisin ponnisteluin. Teksti ja kuvat: Hannele Lamusuo Veroratkaisujen, harmaan talouden kitkemisen, investointien turvaamisen ja kulkuyhteyksien kehittämisen lisäksi matkailunäkymät puhuttivat. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat elinkeinoelämän tavoitteeseen kasvaa ja varmistaa pohjoisen elinkelpoisuutta. Kauppakamarin ydinsanoma kiteytyi kauppakamarin puheenjohtaja Pentti Ilmastin esityksessä. -Elinkeinoelämä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tavoittelee viiden prosentin vuosikasvua vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaa työtä 125 000 henkilölle. Haluamme kasvaa omilla voimavaroilla ja omalla työllä. Meillä on suuria mahdollisuuksia kaivosteollisuudessa, matkai- 8 Oulun Kauppakamari lussa, koulutuksessa ja itc-osaamisessamme. Harmaan talouden tuomat veromenetykset yhteiskunnalle harmittivat ehdokas Risto Säkkistä (sd.). Hän halusi tietää, mitä kauppakamari ongelman poistamiseksi tekee. -Meillä ei ole tarkkoja lukuja siitä, miten paljon harmaata taloutta alueellamme esiintyy, mutta pohdimme parhaillaan keinoja sen kitkemiseksi yhdessä verottajan kanssa, totesi toimitusjohtaja Jaakko Okkonen. Ehdokas Henri Heikkinen (kok.) kritisoi sitä, että nuorten työnsaantia estää liian moni tekijä. -Meillä koulutetaan liikaa, liian pitkälle ja väärille aloille. Sosiaaliloukku estää nuoria löytämästä työtä. Verotus ja työehtosopimukset ovat nekin nykyisellään työnsaannin esteitä. Vetovoimasta väkevästi Kauppakamarin varapuheenjohtaja Veli-Matti Puution puheenvuoro matkailullisen vetovoiman lisäämisestä viritti vilkkaaseen keskusteluun. -Miten selviämme hengissä, miten pidämme Pohjois-Suomen asuttuna? Meidän on löydettävä kaikkia yhdistävä ja sitouttava strategia. Uusi Oulu antaa eväitä lisätä vetovoimaa ja kasvattaa matkailijamääriä, Puutio alusti. Yhteistä tahtotilaa ei tilaisuudessa puuttunut. Ehdokas Markku Koski (kesk.) muistutti, että matkailu-
yhteistyön esimerkki pitäisi saada yritystoimintaankin. -Kaivosteollisuuden ja ydinvoimarakentamisen yhteenliittymiä tarvitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Huomioitava on myös se, että Pohjois-Suomi on avautumassa yhä enemmän Jäämeren kautta maailmalle. Ehdokas Veli Ainali (krist.) Kalajoelta totesi, että maakunnan etu on Oulun etu ja päinvastoin. -Meillä on monipuoliset ja erinomaiset mahdollisuudet viihtyä kesällä ja talvella. Meidän jokaisen on Ministeri Suvi Lindèn (kok.) ja kansanedustaja Lyly Rajala (kok.) olivat mukana kauppakamarin tilaisuudessa. rehellisesti ja avoimesti mainostettava kaikkia maakunnan matkailukohteita, sillä siitä hyötyvät kaikki. Rohkeammin oululaisena Vaili Jämsä-Uusitalon (ps.) mielestä Oulu ei tunnu osaavan rohkeasti olla esillä omana itsenään, vaan hakee vetovoimaa osana isompaa ympäristöä. -Oululaisten on kasvatettava itsetuntoaan. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa siinä, että kansainvälisiä suoralentoja pitäisi saada lisää, Jämsä- Uusitalo toivoi. Tilaisuuden puheenjohtaja, Kalevan päätoimittaja Markku Mantila nosti esiin sen, että Oululla on myös kulttuurista viehätystä. Esimerkkejä riittää: musiikkilukio, popjazz-opisto, lasten ja nuorten kulttuuri sekä valtakunnallisesti vahva imago heavymusiikin pääkaupunkina. -10 vuoden aikana on Oulun kulttuuri on ottanut isoja edistysaskeleita. Silti kulttuurin nostaminen edellyttää, että toimintakulttuurit pitäisi saada lähemmäs toisiaan ja pienet tapahtumajärjestäjät järjestäytymään paremmin isommiksi kokonaisuuksiksi, listasi ehdokas Paavo J. Heinonen (vas.). Oulun Kauppakamari 9
Yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä Oulun yliopiston varainhankinnassa loppukiri Kampanja haastaa mukaan pk-yritykset Teksti: Kari Arokylä Oulun yliopiston varainhankinnassa on alkanut rivakka loppukiri. Osa ponnistusta on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu haastekampanja, joka on lähtenyt liikkeelle helmikuun puolivälissä. Tavoitteena on kerätä pk-yrityksiltä yliopiston pääomarahastoon yhteensä ainakin noin puoli miljoonaa euroa. Kampanja kestää toukokuun puoliväliin asti. Yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä korostaa, että yliopisto on onnistunut hankkimaan hyvin lahjoituksia suurilta yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä. Esimerkiksi Nokia on lahjoittanut 1,8, Oulun kaupunki 1,0 ja Tekniikan edistämissäätiö sekä Sigrid Juséliuksen säätiö kumpikin 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi esimerkiksi Metsäliitto on kartuttanut pääomarahastoa 250 000 eurolla. Heikkilä toivookin, että nyt myös pienemmät yritykset heräisivät tukemaan yliopiston toimintaa. Yliopistolla iso merkitys Seppo Heikkilä arvioi, että ilman yliopistoa Oulu olisi suunnilleen Porin kokoinen kaupunki, eikä esi- 10 Oulun Kauppakamari
merkiksi vahvasta ja monipuolisesta tietotekniikan keskittymästä olisi tietoakaan. -Kaikille yrityksille niin suurille kuin pienillekin on tärkeää, että Oulussa toimii elinvoimainen kansainvälisen tason tiedeyliopisto. Muuten tänne ei synny uutta yritystoimintaa eikä esimerkiksi kysyntää palveluille. Yliopiston merkitys joko suoraan tai epäsuoraan on eri toimialojen pk-yrityksille tavattoman suuri, hän huomauttaa. Nyt alkaneessa haastekampanjassa ovat taustavoimina vahvasti mukana Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun kauppakamari. Ensimmäisinä yrityksinä kampanjaan ovat ennättäneet osallistumaan ja samalla haastamaan muita mukaan Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Mcon Partners Oy, Kinnusen Mylly Oy, Pölkky Oy, Projektipalvelu Prodeco Oy, Sana-avain, Oulun Koru Oy ja Sokeri-Jussin Kievari Oy. Varainhankintapäällikkö ei halua asettaa yrityksille mitään euromääräisiä toiveita. Tähän asti pienemmiltä yrityksiltä karttuneet rahasummat ovat pääosin vaihdelleet 850 ja 20 000 euron välillä. 850 euroa on sikäli merkittävä raja, että tämän kokoiset ja suuremmat lahjoitukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Pääomarahastossa nyt 28,4 miljoonaa euroa Oulun yliopisto on onnistunut tähän mennessä keräämään lahjoituksia pääomarahastoonsa 9,2 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio on luvannut jokaista kerättyä euroa kohti vastinrahaa 2,5 euroa; kunnilta tulevaa rahaa tämä ei tosin koske. Näin ollen yliopiston pääomarahastoon on kertynyt kaikkiaan 28,5 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston tavoitteena on kasvattaa pääomarahastonsa 50 miljoonan euron suuruiseksi. Rahastossa olevien varojen vuotuisen tuoton arviolta noin viisi prosenttia yliopisto käyttää lähinnä valitsemiensa painoalojen opetuksen ja tutkimuksen tehostamiseen. Varsinaista rahaston pääomaa yliopisto ei saa käyttää. Varojen keräämisessä alkaa nyt loppukiri sikäli, että valtion lupaus vastinrahasta on voimassa vain kesäkuun loppuun asti. Yliopistojen varainhankinta ei toki Oulussa eikä muuallakaan Suomessa pysähdy kesäkuuhun, mutta sen luonne todennäköisesti muuttuu. Seppo Heikkilä uskoo, että varainhankinnasta tulee entistä luontevammin osa yliopistojen jokapäiväistä toimintaa. Luultavaa myös on, että se asettuu nykyistä lähemmäs alumnityötä. Oulun Kauppakamari 11
Raahen Portti tavoittelee kauppakeskusten ykkössijaa Teksti: Kari Arokylä -Meillä on iso terästehdas ja Perämeren vilkkain satama. Rakenteilla on Euroopan suurin kultakaivos. Ja viiden vuoden kuluttua voi tämäkin olla jo valmis, luettelee Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja napauttaa sormellaan esitteessä olevaa kuvaa. nen, vetovoimainen ja monipuolinen kaupan ja palvelujen keskus, jolla on kokoa kaikkiaan 46 000 neliömetriä. Sen arvioidaan työllistävän 100 150 ihmistä ja maksavan noin 80 miljoonaa euroa. -Tästä tehdään Pohjois-Pohjanmaan kauppa- Oy:stä sekä Veli-Matti Välikangas VMV-Yhtiöt Oy:stä. Kiinnostusta Raahen Porttia kohtaan on ollut ulkomaita myöten. Kaupunginjohtaja Karjalainen korostaa hankkeen tärkeyttä koko Raahen seudun kannalta. Vi- Esite kertoo Raahen Portista suuresta kaup- keskusten ykkönen, Karjalainen painottaa. tikkaa ja Välikangasta jotka vetävät kauppakes- pakeskuksesta, jota suunnitellaan valtatie kahdek- kushanketta Raahen kaupungin kanssa solmitun san varteen Raahen Mettalanmäkeen, vain noin ki- Tärkeä koko Raahen seudulle yhteistyösopimuksen pohjalta hän kutsuukin lometrin päähän kaupungin ydinkeskustasta. Kauppakeskusta vie eteenpäin Raahen Portti Oy, "elinkeinoasiamiehiksi". Tavoitteena on rakentaa Raaheen nykyaikai- jonka taustalla ovat yrittäjät Jukka Vitikka Juviset Jukka Vitikan mukaan Raahen Portista teh- Tilintarkastukset Yritysjärjestelyt Sukupolvenvaihdokset ja Verokonsultointi KHT Kaarina Rousu-Karppinen HTM Timo Paakinaho HTM Sirpa Rahko-Piippo HTM KTM Matti Tapaninen Ojakatu 2 90100 Oulu Puh. 0207 550051 Fax 0207 550059 Email: roukaoy.oulu@tilintarkastusrouka.fi Teknologiakylä 86600 Haapavesi Puh. 0207 550050 Fax 0207 550019 Email: krk@tilintarkastusrouka.fi 12 Oulun Kauppakamari
dään asiakkailleen elämyksiä tarjoava kauppakeskus niin hyvä, että se pelkästään riittää syyksi tulla Raaheen. Työ vetovoimaisen palvelukonseptin ja kokonaisuuden rakentamiseksi on parhaillaan menossa. Myös neuvottelut mahdollisten kauppakeskukseen sijoittuvien yritysten kanssa ovat jo käynnissä. Tilaa tarvitsevalle erikoiskaupalle Erityisen sopiva uusi kauppakeskus on Raahen Portti Oy:n hallituksen puheenjohtajan Veli-Matti Välikankaan mukaan päivittäistavarakaupalle ja tilaa tarvitsevalle erikoiskaupalle. -Päivittäistavarat, rakennustarvikkeet, huonekalut, sisustustarvikkeet, puutarhanhoito, kodinkoneet, veneet, moottorikelkat ja -pyörät, autotarvikkeet, liikenne- ja huoltoasemapalvelut sekä hotelli ja ravintoloita, hän luettelee. Raahen Portin vahvuuksia ovat muun muassa ainutlaatuisen hyvä sijainti sekä toisin kuin monissa muissa vireillä olevissa kaupan suurhankkeissa kunnossa oleva asemakaava. Alueen lainvoimainen asemakaava mahdollistaa rakentamisen kahteen kerrokseen sekä jopa 15-kerroksisen hotellin tekemisen. Kauppakeskukseen on myös helppo saapua ruuhkattomasti eri puolilta sekä omalla autolla että julkista liikennettä käyttämällä. Pysäköintitiloja on tarkoitus rakentaa yli tuhannelle autolle. Ostovoimaa riittää Jukka Vitikka uskoo Raahen Portin löytävän asiakkaansa Raahen kaupungin, Raahen seutukunnan ja laajemminkin Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Lisäksi valtatie kahdeksaa pitkin kulkee jatkuvasti runsaasti autoilijoita ja matkailijoita. Mettalanmäen kohdalla autoja kulkee lähes 10 000 vuorokaudessa. Ostovoiman puutetta ei Vitikka pelkää niin myönteiseltä Raahen ja sen lähialueen kehitys tällä hetkellä näyttää. Hänen mukaansa huolelliset liiketaloudelliset laskelmat osoittavat, että runsaillekin kaupan lisäneliöille on Raahessa lähivuosina tilaa. Vitikka korostaa myös sitä, että Raahen Portti täydentää ja monipuolistaa Raahen palvelutarjontaa sekä estää ostovoiman valumista kaupungin ulkopuolelle. -Haasteita tässä toki vielä riittää, mutta uskon, että rakentamiseen päästään parin kolmen vuoden kuluttua. Rakentaminen voidaan tietysti tehdä useammassa vaiheessa, hän toteaa. www.arizonachemical.com Oulun Kauppakamari 13
Teksti: Hannele Lamusuo Alkamassa oleva Lapland Finland of North -hanke, jota Lapin liitto koordinoi, on aiheuttanut keskustelua Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun lentoaseman kasvua ja kehittymistä osana pohjoista ulottuvuutta ei projektissa huomioida. Oulun lentoasema unohdettu Lapin matkailuhankkeesta? Pohjois-Suomen päälentoaseman - Oulun lentoaseman - Oulu Arctic kehittäminen kauttakulkulentoasemaksi on suuri mahdollisuus myös muille Pohjois-Suomen lentoasemille ja matkailulle, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liiton matkailuvaliokunta lausunnossaan. Lausunnossa muistutetaan, että säännöllinen reittiliikenne edesauttaa pohjoisen matkailukeskusten ympärivuotista toimintaa helpomman saavutettavuutensa takia. Lappi-imagomarkkinointiprojektin hankesuunnitelmassa vedotaan Laplands Airport -konseptiin. Laplands Airportiin kuuluvat kentät ovat Ivalo, Kittilä, Enontekiö, Kemi-Tornio, Rovaniemi ja Kuusamo. Oulua ei mainita. Matkailuvaliokunnan kannanotto tarkoittaa käytännössä Oulun lentoaseman kauttakulkulentoaseman kehittyvää roolia säännöllisen reittiliikenteen "pohjoisen ulottuvuuden" kanavana muun muassa Lapland Airports -asemillle. -Lappi menettäisi paljon, jos se ei hyödyntäisi Oulun lentoaseman kehittymistä, muistuttaa toimikunnan puheenjohtaja, Oulun lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen. Yhteinen tahtotila löytyy vielä Mäntynen uskoo, että uusin pohjoissuomalainen matkailuhanke ennen pitkää huomioi myös Oulun lentoaseman merkityksen. Hänen mielestään on tärkeää muistaa, että tulossa olevat reittiliikennemahdollisuudet eivät sulje pois Lapin sesonkiaikaan keskittyviä tilauslentoja tai sesonkiin liittyvää muuta reittiliikennettä. -Merkittävissä kehityshankkeissa ilmenee aina ristivetoa, kun tieto ei kulje riittävästi. Uskon, että asiat vielä hoituvat mallikkaasti. Lapilla on nyt tilaisuus ratkaista sitä pitkään vaivannut saavutettavuuden ongelma. Olen varma, että tämä on järkiperäinen ja riittävä peruste uuteen näkökulmaan. Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimikunnan jäsen, Ruka-Kuusamon Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuija Rytkönen sanoo, että työ- ja elinkeinoministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen linjausten mukaan markkinoinnissa on pyrittävä laajapohjaiseen yhteistyöhön. Hub on mahdollisuus myös Kuusamolle Hän huomauttaa, ettei Lappi-hanke ole pois Oulun yhteistyöltä. -Oulun matkailu on kehittymässä hyvää vauhtia myös kansainvälisesti. Ei Lappi-yhteistyö missään tapauksessa sulje pois yhteistyötä Oulun ja Kuusamon kesken. Ouluun suunniteltu hub-kenttä on hieno asia. Kaikki lennot, jotka ulkomailta tulevat Ouluun, ovat mahdollisuus myös Kuusamolle ja päinvastoin. Keskustelu Lappi-brändin käytöstä on vilahtanut viimeaikaisissa keskusteluissa Rytkösen mielestä liikaa. -Kenelläkään ei ole juridisia oikeuksia sanaan Lappi tai Lapland, joten kukaan ei voi sen enempää sallia kuin kieltääkään sen käyttöä. Varmasti tässä yhteistyössä löytyy yhteinen tahtotila, kun työ käynnistyy. Kun puhutaan Alpeista, eipä monikaan meistä tarkkoja rajoja tiedä, hän vertaa. 14 Oulun Kauppakamari
Ruka-Kuusamon ja Lapin matkailuyhteistyö sai tammikuussa uuden sysäyksen. Lapin kunnat ja Koillismaan kunnista Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liitot sekä Matkailun edistämiskeskus MEK aloittavat kansainvälisen tunnettuuden parantamiseen tähtäävän ylimaakunnallinen hankkeen. Lappi-projektilla kansainvälisille markkinoille -Yhteistyöstä on puhuttu todella kauan. Hienoa, että siitä on tullut totta. Hanke tarkoittaa yhteisiä toimia kansainvälisessä markkinoinnissa. Maailmalta katsottuna koko Suomi ja Lappikin on pieni kokonaisuus ja melko tuntematon, kertoo toiminnanjohtaja Tuija Rytkönen. 5,8 miljoonan euron kolmevuotinen Lapland-North of Finland -hanke tukee Rukalle ja Lapin hiihtokeskuksiin tehtyjä investointeja ja niiden strategista tavoitetta saada kasvua ulkomaisesta turistivirrasta. Taantuman vaikutukset heijastuivat Pohjois- Suomeen ulkomaisten matkailijoiden määrän vähenemisenä. Tiukka taloustilanne on johtanut kilpailun kiristymiseen. -Naapurimme Norja ja Ruotsi ovat vastanneet kilpailuun voimakkaasti lisäämällä markkinointipanostuksia ulkomaille. Suomessa sen sijaan on vähennetty MEKin resursseja ja määrärahoja. Hankkeeseen sisältyy matkanjärjestäjävierailuja alueelle, yhteisiä imagokampanjoita matkanjärjestäjien kanssa valituissa pääkohdemaissa, messuesiintymisiä, tiedottamista ja mediavierailuja. -Vahva painopiste on internetissä ja sosiaalisessa mediassa, Rytkönen sanoo. Hankkeen rahoituksesta vastaavat EAKR, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, MEK, Lapin kaikki kunnat sekä Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Oulun Kauppakamari 15
LumiLinnan tämän vuoden teemana on sarjakuva.näin juhlistetaan 100-vuotiasta suomalaista sarjakuvaa ja 30-vuotisjuhlavuottaan viettäviä Kemin kansainvälisiä sarjakuvapäiviä. Meri-Lapissa uudistutaan ja uudistetaan Kemin Matkailu sai tammikuun alussa uuden toimitusjohtajan, kun keminmaalaislähtöinen Susanna Koutonen otti tehtävät vastaan. Hän siirtyi uuteen pestiinsä S-ryhmän palveluksesta Oulusta. -Tämä oli mahtava, houkutteleva tilaisuus. Kemissä myydään upeita, ainutlaatuisia tuotteita. Teksti: Hannele Lamusuo Koutonen viittaa Kemin ja myös Meri-Lapin alueen suuriin valtteihin jäänmurtaja Sampoon ja Kemin LumiLinnaan. Tuoreen toimitusjohtajan alkuvuosi on mennyt pitkälti perehtymisessä uusiin tehtäviin. -Asioita on Kemissa ja Meri-Lapissa hoidettu vuus. Etäisyydet kuntien ja monipuolisen tarjonnan välillä ovat pienet. Suurin haaste on monen osaajan taidon yhteen liittäminen ja päivitetyn tiedon ylläpitäminen. -Sekä kotimaan että ulkomaan markkinat tarvitsevat tiedon yhä aikaisemmin kun he suunnitte- kunnat ja niiden matkailutoimijat. -Olemme uudistamassa kotisivujamme ja yhdistämässä siihen sähköistä varausjärjestelmää. Näin asiakkaat saavat tietoa koko Meri-Lapista. He voivat varata ja paketoida itselle sopivan kokonaisuuden, esimerkiksi majoituksen sekä ohjelmapal- hyvin. Tekemistä kuitenkin riittää, sillä maailma on levat ja ylläpitävät omia esitteitä sekä nettisivuja. veluja, kertoo Meri-Lapin Matkailuyhdistyksen pienentynyt ja omatoimimatkailun määrän kasva- Sama tuote pitää osata markkinoida hiukan eri si- toiminnanjohtaja Linda Sadinmaa. minen tuo uudenlaisia haasteita. sällöllä eri kohderyhmille. Sadinmaan mukaan Meri-Lapin matkailun ra- Toimitusjohtajan mukaan jatkossa pitäisi poh- kennetta ollaan selkiyttämässä yhtiöittämisen myö- Uudet kuningasideat tia myös sitä, miten houkuteltaisiin liikematkalaisia. tä. Alueelle tehdään myös yhtenäinen matkailu- mietintämyssyssä Siinä Oulun suunta on selkeä vaihtoehto yhteis- strategia, joka kirkastaa tulevaisuuden tavoitteet ja Kemissä on tiedostettu, että talvisesonki on lyhyt ja työlle, mutta sitä on myös Ruotsin Luulaja. kehitystoiveet. kesäänkin pitäisi löytää jotain uutta. Meri-Lapin matkailun veturikohteita ovat Ke- -Jos lumilinnaidea on kantanut näin hyvin, Meri-Lapille matkailustrategia min LumiLinna ja murtaja sekä Haaparannan miksemme voisi löytää uutta kuningasideaakin? Pi- Meri-Lapin Matkailuyhdistyksessä tapahtuu paljon Cape East -kylpylähotelli. Kesään kuuluvat Yöttö- tää vain olla kekseliäs ja uskoa syntyvään ideaan. tänä vuonna. Yhdistykseen kuuluvat Kemin, Tor- män Yön -risteilyt, jotka ovat saavuttaneet suurta Perämerenkaaren matkailun yhteistyö on vah- nio-haaparannan, Simon, Tervolan ja Keminmaan suosiota Meri-Lapin tapahtumien ohella. 16 Oulun Kauppakamari
Oulun Kauppakamari 17
Oulun Arctic Gateway on suuri mahdollisuus pohjoisen elinkeinoelämälle Oulun lentoasemasta kehittyy pohjoinen lentoliikekeskus, joka on saanut työnimen Arctic Gateway. Lentoaseman laaja-alainen rakentaminen on käynnissä ja kokonaisuudessaan töiden tulisi olla valmiina vuoden 2012 alussa. Lentoyhtiö Air Balticin ilmoitus Oulun lentoaseman valitsemisesta yhtiön uudeksi verkkolentoasemaksi, ja viimeaikaiset uutiset mm. Norwegianin puolelta kertovat samansuuntaista viestiä. Kun sitten vielä edellä mainittujen lisäksi tutut lentoyhtiöt Finnair ja Blue1 lentävät jo yhteensä 21 arkipäivävuoroa välillä Oulu-Helsinki, niin mahdollisesti jopa 40 päivittäiseen vuoroon kasvava reittitarjonta tulee hyödyntämään monia tahoja, erityisesti matkailuelinkeinoa. Saavutettavuuden huikea kehitys ja sen hyödyt tullaan poimimaan hyvin laajalla alueella Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Arctic Gateway ja sen sisältönä syntyvä tehokas ajallisten etäisyyksien häivyttäminen antaa elinkeinotoiminnan yhteyksille ja samalla julkiselle sektorille lisää vaihtoehtoja ja näin parempia mahdollisuuksia liike- ja neuvotteluyhteyksille sekä kotimaassa että varsinkin ulkomailla. Arctic Gateway tarjoaa kauan odotetut mahdollisuudet säännölliseen reittiliikenteeseen Lapin lentoasemille. "Lapland Airports" ja niitä ympäröivät talousalueet voivat viimeinkin saavuttaa säännöllisen ja ympärivuotisen reittiliikenneyhteyden Oulun kautta Keski-Eurooppaan sekä monien kansainvälisten jatkoyhteyksien Helsinki-Vantaalle. Edellä mainittu mahdollisuus on nyt vain osattava ottaa vastaan. Kehitys ei toteudu itsestään vaan se edellyttää Pohjois-Suomelta toimenpiteitä - muuten tilaisuus voi karata käsistä! Nykyisin hiihtokeskuksiin mennään jopa autolla, mikä merkitsee päivän tai kaksi tien päällä. Pohjoista koskevat saavutettavuuden solmut pitäisi viimeinkin avata. Lisäksi on jatkettava selvittelyjä uusien reittien muodostamiseksi Ruotsin ja Norjan suuntaan. Nykyisin Oulusta pääsee Helsinki-Vantaan kautta suhteellisen joustavasti Pietariin ja Moskovaan. Silti suora lentoyhteys on aina parempi ja sitä on hyvä pitää esillä jatkossakin. Myös Pohjois-Venäjällä on mielenkiintoisia kohteita, jonne toivotaan suoraa yhteyttä. Elinkeinoelämän näkökulmasta Oulun lentoaseman kehittyminen ja erityisesti sen pohjalta saavutettu Air Balticin hub-päätös tuovat mittavia mahdollisuuksia koko Pohjois-Suomelle. Näiden mahdollisuuksien puolesta puhuminen Pohjois-Suomitasolla on erittäin tärkeää ja ajankohtaista. Arctic Gateway -hanke antaa mahdollisuuden kasvattaa Pohjois-Suomen vetovoimaa asiakkaiden saamiseksi niin kotimaasta kuin Keski-Euroopastakin Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin. Meillä on nyt paljon pelissä, sillä Pohjois-Suomen yhteisen tahtotilan sisältö ratkaisee tarjolla olevan Arctic Gateway -kehityksen! Haluammeko olla globaalisti saavutettavissa ja Keski-Eurooppaa ajallisesti lähellä ympäri vuoden Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa? Lisätietoja: toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, 050-5277288 toimitusjohtaja Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari, 040-5464732 18 Oulun Kauppakamari
Chleon Automotive saapuu Ouluun Oulu on jälleen houkuttanut uuden kansainvälisen yrityksen avaamaan toimintaansa tänne. Auto- ja kuljetusalan teollisuudelle viestintäteknologiaa suunnitteleva Chleon Automotive avasi ovensa Oulussa tämän vuoden alussa. Vesa Luiro, Chleon Automotive Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja toteaa, että Oulun valinta toimipaikaksi perustui täkäläiseen huipputason hardware-suunnitteluosaamiseen, erinomaisen työvoiman saamiseen sekä avoimeen toimintakulttuuriin, joka Oulussa vallitsee. Chleonilla on päätoimipaikka Suomessa ja toimipisteitä Saksassa, Intiassa ja Singaporessa. Oulun toimipiste sijaitsee Teknologiakylässä. BusinessOulussa päätös otettiin lämpimästi vastaan. -Olemme tyytyväisiä, että maailmanluokan osaamista hakevat yritykset huomaavat, että juuri sitä Oulusta löytyy. Uskomme, että ympäristömme tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia kehittää uusia menestyksekkäitä liiketoimintamalleja, sanoo Pauliina Pikkujämsä, BusinessOulun markkinointijohtaja. -Hyvän toimintaympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen on tapa, jolla voimme vahvistaa alueemme menestymistä ja olla kiinnostava toimipaikka Chleonin kaltaisille yrityksille. Lisätietoa: Pauliina Pikkujämsä, 040 743 4362 Huomisen kilpailukyky luodaan tänään KPMG:n ammattilaiset auttavat yritystäsi toteuttamaan huomisen kilpailu- ja suorituskykyä tukevat ratkaisut jo tänään. Oli kyse sitten yrityksesi tai yhteisösi tilintarkastuksesta, kasvumahdollisuuksista, riskienhallinnasta, verosuunnittelusta tai yritysjärjestelyistä. Ota yhteyttä Tapio Raappana, KHT Isokatu 32 B p. 020 760 3000 etunimi.sukunimi@kpmg.fi kpmg.fi KPMG - Tanja Poutiaisen virallinen yhteistyökumppani Oulun Kauppakamari 19
Teksti ja kuvat: Ilona Koivisto Kemissä sijaitsevan teknologiakeskus Digipoliksen toimintaympäristössä on mukana tällä hetkellä reilut 40 yritystä ja organisaatiota, jotka työllistävät noin 500 henkilöä. Viimeisen parin vuoden aikana Digipoliksessa on kehitetty myös oma sosiaalisen median sovellus, jonka avulla yrittäjät voivat verkostoitua. Digipolis satsaa verkostoitumiseen Teknologiakeskus Digipolis tarjoaa yrityksille toi- kaina on yli 200 yritystä, kertoo toimitusjohtaja tuntijoiden kanssa. Aste asteelta edetään esimer- mitila- ja kehityspalveluita ja se on mukana myös Kimmo Heikka. kiksi rahoituksen järjestämiseen, Heikka kertoo. monissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa kor- Digipoliksen vetämässä Kemi-Tornion alue- keakoulukumppaneidensa kautta. yrityspalvelussa aloittavat ja kasvavat yritykset saa- Yritysmaailman Facebook Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat naa- vat ammattitaitoista neuvontaa. Aloittavien yritys- Fennovoima aikoo rakennuttaa ydinvoimalan joko YRITYSESITTELY purimaat Venäjä, Ruotsi ja Norja. -Meillä on tällä hetkellä meneillään noin 20-30 erilaista tutkimus- ja kehittämishanketta, joita Digipolis vipurahoittaa. Kehitystoiminnan asiak- ten kanssa lähdetään perusasioista. -Ensin selvitetään liikeidea ja analysoidaan, onko se toteuttamiskelpoinen. Sen jälkeen tehdään tietenkin liiketoimintasuunnitelma yhdessä asian- Simoon tai Pyhäjoelle, ja se tietää töitä myös Digipoliksen väelle. Fennovoima-hanke vaatii suuria yritysratkaisuja, joita Digipolis on mukana tekemässä. Vuonna 2008 Kemissä järjestetyssä Heavy 20 Oulun Kauppakamari