Tekninen lautakunta 61 19.02.2014 Lausunto UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan hakemuksesta sellu- ja paperitehdasintegraatin ympäristöluvan (nro 125/05/02, dnro ISY-2004-Y-71) lupamääräysten tarkistamiseksi 190/11.01.00.01/2014 TEKLA 61 Valmistelija/lisätiedot: Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh. 040 653 0822 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginkanslia pyytää Lappeenrannan teknisen lau ta kun nan lausuntoa UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan ha ke muk ses ta sellu- ja paperitehdasintegraatin ym pä ris tö lu van (nro 125/05/02, dnro ISY-2004-Y-71) lupamääräysten tar kis ta mi sek si. UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehdas on toimittanut ha ke muk sen sellu- ja paperitehdasintegraatin ympäristöluvan (nro 125/05/02, dnro ISY-2004-Y-71) lupamääräysten tar kis ta mi sek si, mistä Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on lä het tä nyt kuulutuksen ja lausuntopyynnön 28.1.2014. Kuu lu tus on ollut nähtävänä Lappeenrannan kaupungin il moi tus tau lul la 3.2. 5.3.2014. Asiakirjat ovat olleet yleisesti näh tä vä nä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa (Poh jo lan ka tu 14) saman ajan. Luvan hakemisen kohteena oleva toiminta Kaukaan tehdasalueella sijaitsevat sellutehdas, pa pe ri teh das ja saha. Lisäksi alueella toimii tutkimuskeskus, jonka toi min nas ta on tehty ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja koe toi min ta il moi tuk sia. Tehdasalueen pinta-ala ve si aluei neen on noin 300 hehtaaria. Laitokset käyttävät yhteistä ve den ot ta moa ja vesilaitosta, puuhuoltoa, jäteveden puh dis ta maa sekä erillään Tuosan saaressa sijaitsevaa kaa to paik kaa. Tehdasalueella sijaitsee satama, johon tuodaan raa ka-ai net ta ja josta lähtee tuotteita vientiin. Alueen tuo tanto lai tok set käyttävät puuta vuosittain noin 5 miljoonaa m³. Teh tail la on käytössä EU:n uusimmassa re fe rens si asia kir jas sa kuvattu paras käyttökelpoinen tekniikka. UPM-Kymmene Oyj hakee Kaukaan tehtaan ym pä ris tö lu van tarkistamista seuraavien luvanvaraisten toimintojen osal ta: Kaukaan sellutehdas ja paperitehdas Sellutehdas on kapasiteetiltaan 750 000 tonnia vuo des sa valkaistua sellua valmistava tehdas. Ka pa si teet tia on tarkoitus nostaa vastaamaan jo voimassa ole vas sa luvassa ennakoitua 800 000 tonnin vuotuista val mis tus ka pa si teet tia. Sellutehtaaseen kuuluvat soo da kat ti la ja hajukaasukattila, joilla
tuotetaan muun toi min nan ohessa energiaa. Sellun valmistuksen sivutuotteena syntyy lämpöä, joka kat taa pääosan tehtaiden toiminnoissa tarvittavasta ener gias ta. Lämpöä ja sähköä toimittaa lisäksi Kau kaan Voima Oy:n voimalaitos, jonka ympäristölupa on sa man ai kai ses ti tarkistettavana. Paperitehdas on kapasiteetiltaan 660 000 tonnia pa pe ria vuodessa valmistava paperitehdas. Tuo tan to ka pa si teet tia ei ole suunniteltu nostettavan lähivuosina. Biologinen puhdistamo Aktiivilietelaitos, jossa käsitellään koko Kaukaan teh das alu eel la syntyvät jätevedet. Energian tuotanto Energian tuotannon vara- ja huippulaitteistona toimii Kau kaan maakaasukattilalaitos, joka on kolmen 37 MW:n kattilan kombinaatio, joiden yhteinen polt to ai ne te ho on 110 MW. Hakemukseen sisältyvät teol li suus pääs tö di rek tii vin voimaan saattamiseen ja VN A 96/2013 liittyvät suuria polttolaitoksia koskevat tar kis tuk set. Kankaan saha Saha, jonka tuotantokapasiteetti on 600 000 kuu tio met riä vuodessa sahatavaraa. Tuotantokapasiteettia ei ole suun ni tel tu nostettavan lähivuosina. Tuosan kaatopaikka Tuosan teollisuuskaatopaikka, jossa käytössä ta van omai sen jätteen kaatopaikka ja luvitettuna myös vaa ral li sen jät teen kaatopaikka. Prosesseista tulevat hyötykäyttöön kelpaamattomat jät teet loppusijoitetaan Tuosan teollisuusjätteiden kaa to pai kal le. Jätteet lajitellaan ja ne täyttävät kaa to paik ka kel poi suus vaa timuk set. Kaatopaikkaa ei ole tarpeen laa jen taa. Satama ja kuorellisen puutavaran vesivarasto Satama Saimaan rannassa sekä puutavaran ve si va ras to, jossa pidetään samanaikaisesti kuorellista puu ta va raa enintään noin 250 000 m³. Kemikaalien käyttö ja varastointi Integraatin toiminnassa käytetään, valmistetaan ja va ras toi daan sumia määriä kemikaaleja. Hakemukseen eivät sisälly UPM-Kymmene Oyj:n bio polt to ai nei ta valmistava rakenteilla oleva laitos, jolla on oma ym pä ris tö lu pa sekä Kaukaan Voima Oy:n voimalaitos, jonka ym pä ris tö lu pa on tarkistettavana samanaikaisesti tämän ha ke muk sen kanssa. HAKIJAN ESITYS UUSIKSI LUPAMÄÄRÄYKSIKSI
Tuotanto Tuote Tuotantokapasiteetti nykyi sen luvan mu kaan Tuotantokapasiteetti tulevalla lupakaudella Valkaistu sulfaattisellu, t/a 800 000 800 000 Paperi, t/a 660 000 660 000 Sahatavara, mj /a 550 000 600 000 Paperin ja sahatavaran tuotantokapasiteettien arvioidaan ole van suunnilleen nykyisellä tasolla. Sellun tuo tan to ka pa si teet tia on nostettu ja nostetaan edelleen jo päätetyillä te hos ta mis toi men pi teil lä. Edellisellä lupakaudella arvioitu sel lun kapasiteetin nousu ei ole vielä (vuonna 2013) täysin to teu tu nut. Jätevesikuormitus Esitys kuukausikeskiarvoina tai vuosikeskiarvoina ka len te ri vuo rokaut ta kohden määritettäviksi päästörajoiksi: Kuormitus Kuukausikeskiarvo (voi massa oleva) kg/d Vuosikeskiarvo (voimassa ole va) kg/d BOD1 Ei määritetä (6 000) Ei määritetä (5 000) CO Der 55 000 (55 000) 45 000 ( 45 000) AOX 500 (500) 400 (400) Fosfori 60 (60) 30 (30) Typpi 750 (600) 700 (500) Jätevesikuormituksen -arvoiksi esitetään voimassa ole via -arvoja seuraavin poikkeuksin: Typpikuormituksen -arvo tulisi nostaa nykyisestä vas taa maan toteutunutta kuormitustasoa ja tuotantomäärien suun ni tel tua kehitystä. Velvollisuus määrittää biologinen ha pen ku lu tus jätevesistä esitetään poistettavaksi. Perusteet typen -arvon tarkistamiselle: 1. Typpikuormitusta -arvoon verrattaessa mukaan las ke taan jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan typ pi kuor mi tuk sen lisäksi mukaan myös puh das ve si vie mä rei den sisältämä typpikuo1mitus. Puhdasvesiviemärit si säl tä vät vesistöstä otetun raakaveden sisältämän typ pi kuor man. 2. Puhdasvesiviemärin 1 typpikummitus on peräisin soo da kat ti lan savukaasupesurista, joka on samalla lämmön tal teen ot to pe su ri. Savukaasuista osa typestä peseytyy ve teen, jossa ei ole muuta kuormitusta. Mikäli luovutaan sa vu kaa su pe su ris ta, jota ei kaikilla
sellutehtailla ole, se joh taa huonompaan energiatalouteen. Tällöin lämpöä ei saa da talteen. Samalla soodakattilan typenoksidipäästöt il maan kasvavat. Veden, joka ei typen lisäksi sisällä mui ta kuormittavia aineita, johtaminen puhdistamalle lisäisi jä te ve den puhdistamon hydraulista kuormaa. Puh dis ta mal le on lupakaudella käännetty useita sa de ve si vie mä rei tä riskialueilta, mikä on lisännyt vesimääriä puh dis ta mal le. 3. Sellun ja paperinvalmistuksen jätevesien sisältämät ra vin teet eivät riitä, vaan jätevesien hyvä puhdistustulos edel lyt tää typpiravinteen lisäämistä biologisella jä te ve den puh dis ta mol la. Mikäli typpeä ei -arvon takia va ro vai suus syis tä lisätä riittävästi, puhdistamo kokemusten mu kaan joutuu helposti epäkuntoisuustilaan ja siitä on seu rauk se na aikaa vievä ja vaikeasti korjattavissa oleva usean viikon ajan jatkuva päästö-arvojen ylitys. Ym pä ris tön kannalta biologisen puhdistamon hyvä tila on ra ja-ar vo jen eroa tärkeämpi asia. 4. Sellun tuotannon kapasiteettia ollaan nostamassa ja ra ken teil la olevan uuden biojalostamon jätevedet tullaan kä sit te le mään puhdistamolla, jolloin puhdistamolle tulee ai kai sem paa suurempi jätevesikuormitus. Puhdistamolle tu lee jätevesiä myös kaatopaikalta, Kaukaan Voiman voi ma lai tok sel ta ja puukentältä. 5. Saimaan vesistön on todettu olevan fosforirajoitteinen, jo ten esitetyllä muutoksella ei aiheuteta ympäristön pi laan tu mis ta. Typpikuormitus tullaan pitämään mah dol li sim man alhaisena. 6. Mitattu toteutunut typpikuormitus on ajoittain ollut lähellä ra ja-arvoa tai ylittänyt sen, mikä osoittaa sen, että jo ny kyi sel lä tuotannolla tarkistamiseen on peruste. 7. BAT BREF asiakirjaluonnoksessa esitetyn ylän pe rus teel la vuositasolla Kaukaan sellu- ja paperitehtaan pro ses si jä te ve sien sisältämän typen vuosikuormitus olisi 700 kg/d, jolloin kuukausikeskiarvona määritettävä pääs tö ra ja tulee olla korkeampi. Puhdistamolle tulee myös mui ta jakeita (kts. kohta 4). BAT rajoihin ei lasketa puh tai den jäähdytysvesien sisältämää kuormitusta, joka Kau kaan tapauksessa nostaa kuormitusta noin 50 kg päi väs sä. 8. Typpikuormituksesta viime vuosina n. 20 % on ollut raa ka ve den sisältämää typpeä ja 80 % tehtaan kuormitusta. (Sai maan vesi sisältää vuosikeskiarvona 0,4 mg/l typ peä, Pappilanojassa 2012 keskimäärin 2,5 mg, PVVl 1,8 mg/l ja PVV2 1,0 mg/l). Biologisen hapenkulutuksen (BOD) määritysvelvollisuus on pois tet tu useiden tehtaiden ympäristöluvista, koska määritys ei enää nykyisillä kuormitustasoilla ole tarpeen: BOD:n ana ly soin ti vie aikaa ja kuormitus on alhainen. COD:ta mitataan Kau kaal la jatkuvatoimisesti ja seurataan lisäksi la bo ra to rio näyt tein. Uusi BAT BREF-asiakirja ei sisällä BOD:ta kos ke via velvoitteita. Sellun valmistuksen ilmapäästöt (Lupamääräys 11)
Sellutehtaan ilmapäästöjen ominaispäästöt ja il ma pääs tö jen pitoisuust esitetään pidettävän ennallaan 31.12.2017 asti. Oletuksena on, että BAT päätelmät jul kais taan hyväksyttyinä vuonna 2014, jonka jälkeen on 4 vuoden siir ty mä ai ka. 1.1.2018 alkaen esitetään ominaispäästöt uu sien BAT-vaihteluvälien mukaisesti vuosikeskiarvona seu raa vas ti: SO 2 ja TRS (kg S/ADt) Soodakattila 0,13 1,7 Meesauuni 0,07 0,3 Hajukaasukattila 0,05 0,2 NOx (kg NO 2 /ADt) Hajapäästöt 0,2 1.1.2018 alkaen esitetään pitoisuust seuraavasti: Osasto, O 2 -red NOx (m²/m³n) TRS (m²/m³n) SO 2 (m2/m³n) Hiukkaset (m²/m³n) vrk- vuosi- vrk- vuosi- vrk- vuosi- vrk- vuosi- Soodakattila, 6 % 400-40 5 50-50 50 Meesauuni, 6 % 500-40 20 - - 50 30 Hajukaasukattila, 9 % - - 10 5 - - - - Sellun tuotannon päästöt esitetään pidettäväksi edel leen samoina kuin voimassa olevassa luvassa. BAT pää tel mien mukaiset tiukemmat -arvot tulee saavuttaa teol li suus pääs tö di rek tii vin mukaisesti neljän vuoden kuluessa nii den julkaisemisesta (aikaisintaan 2014). Kaukaan sel lu teh das on pääosin rakennettu 1990-luvun alussa. Tästä syystä on perusteltua asettaa t BAT-vaihteluvälin ylälle. BAT-ra jat ovat pääosin vuosikeskiarvoja. Vuosit esi te tään määritettäväksi ominaiskuormituksina, eikä pi toi suuk si na typen oksidien ja rikkipäästöjen osalta. BAT-päätelmien rajoissa esitetyt pitoisuus- ja omi nais kuor mi tus ra jat ovat vaihtoehtoisia. Soodakattilaan lisätään ke vääl lä 2014 väkevien hajukaasujen poltin. Sen jälkeen vä ke viä hajukaasuja on mahdollista polttaa soodakattilassa ja ha ju kaa su kat ti las sa. Hajukaasukattilan varapoltin säilyy va ra polt to paik ka na. Hajukaasukattila on vuodelta 1991 ja edus taa sen aikaista tekniikkaa. Hajukaasukattilassa ei ole ns. etupolttokammiota ja toteutuneiden päästöjen pe rus teel la se ei
täytä tiukentuvia BA T-päätelmien mukaisia pääs tö vaa ti muk sia. Vuorokausi-arvot esitetään pidettäväksi ennallaan, kos ka laitteistoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lu pa kau del la. Käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei tule ot taa huomioon päästö-arvojen noudattamisen tar kas te luis sa. Vuosikuormitukseen lasketaan mukaan kaikki pääs töt. Energian tuotanto (Lupamääräys 17) Osasto, 0 2-red NOx (mg/m³n) CO (mg/m³n) SO 2 (mg/m³n) Hiukkaset (mg/m³n) 2013 2016 2013 2016 2013 2016 2013 2016 Apukattilalaitos 110 MW, alkaen alkaen alkaen alkaen 150 100-100* 35 35* 5 5* 3 % * Esitys päästötarkkailusta: NOx mitataan edelleen jatkuvatoimisesti. Apu kat ti la laitok sen päästöistä CO, S02 ja pöly mitataan kuuden käyn ti kuu kau den välein. Kolmesta kattilasta mitataan kerrallaan yhden kattilan pääs töt, koska kattilat ovat identtisiä. Mitattavaa kattilaa vaihdetaan vuo sit tain. Yhteiseltä polttoaineteholtaan 110 MW 2006 käyttöön ote tul la maakaasua käyttävällä apukattilalaitoksella on yksi yh tei nen ulkopiippu ja kullakin kolmesta 3 7 MW kattilasta eril li nen sisähormi. Maakaasukattilalaitoksen tulee noudattaa 1.1.2016 lähtien VNA 96/2013 liitteen II päästörajoja, jotka on esitetty taulukossa yllä. Siihen saakka esitetään nou da tet ta vak si voimassa olevia -arvoja. NOx-päästöjä mitataan tällä hetkellä jatkuvatoimisesti. Uu sien tarkkailumääräysten mukaan sitä tarkkailua ei edel ly te tä. Asetuksen mukaan päästömittaukset on tehtävä 1.1.2016 alkaen kertaluonteisesti joka kuudes kuukausi, ell ei päästöjä mitata jatkuvatoimisesti. Polttoaineena on maa kaa su, joten SO 2 - ja pölypäästöt tunnetaan eivätkä ne edel ly tä tarkkailua. Päästöt ovat pieniä. Vara- ja huippukattilana toi mi va laitos saattaa olla myös pitkiä aikoja käyttämättä. Tyy pil li ses ti lisäenergiaa käytetään kesäaikaan Kaukaan Voi ma Oy:n voimalaitoksen seisokin aikana ja talvella kovien pakkasten aikaan. Melu (Lupamääräys 18) Määräystä ei esitetä muutettavaksi. Kalatalousmaksu Kalatalousmaksu esitetään pidettäväksi entisen suuruisena. Ka la talous mak sun määrä on indeksitarkistettuna tällä het kel lä 28 710 vuodessa.
Päästötarkkailu Ilmapäästöjen ja jätevesikuormitusten tarkkailuohjelmat esi te tään muutettaviksi hakemuksessa olleiden liitteiden (19A ja 19B) mukaisesti. Päivitetyissä ohjelmissa on huomioitu mm. rakenteilla olevan biojalostamon tarkkailumuutokset. Kumottavat lupamääräykset Luvassa on useita määräyksiä, jotka eivät ole enää valideja lai tos ten käytöstä poistumisen vuoksi. Kuorikattilat 1 ja 2, kaasuturbiinilaitos, kemiallinen tehdas, va ne ri tehdas ja sahan jalostustoiminta (painekyllästämö ja höy lää mö) on lopetettu. Esitetään kaikki näitä koskevat lu pa mää räyk set poistettaviksi. Vahinkoarvio Jätevesikuormituksen vaikutukset on aikanaan arvioitu ja kor vauk set maksettu kertakaikkisina. Jätevesikuormitus ei yli tä tuolloin perusteena ollutta tasoa, joten korvauksia ei tu le ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä määrättäväksi. KAAVATILANNE Kaukaan teollisuusalue on Etelä-Karjalan maa kun ta kaa vas sa (YM 21.1.2.2011) ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teol li suus toi minto jen aluetta (TT). Lisäksi alueella on van ho ja rakennuksia käsittävä alue, joka muodostaa val ta kun nal li ses ti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön (ma/kv). Pap pi lan nie mi on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL) ja se on myös luontomatkailun kehittämiskohde. Voimassa olevassa keskustaajaman yleiskaavassa (KV 25.10.1999) Kaukaan tehdasalue on osoitettu teollisuus- ja va ras to alu eek si (T), joka varataan teollisuus- ja va ras to ti loil le sekä niihin liittyville laitteille. Alueella voidaan sallia myös avo va ras toin tia, teknisen huollon toimitiloja ja laitteita, va rik ko ja ja huoltoasemia. Tuosan kaatopaikka on osoitettu jät teen kä sit te ly alu eek si (EJ). Voimassa olevassa asemakaavassa, joka on vahvistettu 4.9.1992, Kaukaan tehdasalue on osoitettu teollisuus- ja va ras to ra ken nus ten korttelialueeksi (T). Tuosan kaa to paik ka-alue sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan sellu- ja pa pe ri teh dasin te graatin ympäristöluvan (nro 125/05/02, dnro ISY-2004-Y-71) lupamääräysten tarkistamista koskevassa ha ke muk ses sa esitetyt muutokset tapahtuvat kaavoissa osoi te tul la teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueilla. Muutoksista ei aiheudu aiempaa suurempia rajoituksia maankäytölle ja sen suunnittelulle. Tj Tekninen lautakunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa UPM-Kym me ne Oyj Kaukaan tehtaan sellu- ja pa pe ri teh dasin te graa-
tin ympäristöluvan (nro 125/05/02, dnro ISY-2004-Y-71) lupamääräysten tarkistamista koskevaan ha ke muk seen. Tekla Hyväksyttiin.