Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015
Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset FinFami ry HYVINVOIVA OMAINEN! Omaisneuvonta on yksi yhdistyksen toiminnan painopisteistä auttaa ja tukea mielenterveysomaisia ja läheisiä (ei terapiaa) Psyykkinen sairastuminen on omaiselle kriisi Omaisella on usein ohjaukseen tullessaan: suuri tiedon tarve psyykkisen tuen tarve monenlaiset tunteet vellovat mielessä voimat vähissä Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheisellä on psyykkinen sairaus tai jolla on huoli läheisen psyykkisestä oireilusta. Hän voi olla tai kokea olevansa mielenterveysomaisena omaishoitaja. MISSIO: TIETOA, TUKEA, TOIMINTAA JA TOIVOA! Varsinais-Suomessa tunnettuna mielenterveysomaistyön asiantuntija-, tuki- ja kehittämisjärjestönä yhdistyksen tärkein tehtävä on mielenterveysomaisten tiedon, tuen, toivon ja toiminnan tarpeisiin vastaaminen.
AUTTAVA OMAINEN vertaistukea mielenterveys- ja päihdepalveluihin 2012-2016 RAY:n rahoittama projekti, jonka avulla tuetaan omaisten hyvinvointia mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mitä tarjoamme: Maksutonta vertaistuellista keskustelutukea/ omaisneuvontaa psyykkisesti oireilevien, sairastuneiden ja/tai päihderiippuvaisten omaisille ja läheisille. Omaisneuvojina toimivat projektityöntekijät ja koulutetut vertaisneuvojat (auttava omainen työparityöskentely). Omaisneuvontaa tarjotaan Halikon, Kupittaan ja Uudenkaupungin sairaaloissa, Someron sosiaalitoimistossa ja Runosmäen terveysasemalla Projektin visio: Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa henkilökunta tunnistaa ja huomioi omaisen tuen tarpeen ja hyödyntää vertaistukea mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ohjaa omaisia tuen piiriin
Mielenterveysomaisten tuen tarve Omaisista 48,4 prosenttia oli DEPS seulalla mitattuna masentuneita. GHQ 12- mittarilla mitattuna 48 prosenttia vastaajista koki psyykkistä pahoinvointia (VARTU-kysely 2010-2015/n=219) Mielenterveysongelmaisen henkilön omaishoitajan masennukseen altisti, jos tämä koki olevansa yksin vastuussa omaisensa hyvinvoinnista ja jos tilanne oli jatkuvasti kuormittava (Song, L-y. & Singer, M. 2006) Omaiset kaipaavat hoitotyöntekijältä kuuntelutaitoa, empatiaa, kiinnostuneisuutta, hyviä sosiaalisia taitoja sekä kiireettömyyttä. Myös taito kohdata potilas ja tämän omainen ovat omaiselle tärkeitä kriteerejä (Nyman & Stengård 2001, 56.) -> Kuulluksi tullut omainen Yleisimmät syyt omaisneuvontaan hakeutumisessa olivat jokaisena seuranta-ajankohtana huoli läheisestä ja oma jaksaminen (Tampereen VARTU-kysely): 2011 2012 2013 Huoli läheisestä (%) 39,5 38,5 41,2 Oma jaksaminen (%) 18,5 23,1 11,8 12.11.2015
Omaisneuvonnan hyödyt Asiakkaan kokema hyöty omaisneuvontatapahtumasta: hyödylliseksi kokeneiden %-osuudet vastanneista (Nordling 2015) N=184 N=169 N=271 2011 2012 2013 97,5 97,0 99,3 Konkreettinen hyöty omaiselle selviytymiskyvyn paraneminen arjessa sekä tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen läheisen sairaudesta 12.11.2015
Vertaistuellinen omaisneuvonta (1) Tavoite: tarjota henkilökohtaista ja vertaistukeen perustuvaa tukea ja apua sekä vähentää stigmaa jota omainen saattaa kokea Tänä vuonna noin 50 vertaistuellisen omaisneuvonnan keskustelua Omaisneuvojalta saatu tuki keskittyi sairaudesta tiedon jakamiseen ja omaisen omien voimavarojen ja tunteiden huomioimiseen Vertaisneuvojalta saatu tuki keskittyi enemmän käytännön kokemusten jakamiseen ja neuvojen antamiseen, erilaista tilanteen ymmärrystä ja näkemystä
Vertaistuellinen omaisneuvonta (2) Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus vertaistukeen; kysytään voiko vapaaehtoinen vertaisneuvoja tulla mukaan tapaamiseen Joko 1. yhteydenotolla tai 1. tapaamisen jälkeen Tapaamisaika 1-1,5h, max 5 tapaamista Keskustelu puretaan vapaaehtoisen kanssa, käytössä itsearviointilomakkeet sekä työntekijälle että vertaiselle Asiakkaalta kerätään palaute
Riippuu omaisen sopeutumisen vaiheesta ja tilanteesta Omaisen rooli vaikuttaa, esim. puolison sairastaessa puhutaan enemmän lapsista ja parisuhteesta Omaisen oma jaksaminen korostuu Sosiaalinen verkosto Miten tukea oikein sairastunutta (rajat, kuinka paljon voi vaatia)
Miksi työparityöskentely? Omainen elävien kirjoihin Omainen usein hyvin uupunut Vertainen on esimerkki, sijaistoivo Vertainen on sillanrakentaja yhdistykseen, jossa omainen voi olla oma itsensä, häpeämättä Tarve olla tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, sekä olla tarpeellinen Osallisuus -> vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä Tunsin, että se auttaa ja se sydän niin sai keventää ja tunteita kuunteli ja ymmärsi
Vapaaehtoisten koulutus ja tuki
Kysymyksiä vertaisneuvoja Markulle: - Mikä on oma taustasi? - Kokemukset vertaistuellisesta omaisneuvonnasta neuvojana: a) Kuinka paljon voi antaa ohjeita/neuvoja, vai voiko? b) Pitääkö olla täsmälleen samanlainen kokemus kuin asiakkaalla? - Milloin koet onnistumista työssä, milloin et? 12.11.2015
2016-2017 Tavoitteena Syksyllä 2015 ja keväällä 2016 työpajat vertaistuellisesta omaisneuvonnasta Vertaistuellinen omaisneuvonta jatkuu ammattilaisten ja vertaisten tarjoamana, yhdistys koordinoi toimintaa Hyvä käytäntö leviää myös muihin yhdistyksiin Omaisneuvonta löytää paikkansa uudistusten keskeltä
Kiitos mielenkiinnostanne! Kysymyksiä? Yhteystiedot: Jussi Ranta puh 044 7930 587 S posti etunimi.sukunimi@omtls.net www.auttavaomainen.fi Lähteet: Nordling, Esa (2015). Omaisen voimavarat koetuksella, Powerpoint-esitys. Nyman, M. & Stengård, E. 2001. Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointi. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry, Helsinki. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Paattimäki, H. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projektin (2010-2014) kyselytutkimus omaisille. Poikkimäki, J. ja Salminen, J. (2014). Vertaistuellisen omaisneuvonnan vaikuttavuus omaisen hyvinvointiin. Opinnäytetyö, Turun AMK. 12.11.2015 Kuvat: Raili Niemelä ja Pixabay.com