Urakointihintakyselyn tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Koneurakoinnin mahdollisuudet

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva

KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

MAATALOUS JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus

Säilörehun tuotantokustannus

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Konekustannusten hallinta investointitilanteessa Navettarastit Eerikki Kaila TTS - Työtehoseura

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Viitasaaren biokaasulaitos

Konekustannukset kuntoon

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Maidontuotannon kannattavuus

Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO JA HIUKAN PERUSPARANTAMSESTA

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä

Nurmiviljelyn konetyöt

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

KONEURAKOINTIKARTOITUS VESILAHDELTA

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

T m i O s k a r i n A p u

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.

SÄILÖREHUNKORJUUN KONEKETJUN LASKENTA MAL- LINNUSTILOILLE LAPISSA

Varmista säilörehun laatu

Kasvinviljelytila Lahdessa

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Johtamalla hyvää säilörehua

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kaura vaatii ravinteita

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Betonielementit kaikenlaiseen rakentamiseen.

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Edullinen ostopaikka

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Transkriptio:

Urakointihintakyselyn tuloksia 4.4.2019 / Koneurakoinnin After Work / Reetta Palva

Vastaajat postinumeroalueittain Urakointihintakysely 89 43 52 52 53 34 11 48 35 35 Kysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia harjoittaville maatalousyrittäjille Toteutuneet urakointihinnat Taustatietoja urakointiin liittyen Tehdään joka toinen vuosi Tammikuussa 2019 kutsu kyselyyn noin 1 100:lle Ensi kertaa vain sähköinen kysely Vastauksia 460 kpl (627 kpl v. 2016)

Vastaajien tausta Muu yritystoiminta 6 % Metsätalous 7 % Kasvinviljely+metsätalous 10 % Kasvinviljely 47 % Sikatalous 9 % Lihanaudat 36 % Siipikarja 3 % Lammastalous 2 % Maidontuotanto 50 % Kotieläintuotanto 24 % Erikoiskasvien viljely 6 %

Urakoinnin osuus maatilayrityksen liikevaihdosta Urakoinnin osuus liikevaihdosta 50-90 % 11 % yli 90 % 8 % alle 10 % 29 % Urakointi yhtiöitetty erilliseksi elinkeinoverolain alaiseksi toiminnaksi: 15,5 % vastaajista 30-50 % 19 % 10-30 % 33 %

Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla Urakoinnin liikevaihto (n=424) 50 000-99 999 e 15 % yli 99 999 e 15 % alle 10 000 e 28 % Mediaani 22 000 euroa Keskiarvo 55 600 euroa 20 000-49 999 e 24 % 10 000-19 999 e 18 %

Miten liikevaihto kehittynyt kyselyssä vuosien varrella? Urakoinnin liikevaihto, euroa keskiarvo mediaani 55638 48986 44000 42800 45806 34957 27806 22091 9600 12000 15000 18000 20000 16000 15500 22000 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Miksi vastaajat harjoittavat urakointia? Miksi teette urakointia? Tarvitsen lisätuloa maa- ja metsätalouden ohella 53% Rahoitan tilalla omaan käyttöön tarvittavia koneita 41% Koska pyydetään, en aktiivisesti itse tekisi 24% Urakointi on pääelinkeinoni 13% Muu syy, mikä? 5% 0 50 100 150 200 250 300 kpl

Kalusto Puolet on hankkinut koneita urakointikäyttöä varten mm. tienhoitokoneet, rehukoneet, kaivinkoneet, traktorit, muut viljelykoneet 7 % oli käyttänyt vuokrakoneita (32/448 ) joista 11 kpl vuokrannut traktorin Onko koneita hankittu leasing-sopimuksella? Vastaajia, kpl 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Traktori, rahoitusleasing-sopimuksella 11 Traktori, huoltoleasing-sopimuksella 1 Muita koneita, mitä? 17 50 % nurmikone Ei, mutta on harkittu. Mitä koneita? 45 60 % traktori Ei ole, eikä ole harkittukaan. 367

Hintakehitys alustavia tuloksia Taksat 2000-2018 (alustava) euroa/ha 93,4 94,7 97,9 100,4 102,9 102,5 110 100 81,3 84,2 87,1 87,5 90 80 Puinti, e/ha Suorakylvö e/ha 58,7 59,6 59,3 60,6 62,5 64,3 66,4 67 67,5 69,7 70 60 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 50

Hintakehitys alustavia tuloksia Taksat 2000-2018 (alustava) euroa/tunti 100,6 97,0 99,5 106,0 112,7 113,7 123,8 126,7 119,6 119,8 105,5 101,4 99,7 102,5 140 120 100 Puinti, työleveys 380-449 cm 87,8 88,7 80 Lumityöt 42,1 31,3 35,6 25,6 28,2 2000 2002 2004 2006 2008 46,1 2010 49,9 2012 52,4 2014 2016 54,0 2018 57,2 60 40 20 Lietteen sijoituslevitys

Hintakehitys alustavia tuloksia Taksat 2000-2018 (alustava) euroa/yksikkö 20 17,9 18,2 18,5 18 16,4 15,8 16 15,1 13,2 13,6 14 12,4 12 11,5 10 9,4 8,7 8,3 7,6 8,1 8 7,4 6,8 5,8 6,1 6 5,5 2,74 3,18 3,4 3,3 3,73 3,7 4,14 3,81 4,3 4,76 4 2,53 2,41 2,69 2,75 2,73 2,83 2 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Ruiskutus, e/ha Lietteen sijoituslevitys, e/m3 Säilörehun paalaus, e/paali Säilörehun käärintä, e/paali

Hintavaihtelua on paljon 90 85 Suorakylvö, e/ha ja urakoitu ala urakointihinta, e/ha 80 75 70 65 60 55 50 0 50 100 150 200 250 ha

Hintavaihtelua on paljon urakointihinta, e/ha 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Leikkuupuinti, e/ha ja urakoitu ala 50 0 100 200 300 400 500 600 700 ha

Muutamia urakointihintoja (alustava) Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Keskim. 2018 Keskim. 2016 Vastauksia, 2018, kpl Kultivointi /ha 39-70 54,3 44,1 6 Lautasmuokkaus/-äestys /ha 30-41 35,3 35,1 8 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha 19-51 34,8 36,5 9 Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /ha 14,1-19,5 16,8 16,1 24 Lietelannan levitys, sijoitus /h 87-115 101,4 105,5 11 Lietelannan levitys, sijoitus /m3 2,68-2,97 2,83 2,73 19 Lannan siirtoajo e/h 75-118 96,7 97,5 6 Kuivalannan levitys alle 12 m3 /h 67-82 74,5 68,2 7 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli /h 70-100 85,1 81,4 7 Kuivalannan levitys /m3 1,97-2,93 2,45 2,5 3 Kylvölannoitus /ha 53-71 62,1 58,9 41 Suorakylvö /ha 63-77 69,7 67,5 27 Piensiementen kylvö /ha 26,0-43,4 34,7 34,4 10 Kasvinsuojeluruiskutus /h 41,6-88 65,0 57,3 12 Kasvinsuojeluruiskutus /ha 15,8-21,3 18,5 18,2 82

Muutamia urakointihintoja (alustava) Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) keskim. 2018 keskim. 2016 Vastauksia, 2018, kpl Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha 34-44 39,3 39,2 44 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha 19-28 23,2 23,3 22 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,0-7,9 7,43 8,1 18 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 4,1-5,5 4,76 4,3 9 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko) /paali 11,5-14,0 12,8 12,8 12 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko+muovi) /paali 15,5-16,8 16,2 15,9 29 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha 113-130 121,3 123,0 7 Säilörehun korjuu silppurivaunulla /h 108-119 113,3 3 Ajosilppuri, nurmi /ha 74-88 81,0 90,3 5

Muutamia urakointihintoja (alustava) Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Keskim. 2018 Keskim. 2016 Vastauksia, 2018, kpl Lumityö (kaikki) /h 48-66 57,2 54,0 189 Tien lanaus /h 50-71 60,7 52,6 31 Hiekoitus ilman soraa /h 48-61 54,3 55,6 8 Harjaus /h 59-71 64,8 59,6 9 Polanteen poisto /h 59-68 63,5 61,6 4 Tienvarsien niitto (kaikki) /h 52-68 60,1 57,4 39 Vesakoiden murskaus /h 57-72 64,8 56,3 12 Traktorityö kuljettajineen 71-140 kw /h 51-63 56,6 52,4 14 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kw /h 47-76 61,8 52,1 5

Tulevaisuus Arvio oman urakointityön kehittymisestä Vähenee 11 % Lisääntyy 19 % Pysyy nykyisellään 70 %

Kiitos kyselyyn vastanneille! www.tts.fi/urakointi