Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:



Samankaltaiset tiedostot
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Karjanlannan käyttö nurmelle

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Nitraattiasetus (1250/2014)

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Karjanlannan hyödyntäminen

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Lannan hyödyntäminen ja talous. Kokemäki

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Biohiili ja ravinteet

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

MTT Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, Jokioinen,

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Joutsan seudun biokaasulaitos

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Maanviljelijänä pohjavesialueella Maankäyttö ja pohjavesi -te tapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Tukihaku Täydentävät ehdot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

Maitotilan resurssitehokkuus

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Teknisten palveluiden lautakunta liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Transkriptio:

Esityksen rakenne Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia Janne Helin MTT Taloustutkimus 8/2/21 Kuinka arvioida lannan kuljettamisen kannattavuutta Esimerkki Aurajoki & sikatilat Mitä tuli tehtyä hyötylanta projektissa 2 kuukauden aikana Paikkatietoanalyysiä etäisyyksien laskemiseksi Tuloksia Maatalouden ympäristöpolitiikan konteksti Jatkosuunnitelmia Kannattaa kunnes lannan: Hyödyt(d) + kustannukset(d) = Jos ympäristukijärjestelmää ei olisi, niin lanta kannattaisi aina kuljettaa mahdollisimman lähelle eläinsuojaa Vältetyn keinolannoituksen arvo /kg P + /kg N + ( kg/ muut) TAI Lannalla saavutetun sadon lisäarvo tuotannossa maannos, P-luku, kasvi panos -& tuotoshinnat Ei huomioitu: tiivistymisen vaikutusta (-) orgaanisen aineen vaikutusta (+) Eläinmäärä Ruokinta Varastointi Kuljetuskustannukset + Levityskustannukset

Eläinmäärä Hyötylanta-Tutkimuskysymyksiä Syöty kuiva-aine (kg/a) Lanta (volyymi) pesuvedet P syönti (kg) Lanta P (kg) Pötsin/yksimahaiset? valkuaistaspaino (PVT) Lanta N (kg) Urea N (kg) Tavoitteena arvioida, mitä lannan fraktiointi ja fosforirajoitteen olennainen lieveneminen tarkoittavat? Mikä on lannan typen tehokkaamman hyödyntämisen tuotto? sadevesi kate? Lantavarasto varastohävikki Lannankuljetus Lannanlevitys Sikatiheän alueen aluemalli Ilman tilatalouden kokonaistarkastelua Ilman ruokinnallisten keinojen vaikutusta kuljetukseen Levityshävikki Pelloille levitetty lanta (N & P) Etäisyyteen vaikuttavia tekijöitä (ilman optimointia) Sikatilojen lanta Alueen pelloille Maatilarekisteri (TIKE) Lannan Tilavuus N & P pitoisuus Liete vs eritelty Kuljetuskustannukset Etäisyys Eläinsuojasta omille/muiden tilojen lohkoille Nopeus Säiliökoko Hinnat (työ, polttoaine, voiteluaine) Levityskustannukset Levityskoneisto Nopeus Hinnat(työ, polttoaine, voiteluaine) Taulukkoarvot (oletetaan liete) Tämän työn antia Vakio (suunniteltu vakioitavaksi tilan kokoluokittain) Vakio (suunniteltu vakioitavaksi levitysteknologioittain)

Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot Lähde:Ympäristötukiehdot, 27 Lannan määrä & pitoisuuksia Navetan pesuvedet Vedenkulutus 8 7 6 y = 19.83 R 2 =.7346 vesi/päivä 5 4 3 Sarja1 Lin. (Sarja1) 2 1 honeybee.helsinki.fi/~hsmakine/mal4_opas.pdf 1 2 3 4 lehmät data from Tuhkanen et al 25 Porsastuotannolle oletettu.5 m 3 a -1

Typpi sonnassa ja virtsassa naudoille Fosfori lannassa naudoille Typen eritys mäskiruokinta rypsiruokinta 22 kg P 1252 kg P 3 y =.1772 + 184.94 25 R 2 = 1 2 milkn y =.315 + 151.24 sontan N (g) 15 R 2 =.9996 y =.135 + 137.48 R 2 =.9968 virtsan Lin. (milkn) Lin. (sontan) 1 Lin. (virtsan) 5-2 -1 1 2 3 4 5 PVT saanti Nousiainen et al. (p. 36) Lähde: In MET25 Uusikämppä, Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen Lantavarasto Lanta (tilavuus) Lannan kuljettaminen 5m Keski-sadanta l/m 2 a -1 Haihtumiskerroin -1 Katettava ala m 2 sademäärä l/a Muovi/sora kate Ei katetta poistoaika 25 a korko 5% Tilavuustarve m 3 Investointi + Katekulu kustannus /m 3 Kiinteä betonikate 1.5 325 1.5 1.5 163 /a Lannan tilavuus Olettaen: 51-6 kw traktori 1m3 levitysvaunu 13.5 /h palkka.68 /l polttoaine 1.23 /l voiteluaine 7 l/h kulutus.9 l/h kulutus keskietäisyys 28.8 km/h keskinopeus kustannus /h 2 Kokonaisvarastokustannus /a Kuormien määrä Kokonaiskuljetusaika h Yhden kuorman aika kokonaiskuljetuskustannus

Etäisyydet -Arc Modelbuilder 55 siallista tilaa Lohkoja: 1744 ESRI tieverkosto (Digiroad pohja) Kaikille tiloille tai lohkoille ei vie tietä aineistossa Lähin piste tilakeskusta tieverkosta (Generate near table)

Viiva tiepisteestä tilapisteeseen (Point to Line) Luodaan & lasketaan kentät matka-ajalle ja väylätyypille Viedään network kantaan Jokaisesta peltolohkosta katsottu lähin tiepiste Count: 211 Minimum:,93 Maimum: 236,18 Sum: 588,73 Mean: 27,87 Stand Deviation: 34,65 Minimun distance from farms to roads 35 3 25 2 15 1 5 [,932; 5,637) [85,622; 9,327) [23,248; 27,953) Shape_Length Count Count: 1393 Minimum: Maimum: 593,49 Sum: 347767 Mean: 33,46 Stand. Deviation: 72,42 Minimum distance from roads to fields Count 7 6 5 4 3 2 1 [,; 11,87) [213,658; 225,527) [51,44; 522,274) Shape.Length Jokaisesta lähimmästä tiepisteestä Lähimpiin pisteisiin kaikista peltolohkoista Siten että matka on yhtä pitkä kuin pellolta lähimpään tiepisteeseen ja near.oidt vastaavat toisiaan (make query table) 16 sikatilaa Lohkoja: 1744 (7/16 tilasta kokonaan 28 Aurajoen valuma-alueella ja 7% peltopinta-alasta) Esri teistä, itse luoduista viivoista luodaan verkko (manuaalisesti) Tieverkoston pituus kasvaa ~1% OD cost-matri Lähtö- ja tulopisteiden määritys (osajoukko) Etäisyydet - Summary statistics

Count Kuljettaminen omille lohkoille Minimi etäisyydet omille lohkoille 52 5 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 ka ka-pp 9.4 12.5 6.8 7.1 6.1 6.1 7.9 7.8 6.7 6.7 7.1 7.3 8.2 8.2 7.9 8.1 7.7 7.9 7.3 7.3 9.7 9 8.5 8.3 8.1 8.1 8.4 8.5 15.3 18.3 9.5 8.5 8 9 Kuljetuskustannukset Aurajoen valuma-alueen pelloille, jotka tila omistaa. tila /a tila /a 1 585 9 3965 2 474 1 1998 3 1379 11 132 4 851 12 1248 5 191 13 947 6 122 14 375 7 24 15 1657 8 647 4 2 [31,763; 1 26,533) [4 946,844; 6 175,614) [11 9,694; 12 319,465) [17 234,545; 18 463,315) [23 378,396; 24 67,166) [29 522,247; 3 751,17) [35 666,98; 36 894,868] Total_meters Levityskustannukset Lannan levittäminen Lietelannan urakka korvaukset /m3 postinumeroalue 1.78 1 2 3 1.67 4 5 6 1.83 7 8 1.69 9 K 1.8 22.7.25 Käytännön maamies 9, s 46-47 /m3 /m3 /m3 m3 hajalevitys letkulevitys sijoituslevitys 1 3.8 4.4 4.6 4 1.5 1.7 2 Työtehoseuran maataloustiedotteen 9/24 (nro 572) 51-6 kw traktori 1m3 levitysvaunu 13.5 /h palkka.68 /l polttoaine 1.23 / voiteluaine 7 l/h kulutus Kokonaislevityskustannukset (ei multauskustannusta).9 l/h kulutus Lannan tilavuus haja letku sijioittaminen kustannus /h 6 levitysnopeus Levityksen muuttuvat kustannukset.5.5 1.5 Levityksen investointikustannukset Min/m3 Vaadittu aika poisto 1 a korko 5% 293 427 /a 461

Tuloksia Sikatilojen lannan ravinteiden kokonais arvo : ~7 /a Lantaan liittyvät kustannukset eriteltynä: Varastointi: ~ 23 (josta pääomakuluja 1%) Kuljetus: ~ 15 (josta pääomakuluja %) Levitys: ~ 48 (josta pääomakuluja 96%) Urakointina: ~23-17 24 Ilman fosforia & kiinteitä kustannuksia ~42 Joudutaanko lannanlevitykselle myönnettyä poikkeusta hyödyntämään? oletetaan viljavuusluokka hyvä lannoitusrajoja tarkasteltaessa ja ohran rajat eli (1kg) tila P kg/ha tila P kg/ha 1 9 5 2 11 1 13 3 8 11 13 4 5 12 11 5 1 13 13 6 5 14 8 7 27 15 1 8 5 16 1 5% sikatiloista ylittää ympäristötuen sallitut perusfosforimäärät (jos pyöristetään (31%)) 1 sikatiloista ylittää ympäristötuessa sallitun 2kg poikkeuksen (pelkät aurajoen pellot käytössä (38%)) Ainoastaan 9 m3 täytyy siirtää pois omistuksesta, vaikka kaikki tilat olisivat P-luokassa korkea N 1.43 /kg P 1.9 /kg K 1.22 /kg Vrt. Ympäristötukitulo yhteensä n. 123 /a Maannosaineisto, fosforiluvut ja 23 viljelykasvi prosessesoitu ainoastaan Aurajoen valuma-alueelle, joten tarkempia maksimikäyttömääriä ei vielä pystytty laskemaan Tarkempi määrittäminen vaatisi kunnittaista P-keskiarvoa tarkempaa tietoa fosforista Arveluttavan korkea fosforiluku johtaa ongelmiin Lantapoikkeuksen merkitys Varauksia Voi levittää ainoastaan lantaa Oletetaan että lantaa levitetään tasaisesti tilan kaikille lohkoille (maksimi tulon menetys, vähiten P-lukua nostava) Lasketaan tulon menetys ohrasadosta (väkilannoitteen typen ja sadon hinnan) optimilannoitusmäärän tuottamasta sadosta verrattuna pelkän lietelannan typpimäärään Tilakeskusta lähimmille lohkoille ei todellisuudessa välttämättä tarvi käyttää tietä. Ei laskettu matka-aikaan kääntymisiä, eikä laskettu nopeutta erikseen eri tieluokille Vakio (1m 3 ) kuljetussäiliön tilavuus lisää kustannuksia enemmän isoille tiloille kuin todellisuudessa tehokkain koko n. 7 /vuosi poikkeusta hyödyntäville tiloille yhteensä N 1.43 /kg Ohra.16 /kg Lietelannan typpihävikki 5%

Tulossa Keski-etäisyys ilman eläimiä olevien tilojen lohkoille Etäisyys lähimpään ilman eläimiä olevan tilan lohkoon Rakennemuutos-skenaario Puolet tiloista lopettaa (kaikki pienemmät) Loput tilat tuplaavat tuotantonsa (kokonaiseläinmäärä ja tiheys kasvavat) Pelto ei vapaudu Peltomarkkinat jäykät tukien takia Ongelmia Valuma-aluerajat soveltuvat huonosti tilojen kuljetusmatkojen laskentaan Edelleen työlästä käyttää OD matriisi liian raskas noin 2 tilaa suuremmalle joukolle Optimointiongelmaksi liian raskas kenties 16 tilallekin Taloudellinen malli pitäisi koodata lohkotason tarkastelua varten eri tavoin Jatkokehitystyöhön tarvittaisiin lisää palkkakuukausia Kiitos Kysymyksiä & kommentteja?