JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN KRIISIRYHMÄ Kriisiryhmän koollekutsuja: Puh. Koulupsykologi Pirkko Kärkkäinen työ 260 1906 e-mail: pirkko.karkkainen@norssi.jyu.fi koti 616 328 Terveydenhoitaja Hannele Saarela työ 260 1905 e-mai: hannele.saarela@jkl.fi koti 245 734 Lukion rehtori Heikki Parkatti työ 260 1912 e-mail: heikki.parkatti@norssi.jyu.fi koti 241 352 Rehtori, perusopetus 7.-9.lk Helena Muilu työ 260 1922 e-mail: helena.muilu@norssi.jyu.fi koti 311 0411 Rehtori, perusopetus 1.-6.lk Sari Nissinen työ 260 1852 e-mail: sari.nissinen@norssi.jyu.fi koti 040-5585412 Lehtori Eero Hiltunen työ 260 1862 e-mail: eero.hiltunen@norssi.jyu.fi koti 831 686 Lehtori Eeva Luukkonen työ 260 1876 e-mail: eeva.luukkonen@norssi.jyu.fi koti 645 776 Lehtori Paula Ojala työ 260 1871 e-mail: paula.ojala@norssi.jyu.fi koti 633 248 Lehtori Rauno Pietiläinen työ 260 1908 e-mail: rauno.pietilainen@norssi.jyu.fi koti 633 245 Lehtori Marjatta Rosti työ 260 1937 e-mail: marjatta.rosti@norssi.jyu.fi koti 242 982
KOULUN HENKINEN KRIISIVALMIUS Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi oppilaan tai koulun henkilökunnan jäsenen kuolema, vakava sairastuminen, itsemurha tai sen yritys, vakava onnettomuus, väkivalta tai vakava fyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisit muuttavat tuttua, turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Kriisisuunnitelman avulla osataan vakavan kriisin sattuessa - tunnistaa kriisitilanne - ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin - kohdata oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan reaktiot Tavoitteena on - estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset - säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky - tukea lasten ja aikuisten toipumista - vahvistaa kouluyhteisön kykyä selviytyä vaikeista tilanteista Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta tiedetään - mitä pitää tehdä - kuka tekee mitäkin - mistä saa lisäapua KRIISIN TUNNISTAMINEN Kriiseistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aiemmat kokemuksensa ja opitut toimintatavat eivät riitä sen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallintaan. Kehityskriisit (esim. murrosikä) ovat luonnolliseen kehitykseen ja kypsymiseen liittyviä siirtymävaiheita. Suurin osa ihmisistä selviytyy näistä vaiheista omin avuin. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Tilanne, johon ihminen ei voi toiminnallaan vaikuttaa, aiheuttaa epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Varsinaisen traumaattisen tapahtuman lisäksi se vaikuttaa siis haavoittavasti ihmisen psyykeen. Traumatisoivia tapahtumia voivat olla yksittäisten tilanteiden lisäksi myös pitkän ajan kuluessa koetut vaurioittavat kokemukset, kuten perheväkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit ja silminnäkijät.
Traumaattisen kriisin vaiheet Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita. Yksittäisten vaiheiden kestossa ja järjestyksessä voi olla vaihtelua riippuen mm. itse tapahtuman luonteesta, sen merkityksestä kriisissä olevalle ja saatavasta sosiaalisesta tuesta. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin! 1. Shokkivaihe Ei voi olla totta! Vaihe kestää hetkestä muutamaan vuorokauteen, ja sen tarkoitus on suojata tuskallisessa tilanteessa. Tällöin ihmisen on vaikea käsittää tapahtunutta ja hän voi reagoida tavallisuudesta tai poikkeavalla tilanteeseen sopimattomalla tavalla (tyyni rauha, sekavuus, epätodellinen olo, lamaantuminen, raivo, tms.). Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tämän vaiheen tapahtumia eikä myöskään annettuja ohjeita. Välitön tuki: * rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri, levollinen läsnäolo * myötäeläminen ja huolenpito, eläytyvä kuunteleminen (pyri olemaan puhumatta omista vastaavista kokemuksistasi tässä vaiheessa) * tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen 2. Reaktiovaihe Mitä tapahtui? Vaihe voi olla muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittainen. Ihminen alkaa pikkuhiljaa ymmärtää tapahtunutta. Hän tarvitsee useimmiten aktiivista apua, vaikka ei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Saatu tuki auttaa tapahtumien jäsentämisessä ja itsessä tapahtuvien reaktioiden ymmärtämisessä. Vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot, erilaiset ruumiilliset oireet, ruokahaluttomuus ja univaikeudet. 3. Käsittelyvaihe Miten tästä selviää? Tapahtumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä aletaan käydä läpi. Suru alkaa saada tilaa, psyykkiset ja fyysiset oireet alkavat väistyä. Vaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Kriisireaktio voi myös lukkiutua ja muuttua posttraumaattiseksi stressihäiriöksi (kts. seuraava kappale), jolloin ammattiauttajan tuki on tarpeen. 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe Elämä voittaa. Kriisistä on päästy yli; ihminen kykenee käsittelemään tapahtunutta ilman, että se rajoittaa elämää. Haava arpeutuu. Oma itseluottamus, usko elämään ja toisiin alkaa palautua. Parhaassa tapauksessa ihminen voi olla vahvempi ja valmistautuneempi kokemaan toiste vastoinkäymisiä. Kriisi lisää tarvetta läheisyyteen ja yhdessä asioiden jakamiseen. Myös lapsille on annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa kriisitapahtumista ja niistä aiheutuvista tavallisista reaktioista. Lapsen persoonallisuus, ikä ja kehitystaso, aikaisemmat kokemukset, muiden mahdollisten riskitekijöiden samanaikaisuus, saatavilla oleva tuki jne. vaikuttavat siihen, miten hän tapahtumiin reagoi. Aikuisen on hyvä ottaa huomioon lapsen tarve käydä tapahtunutta läpi. Siinä on kuitenkin edettävä lapsen ehdoilla. Puhumisen sijaan lapsen voi olla helpompi aluksi työstää kokemuksiaan toimimalla, leikkimällä, piirtämällä tai vaikkapa kirjoittamalla. Aikuinen voi kertoa omia ajatuksiaan tapahtuneesta tunteita peittelemättä, silti turvallisena, empaattisena aikuisena pysyen. On myös hyvä muistaa, että lapsen surutyön jänneväli on usein pidempi ja vaihtelevampi kuin aikuisella. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin työskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuottaviin rutiineihin.
Posttraumaattinen stressireaktio (PTSD) Traumaattisten tapahtumien jälkiseurauksena kehittyvä PTSD:n oireet ovat normaaleja tapahtuman jälkeisinä viikkoina. Häiriö on kyseessä vasta, kun stressireaktiot ovat jatkuneet yli kuukauden. Diagnostiset kriteerit (tautiluokitukset ICD-10, Stakes 1995) ovat seuraavat: A. Ihminen on kokenut epätavallisen, huomattavaa kärsimystä tuottavan tapahtuman. Tällaisia ovat esimerkiksi - vakava uhka henkeä tai fyysistä koskemattomuutta kohtaan - lapsiin, puolisoon, vanhempiin tai muihin sukulaisiin, ystäviin kohdistunut uhka - onnettomuuden tai väkivallanteon seurauksen vakava loukkaantuminen - kuolleen henkilön näkeminen B. Ihminen kokee trauman uudelleen vähintään yhdellä seuraavista tavoista - mieleen tunkeutuvat muistot (kuvat, ajatukset, havainnot, pienten lasten kohdalla toistavat leikit) - toistuvat tapahtumaan liittyvät painajaiset - tapahtuman kokonaisvaltainen uudelleenkokeminen (mm. aistiharhat) - voimakas levottomuus tapahtumaa symboloivien tai sitä muistuttavien asioiden kanssa C. Ihmisen tunneherkkyyden turtuminen, mistä osoituksena vähintään kolme seuraavista: - tapahtumaan liittyvien ajatusten tai tuntemusten välttäminen - traumasta muistuttavien toimintojen tai tilanteiden välttäminen - kyvyttömyys palauttaa mieleen traumaan liittyviä tärkeitä tekijöitä - merkittävästi vähentynyt kiinnostus tärkeitä toimintoja kohtaan (pienillä lapsilla esim. jo opitun kehitysvaiheeseen liittyvän taidon menettäminen) - tunneilmaisun rajoittuneisuus - tunne kaventuneista tai puutteellisista tulevaisuuden mahdollisuuksista D. Ihmisellä on itsepintaisia vireystilan oireita (eivät olleet todettavissa ennen traumaa), joista osoituksena vähintään kaksi seuraavista: - univaikeudet (nukahtamis- ja heräämisongelmat) - ärtyisyys ja vihanpuuskat - keskittymisvaikeudet - liiallinen varuillaanolo - liiallinen pelokkuus - herkistyneet ruumiilliset reaktiot traumaattista tapahtumaa muistuttavissa tilanteissa E. Kriteerien B, C ja D oireet ovat esiintyneet vähintään kuukauden ajan.
TOIMINTAMALLIT KRIISITILANTEISSA 1. Vakava onnettomuus koulussa Anna ensiapua ja tiedota! Kyseisen koulun rehtorille tiedotetaan ensimmäiseksi seuraavista asioista: - mitä on tapahtunut - ketä tapaus koskee - miten on jo toimittu Koulun rehtori tai kriisiryhmän johtaja - kutsuu koolle kriisiryhmän - informoi harkintansa mukaan oppilaita tapahtuneesta (tuki tälle kriisiryhmältä) - ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin (kuolemantapauksessa onnettomuudesta ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi) - informoi koulun henkilökuntaa - vastaa tiedottamisesta koulun ulkopuolelle Kriisiryhmä - ottaa tarvittaessa yhteyttä kaupungin kriisiryhmään ja muihin asiantuntijatahoihin - sopii jatkotoimenpiteistä - päättää tavan, miten asia kerrotaan koulun muille oppilaille ja suunnittelee, miten voidaan estää turhien huhujen leviäminen - pohtii, mikä on luokanopettajan/lo:n/ro:n osuus tiedottamisessa, koska hän on ensisijainen luokan kanssa toimija tilanteessa 2. Vakava onnettomuus muualla kuin koulussa - rehtorille tieto, mitä todella on tapahtunut - asiallinen informaatio henkilökunnalle ja oppilaille - asian käsittely luokassa (luokanopettaja/lo/ro) 3. Oppilaan kuolema (sairaus/onnettomuus) - ilmoitus rehtorille; tarkistettava tiedon oikeellisuus - rehtori tai kriisiryhmän jäsen ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja kysyy omaisten mielipiteen tapahtuneen kertomistavasta koululla - rehtori tiedottaa henkilökunnalle - rehtori tiedottaa koko koululle - muistohetki ja suruliputus - mikäli tapahtuu loma-aikana, on syytä pitää muistotilaisuus jälkeenpäin - luokanopettaja/lo/ro käsittelee asiaa luokassa: tiedottaminen, valokuva, kynttilä pulpetti säilytetään luokassa puhuminen, piirtäminen, laulaminen, leikkiminen surumusiikkia - yhteys kotiin, luokanopettaja/lo/ro ja luokkakaveri käyvät kotona suruvalittelukäynnillä - sovitaan perheen kanssa hautajaisiin osallistumisesta - oppilailla ja opettajilla mahdollisuus keskustella kriisiryhmän jäsenten kanssa, jotka järjestävät tarvittaessa myös ulkopuolista apua
4. Työtoverin kuolema - ilmoitus rehtorille - rehtori ottaa yhteyttä omaisiin ja tiedottaa asiasta henkilökunnalle ja koko koululle omaisten mielipiteitä kunnioittaen - muistohetki ja suruliputus - oppilaiden kanssa asian käsittely eri tavoin - läheisin työtoveri käy kuolleen kotona - omaisten kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta - oppilailla ja henkilökunnalla mahdollisuus keskustella kriisiryhmän jäsenten kanssa, jotka järjestävät tarvittaessa myös ulkopuolista apua 5. Oppilaan/työtoverin itsemurha Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä ja käynnistää ahdistavia tunteita sekä aikuisissa että lapsissa. Välittömien toimenpiteiden suhteen edetään edellä (kohta 3) kuvatusti. Omaisia tuetaan ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada puhua tapahtuneesta koululla: Itsemurhan käsittely on tarpeen, jottei tapahtuneesta tule mallia muille oppilaille ja jotta vältytään vääristyneiltä huhuilta. Päätavoitteena on tukea lapsia ja aikuisia selviytymään vaikeasta tilanteesta. Työtoverin itsemurhassa on neuvoteltava omaisten kanssa siitä, kuinka laajasti he haluavat asiaa käsiteltävän koulussa. Kriisiryhmä järjestää tarvittavan tuen henkilöstölle/oppilaille. Kriisiryhmä - pohtii yhdessä opettajan kanssa, miten jälkipuinti hoidetaan kriisiä koskettaneessa luokassa - tukee opettajia siinä, miten tapahtuneesta itsemurhasta keskustellaan muilla luokilla - valmistelee, miten asia käsitellään henkilökunnan keskuudessa - valmistelee, miten asia kerrotaan koulun muiden oppilaiden vanhemmille - antaa tukea esim. niille oppilaille ja opettajille, jotka ovat olleet lähimmin tekemisissä kuolleen oppilaan kanssa. - järjestää tarvittavan asiantuntijatuen koulun ulkopuolelta (esim. kaupungin kriisiryhmä) - huolehtii tilanteen seurannasta aktiivisesti 3-4 viikon ajan; asia ja sen herättämät tuntemukset saattavat tulla esille viiveellä Muistaminen luokassa: - luokanopettajat/lo/ro keskustelevat koulun kaikissa luokissa - kerrotaan asiallisesti tapahtuneesta - keskustellaan mahdollisesti itsemurhaan johtaneista syistä ja ennakoivista merkeistä - painotetaan selviytymiskeinoja keskustelemalla muista vaihtoehdoista ja annetaan tietoa, miten ja mistä oppilas saa lisäapua vaikeuksiinsa. 6. Oppilaan/työtoverin itsemurhan yritys ja itsemurhauhkaukset - perheen mielipide on ratkaiseva, miten se haluaa asiaa koulussa käsiteltävän - asiallisuus tiedottamisessa - syyllisyydentunteet ovat erityisen voimakkaita, joten oppilaiden ja henkilökunnan tunteita ja selviytymiskeinoja on käsiteltävä - jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä myös luokassa - kriisiryhmä voi tukea oppilasta/työtoveria ja hänen perhettään sekä ohjata heidät tarvittaessa eteenpäin saamaan lisätukea - jos tietoon tulee oppilaan/työtoverin itsemurhauhkailu, on se aina otettava vakavasti. On tärkeää, että häntä ei jätetä yksin. Hänen kanssaan puhutaan avoimesti (ei tuomitsevaa tai vähättelevää asennetta) siitä, millaiset ongelmat itsemurha-ajatuksiin ovat johtaneet ja millä tavoin hän on aikonut toteuttaa itsemurhan. Tavoitteena on voittaa aikaa, pohtia yhdessä ongelmien ratkaisua ja vaihtoehtoja sekä saada tarvittaessa lisätukea hänen auttamisekseen
7. Oppilaan lähiomaisen kuolema - yhteys oppilaan kotiin, surunvalittelukäynti (luokanopettaja/lo/ro+luokkatoveri) - luokanopettaja/lo/ro sopii perheen ja oppilaan itsensä kanssa, miten tapahtuneesta kerrotaan luokan oppilaille ja lasta opettaville opettajille - rehtori ja kriisiryhmän jäsenet antavat tiedon tapahtuneesta opettajille - luokanopettaja/lo/ro käsittelee asiaa luokassa eri tavoin - opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän luokkatoverin - oppilaille tiedoksi, että asiasta voi aina halutessaan puhua opettajalle tai muulle aikuiselle - jos oppilas jää pois koulusta eikä kotoa ole otettu yhteyttä kouluun, ottaa luokanopettaja/lo/ro yhteyden kotiin ja ilmaisee normaaliin tapaan huolestumisensa oppilaan poissaolosta - oppilaan hyvinvoinnin seuraaminen ja tarvittaessa yhteys kriisiryhmään 8. Oppilaan/työtoverin vakava sairaus - sovitaan oppilaan ja huoltajan / sairastuneen työtoverin kanssa, mitä muille oppilaille/työtovereille kerrotaan; sairaan omaa mielipidettä on kunnioitettava - opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle - rohkaistaan koulu-/työtovereita pitämään yhteyttä sairaaseen - sairaudesta ei vaieta, vaan siitä pyritään keskustelemaan luontevasti 9. Perheväkivaltatilanteet Lapsi kertoo kotonaan tapahtuvasta perheväkivallasta Henkilökunta - kuuntelee lasta ja rohkaisee häntä tapahtumista kertomiseen ja toimii turvallisena aikuisena - tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselta rohkea teko; aikuisten on nyt mahdollista auttaa lasta ja hänen perhettään - ohjaa lapsen tai tulee hänen kanssaan koulupsykologin ja/tai terveydenhoitajan vastaanotolle - tulee lapsen kanssa terveydenhoitajan luokse välittömästi, jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä - hyödyntää oppilashuoltoryhmää tausta- ja työnohjauksellisena tukena HUOM! Älä lupaa lapselle olla kertomatta kenellekään asetat itsesi tilanteeseen, jossa joudut pettämään lapsen luottamuksen. Koulupsykologi/terveydenhoitaja - sopii työnjaosta lasta ohjanneen kanssa ja hoitaa jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin (mm. lastensuojeluilmoituksen tekeminen, kts. kappale 13). - toimii purkuväylänä ja tukena lapselle hänen kokemustensa jäsentäjänä
Lapsen vanhempi kertoo perheessään tapahtuvasta väkivallasta Henkilökunta - kuuntelee vanhempaa ja rohkaisee häntä tapahtumista kertomiseen - antaa vanhemmalle tunnustusta siitä, että hän on uskaltanut ottaa väkivallan suoraan esille - ohjaa vanhemman joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulupsykologille vanhemman toiveen mukaan - kertoo vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen tässä tilanteessa on tärkeää - ottaa perheväkivallan puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjaa hänet koulupsykologille tai terveydenhoitajalle Tieto perheväkivallasta/sen epäilystä tulee ilmi muuta kautta kuin lapsen tai vanhemman kertomana Henkilökunta - pyrkii selvittämään turvallisessa tilanteessa, mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita (koulu, koti, kaverit) - voi ilmaista huolensa lapsen muuttuneesta käyttäytymisestä (jos näin on havainnut) ja jatkaa kyselemistä siltä pohjalta - ottaa jossain vaiheessa perheväkivallan esille esim. seuraavanlaisesti: Kaikissa perheissä riidellään joskus, millaisia riitoja teillä on? - pyytää apua tilanteen selvittämiseksi koulupsykologilta ja/tai oppilashuoltoryhmältä Huom! Perheväkivalta ei ole yksityisasia. Se edellyttää aikuiselta rohkeutta puuttua asiaan. Sinun ei tarvitse osata hoitaa lasta; tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista häntä puhumaan väkivallasta sekä ohjata hänet lisäavun piiriin. On tärkeää pitää mielessä myös perheväkivallan monikasvoisuus lapsen näkökulmasta; se voi pitää sisällään fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, hoidon ja avun laiminlyöntiä sekä väkivallan sivusta seuraamista. 10. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsi kertoo asiasta itse Lapset eivät kerro oma-aloitteisesti hyväksikäytöstä kovin helposti. Tavallisempaa on, ettei lapsi halua tai uskalla kertoa siitä senkään jälkeen, kun asia on tullut ilmi muuta tietä. Toisaalta lapsi saattaa kertoa vihjeitä tapahtuneesta, mutta aikuiset eivät ehkä osaa niitä kuulla. Kun lapsi puhuu asiasta, hän ei useinkaan kerro heti kaikkea tai saattaa viitata johonkin hirveään salaisuuteen. Henkilökunta - lapsen auttamisen ja tapauksen selvittelyn kannalta on olennaista, että se, jolle hän uskoutuu, pysyy rauhallisena ja suhtautuu asiallisesti lapsen kertomaan - lasta ei ole syytä ahdistella kysymyksillä eikä pakottaa tunnustuksiin, koska tällöin hän helposti lukkiutuu. On tärkeää kirjoittaa sanatarkasti muistiin, mitä lapsi on kertonut ja mitä häneltä on kysytty - tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselta rohkea ja tärkeä teko; aikuisten on nyt mahdollista auttaa lasta ja hänen perhettään - ottaa yhteyttä koulupsykologiin/terveydenhoitajaan. Asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus
HUOM! Älä lupaa lapselle olla kertomatta kenellekään asetat itsesi tilanteeseen, jossa joudut pettämään lapsen luottamuksen. Koulupsykologi/terveydenhoitaja - konsultoi asiassa perheneuvolaa ja sosiaalityöntekijää. Jatkot tältä pohjalta. Lapsen käytös ja oireet viestittävä ongelmista Hyväksikäytetyllä lapsella saattaa olla erilaisia fyysisiä merkkejä, psykosomaattista oireilua ja/tai käytösoireita. Tällaisia ovat esim. lapsen masentuneisuus ja sulkeutuneisuus, seksuaalisesti latautunut käyttäytyminen, syömis- ja nukkumisvaikeudet, levottomuus, karkailu tai esim. mustelmat, joiden syistä hän itse ja/tai vanhemmat antavat epämääräisiä tai vältteleviä selityksiä. On kuitenkin muistettava, että lasten oireilu voi olla merkki muustakin kuin hyväksikäytöstä. - omia havaintoja ja epäilyjä on syytä testata; lapsen tarkempi havainnointi (1-2 viikkoa), jotta huomaisi myönteisestä kehityksestä viestittäviä/huolestuttavia asioita. Keskustellaan lapsen kanssa hänen arjestaan (mieliala, ystävyyssuhteet, kotitilanne yms.). - keskustellaan asiasta työtovereiden kanssa ja kootaan yhteen kaikkien havainnot. Tältä pohjalta arvioidaan, onko aihetta jatkotoimenpiteisiin. - jos lapsen oireiden johdosta perustellusti epäillään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, tehdään asiasta lastensuojeluilmoitus ja konsultoidaan sosiaalityöntekijöitä/perheneuvolaa jatkotoimenpiteistä 11. Kouluväkivalta Uhkaava väkivaltatilanne koulussa Opettaja/henkilökunta - pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta - tiedottaa tapahtuneesta välittömästi kyseisen koulun rehtoria Koulun rehtori - kutsuu tarvittaessa koolle kriisiryhmän - ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukanaolijoiden vanhempiin - tiedottaa tapahtumasta henkilökunnalle - tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä - tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteen mukaan oppilaiden välityksellä tai suoraan - tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille, esim. lehdistölle Kriisiryhmä - kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman - ottaa tarvittaessa yhteyttä asiantuntijoihin, esim. Mobileen Luokanopettaja/lo/ro - tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittely luokassa tapahtumaa seuranneina päivinä kriisiryhmän toimintaohjeiden pohjalta Huom! Tapahtuneesta tehdään kirjallinen selonteko kaikkia osapuolia kuullen. Asianosaiset analysoivat tilanteen jälkeenpäin yhdessä kriisiryhmän tuella
Koulukiusaaminen Kaikki lapset tekevät joskus vääriä tekoja. Kiusaamistilanteisiin ja mihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi, ja tilannetta selvittämässä on yleensä kaksi aikuista. Kiusaamisesta tiedotetaan aina molempien osapuolten koteihin ja tilannetta seurataan. Mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään selvittelyyn mukaan lisäksi molempien osapuolten vanhemmat. Tarvittaessa kiusaamisasia otetaan koulun oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Lapsia ohjataan selvittämään tilanteet ja ottamaan vastuun teostaan Vastuun portaat toimintamallin avulla (kts. lisää www.edu.fi/oppimateriaalit/vastuunportaat). Vastuun portaat pähkinänkuoressa: MOTTO: Ongelman ratkaisemisesta tulevan kunnian pitää olla suurempi kuin ongelmasta koituva häpeä! 1. Myöntäminen - aikuinen huolehtii asian käsittelytilanteen rauhallisesta ja luottamuksellisesta ilmapiiristä - autetaan rauhallisesti lasta kertomaan, mistä tilanne alkoi, ketkä olivat paikalla, mitä sitten tapahtui jne. - jos mukana on useita lapsia, kuullaan kaikkien versio tapahtumista vuorollaan aikuisen toimiessa puheenjohtajana - jos väärinteon myöntäminen on lapselle hankalaa, kysytään häneltä myöntämisen hyödyistä (hyvä omatunto, asiat selviävät, välit paranevat yms.) ja aikuinen kertoo oman mielipiteensä näistä - jos aikuinen aistii, että myöntämistä estää pelko tai häpeä, autetaan lasta kertomaan, mitä hän ajattelee teon myöntämisestä seuraavan. Oikaistaan väärät käsitykset. Huom! Omien esimerkkien, tarinoiden ja rakentavan huumorin käytöstä voi olla hyötyä! 2. Ymmärtäminen - lasta autetaan ymmärtämään, mitä haittaa väärästä teosta oli teon kohteelle, hänelle itselleen, vanhemmille, opettajille jne. Ymmärryksen myötä mahdollistuu käyttäytymisen muutos ja vastaavien hankaluuksien ehkäisy, se on vastuunoton edellytys. Edelliseen ja tähän vaiheeseen on tärkeää käyttää riittävästi aikaa 3. Anteeksipyyntö - lasta autetaan miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö sekä missä, milloin ja miten se tulisi esittää. Kättely, silmiin katsominen, halaaminen, anteeksipyyntökortti tai kirje tehostavat tilanteen merkitystä ja ehkäisevät vääryyden uusiutumista - tässä yhteydessä jutellaan myös siitä, miten osapuolet voivat kohdata toisensa arjen tilanteissa ja mitä kertoa luokkatovereille ja vanhemmille selvittelystä 4. Hyvittäminen - molempia osapuolia autetaan sopimaan siitä, miten väärä teko hyvitetään. Hyvän sovituksen ominaisuuksia; hyödyttää kärsimään joutunutta, on sopivassa suhteessa teon vakavuuteen (aikuinen arvioi!), ei ole kostava tai nöyryyttävä, on yhdessä mietitty, ehkä arvostavan humoristinenkin. Tärkeää on kärsimään joutuneen tyytyväisyys ja kärsimyksen aiheuttaneen vaivannäkö. - jos sopivaa hyvitystä ei heti löydy, osapuolet voidaan laittaa miettimään asiaa esim. yön yli - sekä materiaaliset että henkiset loukkaukset tulee hyvittää - myös aikuiseen kohdistunut väärä tekö tulee hyvittää
5. Lupaaminen - lasta ohjataan lupaamaan, että ei tee virhettä toista kertaa. Ei ylimitoitettuja olen aina kiltti ja reipas lupauksia, vaan tähän tilanteeseen liittyvä selvästi sanottu aikomus toimia toisin. - lasta autetaan pohtimaan, miten hän käytännössä aikoo vastaavassa tilanteessa jatkossa toimia. Hänen kanssaan voidaan jutella myös siitä, kuka voi auttaa ja millä tavalla, jotta lupauksessa pysytään - lapsen kanssa tehdään sopimus siitä, mitä seuraa, jos hän rikkoo lupauksensa. - lupaus voi olla kirjallinen, suullinen, julkinen, yksityinen, videoitu jne. - tilannetta seurataan 6. Vastuuntunto - varmistetaan, että sovitut hyvitykset ja lupaukset on pidetty - hyvin etenemisestä annetaan kannustavaa palautetta (esim. lupauksensa pitänyt nimetään rohkeaksi, sanojensa mittaiseksi, luotettavaksi, häntä kehutaan luokassa tms.) - lasta tuetaan opettamaan toisille, mitä hän on tilanteesta oppinut tai käytetään häntä asiantuntijana vastaavissa pulmatilanteissa Takapakkien kestäminen: - lapset kokeilevat, onko aikuinen tosissaan ja välittääkö hän. Muista sitkeys! - usein edistyminen on vaihtelevaa ja takapakit osa normaalia elämää. Jos kuitenkin esim. kaksi viikkoa meni hyvin, tarkastele lapsen kanssa, miten hän sinä aikana onnistui toimimaan - jos tilanne ei selviä, pyydä apua kollegoilta, oppilashuoltoryhmältä. Myös lapsen kaverit voivat joskus olla voimavarana selvittelyssä, samoin vanhemmat tai joku muu lapselle tärkeä henkilö. Vastuun portaiden avulla autetaan teon tekijää palauttamaan hyvä omantunto, katkaisemaan pahateon kierre ja oppimaan elämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Väärästä teosta kärsinyt saa hyvityksen kokemalleen vääryydelle; hän voi antaa anteeksi ja näkee, että tilanne hoidettiin loppuun saakka. Toimintamalli vahvistaa myönteistä tapaa toimia luokassa ja toveripiirissä ja auttaa kotia ja koulua luomaan yhteisiä pelisääntöjä. 12. Päihdetapaukset Oppilasta koskeva päihde-epäily - jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa. Soita esim. rehtorille, opolle, erityisopettajalle, terveydenhoitajalle tai psykologille - toisen aikuisen tultua oppilas viedään opon/terveydenhoitajan huoneeseen, kansliaan tms. Asiasta keskustellaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu yms.) - verikokeisiin yms. ei voida pakottaa, vaan niihin tarvitaan oma tai huoltajan suostumus. - vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Valvonta jatkuu vanhempien tuloon asti. Vanhemmat vastaavat jatkosta; muutoin otetaan yhteyttä lapsen asuinalueen koulukuraattoriin. - jos yläluokkien oppilas tavataan päihtyneenä alaluokkien koulun puolella, pidätellään häntä siellä ja otetaan yhteyttä sekä oppilaan omaan kouluun että kotiin. Oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet. - jos oppilas on väkivaltainen tai muutoin ei hallittavissa, voidaan kutsua poliisi - alle 18-vuotiaasta tehdään aina lastensuojeluilmoitus (kts. kohta 13), josta kopio toimitetaan kyseisen koulun rehtorin arkistoitavaksi - kts. Jyväskylän koulujen menettelytavat ja toimenpiteet huume-epäilyssä (liite 1)
Oppilas kertoo toisen oppilaan päihteidenkäytöstä - kertojan nimettömyys taataan, mikäli hän sitä pyytää - pyydetään epäiltyä oppilasta keskustelemaan kahden oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa - jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, edetään liitteessä 1 sovittujen toimenpiteiden mukaisesti Huoltaja kertoo oppilaan päihteiden käytöstä Jos huoltajat epäilevät oppilaan käyttävän päihteitä ja ottavat yhteyttä kouluun, - huoltajaa pyydetään varaamaan aika oppilaalle terveydenhoitajan tai koululääkärin vastaanotolle, ja mikäli katsotaan aiheelliseksi, ohjataan huumetesteihin - huoltajan kanssa yhdessä sovitaan tuen ja mahdollisen hoidon tarve tapauskohtaisesti Päihtynyt huoltaja koulussa - jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä kouluun, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Huoltajaa pyydetään palaamaan asiaan hänen ollessaan selvä. - tarvittaessa voidaan soittaa poliisit paikalle - lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Ennen kuin lapsi lasketaan kotiin, varmistetaan että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen kotona vastaanottamassa - otetaan yhteyttä rehtoriin välittömästi - keskustellaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä rehtorin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan kanssa Henkilökunnan päihteiden käyttö Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulee olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on tukea väärinkäyttäjän hoitoon hakeutumista ja tervehtymistä. Työelämässä päihteiden nauttiminen on väärinkäyttöä, kun työntekijä jää sen vuoksi toistuvasti tulematta töihin tai poistuu kesken työajan, tulee työhön päihtyneenä tai käyttää päihteitä työpaikalla. Havaitusta päihdeongelmasta voi jokainen työyhteisön jäsen tehdä luottamuksellisen ilmoituksen esimiehelle tai päihdeyhdyshenkilölle. Esimies keskustelee asiasta asianomaisen kanssa; keskustelussa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Kaikissa vaiheissa huomioidaan luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus. 13. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Jokaisella viranomaisella on lastensuojelulain (638/1983) 40 pykälän mukaan ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeesta olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle (=käytännössä sosiaalityöntekijälle). Myös muu kuin edellä mainittu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen Säännöksestä ilmenee, ettei ko.viranomaisilla ole asiassa harkintavaltaa vaan ilmoitusvelvollisuus menee salassapitovelvollisuuden ohi. Ilmeinen lastensuojelun tarve asettaa lastensuojelutoimiin ryhtymiselle hyvin matalan kynnyksen. Ilmoittajalta ei edellytetä lopullista ja pitävää arviota lastensuojelun tarpeesta. Lastensuojeluviranomaisen tehtävä on ilmoituksen saatuaan varmistaa tosiasioiden olemassaolo sekä harkita tuen tarve ja muodot. Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisena sitä varten tehdyn lomakkeen avulla (kts. liite 2). Ilmoituksen tekemisessä voi konsultoida koulupsykologia tai terveydenhoitajaa.
Kiireellisissä tapauksissa apua voi kysyä myös Mobilesta. JYVÄSKYLÄN KOULUJEN MENETTELYTAVAT JA TOIMENPITEET HUUME-EPÄILYISSÄ Liite 1 Jokaisen koulun työyhteisön jokaisen jäsenen velvollisuus on puuttua tilanteeseen huume-epäilyissä. (Mikäli oppilas epäilee jonkun käyttävän huumeita, niin tällöin oppilaan tulee ottaa yhteys koulun rehtoriin tai terveydenhoitajaan.) EPÄILY Asia on otettava puheeksi heti. Henkilö, joka epäilee, keskustelee oppilaan kanssa asiallisesti, rauhallisesti ja lyhyesti huumeiden käytön epäilystä. Jos epäily katsotaan aiheelliseksi, kehotetaan oppilasta kertomaan siitä kotona. Samoin koulusta otetaan yhteyttä kotiin (oppilashuoltoryhmä).* Jos oppilas on tokkurassa tai huonossa kunnossa otetaan yhteys kotiin ja oppilas toimitetaan terveyskeskukseen (epäilijä huolehtii).* Asia käsitellään Oppilashuoltoryhmässä EPÄILYN SELVITTÄMINEN Epäilijä ohjaa oppilaan terveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin tai koulun muun (nimetyn) vastuuhenkilön vastaanotolle. NÄYTTEENOTTO KOULULLA Terveydenhoitaja ottaa virtsanäytteen mahdollisimman nopeasti huoltajan (mielellään kirjallisella) luvalla*. Terveydenhoitaja ottaa joka tapauksessa yhteyden sekä kuraattoriin (lastensuojelulaki) että kotiin* (myös silloin, jos huoltajat kieltävät näytteenoton tai oppilas kieltäytyy näytteenotosta tai näytteenotto ei onnistu). Tieto tuloksista tiedotetaan kuraattorille, terveydenhoitajalle, sekä rehtorille opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. NÄYTTEENOTTO TERVEYSASEMALLA Oman alueen lääkäriin otetaan yhteys. Vanhemmat käyvät oppilaan kanssa laboratoriossa mieluiten samana päivänä*. Oppilas antaa virtsanäytteen huoltajan valvonnassa. Tieto tuloksista tiedotetaan kuraattorille, terveydenhoitajalle ja rehtorille. YHTEISNEUVOTTELU Terveydenhoitaja, kuraattori tai koulun vastuuhenkilö kutsuu koolle asianosaiset viikon aikana. Sovitaan seurantakokouspäivästä ja vastuuhenkilöstä. HUOM! *:llä merkityt kohdat koskevat vain alle 18-vuotiaita
Jyväskylän normaalikoulu Perusopetuksen vuosiluokat 1-9 ja lukio PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto LASTENSUOJELUILMOITUS Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain 8 luku 40 mukaan: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Lastensuojelulaki koskee alle 18-vuotiaita Ilmoitusvelvollisuus koskee lapsia tai nuoria, joiden käyttäytymisessä tai kotioloissa on pitkäaikaisesti tai poikkeuksellisen vahvasti jotain huolestuttavaa. Tällaisia esimerkkejä ovat: - fyysinen tai henkinen laiminlyönti - hoitamattomuus hygieniassa/vaatehuollossa/ruokailussa - epäily pahoinpitelystä - paljon yksinoloa kotona - esiintyminen alkoholin, huumeiden tai muiden päihdyttävien aineiden alaisena - näpistelyt/varkaudet tai jatkuva suurien rahasummien käyttäminen Lapsen nimi Henkilötunnus Osoite/Asuinkunta Lapsen huoltaja Lastensuojeluilmoituksen syy Koulun toimenpiteet Onko asiasta ilmoitettu lapsen vanhemmille/huoltajalle? Lapsen käyttämät tiedossa olevat päihdyttävät aineet Ilmoituksen tekijä Ilmoitus lähetetään lapsen kotipaikan mukaan kuntien sosiaalitoimistoihin: Jyväskylä Jyväskylän Mlk Nuorten palvelukeskus Jyväskylän maalaiskunta p. 625933 Sosiaalilautakunta Puistokatu 35, 40100 Jyväskylä p.3365211 Perheeseen tullaan ilmoituksen johdosta AINA ottamaan yhteyttä sosiaaliviranomaisen toimesta.
TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Yleinen hälytysnumero 112 - palokunta, pelastuspalvelu, sairaankuljetus Poliisi 10022 ******************************** Henkirikosten uhrien läheiset, lisätietoja 040-7445257 Itsemurhan tehneiden läheiset, lisätietoja Päivystävä puhelin ma 18-20, to 12-14 09-440054 Jyvässeudun nuoret lesket 252 676 Jyväskylän kaupunkiseurakunta 636611 Palveleva puhelin, päivystys 18-23 10071 Päivystävä pappi 636601 Päivystävä sairaalapastori 040-5141195 Keski-Suomen syöpäyhdistys, 3330200 Väinönkatu 6 Koulukuraattorit: Kilpisen alue; Laura Vainio-Pernu 050-3096945 Viitaniemen alue: Eeva Hintikka (Kortepohja) 050-5953871 Johanna Roivanen (Puistokoulun lähialue, Viitaniemi) 050-5659450 Päivi Metsäpelto (Lohikoski) 050-3587164 Keskustan alue; Johanna Roivanen 050-5659450 Kuokkalan alue (Jokivarsi, Pohjanlampi, Tikka); Tuija Mäkinen 050-5996029 Huhtasuon alue (Huhtasuo, Pupuhuhta, Halssila); Kati Rikkonen 050-3680485 Mobile-tukiasema 625960 Hannikaisenkatu 10 - yhteys henkisen ensiavun ryhmään - kriisipalvelua ympäri vuorokauden MLL:n Keski-Suomen piiri, 8601300 Lasten ja nuorten puhelin, maksuton 0800-120400 Nuorisopsykiatrian kriisityöryhmä 692080 Kriisihoitoa alle 18-v. Keskussairaala, rakennus 5 Nuorten huume- ja päihdetyön tiimi, 625955 Puistokatu 2 C. Päivystys ma 16-18, to 10-12
Nuorten palvelukeskus, 624211 Puistokatu 2 C - tukiasunnot, tukihenkilöt, sovittelu, oikeusedustus, Synkkis Nuoriskodit nuorille ja heidän vanhemmilleen Hovila, Korkeakoskentie 37 625901 Lotila, Lotilanmutka 3 625902 - yksi kriisipaikka akuuteissa tilanteissa Myllyjärvi, Hinkalo 1 625896 Perheasiain neuvottelukeskus 3347800 Keskustelutukea parisuhteen riitoihin, perheongelmiin, nuorten vaikeuksiin ja elämän kriisitilanteisiin Vapaudenkatu 20 A, ajanvaraus ma - pe 9-15 Perheneuvola, 625984 Väinönkatu 6. Päivystys ma 16-18, ti 10-12, to 12-14, pe 10-12 Psykiatrian kriisivastaanotto (yli 18-v.) 623919 Keskussairaalantie 20 Sururyhmät, 636440 Yhteyshenkilö Kaija Luoma, soittoaika ma ke 9-11 Turvakoti lapsille ja lapsiperheille Mattilan perhetukikoti/turvakoti 625984 Mattilankatu 11 - ympärivuorokautinen tuki, sisään kirjoittautuminen edellyttää sosiaalitoimen maksusitoumuksen