LIITE 1 Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan talous vuosina 2005 2011 1.11.2012 Jouko Narkilahti Leena Hassi Matti Rimpelä TUKEVA-hanke Oulun seutu
LIITE 1 2 Sisältö Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 4 1 Johdanto... 6 2 Aineisto... 7 3 Palvelukustannukset yhteensä... 9 3.1 Todelliset palvelukustannukset... 9 3.2 Palvelukustannusten osuus kuntien käyttömenoista... 10 3.3 Reaalipanostus lapsiperheiden palveluihin... 11 4 Toimialakohtaiset kustannukset... 13 4.1 Todelliset palvelukustannukset toimialoittain... 13 4.2 Palvelukustannusten jakautuminen toimialoittain... 14 4.3 Reaalipanostus toimialoittain... 15 4.4 Reaalipanostuksen vuotuiset muutokset toimialoittain Oulun seudulla... 17 5 Toimitilakustannukset... 19 5.1 Todelliset toimitilakustannukset... 19 5.2 Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista... 20 5.3 Reaalipanostus toimitiloihin... 21 6 Yksittäisten palveluiden kustannuksia vuonna 2011... 22 6 Palvelukustannukset viisitasomallin mukaan... 25 6.1 Todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako)... 27 6.2 Palvelukustannusten jakautuminen palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako)... 28 6.3 Reaalipanostus palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako)... 29 6.4 Pienten toimialojen kustannukset verrattuna palvelutasojen 4 ja 5 yhdistettyihin kustannuksiin (alkuperäinen viisitasojako)... 33 6.5 Palvelukustannukset vuonna 2011 tarkistetun viisitason mukaan... 33 8 Johtopäätöksiä ja kehittämisen kohteita... 39 8.1. Päätulokset... 39 8.2. Kehittämisehdotuksia... 40 Liite 1. Palvelutasojen sisältökuvaukset tarkistetussa viisitasojaossa... 42
LIITE 1 3 Esipuhe Oulun seudun kunnat käynnistivät syksyllä 2010 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön kahdella tasolla. Ensin valmisteltiin seudulle yhteinen strateginen tavoiteohjelma vuoteen 2025 saakka ja seuraavaksi kunnat valmistelevat omat ohjelmansa valtuustojen hyväksyttäviksi vuoteen 2013 mennessä. Seutuvaltuusto hyväksyi Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelman kesäkuussa 2012. Siinä suositellaan kunnille niiden järjestämisvastuulla olevan toiminnan tarkastelemista viidellä tasolla (=viisitasomalli): 1) Asuinalue, asuminen yms. arjen kehitysyhteisöt. 2) Kaikille yhteiset palvelut riittävät, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin. 3) Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta. 4) Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin. 5) Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pyritään vuoteen 2025 edistämään ensisijaisesti vahvistamalla kehitysyhteisöjä sekä kaikille yhteisiä peruspalveluja (viisitasomallin tasot 1-3) ja niiden kasvatuskumppanuutta niin, että erikoistuneiden palvelujen (tasot 4-5) tarve ja kuormitus vähenevät. Strategisten tavoitteiden uudistuessa tulisi taloudesta kerääntyä tietoja niin, että on mahdollista seurata voimavarojen jakautumista ja kehitystä suhteessa uusin tavoitteisiin. Oulun seudun toimeksiannossa tehdyssä selvityksessä on kerätty kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan taloustietoja vuosilta 2005-2011. Tarkoituksena on havainnollistaa, millä tavoin taloustietoja olisi tuotettava, jotta ne kattaisivat kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan laajan kokonaisuuden ja mahdollistaisivat myös strategisen suunnittelun. Tiedot kerättiin ensin syksyllä 2011 vuoteen 2010 saakka ja tähän raporttiin niitä on täydennetty vuoden 2011 tiedoilla. Kuntien yhteyshenkilöiltä saadut taloustiedot koottiin Excel-taulukkoihin, joista on tulostettu kuntakohtaisia ja koko seudun kattavia tunnuslukuja. TUKEVA hankkeen yhteydessä tehty selvitys on rajattu alle 18-vuotiaisiin, koska nämä tiedot olivat käytettävissä olevien voimavarojen ja ajan puitteissa saatavissa. Tässä raportissa esitetään Oulun seudun perustulokset ja alustavasti kuntakohtaisia tietoja ilman tulkintoja. Kun kyseessä on ensimmäinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kokonaisuuden kattamaan pyrkivä talousselvitys, perustiedoissa on vertailukelpoisuutta vähentävää epävarmuutta ja vaihtelua. Tästä seuraa, että kustannustiedot ja niistä johdetut tunnusluvat ovat alustavia. Näistä puutteista huolimatta käytettävissä olevat tiedot ja tulokset kuvaavat lapsi- ja nuorisopolitiikan talouden rakennetta ja kehityssuuntia. Jokaiselle kunnalle on valmisteltu yksityiskohtaisempi raportti. Kun taloustietoja kerätään kunnissa useiden vuosien ajalta taaksepäin, tarvitaan vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi paljon lisätyötä. Kiitän kuntien taloushenkilöstöä vaivannäköä kaihtamattomasta yhteistyöstä aineiston keräämisessä ja KTM Jouko Narkilahtea vaativan pioneerityön tekemisestä. Sinikka Salo Puheenjohtaja, Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön ohjausryhmä
LIITE 1 4 Tiivistelmä Oulun seudun kuntien yhteistyönä on valmisteltu laajasti tulkitun lapsi- ja nuorisopolitiikan (yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon) strategisia kuntaohjelmia vuoteen 2025 saakka. Oulu seudun yhteinen ohjelma, joka on suositus kunnille, hyväksyttiin seutuvaltuustossa kesäkuussa 2012. Kuntien tavoitteena on esittää kuntakohtaiset lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmat valtuustoille vuoden 2013 kuluessa. Osana ohjelmatyötä tehtiin talousselvitys, jonka tavoitteena oli tehdä näkyväksi kuntien lapsiperheiden palveluihin osoittamat voimavarat ja niiden kehitys vuosina 2005-2011. Kun talouden painotusta ja kehitystä tarkastellaan useiden vuosien jaksolla, saadaan näkyviin myös kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisia linjoja. Tässä raportissa on esitetty koko seudun taloustietoja yhteensä ja myös kunnittaisia tietoja. Tarkastelu keskittyy kuitenkin seututasoon. Käytännöllisistä syistä selvitys rajattiin pääosin alle 18-vuotiaiden palveluihin (=lapsiperheiden palvelut). Näitäkään tietoja ei kaikilta osin saatu suoraan kuntien tietojärjestelmistä. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun kustannukset jäivät kokonaan pois. Monelta osin jouduttiin arvioimaan kustannusten suuruusluokkaa. Siksi tulokset ovat suuntaa antavia. Erityisen harkiten on tarkasteltava kuntakohtaisia tietoja. Kuntien palvelurakenne perustuu hallintokuntiin, toimialoihin ja yksittäisiin palveluihin, eikä niiden kustannuksia ole aikaisemmin jaettu muista suunnista. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025-ohjelmassa esitetty palvelujen uusi tarkastelutapa viisitasomalli - osoittautui haastavaksi. Viisitasomallin mukaiset tulokset on kuitenkin esitetty havainnollistamaan tätä näkökulmaa kunnan palveluihin. Taloustiedot kerättiin kuntakohtaisiin excell -taulukkoihin, joista raportin kuvat ja taulukot on tulostettu. Menetelmä mahdollistaa helposti seuraavien vuosien tietojen lisäämisen ja kuvantamisen aikasarjoina. Tätä menetelmää voidaan suositella laajempaankin käyttöön sekä kunnan sisäiseen strategiseen analyysiin että kuntien väliseen vertailuun. Monista epävarmuustekijöistä huolimatta koko Oulun seutua koskevat päätulokset ovat selviä: 1. Lapsiperheiden palvelukustannusten osuus seudun kuntien käyttömenoista on pysynyt 2005 2012 ennallaan, vuosittain noin 35 %.. 2. Lapsiperheiden palvelukustannuksen jakautuminen toimialoille on pääosin pysynyt ennallaan. Valtaosa euroista (75 %) käytettiin varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja vajaa viidennes sosiaali- ja terveyspalveluihin. Muiden toimintojen osuus oli vain noin 6 %. 3. Lapsiperheiden palvelukustannukset yhteensä ja toimialoittain kasvoivat reaalisesti samassa suhteessa kuin seudun kuntien käyttömenot eli noin 18 % vuosina 2005-2011. Erikoistuneiden ongelmasuuntautuneiden palvelujen kustannusten kasvuprosentit ovat selvästi suurempia kuin lähellä perheitä olevien palvelujen kasvuprosentit. 4. Tilakustannusten osuus palvelukustannuksista on kasvanut ja oli vuonna 2011 noin 14% lapsiperheiden palvelujen kokonaiskustannuksista. 5. Vaikka kuntien välisessä vertailussa epävarmuutta on enemmän kuin seututasolla, tuloksista tulevat esiin suuret vaihtelut lapsiväestöön suhteutettujen yksittäisten palvelujen määrärahoissa ja niiden kehityksessä kuuden vuoden aikana. Ennen yksityiskohtaisempien päätelmien tekemistä on kuitenkin varmistettava, että tiedot ovat vertailukelpoisia. Seuraavassa poimintoja yksityiskohtaisemmista tiedoista: Oulun seudun kuntien käyttömenot kasvoivat 2005 2012 noin 43% ja lapsiperheiden palvelukustannukset 45%. Vuonna 2011 seudun
LIITE 1 5 kuntien lapsiperhepalveluihin suunnattiin yhteensä noin 532 milj. (9 308 /alle 18-v). Vuonna 2011 varhaiskasvatuksen ja koulutuksen käytettiin 75 %,, sosiaali- ja terveyspalveluihin 19 % ja muihin palveluihin 6 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus kasvoi kuuden vuoden aikana 1,3 %- yksikköä ja lukion väheni 1,1 %-yksikköä, muut prosenttiosuudet pysyivät lähes ennallaan. Kun poistettiin rahanarvon ja lasten lukumäärän muutosten vaikutus, reaalinen lisäpanostus lapsiperheiden palveluihin 2005-2011 oli 18 % (1388 /alle 18-v). Vuotuinen lisäpanostus vaihteli kunnan käyttömenojen kehityksen mukaan. Se kasvoi 113 eurosta 488 euroon 2006-2008, putosi 54 euroon 2009 ja lisääntyi 195 euroon 2011. Euromääräisesti lisäpanostusta suunnattiin kuuden vuoden aikana eniten esi- ja perusopetukseen (570 /alle 18-v., reaalikasvu 17 %), mutta suhteellisesti enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin (381, reaalikasvu 26 %). Varhaiskasvatus sai lisäpanostusta 365, reaalikasvua 17%. Lukioon ei osoitettu lisäpanostusta. Pienistä toimialoista suhteellisesti suurin reaalikasvu oli nuorisopalveluissa (+45 /alle 18 v; +45%). Toimitilakustannukset olivat 2011 noin 14 % palvelukustannuksista, yhteensä noin 71 milj. euroa (noin 1 250 /alle 18-v.) Reaalikasvu 2005-2011 oli 26 % (260 /alle 18-v) Lapsiperheiden palvelut jaettiin viisitasomallin mukaan ensin 2005 2011 tietojen perusteella ja tarkemmin ohjeistettuna vuoden 2011 tiedoilla. Tasojen 3 ja 4 prosenttiosuudet muuttuivat tarkistuksessa merkittävästi. Tästä huolimatta voidaan todeta, että yli 80 % kustannuksista sijoittui tasoille 2 ja 3. Vuosina 2005 2011 suhteellinen reaalikasvu oli tasoilla 4 ja 5 selvästi suurempaa (+46%) kuin tasoilla 2 ja 3 (yhteensä +13%).
LIITE 1 6 1 Johdanto Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmatyön yhteydessä kerättiin kunnista mahdollisimman vertailukelpoista tietoa lapsi- ja nuorisopolitiikan taloudesta. Tarkoituksena oli saada kokonaiskuva kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan kustannuksista vuosilta 2005 2011: kuinka taloudellisia voimavaroja on kohdistettu eri hallintokunnille ja erilaisiin palveluihin ja kuinka niiden kustannukset ovat tähän mennessä kehittyneetvastaavaa selvitystä laajasti tulkitun lapsi- ja nuorisopolitiikan kuntataloudesta ei ole aikaisemmin tehty. Taloustietojen kerääminen rajattiin pääosin alle 18-vuotiaiden palveluihin, joita kunta itse järjestää tai hankkii ostopalveluina. Tiedot kerättiin toimialoittain ja mahdollisuuksien mukaan myös yksittäisille palveluille. Yksittäisissä tapauksissa, kuten lukio ja työpajatoiminta, mukaan otettiin toiminta kokonaisuutena, Tavoitteena oli saavuttaa myös mahdollisimman hyvä vertailtavuus eri kuntien välille. Oulun seutuun kuuluvat seuraavat kunnat: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Tarkastelussa on omana alueenaan mukana myös uusi Oulu, jossa yhdistyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Oulunsalo vuodesta 2013 alkaen,. Yli-Ii kuuluu myös uuteen Ouluun, mutta se jätettiin pois tiedonkeruusta, koska se ei kuulunut Oulun seutuun. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmassa suositellaan palveluiden luokittelemista uudella tavalla perinteisen hallintokuntakohtaisen jaottelun sijaan. Tästä syystä Oulun seudun kuntien taloustietoja tarkasteltiin myös ns. viisitasomallin mukaan 1. Toistaiseksi toimintojen ja taloustietojen jakaminen viiteen tasoon jäi harjoituksesksi. Nämä tulokset esitettiin vuosien 2005-2010 taloustietojen raportissa vain suuntaa antavasti hahmottamaan uutta näkökulmaa. Tarkastelutapaa kehitettiin edelleen, kun vuoden 2011 taloustietoja kerättiin. Raportissa esitetään Oulun seudun kuntien palvelukustannukset ensin yhteiskustannuksena ja sen jälkeen eriteltynä kunnittain. Taloustietoja tarkastellaan vain bruttokäyttömenoina eli palvelujen tuottoja ei ole tarkastelussa mukana. Taloustiedot esitetään vuosittain ensin todellisina euroina, seuraavaksi prosenttiosuuksina yhteiskustannuksista sekä lisäksi vielä indeksikorjattuina ja jaettuna alle 18-vuotiaiden määrällä vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus. Suhteuttamalla kustannukset alle 18-vuotiaisiin poistetaan lasten ja nuorten väestömäärän muutosten vaikutus kustannuksiin. Näin ajallinen ja vertailu eri kuntien välillä helpottui. Tässä raportissa talousselvityksen tulokset esitetään pääosin ilman tulkintaa. Pohdinnassa tarkastellaan Oulun seudun tulosten antamaa yleiskuvaa lapsi- ja nuorisopolitiikan painotuksista ja kehityksestä. Tulkintoihin palataan yksityiskohtaisemmin sen jälkeen, kun kunnissa on ensin arvioitu ja pohdittu kuntakohtaisissa raporteissa esitettyjä tuloksia. 1 www.seutunappi.fi/lnpo Kunnan järjestämisvastuulla olevaa toimintaa tarkastellaan viidellä tasolla (=viisitasomalli): 1) Asuinalue, asuminen yms. arjen kehitysyhteisöt. 2) Kaikille yhteiset palvelut riittävät, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin. 3) Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta. 4) Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin. 5) Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa.
LIITE 1 7 2 Aineisto Palveluiden sisältö: Taloustiedot keräämisessä. apuna käytettiin oheista excel-pohjaista taulukkoa, johon kunnat keräsivät tiedot (taulukko 1). Kuntien toiminta ryhmiteltiin toimialakohtaisiin palvelukokonaisuuksiin, joista erotettiin yksittäiset palvelut erilleen. Palveluiden sisältö tarkistettiin ja merkittiin muistiin huomion arvoiset asiat myöhempää arviointia varten. Vuoden 2011 tiedot kerättiin tarkemmin jaoteltuina viisitasomallin tasoihin (kappale 6.5). Ensimmäisellä kuntavierailulla kuntien henkilöstöä ohjeistettiin täyttämään taulukko ohjeiden mukaan ja toisella kuntavierailulla käytiin kerättyjen tietojen yksityiskohdat vielä kertaalleen läpi. Tiedot lähettiin kuntiin tarkistettaviksi ja lisätäsmennyksiä pyydettiin tarpeen mukaan. Taulukko 1. Taloustietojen excel-pohjainen keruutaulukko toimialoittain vuosilta 2005-2010. Toimitiloja koskevat rivit on jätetty taulukosta pois. Lasten ja nuorten (pääosin alle 18 v.) käyttömenot (1000 ) vuosina 2005 2010. Muutos Muutos 1 000 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005 2010 2005 2010 Varhaiskasvatus, n. 0-6-vuotiaat Muu päivähoito Erityispäivähoito Esiopetus Esiopetus Perusopetus, n. 7-15-vuotiaat Muu perusopetus Erityisopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Lukio, n. 16-20-vuotiaat Muu lukio-opetus Erityisopetus Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Kotihoidon tuki ja kuntalisät, päiväkodit (myös yksityinen päivähoito), perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, jne. (Kiertävät) erityislastentarhanopettajat, erityisryhmät, tuettu esiopetus, jne. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen esiopetus Ala- ja yläkoulut, kymppiluokka, jopo, maahanmuuttajaopetus, koulukuljetukset, Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Nuorisolain mukainen iltapäivätoiminta ja muu koulujen kerhotoiminta Myös etälukiotoiminta, aikuislukiotoiminta ko. ikäryhmän osalta, maahanmuuttajaopetus Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Ammatillinen koulutus, n. 16-20-vuotiaat Muu ammatillinen koulutus Erityisopetus Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Muut sivistyspalvelut, 0-17-vuotiaat Sivistyspalvelut Kulttuuri, 0-17-vuotiaat Kulttuuripalvelut Musiikkiopisto, konservatorio, taidekoulu, kansalaisopistot Kirjastot, museot, musiikki, tiedekeskus, teatteri, kaupunkikulttuuri Liikuntapalvelut, 0-17-vuotiaat Muut liikuntapalvelut Erityisliikunta Nuorisopalvelut, n. 0-29-vuotiaat Muut nuorisopalvelut Työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Kohdennettu nuorisotyö Sosiaali- ja terveyspalvelut, 0-17- vuotiaat Lapsiperheiden toimeentulotuki Lastensuojelu Kasvatus- ja perheneuvola Perheiden kotipalvelut Neuvolat Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Perussairaanhoito Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Lasten- ja nuorisopsykiatria Vammaisten palvelut Puhe-, toiminta-, fysioterapia Ehkäisevä päihdetyö Nuorten ohjaus ja neuvontatyö Mukaan myös yli 17-vuotiaat Kohdennettu nuorisotyö tukee ja vahvistaa nuoria eri elämänhallintaan liittyvissä tilanteissa. Kuntien maksamat tuet, jotka kohdistuvat lapsiperheisiin, ei elatustukia Ehkäisevät ja korjaavat toimet, avo- ja sijaishuolto Sisältää myös psykologit, perhetyöntekijät, perheterapeutit Kotipalvelun perhetyöntekijä Äitiys- ja lasten neuvolat (terveyden hoitaja, lääkäri, perhetyöntekijä) Terveyskeskusvastaanotto, terveyskeskuspsykologit, lääkehuolto, laboratorio, röntgen, sairaankuljetus, päivystys Ennaltaehkäisevä perus- ja erikoishammashoito Ei sisällä lapsi ja nuorisopsykiatriaa Erikoissairaanhoitotasoinen toiminta Kehitysvammaiset ja muut vammaiset Myös korjaava päihdetyö
LIITE 1 8 Hallintokustannuksiin otettiin mukaan toimialoittain.. Keskushallinnon kustannuksia ei huomioitu lainkaan. Näiden välissä olevat tukipalvelut, jotka palvelivat välittömästi ko. toimialoja, otettiin mukaan. Näitä olivat mm. atk- ja taloushallintokustannukset. Toimitilakustannukset (poistot tai vuokrat, kalusto ja kaikki kiinteistön ylläpitokustannukset tai nämä korvaava sisäinen laskutus) kirjattiin erilleen, koska tarkoituksena oli tarkastella toimitilakustannuksia myös omana kokonaisuutena. Korkoja ja tilinpäätöseriä ei huomioitu. Kustannusten keruuongelmia Kustannusten kohdentaminen alle 18-vuotiaisiin: Kunnilla ei ollut kaikista palveluista valmista tietoa kustannusten kohdistumisesta alle 18-vuotiaisiin. Tällaisia olivat muut sivistyspalvelut, kulttuuri, liikunta, sosiaali- ja terveyspalveluista perheiden kotipalvelut, perussairaanhoito, erikoissairaanhoito, suun terveydenhuolto, lapsiperheiden toimeentulotuki, vammaisten palvelut, puhe-, toiminta- ja fysioterapia sekä ehkäisevä päihdetyö. Näiden palveluiden tiedot selvitettiin asiakaskäyntien perusteella tai niiden puuttuessa henkilökunnan esittämän arvion perusteella. Ongelmana olivat myös maksuttomat palvelut, joissa asiakaskäyntejä ei kirjata erikseen. Lisäksi kunnallisia palveluita käyttävät myös muiden kuntien nuoret eikä kustannusten kohdentumista omiin kuntalaisiin ole aina mahdollista tehdä. Aikaisempien vuosien tiedot: Taloustiedot kerättiin vuosilta 2005-2011, jotta saataisiin ajallista tietoa palvelukustannusten kohdistumisesta ja kehitystrendien muutoksista. Yleisesti ottaen tiedot löytyivät kohtuullisesti kuntien kirjanpidosta. Joissakin kunnissa palvelurakenne tai laskentajärjestelmät olivat muuttuneet tai kunta oli siirtynyt tilaaja-tuottaja-malliin. Nämä näkyivät vuosittaisissa tiedoissa kustannuseroina, joita myöhemmin pyrittiin korjaamaan. Kustannusten vaihtelua selittävät tekijät kirjattiin tietojen keruuvaiheessa taulukkoon. Työntekijöiden vaihtuminen vaikeutti aikaisempia vuosia koskevien arvioiden ja selittävien tekijöiden esittämistä. Palveluiden sisältö: Toimialatasolla kuntien palvelusisältö oli melko samankaltainen, mutta palveluissa saattoi olla kuntakohtaisia eroja. Niitä kirjattiin ylös kuntakohtaisiin tietoihin. Esimerkiksi erityisopetuksen inkluusio (erityisoppilaiden sijoittaminen normaaleihin opetusryhmiin) näkyi eri tavoin kuntien luvuissa. Hankkeet ovat osa palveluiden tuotantoa. Yleensä niitä ei ole kohdistettu minkään yksittäisen palvelun kohdalle, vaan ne on usein kirjattu toimialan sisälle erikseen. Hallinnon kustannukset: Keskushallinnon ja toimialojen hallinnon välimaastoon kuuluvat tukipalvelut. Niiden sisältö ei välttämättä ollut kaikilla kunnilla sama. Hallinto- ja tukipalvelut kohdistettiin pääsääntöisesti toimialojen varsinaiseen palveluun, eikä niitä ole yleensä vyörytetty yksittäisiin palveluihin. Poikkeuksena on ainakin Oulun sosiaali- ja terveyspalvelut, jossa hallintokustannukset on vyörytetty yksittäisiin palvelukustannuksiin. Toimitilakustannukset: Yleensä toimitilakustannukset on hoidettu sisäisellä laskutuksella, mikä sisältää periaatteessa kaikki kiinteistöön kohdistuvat kustannukset. Sisäistä laskutusta ei kuitenkaan ole noudatettu kaikissa palveluissa. Esimerkiksi liikuntatoimen palveluita järjestetään usein koulujen tiloissa, mitä ei ole yleensä laskutettu erikseen. Yksittäisten palveluiden todellisia toimitilakustannuksia arvioitiin käyttötilan perusteella. Joissakin toiminnoissa, esim. aamu- ja iltapäivätoiminnassa, arvioiminen oli hankalaa ja kuntien kesken epäjohdonmukaistakin. Ostopalvelujen toimitilakustannukset eivät näy laskuissa erikseen. Eniten ostopalveluja oli varhaiskasvatuksessa ja muissa sivistyspalveluissa sekä kasvatus- ja perheneuvolapalveluissa.
LIITE 1 9 3 Palvelukustannukset yhteensä Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden palvelukustannuksilla tarkoitetaan lapsiin ja nuoriin (pääasiassa alle 18-vuotiaat) kohdistuvia kunnallisia palvelukustannuksia. Ne sisältävät palveluiden toimintamenot toimitilakustannuksineen. Ammatillinen koulutus jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska se ei aiheuta kustannuksia kaikille kunnille. Haukiputaan kunnan puuttuvia tietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla lapsiperheiden palvelukustannusten prosenttiosuus kunnan käyttömenoista samalle tasolle kuin vuosina 2006-2010. Samoin meneteltiin Kempeleen kunnan osalta vuosilta 2005-2008. Oulun kaupungin käyttömenoja korjattiin vuosilta 2005-2006 tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisen aiheuttaman vääristymän takia niin, että lapsiperheiden palvelukustannusten prosentuaalinen osuus kunnan käyttömenoista saatiin samalle tasolle kuin vuosina 2007-2010. Samoin meneteltiin Oulunsalon osalta vuosilta 2005-2008. Hailuodon kunnan perheneuvolan, avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lasten ja nuorisopsykiatrian sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapian kustannukset arvioitiin vuoden 2010 tasolle vuoden 2011 lukujen osalta. 3.1 Todelliset palvelukustannukset Todelliset palvelukustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan. Taulukko 2. Alle 18-vuotiaisiin kohdistuvien kuntapalvelujen kustannusten jakauma euroina ja prosentteina kunnan mukaan Oulun seudulla vuonna 2011. Palvelukustannukset v. 2011 milj. % Hailuoto 1,4 0,3 % Haukipudas 52,7 9,9 % Kempele 42,2 7,9 % Kiiminki 34,4 6,5 % Liminka 27,4 5,1 % Lumijoki 4,8 0,9 % Muhos 19,8 3,7 % Oulu 307,7 57,8 % Oulunsalo 24,4 4,6 % Tyrnävä 17,3 3,2 % Uusi Oulu 419,1 78,8 % OULUN SEUTU 532,0 100,0 %
LIITE 1 10 Todelliset (ei indeksikorjatut) palvelukustannukset, milj. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuntien käyttömenot Lapsiperheet milj. v. 2011 Kuntien käyttömenot 1 478,2 Lapsiperheet 532,0 Muutos Muutos milj. % 2005 2011 2005 2011 Kuntien käyttömenot 441,0 43 % Lapsiperheet 166,2 45 % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lapsiperheiden vuotuisten palvelukustannusten muutos, milj. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Todelliset Indeksikorjatut Kuva 1. Kuntien käyttömenot ja alle 18-vuotiaiden todelliset (ei indeksikorjatut) palvelukustannukset miljoonina euroina Oulun seudulla vuosina 2005-2011, sekä todellisten (ei indeksikorjattujen) ja indeksikorjattujen palvelukustannusten vuotuiset muutokset miljoonina euroina. 3.2 Palvelukustannusten osuus kuntien käyttömenoista 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lapsiperheiden palvelukustannukset kuntien käyttömenoista, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Oulun seutu Kuva 2: Palvelukustannusten osuus prosentteina kuntien käyttömenoista ja lasten väestöosuus Oulun seudulla vuosina 2005-2011. Tulkinta: Alle 18-vuotiaiden palvelukustannusten suhteellinen osuus käyttömenoista on ollut 35 %. Se on kasvanut 0,8 %- yksikköä tarkastelujakson aikana. Alle 18-vuotiaiden väestöosuus on pysynyt ennallaan (25 %). 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lasten osuus väestöstä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lasten osuus 0-6 vuotiaat 7-17 vuotiaat
LIITE 1 11 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lasten osuus väestöstä v. 2005 ja 2011, % 2005 2011 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lapsiperheiden palvelukustannukset kunnan käyttömenoista, v. 2005 ja 2011, % 2005 2011 Kuva 3: Alle 18-vuotiaiden väestöosuus ja palvelukustannusten osuus prosentteina käyttömenoista kunnittain vuosina 2005 ja 2011. 3.3 Reaalipanostus lapsiperheiden palveluihin Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärän muutosten vaikutus kustannusten muutoksiin. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Oulun seutu Vuosi /alle 18-v. 2005 7 920 2006 8 033 2007 8 286 2008 8 570 2009 9 058 2010 9 113 2011 9 308 Muutos Muutos /alle 18-v. % 2005 2011 2005 2011 Oulun seutu 1 388 18 % Kuva 4: Indeksikorjatut palvelukustannukset (vuoden 2011 rahan arvon mukaan) euroina suhteutettuna alle 18-vuotiaiden lukumäärään Oulun seudulla vuosina 2005-2011
LIITE 1 12 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18-v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto 721 8 % Haukipudas 1 414 19 % Kempele 2 100 32 % Kiiminki 168 2 % Liminka 1 006 15 % Lumijoki 1 055 17 % Muhos 399 6 % Oulu 1 705 19 % Oulunsalo 967 15 % Tyrnävä 1 375 23 % Uusi Oulu 1 450 17 % OULUN SEUTU 1 388 18 % Kuva 5: Indeksikorjatut palvelukustannukset ( /alle 18-vuotias vuoden 2011 rahan arvon mukaan) kunnittain vuosina 2005 ja 2011. 11 000 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18- vuotias 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 2 005 2006 2 007 2008 2 009 2010 2 011 Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Kuva 6: Indeksikorjatut palvelukustannukset ( /alle 18-vuotias vuoden 2011 rahan arvon mukaan) kunnittain vuosina 2005-2011.
LIITE 1 13 4 Toimialakohtaiset kustannukset Haukiputaan kunnan puuttuvia tietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla toimialojen prosentuaalinen osuus palvelukustannuksista samalle tasolle kuin vuosina 2006-2010. Samoin meneteltiin Kempeleen kunnan osalta kulttuuripalveluja lukuun ottamatta vuosilta 2005-2008. 4.1 Todelliset palvelukustannukset toimialoittain Todelliset palvelukustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan. Niihin ei ole tehty inflaation huomioivia indeksitarkistuksia. Taulukko 3. Todelliset palvelukustannukset (1000 ) toimialoittain Oulun seudun kunnissa sekä Oulun seutukunnassa yhteensä vuonna 2011. Palvelukustannukset v. 2011, 1000 Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Varhaiskasvatus 375 13 567 12 058 9 408 7 583 1 211 4 297 82 322 6 602 3 968 111 899 141 391 Esi- ja perusopetus 797 26 444 18 518 15 874 11 804 2 465 10 011 117 767 10 630 8 569 170 715 222 879 Lukio 0 2 002 2 350 1 756 1 216 0 1 092 22 403 1 348 95 27 509 32 262 Sote-palvelut 213 8 551 7 858 6 231 5 084 934 3 574 63 416 5 016 4 137 83 214 105 014 Muut sivistyspalvelut 1 55 147 59 428 12 285 4 660 271 21 5 045 5 938 Kulttuuri 12 278 269 274 282 97 161 4 897 204 216 5 653 6 690 Liikunta 5 1 109 576 198 369 59 246 6 252 87 136 7 646 9 037 Nuorisopalvelut 27 737 374 558 631 70 156 5 941 200 114 7 436 8 808 Yhteensä 1 430 52 743 42 150 34 358 27 397 4 848 19 822 307 658 24 358 17 256 419 117 532 020 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Todelliset (ei indeksikorjatut) toimialakohtaiset kustannukset, 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut 1000 v. 2011 Varhaiskasvatus 141 391 Esi- ja perusopetus 222 879 Lukio 32 262 Sote-palvelut 105 014 Muutos Muutos 1000 % 2005 2011 2005 2011 Varhaiskasvatus 44 007 45 % Esi- ja perusopetus 69 098 45 % Lukio 6 099 23 % Sote-palvelut 37 734 56 % Todelliset (ei indeksikorjatut) toimialakohtaiset kustannukset, 1000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muut sivistyspalvelut Kulttuuri Liikunta Nuorisopalvelut 1000 v. 2011 Muut sivistyspalvelut 5 938 Kulttuuri 6 690 Liikunta 9 037 Nuorisopalvelut 8 808 Muutos Muutos 1000 % 2005 2011 2005 2011 Muut sivistyspalvelut 908 18 % Kulttuuri 1 681 34 % Liikunta 2 936 48 % Nuorisopalvelut 3 762 75 % Kuva 7: Alle 18-vuotiaiden palveluiden todelliset kustannukset toimialoittain Oulun seudulla vuosina 2005-2011.
LIITE 1 14 4.2 Palvelukustannusten jakautuminen toimialoittain 100 % Toimialakohtaiset palvelukustannukset kaikista lapsiperheiden palvelukustannuksista, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut Muut toimialat Muutos %-yksikköinä v. 2011 2005 2011 Varhaiskasvatus 26,6 % 0,0 % Esi- ja perusopetus 41,9 % -0,1 % Lukio 6,1 % -1,1 % Sote-palvelut 19,7 % 1,3 % Muut sivistyspalvelut 1,1 % -0,3 % Kulttuuri 1,3 % -0,1 % Liikunta 1,7 % 0,0 % Nuorisopalvelut 1,7 % 0,3 % Toimialat yhteensä 100,0 % Kuva 8: Alle 18-vuotiaiden palvelukustannusten jakautuminen prosentteina toimialan mukaan Oulun seudulla vuosina 2005-2011. Muihin toimialoihin on yhdistetty muut sivistyspalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Toimialakohtaiset palvelukustannukset kaikista lapsiperheiden palvelukustannuksista v. 2011, % Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut Muut toimialat Kuva 9: Alle 18-vuotiaiden palvelukustannusten jakautuminen prosentteina toimialan mukaan kunnittain vuonna 2011. Muihin toimialoihin on yhdistetty muut sivistyspalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut.
LIITE 1 15 4.3 Reaalipanostus toimialoittain Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Muihin sivistyspalveluihin kuuluvat mm. musiikkiopistot, konservatorio, taidekoulut ja kansalaisopistot. Kulttuuripalveluihin kuuluvat mm. kirjastot, museot, musiikki, tiedekeskus, teatterit ym. kaupunkikulttuuri. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Varhaiskasvatuksen indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto 646 36 % Haukipudas 314 16 % Kempele 582 31 % Kiiminki 12 1 % Liminka 154 8 % Lumijoki 421 31 % Muhos 82 5 % Oulu 472 20 % Oulunsalo 221 12 % Tyrnävä 373 29 % Uusi Oulu 384 17 % OULUN SEUTU 365 17 % 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Esi- ja perusopetuksen indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto 84 2 % Haukipudas 1 195 36 % Kempele 994 35 % Kiiminki 5 0 % Liminka 542 20 % Lumijoki 592 19 % Muhos 176 5 % Oulu 538 15 % Oulunsalo 314 11 % Tyrnävä 666 23 % Uusi Oulu 557 16 % OULUN SEUTU 570 17 % 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lukio-opetuksen indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto Haukipudas 22 7 % Kempele 123 34 % Kiiminki -59-13 % Liminka -87-21 % Lumijoki Muhos -109-21 % Oulu 11 1 % Oulunsalo 16 4 % Tyrnävä -14-26 % Uusi Oulu 4 1 % OULUN SEUTU -2 0 %
LIITE 1 16 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Sote-palveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto 113 9 % Haukipudas -86-6 % Kempele 340 27 % Kiiminki 188 15 % Liminka 383 38 % Lumijoki 16 1 % Muhos 234 21 % Oulu 549 34 % Oulunsalo 371 32 % Tyrnävä 347 25 % Uusi Oulu 412 27 % OULUN SEUTU 381 26 % 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Muiden sivistyspalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto 7 Haukipudas -3-27 % Kempele 8 35 % Kiiminki 0 2 % Liminka -58-33 % Lumijoki 1 5 % Muhos 4 4 % Oulu -6-3 % Oulunsalo 23 37 % Tyrnävä 3 42 % Uusi Oulu -3-3 % OULUN SEUTU -5-5 % 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kulttuuripalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto -18-19 % Haukipudas 7 17 % Kempele -5-9 % Kiiminki -6-8 % Liminka -13-14 % Lumijoki -21-13 % Muhos -19-23 % Oulu 21 14 % Oulunsalo 12 23 % Tyrnävä -1-1 % Uusi Oulu 15 13 % OULUN SEUTU 9 8 %
LIITE 1 17 300 250 200 150 100 50 0 Liikuntapalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto -42-56 % Haukipudas -70-27 % Kempele 33 39 % Kiiminki 2 4 % Liminka -14-12 % Lumijoki 13 17 % Muhos 21 30 % Oulu 59 38 % Oulunsalo 8 42 % Tyrnävä -2-3 % Uusi Oulu 32 22 % OULUN SEUTU 26 20 % 300 250 200 150 100 50 0 Nuorisopalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18 v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto -69-28 % Haukipudas 36 39 % Kempele 25 47 % Kiiminki 26 26 % Liminka 99 133 % Lumijoki 34 49 % Muhos 10 20 % Oulu 60 42 % Oulunsalo 4 8 % Tyrnävä 3 7 % Uusi Oulu 49 39 % OULUN SEUTU 45 41 % Kuva 10: Indeksikorjatut kustannukset ( /alle 18-vuotias) toimialan ja kunnan mukaan Oulun seudulla vuosina 2005-2011. 4.4 Reaalipanostuksen vuotuiset muutokset toimialoittain Oulun seudulla Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Taulukko 4. Indeksikorjattujen ja lapsiväestön lukumäärään suhteutettujen palvelukustannusten vuotuinen muutos ( / alle 18 v.) toimialoittain Oulun seudulla vuosina 2005-2011. Reaalipanostuksen vuotuinen muutos, /alle 18-vuotias 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yht. Varhaiskasvatus 0 31 82 81 147-9 34 365 Esi- ja perusopetus 0 21 88 84 196 90 92 570 Lukio 0 5-3 18 20-14 -27-2 Sote-palvelut 0 36 73 101 96-5 79 381 Muut sivistyspalvelut 0 2 5-3 0-7 -3-5 Kulttuuri 0-2 -4-3 7 4 6 9 Liikunta 0 13 3-6 8-3 11 26 Nuorisopalvelut 0 6 8 14 14-1 3 45 Toimialat yhteensä 0 113 253 284 488 54 195 1 388
LIITE 1 18 Taulukko 5. Indeksikorjattujen ja lapsiväestön lukumäärään suhteutettujen palvelukustannusten vuotuisen muutoksen jakautuminen prosentteina toimialan mukaan Oulun seudulla 2005-2011. Reaalipanostuksen vuotuinen muutos, % yhteismuutoksesta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yht. Varhaiskasvatus 0,0 % 27,7 % 32,3 % 28,4 % 30,1 % -16,6 % 17,2 % 26,3 % Esi- ja perusopetus 0,0 % 18,4 % 34,7 % 29,5 % 40,2 % 164,5 % 47,0 % 41,1 % Lukio 0,0 % 4,3 % -1,1 % 6,2 % 4,0 % -26,4 % -13,8 % -0,1 % Sote-palvelut 0,0 % 32,2 % 29,0 % 35,4 % 19,6 % -8,8 % 40,6 % 27,4 % Muut sivistyspalvelut 0,0 % 2,0 % 2,0 % -1,1 % 0,1 % -12,2 % -1,5 % -0,4 % Kulttuuri 0,0 % -1,9 % -1,5 % -1,0 % 1,4 % 7,3 % 3,2 % 0,6 % Liikunta 0,0 % 11,6 % 1,3 % -2,2 % 1,7 % -6,2 % 5,6 % 1,9 % Nuorisopalvelut 0,0 % 5,7 % 3,3 % 4,8 % 2,9 % -1,7 % 1,7 % 3,2 % Toimialat yhteensä 0,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Reaalipanostus vuodessa, 113 253 284 488 54 195 1 388 Toimialakohtaisten indeksikorjattujen kustannusten vuotuiset muutokset, % yhteismuutoksesta 200,0 % 150,0 % 100,0 % 50,0 % 0,0 % -50,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 11: Indeksikorjattujen kustannusten ( /alle 18 v.) muutos prosentteina kyseisen vuoden yhteenlasketusta muutoksesta Oulun seudulla (ks. taulukko 4 ja 5).
LIITE 1 19 5 Toimitilakustannukset Toimitilakustannukset pyydettiin kunnilta toimialoittain palveluihin eriteltyinä. Ostopalveluihin liittyvät toimitilakustannukset arvioitiin kuntien toimittamista taulukkotiedoista tai tiedustelemalla palveluiden tuottajilta. Näitä olivat mm. kasvatus- ja perheneuvolapalvelut Oulusta ja Oulun yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut. Haukiputaan kunnan joidenkin palvelujen toimitilakustannukset vuodelle 2005 arvioitiin vuosien 2006-2010 toimitilojen suhteellisen osuuden mukaisesti vastaavista palvelukustannuksista. Kempeleen kunnan toimitilakustannukset vuosille 2005-2008 arvioitiin 10 % palvelukustannuksista vuosien 2009-2010 tietojen mukaisesti. 5.1 Todelliset toimitilakustannukset Todelliset toimitilakustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan. Taulukko 6. Alle 18-vuotiaiden palvelujen toimitilakustannukset Oulun seudulla kunnittain vuonna 2011. Toimitilakustannukset v. 2011 1 000 % Hailuoto 169 0,2 % Haukipudas 7 574 10,6 % Kempele 3 574 5,0 % Kiiminki 4 186 5,9 % Liminka 3 214 4,5 % Lumijoki 591 0,8 % Muhos 2 061 2,9 % Oulu 46 225 64,7 % Oulunsalo 2 234 3,1 % Tyrnävä 1 640 2,3 % Uusi Oulu 60 219 84,3 % OULUN SEUTU 71 467 100,0 % 600 Todelliset (ei indeksikorjatut) palvelu- ja toimitilakustannukset, milj. 500 400 300 200 100 milj. v. 2011 Palvelu 532,0 Toimitila 71,5 0 Muutos Muutos 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 milj. % 2005 2011 2005 2011 Palvelukustannukset Toimitilakustannukset Palvelu 166,2 45 % Toimitila 25,7 56 % Kuva 12: Alle 18-vuotiaiden todelliset palvelukustannukset ja toimitilakustannukset Oulun seudulla miljoonina euroina vuosina 2005-2011.
LIITE 1 20 5.2 Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista, % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 Oulun seutu Kuva 13: Alle 18-vuotiaiden palveluiden toimitilakustannusten osuus prosentteina palvelukustannuksista Oulun seudulla vuosina 2005-2011. 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista v. 2005 ja 2011, % 2005 2011 Kuva 14: Alle 18-vuotiaiden palveluiden toimitilakustannusten osuus prosentteina palvelukustannuksista kunnittain vuosina 2005 ja 2011. Huomioitavaa: Kuntakohtaiset erot johtuvat erityisesti ostopalveluiden määrästä, toimitilainvestoinneista, kiinteistöjen iästä ja niiden ylläpitokustannuksista.
LIITE 1 21 Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista toimialoittain v. 2011, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 15: Alle 18-vuotiaiden palveluiden toimitilakustannusten osuus prosentteina palvelukustannuksista toimialoittain Oulun seudulla vuonna 2011. Huomioitavaa: Varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa toimitilakustannusten osuus on todellisuudessa korkeampi, koska ostopalveluiden toimitilakustannuksia ei ole aina kyetty arvioimaan. 5.3 Reaalipanostus toimitiloihin Oulun seutu Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Indeksikorjatut toimitilakustannukset, /alle 18-vuotias 0 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 Oulun seutu Vuosi /alle 18-v. 2005 990 2006 1 013 2007 1 049 2008 1 124 2009 1 226 2010 1 238 2011 1 250 Muutos Muutos /alle 18-v. % 2005 2011 2005 2011 Oulun seutu 260 26 % Kuva 16: Indeksikorjatut toimitilakustannukset ( /alle 18-vuotias) Oulun seudulla vuosina 2005-2011.
LIITE 1 22 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Indeksikorjatut toimitilakustannukset v. 2005 ja 2011, /alle 18-vuotias 2005 2011 Muutos Muutos /alle 18-v. % 2005 2011 2005 2011 Hailuoto 496 81 % Haukipudas 198 18 % Kempele 78 12 % Kiiminki -9-1 % Liminka 97 12 % Lumijoki 51 6 % Muhos 118 18 % Oulu 400 34 % Oulunsalo 236 53 % Tyrnävä 163 31 % Uusi Oulu 319 29 % OULUN SEUTU 260 26 % Kuva 17: Indeksikorjatut toimitilakustannukset ( /alle 18-vuotias) kunnittain vuosina 2005-2011. 6 Yksittäisten palveluiden kustannuksia vuonna 2011 Osa taloustiedoista kerättiin jaoteltuina yksittäisiin palveluihin (taulukko 7). Haukiputaan kunnan osalta puuttuvia kustannustietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla vuosien 2006-2010 kehityksen mukaisesti. Kempeleen kunnan tietoja puuttuu vuosilta 2005-2008, joten Kempeleen osalta grafiikat rajoittuvat vuosiin 2009-2010. Myös muita yksittäisiä kuntia on jätetty tarkastelusta pois, mikäli tiedoissa on havaittu puutteita. Uuden Oulun ja Oulun seudun alle 18-vuotiaiden reaalikustannuksiin ei ole otettu lasten väestömäärää niiltä kunnilta ja vuosilta, joilta yksittäisten palveluiden kustannuksia puuttuu. Taulukko 7. Alle 18-vuotiaiden yksittäisten palveluiden kustannukset /alle 18-vuotias v. 2011. Palvelukustannukset v. 2011, /alle 18-vuotias Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Lastensuojelu 333 156 320 289 301 141 268 658 249 393 520 467 Lasten- ja nuorisopsykiatria 0 143 110 112 88 74 38 154 132 22 147 128 Toimeentulotuki 2 60 55 53 31 47 84 111 115 67 98 88 Erikoissairaanhoito 170 589 415 343 327 270 410 402 460 176 426 405 Erityispäivähoito 0 112 95 94 13 13 0 0 89 75 101 82 Perusopetuksen erityisopetus 273 254 346 553 97 239 458 530 248 420 473 432 Perusopetuksen koulupsykologit/kuraattorit 20 7 54 13 13 21 17 39 22 19 30 30 Lukion koulupsykologit/kuraattorit 0 0 8 6 0 0 2 9 0 0 8 7 Työpajatoiminta 0 74 0 45 67 0 11 53 23 0 53 52 Kasvatus- ja perheneuvola 13 53 3 0,0 5 9 0 42 15 5 39 28 Perheiden kotipalvelut 0 0 12 34 9 39 44 0 0 26 14 24 Avoterveydenhuolto 451 143 241 155 182 363 172 151 176 466 150 179 Vammaisten palvelut 0 117 57 127 98 45 46 72 41 247 81 85 Puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut 7 36 56 42 34 56 33 34 31 58 36 38 Perusopetuksen opinto-ohjaus 0 33 36 36 26 72 30 0 0 48 34 35 Neuvolapalvelut 124 44 116 77 122 72 52 194 121 89 159 142 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 52 42 52 26 50 60 42 107 39 38 88 75
LIITE 1 23 Palvelukustannukset v. 2011, /alle 18-vuotias 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuva 31. Yksittäisten palveluiden kustannukset ( /alle 18-vuotias) Oulun seudulla.
LIITE 1 24 700 Lastensuojelun indeksikorjatut kustannukset /alle 18-vuotias 600 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Kuva 32. Lastensuojelun indeksikorjatut kustannukset /alle 18-vuotias kunnittain.
LIITE 1 25 6 Palvelukustannukset viisitasomallin mukaan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja tarkastellaan toimialojen lisäksi myös viidessä tasossa ns. viisitasomallin mukaan: 1. Hyvinvoinnin rakentaminen asuinalueella ja kotona 2. Kaikille yhteiset palvelut, esim. neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin 3. Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja (taso 2) konsultoivaa erikoistunutta asiantuntijuutta 4. Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin 5. Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa (sijaishuolto, erityiskoulu, lastenpsykiatrian osasto) Vuosien 2005 2010 kustannukset jaettiin ensimmäisessä raportoinnissa palvelutasoihin taulukon 7 mukaisesti (=alkuperäinen viisitasojako). Koska käytettävissä olevien taloustietojen jakaminen tasoille oli karkeaa, tulokset esitetään myös yhdistämällä tasot 2 ja 3 sekä 4 ja 5. Luv uissa 6.1. 6.4. esitetään vuosien 2005 2011 tiedot alkuperäisen viisitasojaon mukaan. Haukiputaan kunnan puuttuvia kustannustietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla vuosien 2006-2010 kehityksen mukaisesti. Kempeleen kunnan palvelutasokohtaisten kustannusten prosentuaalinen osuus vuosilta 2005 2008 arvioitiin vuoden 2009 mukaan.
LIITE 1 26 Taulukko 8. Kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan palveluiden jakaminen alkuperäisen viisitasojaon mukaan. Toimitiloja koskevat rivit on jätetty taulukosta pois. Palvelutasot 1 2 3 4 5 Varhaiskasvatus, n. 0-6-vuotiaat Muu päivähoito Erityispäivähoito Esiopetus Esiopetus Perusopetus, n. 7-15-vuotiaat Muu perusopetus Erityisopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Lukio, n. 16-20-vuotiaat Muu lukio-opetus Erityisopetus Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Muut sivistyspalvelut, 0-17-vuotiaat Sivistyspalvelut Kulttuuri, 0-17-vuotiaat Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut, 0-17-vuotiaat Muut liikuntapalvelut Erityisliikunta Nuorisopalvelut, n. 0-29-vuotiaat Muut nuorisopalvelut Työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Kohdennettu nuorisotyö Sosiaali- ja terveyspalvelut, 0-17- vuotiaat Lapsiperheiden toimeentulotuki Lastensuojelu Kasvatus- ja perheneuvola Perheiden kotipalvelut Neuvolat Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Perussairaanhoito Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Lasten- ja nuorisopsykiatria Vammaisten palvelut Puhe-, toiminta-, fysioterapia Ehkäisevä päihdetyö
LIITE 1 27 6.1 Todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) Todelliset palvelukustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan. 450 000 Palvelutasokohtaiset todelliset (ei indeksikorjatut) kustannukset, 1000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Oulun seutu Muutos Muutos 1000 1000 % 2011 2005 2011 2005 2011 Taso 2 418 140 120 046 40 % Taso 3 26 147 6 205 31 % Taso 4 53 678 22 187 70 % Taso 5 34 054 17 787 109 % Yhteensä 532 020 166 225 45 % Kuva 18: Alle 18-vuotiaiden todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan. Palvelutasokohtaiset todelliset (ei indeksikorjatut) kustannukset, 1000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tasot 2 ja 3 Tasot 4 ja 5 Oulun seutu Muutos Muutos 1000 1000 % 2011 2005 2011 2005 2011 Tasot 2 ja 3 444 288 126 251 40 % Tasot 4 ja 5 87 732 39 974 84 % Yhteensä 532 020 166 225 45 % Kuva 19: Alle 18-vuotiaiden todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain (tasot 2 ja 3 sekä tasot 4 ja 5 yhdistetty) Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan.
LIITE 1 28 6.2 Palvelukustannusten jakautuminen palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Palvelutasokohtaisten kustannusten osuus kaikista kustannuksista, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Taso 2 Oulun seutu Taso 3 Oulun seutu 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Palvelutasokohtaisten kustannusten osuus kaikista kustannuksista, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos %-yksikköinä 2011 2005 2011 Taso 2 Oulun seutu 78,6 % -2,9 % Taso 3 Oulun seutu 4,9 % -0,5 % Taso 4 Oulun seutu 10,1 % 1,5 % Taso 4 Oulun seutu Taso 5 Oulun seutu Taso 5 Oulun seutu 6,4 % 2,0 % Kuva 20: Tasojen 2-5 osuudet prosentteina alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan vuosina 2005-2011. 100 % Palvelutasokohtaisten kustannusten osuus kaikista kustannuksista, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos %-yksikköinä 2011 2005 2011 Tasot 2 ja 3 Oulun seutu 83,5 % -3,4 % Tasot 2 ja 3 Oulun seutu Tasot 4 ja 5 Oulun seutu Tasot 4 ja 5 Oulun seutu 16,5 % 3,4 % Kuva 21: Palvelutasojen (tasot 2-3 ja 4-5 yhdistetty) osuudet prosentteina alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan vuosina 2005-2011.
LIITE 1 29 Taulukko 9. Alle 18-vuotiaiden palveluiden kustannukset ja prosenttiosuudet alkuperäisen viisitasojaon tasoilla 4 ja 5 kunnittain vuonna 2011. Palvelutaso 4:n kustannukset 1000 vuonna 2011. Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Perusopetuksen erityisopetus 42 1 482 1 679 2 453 352 161 1 212 15 523 810 996 20 268 24 710 Etsivä nuorisotyö 0 49 4 10 50 3 19 48 25 12 132 220 Kohdennettu nuorisotyö 0 0 52 62 11 0 0 94 38 0 194 257 Lapsiperheiden toimeentulotuki 0 352 266 236 113 31 223 3 244 377 160 4 209 5 003 Erikoissairaanhoito 26 3 442 2 017 1 522 1 187 182 1 085 11 758 1 504 417 18 226 23 140 Ehkäisevä päihdetyö 1 64 45 70 47 0 0 97 20 5 251 349 Yhteensä 69 5 389 4 063 4 353 1 760 378 2 539 30 764 2 774 1 590 43 280 53 678 Palvelutaso 5:n kustannukset 1000 vuonna 2011. Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Lastensuojelu 51 913 1 555 1 284 1 091 95 709 19 276 813 932 22 286 26 719 Lasten- ja nuorisopsykiatria 0 833 533 496 319 50 101 4 518 433 52 6 280 7 335 Yhteensä 51 1 746 2 088 1 780 1 410 145 810 23 794 1 246 984 28 566 34 054 Palvelutaso 4:n kustannusten osuus vuonna 2011. Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Perusopetuksen erityisopetus 60,9 % 27,5 % 41,3 % 56,4 % 20,0 % 42,6 % 47,7 % 50,5 % 29,2 % 62,6 % 46,8 % 46,0 % Etsivä nuorisotyö 0,0 % 0,9 % 0,1 % 0,2 % 2,8 % 0,8 % 0,7 % 0,2 % 0,9 % 0,8 % 0,3 % 0,4 % Kohdennettu nuorisotyö 0,0 % 0,0 % 1,3 % 1,4 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,3 % 1,4 % 0,0 % 0,4 % 0,5 % Lapsiperheiden toimeentulotuki 0,4 % 6,5 % 6,5 % 5,4 % 6,4 % 8,3 % 8,8 % 10,5 % 13,6 % 10,1 % 9,7 % 9,3 % Erikoissairaanhoito 38,0 % 63,9 % 49,6 % 35,0 % 67,4 % 48,2 % 42,7 % 38,2 % 54,2 % 26,2 % 42,1 % 43,1 % Ehkäisevä päihdetyö 0,7 % 1,2 % 1,1 % 1,6 % 2,7 % 0,0 % 0,0 % 0,3 % 0,7 % 0,3 % 0,6 % 0,6 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Palvelutaso 5:n kustannusten osuus vuonna 2011. Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Lastensuojelu 100,0 % 52,3 % 74,5 % 72,1 % 77,4 % 65,7 % 87,5 % 81,0 % 65,2 % 94,7 % 78,0 % 78,5 % Lasten- ja nuorisopsykiatria 0,0 % 47,7 % 25,5 % 27,9 % 22,6 % 34,3 % 12,5 % 19,0 % 34,8 % 5,3 % 22,0 % 21,5 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 6.3 Reaalipanostus palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Palvelutasokohtaiset indeksikorjatut kustannukset /alle 18-vuotias 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Taso 2 Oulun seutu Taso 3 Oulun seutu