Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Luonnos

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Asemakaava 8489 liikennevaikutukset

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

HATANPÄÄN SAIRAALA, KARTANOALUE JA ARBORETUM ASEMAKAAVA NRO 8578 TOIMIVUUSTARKASTELUT

KUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv

SALONPÄÄN KOULU, ASEMAKAAVA

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Länsirannan asemakaavan muutos

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc

Saavutettavuustarkastelut

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4183/ /2016

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

ETELÄ-HERVANNAN KOULUN LAAJENNUS (AK8687) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Asemakaavan luonnosvaihe

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne

Lappeenrannan pyöräilyennuste. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Huhtikuu 2015

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Mustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

Ajankohtaista tienpidosta


XENAARIO - liittymät ja nopeusrajoitukset

Rakennesuunnitelma 2040

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: Tampere

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Transkriptio:

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1

KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin että liikkumismahdollisuuksiin. Liikenteen ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamisen ja liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta on tärkeää, että kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne tukisi liikkumismahdollisuuksia jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä, eikä edellyttäisi autoriippuvaista elämäntapaa (LVM 2011). Kaupunginlahdenrannan uudet maankäyttövisiot sijoittuvat Raahen kaupungin keskeisten alueiden läheisyyteen tukien jalankulun ja pyöräilyn edistämistä sekä mahdollisesti myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö on määrittänyt kriteerit ns. yhdyskuntarakenteen liikennevyöhykkeille, joiden perusteella voidaan arvioida ihmisten liikkumiskäyttäytymistä. Keskeisin kriteeri on vyöhykkeen etäisyys alueen toiminnallisesta keskipisteestä. Jalankulkuvyöhyke ulottuu noin 1 km päähän ja ns. jalankulun reunavyöhyke noin 2,5 km päähän toiminnallisesta keskipisteestä. Jalankulun reunavyöhyke kuvaa aluetta, joka on suhteellisen lähellä keskustaa, mutta matkoja tehdään kävelyn lisäksi paljon myös pyörällä ja autolla. Jalankulun reunavyöhyke Jalankulkuvyöhyke Kuva Kaupunginlahdenrannan sijoittumisesta liikennevyöhykkeille 2

AJONEUVOLIIKENNE Keskusta-alueella pohjois-eteläsuuntaisen ajoneuvoliikenteen pääverkon muodostavat Rantakatu ja Palokunnankatu sekä Kirkkokatu. Kirkkokatu on osittain yksisuuntainen. Keskeisten alueiden liikennesuunnitelman yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa vuonna 2011, laskettiin Rantakadun liikennemääräksi 3 800 ajoneuvoa vuorokaudessa keskinopeuden ollessa noin 36 km/h. Palokunnankadun liikennemääräksi laskettiin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa keskinopeuden ollessa 34 km/h. Lasketuilla liikennemäärillä väylien liikenteellinen kapasiteetti on hyvä. Väylät palvelevat myös sairaalan päivystys- ja ensihoitotoimintaa, joiden aiheuttaman hälytysajoneuvoliikenteen liikennöintivaatimukset huomioidaan ratkaisuissa. Keskusta-alueen pohjoispuolisten maankäyttöalueiden kehittämisen tavoitteiden lähtökohtana on ajoneuvoliikenteen liikennekuormituksen jakaminen tasaisesti koko liikenneverkolle. Uusilla katuyhteyksillä helpotetaan itään suuntautuvaa liikennettä käyttämään reittiä Kveekarinkatu Kylmälahdentie - Vilpuntie. Kaupunginlahdenrannan visioissa liikenteellisenä lähtökohtana on uuden siltayhteyden rakentaminen Kaupunginlahdenrannan alueelta Maa-Fantin kautta suoraan Merikadulle. Uudelle yhteydelle arvioidaan siirtyvän noin puolet Kaupunginlahdenrannan tuottamasta liikenteestä. Yhteys rakennetaan yhtenäiseksi väyläksi Seminaarialueen pohjoispuolelta Rantakadulle asti, jolloin syntyy kehäyhteys kaupungin länsi- ja itäosien välille. Sairaalan kohdalla kehäyhteys kulkee uutta katuyhteyttä pitkin. Uusilla järjestelyillä saadaan väylästön liikennekuormitukset pysymään maltillisina. Liikenneverkkoa kehittämällä, kuten Palokunnankadun osalta kevyen liikenteen järjestelyjä parantamalla, saadaan liikenteen haitat minimoitua. Liikenneverkkokuvassa on esitetty keskeiset verkon liikenneväylät ja niille vuodelle 2030 ennustetut vuorokausiliikennemäärät. Liikennemäärissä ovat mukana myös Pitkänkarin itäosan ja Kylmäniemenlahden rannan sekä sairaala-alueen uusien maankäyttöalueiden liikennetuotos. KEVYTLIIKENNE Raahe on lyhyiden etäisyyksien kaupunki, jossa valtaosa palveluista mm. päivittäistavarakaupat, koulut jne. ovat helposti saavutettavissa jalan ja pyörällä. Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä varmistetaan myös jatkossa asumisen ja palveluiden oikealla sijoittelulla. Kaupunginlahdenrannan alueen kevyen liikenteen hyvä palvelutaso varmistetaan kattavilla ja turvallisilla kevyen liikenteen yhteyksillä alueen sisällä ja alueelta keskustaan sekä merkittäville työpaikka-alueille vanhan kaupungin pohjoisosiin ja keskusta-alueen eteläpuolelle. Kevyen liikenteen rungon muodostaa Kaupunginlahden ympäri kulkeva kevyen liikenteen pääreitti, josta on kattavat yhteyden alueen maankäyttörakenteeseen. Pääreitti kiertää uuden siltayhteyden kautta suoraan kevyen liikenteen laatukäytävälle, joka ulottuu Pattijoen toiminnallisesta keskuksesta Rautaruukille. Kävelykatualue on osa laatukäytävää. Pääreitillä lisätään palvelu- ja työ- 3

matkojen lisäksi myös kevyen liikenteen ulkoilumatkoja reitin kulkiessa ulkoilun kannalta hienoilla alueilla. Reitin kiinnostavuutta tulee lisäämään alueelle suunnitellut uudet palvelut, jotka tukevat myös ihmisten ulkoilutarpeita. Kevyen liikenteen edistämiseksi julkaistiin vuonna 2011 Suomen ensimmäinen kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020, jossa keskeisenä tavoitteena on saada ihmiset tekemään 20 % enemmän kävely- ja pyörämatkoja ja lisätä arvostusta ja motivointia. Tavoitteet saavutetaan lyhyillä etäisyyksillä sekä turvallisella ja miellyttävällä liikkumisympäristöllä. Nämä tavoitteet on huomioitu Kaupunginlandenrannan visioissa. JOUKKOLIIKENNE Keskeisten alueiden liikennesuunnittelussa tutkittiin ns. CITY-liikenteen toteutusmahdollisuuksia Raahen keskeisillä alueilla. Suunnitelmassa todettiin yhden mahdollisen reittivaihtoehdon kulkemista sairaalan ja linja-autoaseman välillä, joka palvelisi hyvin keskusta-alueen pohjoispuolista maankäyttöä ja pienentäisi mm. oman auton käyttötarvetta. Myös Kaupunginlahdenrannan visioissa esitetty siltaratkaisu voi tuoda lisämahdollisuuksia keskusta-alueen joukkoliikenteen kehittämiselle. 4

5

6