Röökiteorian alkeet: Tupakka, tupakointi, tupakkariippuvuus Asiantuntijalääkäri Kristiina Patja, LT, el Kansanterveyslaitos Sisältö Mitä on tupakka? Miksi tupakointi kiinnostaa yhteiskuntaa? Ketkä tupakoivat? Tupakkariippuvuus, nikotiiniriippuvuus Mitä tupakoinnin lopettaminen on? Tupakoinnin lopettaminen tupakoijan näkökulma Vierotusoireet Vierotuksessa käytettävät lääkkeet Lopetettaessa huomioitavaa Kuka lopettaa: voiko sitä ennustaa?
Mitä tupakka on? Lain mukaan tupakalla tarkoitetaan tupakkakasvista (nicotiana) valmistettua tai sen osia sisältävää nautintoainetta. Lakia sovelletaan tupakkavastikkeisiin, tupakointivälineisiin sekä tupakkajäjiltelmiin. Tupakkalaki koskee savukkeita, sikareita, piipputupakkaa, irtotupakkaa, tupakkapaperia sekä nuuskaa ja purutupakkaa. Tupakan valmistus Tupakka kasvi viihtyy parhaiten trooppisissa tai subtrooppisissa oloissa: Afrikka, Etelä-Amerikka, Kaakkois-Aasia Suurin tupakantuottaja on Kiina 3 maata riippuvaisia tupakantuotannosta Kuluttaa maata, polttopuuta sekä syö ravintokasvien viljelypintaalaa EU tukee 900 miljoonalla eurolla vuosittain tupakan viljelyä vuoteen 2009 saakka Tupakkateollisuus 3-4 suuren valmistajan käsissä Tuottavin teollisuuden ala: halpa raaka-aine, valmistus ei työvoimavaltaista, kuluttajat riippuvaisia Paperiteollisuuden ja kemianteollisuuden merkittävä asiakas Harvoja kulutustuotteita, joissa valmistajan ei tarvitse kertoa mitä tuote sisältää
Tupakan kemikaaleja Sisältää arviolta noin 4000 erilaista kemikaalia Terva: tupakan palaessa muodostuvaa pehmeää ruskeaa ainetta, pääasiassa hiilivetyjä 50-60 syöpävaarallista ainesosaa (IARC) Häkä eli hiilimonoksidi Nikotiini Ammoniakki Asetoni Bentseeni Bentsopyreeni DDT Formaldehydi Kromi Metanoli Nikkeli Nitrosoamiinit Radioaktiivinen polonium-210 Sinkki Syanidi Tolueeni Typen oksidit Vinyylikloridi Elohopea Miksi tupakka kiinnostaa yhteiskuntaa? Tanskalaisnaisten ikä-vakioitu syöpäkuolleisuus versus EU ja Skotlanti Naisista tupakoi 30%, naislääkäreistä 20 Kesteloot Lancet 2001; 357: 871-72 Tupakoinnin aiheuttama lisäsairastavuus naisilla 1.8, kun Suomessa 0.2
Tupakoijat joukkona % 50 Miehet % 50 Naiset 40 40 30 30 20 20 10 10 0 78-81 82-86 87-91 92-96 97-2001 Alin Keski Ylin 0 78-81 82-86 87-91 92-96 97-2001 Alin Keski Ylin Lähde: Helakorpi S., Patja K., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003. KTL:n julkaisuja B 2/ 2003
Tupakoinnin lopettamisen keskeinen este on. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ei koskaan Harvoin Lähes aina Aina 30 % 20 % 10 % 0 % Lääkärit Hoitajat Lääkärit Hoitajat Riittämätön tieto tupakoinnin vaaroista Haluttomuus lopettaa Tupakointia kokeilleiden 12 18- vuotiaiden osuudet (%) iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1977 2005 % 100 Tupakointia kokeilleet pojat % 100 Tupakointia kokeilleet tytöt 90 90 80 70 60 18 16 80 70 60 18 16 50 40 14 50 40 14 30 30 20 10 12 20 10 12 0 0 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Vuosi Vuosi Lähde: Rimpelä ym. Nuorten terveystapatutkimus 2005 Raportti osoitteessa: http://www.stm.fi/resource.phx/publishing/store/2005/12/pr1134387529796/passthru.pdf
Tupakoijat numeroina 15-64 -vuotiaat Naisista noin 350 000 tupakoi päivittäin Miehistä noin 500 000 tupakoi päivittäin Satunnaisesti tupakoi naisista 105 000 ja miehistä 103 000 Kun lisätään alle 15- vuotiaat ja yli 65- vuotiaat yhteensä noin 1,1-1,2 miljoonaa tupakoijaa 600 000 aiemmin tupakoinutta on lopettanut tupakoinnin Tupakkariippuvuus Z72.0 Tupakan käyttö F17.2 Tupakan käytön aiheuttama riippuvuusoireyhtymä F17.3 Tupakan käytön aiheuttamat vieroitusoireet
Tupakointiin vaikuttavia tekijöitä Ympäristö Fysiologinen tausta Henkilöhistoria Käyttäytyminen sosiaaliset suhteet, stressi, ehdollistuminen geenit, sukupuoli, sairaudet kokemukset, odotukset, oppiminen toiminnan toisto, annostus, nautintotapa Ehdollistumisen katkaisu: Opi selviämään tupakatta Tupakointi vihjeet (paikat, tupakoivat) herättävät motorisella kuorella aktivisuutta (e.g. Bevins 2001) Vaste vahvempi ehdollistuneessa ympäristössä kuin eiehdollistuneessa Ehdollistumisvaste säilyy noin 28 vuorokauteen lopettamisesta (Miller 2003) Dopamin-3- receptori antagonisti estää ehdollistumsien expression koe-eläimillä (Le Foll 2003)
Sosiaalinen riippuvuus: Policy vaikutus Lisää terveellisemmän valinnan todennäköisyyttä: hinta, saatavuus, tupakoimattomat tilat Ehkäisee tupakointia: hinta ja saatavuus Muokkaa mielipideilmastoa: tupakoimattomuus on normi Mahdollisuudet lisääntyvät: lopettamisen taloudellinen tuki yksilölle, palvelujärjestelmän tuki, ehkäisyssä koulujärjestelmä Tupakoivan fyysinen ja sosiaalinen tila kapenee. Eettinen dilemmako? Miten pitäisi tukea? Nikotiinin jakautuminen elimistössä Nikotiini on emäs, bentseenirengasrakenne Nikotiini imeytyy keuhkoverenkiertoon ja ylittää veri-aivoesteen sekunneissa 5-10 sekunnissa aivojen reseptoreissa 2-3 minuutissa tasapainotila Puoliintumisaika 2 tuntia
Nikotiini elimistössä: Nikotiini on farmakologinen aine, joka vaikuttaa koko kehossa esim: Vasokonstriktio Veren hyytyminen Syketaso Nikotiini vaikuttaa kaikkialla aivojen alueella, sekä sitoutumispaikoissa (binding site) ja reseptoreissa Nikotiini ja tupakointi vaikuttavat lähes kaikkiin aivojen neuroendokriinisiin tekijöihin sekä keskushermostossa, että muualla. Nikotiini vaikutukset reseptoritasolla Eläinkokeissa havaittua: Asetylkolinerginen järjestelmä kohteena: dopamiinin vapautuminen Serotoniini ptiosuus laskee (5-HT) Kortikostreroidin vapautuminen lisääntyy Adrenaliinin ja noradrenaliinin erityks lisääntyy Stimuloi anterioriorisen and posterior aivolisäkkeen hormoneja (ACTH, TSH, PRL, LH)
Missä ajassa alkaa tapahtua? Nikotiinireseptorit osa keskushermoston kolinergistä järjestelmää (ACTH) Rakenteelliset muutokset aivoissa (alkavat 3-6 viikossa) reseptorien määrä kasvaa reaktionopeus kasvaa Toiminnallinen ärsykkeen estyminen/hidastuminen, mutta riittävä toiminnanvaste säilyy Paikallinen glukoosin käyttö kasvaa: PET tutkimuksessa voidaan todeta Esim: Mustonen: Duodecim2004;120(2):145-52 Nikotiiniriippuvuus alle 18-vuotiailla Stumppiin soittaneilla vuonna 2003 40 35 30 25 20 15 10 35,7 28,2 19,6 11,4 22,6 21 37,8 23,7 Pojat Tytöt 5 0 Matala Kohtalainen Vahva Hyvin vahva
Mitä hoidamme nikotiiniriippuvuudessa? Akuutit vaikutukset: neuromodulaatio Asetylkoliini: kognitiiviset oiminnot sopeutuvat nikotiinin läsnäoloon Dopamiini: tunteiden säätely, nautinto Adrenaliini: stimulaatio Serotoniin: krooninen stressi, ahdistuneisuus Kortikostreroidit: stressi reaktio? Krooniset vaikutukset: neuroadaptaatio Reseptorien herkkyys lisääntyy Reseptorien lukumäärä kasvaa Ei ole rajaton ilmiö: tupakoivat saavat myös myrkytysoireita Onko se geeneissä? Asetelma: Kaksoissokko Potilaat: 720 (kaukaasialainen perimä) Interventio: NRT laastari Loppumuuttuja: Tupakoimattomuus 12 viikkoa ja 26 viikkoa Altiste: dopamiini reseptororin genotyyppi (DRD4) Tulokset 12 viikkoa ODDS Hoito versus placebo 1.95 (CI95% 1.34-2.84) DRD4 0.64 (CI95% 0.44-0.97) DRD4 VNTR genotyyppi yhteydessä 12 viikon lopettamisen onnistumiseen. Yksi tai useampi DRD4:n pitkä alleeli laski lopettamisen onnistumisen todennäköisyyttä (17 vs 23%), mutta ero häviää 26 viikon seurannassa David SP, Munafo MR, Murphy MF, Proctor M, Walton RT, Johnstone EC. Genetic variation in the dopamine D4 receptor (DRD4) gene and smoking cessation: follow -up of a randomised clinical trial of transdermal nicotine patch. Pharmacogenomics J 2007.
Nikotiinin imeytyminen eri tuotteista (ng/ml) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Savuke Nuuska Purutupakka NRT purukumi -10 15 25 35 45 75 105 NRT käyttö 1996-2005 Nikotiinikorvaushoidon käyttö, tupakoinnin 1-12 kk sitten lopettaneet 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % Ei ole käyttänyt Kyllä, tupakoinnin lopettamisen tukena Kyllä, muusta syystä 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: KTL, AVTK
Tupakoinnin lopettaminen oppimisprosessina Keskimäärin tupakoitsijat yrittävät lopettaa tupakoinnin 3-4 kertaa ennen onnistumista (Helakorpi, 2000) Epäonnistuminen ei merkitse, että henkilö ei pääsisi eroon tupakasta: relapsin jälkeen tupakan merkitys elämässä helpompi hahmottaa ja lopettamisen edut löytää Vieroitusoireet Tupakan nikotiinista vieroittautuminen aiheuttaa fysiologisia, psykologisia, käyttäytymiseen liittyviä, sosiaalisia sekä persoonakohtaisia oireita (Hughes, Higgins et al. 1994) Nikotiinipitoisuuden lasku ja nikotiinin puute tupakoinnin lopettamisen seurauksena aiheuttavat pääosan vieroitusoireista (A) (General 1988; Benowitz 1998; Britton, Bates et al. 2001)
Vierotusoireet DSM IV (APA 1994) Kohonnut ärtyvyys Masentuneisuus Lisääntynyt levottomuus Keskittymisvaikeudet Univaikeudet ja lisääntynyt ahdistuneisuus Nikotiiniriippuvuus muistuttaa mm. opioidiriippuvuutta. Univaikeudet Vierotusoireiden kesto keskimäärin Oire Ärtyvyyden lisääntyminen Ahdistuneisuus Keskittymisvaikeudet Levottomuus Alakuloisuus Kärsimättömyys Univaikeudet Tupakanhimo Painonnousu Yleisyys 80% 87 % 73 % 73 % 39 % 76 % 80 % 62 % Pahimman vaiheen kesto keskimäärin 2 viikkoa 1 viikko 1-2 viikkoa 1 viikko 3 päivää 1-2 viikkoa Muutamia öitä 2-3 viikkoa 1-3 kuukautta Päänsärky Huimaus 33 % 11 % 3 päivää 7 päivää
Lopettajan näkökulma: Miksi lopettaisin tupakoinnin? Tutki tupakointiasia: mistä nautit ja mitä inhoat? Poltatko nautinnottomia tupakoita? Miltä tupakointi tuntuu? Kenen kanssa tupakoit? Mikä tai kuka estää lopettamista? Keneltä saisit tukea? Lopettajan näkökulma: Mistä motivaatio? Mikä tekee toisesta päätöksestä motivaation ja toisesta ohimenevän hetken? Motivaatioon liittyy päämäärä Motiivit voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia, ulkoisia tai sisäisiä, biologisia tai sosiaalisia Tupakointitapojen tunteminen auttaa etsimään omat lopettamisen syyt
Lopettajan näkökulma: Suunnittele lopettaminen Tupakointi kestää vuosia, vuosikymmeniä, joten lopettamiseen tulee valmistautua Lopettaminen on luopumista, jota saa surra Mieti sopivat kannustimet arkeen ja juhlaan Älä tee lakkoa: Tupakkalakko on rajattu aika olla polttamatta Tupakoinnin lopettaminen on elämäntapa muutos: kuinka riidellä tupakatta, mitä tehdä bussipysäkillä, missä pidän käsiä Tupakoijan näkökulma: Ajan investoiminen Keskimäärin yhden tupakan polttamiseen saa menemään 10 imukertaa. Se tekee 200 käden liikettä päivässä, 200 imua, 200 suunsuipistusta, 200 mukavaa tunnetta kurkussa ja 200 savukiehkuraa puhallettuna Kun on tupakoinut 12 vuotta askin vauhtia, on käyttänyt kokonaisen vuoden tupakointiin Miten paljon aikaa on valmis käyttämään lopettamiseen?
Suosituksen keskeinen sisältö Tupakkatuotteiden käyttö aiheuttaa fyysistä riippuvuutta, johon liittyy psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä Nikotiiniriippuvuus johtaa suureen kuolleisuuteen ja sairastavuuteen Tupakasta vierotusta tulisi olla tarjolla kaikilla terveydenhuollon alueilla Lääkärin tai hammaslääkärin antama ohjaus tupakoinnin lopettamiseksi auttaa tupakasta vieroituksessa A, ja pelkkä lopettamiskehotus on vaikuttava. (KH-suositus) Kuusi Koota +1 Kysy potilaan tupakoinnista vähintään kerran vuodessa Keskustele tupakoinnin lopettamisesta ja arvioi potilaan lopettamishalukkuus Kirjaa tupakointitapa, määrä ja kesto Kehota potilasta lopettamaan tupakointi ja aloita tarvittaessa vieroitushoito Kannusta ja auta lopettamisessa, anna myönteistä palautetta ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä Kolmen minuutin keskustelun tupakoinnista lääkärin kanssa on todettu olevan pelkkää kehotusta tehokkaampi kannustin tupakoinnin lopettamiseen A.
Lopettamisen avuksi Lääkärin tai hammaslääkärin antama ohjaus tupakoinnin lopettamiseksi auttaa tupakasta vieroituksessa A, ja pelkkä lopettamiskehotus on vaikuttava Ryhmäohjaus, jossa käytetään käyttäytymistieteellisiä menetelmiä, on osoittautunut tehokkaammaksi kuin itsenäinen lopetusyritys tai lyhyt keskustelu A. Myös työpaikalla toteutetuissa yksilöihin kohdistuvilla toimilla (terveydenhuollon ammattilaisen neuvot, yksilö - ja ryhmäohjaus, nikotiinikorvaushoidon neuvonta) on vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen A, mutta koko työpaikkaan kohdistuvilla toimilla ei näytä olevan vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen B. Oma tuki: ystävä, puoliso, lenkkikaveri Käytännön keinot Häkämittaus Kirjalliset ohjeet (huomioitu myös käyttäytymisterapeuttisia näkökohtia) Nikotiinikorvaushoito Bupropioni Aktiivinen seuranta Ei näyttöä tehosta: Akupunktio Suggestiivinen terapia Antidepresantit Asteittaisesta vähentämisestä ei ole osoitettu olevan apua tupakoinnin lopettamisessa D.
Vieroitusmuoto Yksilöllinen tuki Ryhmäohjaus Puhelinohjaus Vierotushoitojen teho, 1 vuosi Hoitajan antama neuvonta Lääkärin antama neuvonta Itseapumateriaali Nikotiinikorvaushoito Purukumi Laastari Kielenalustabletit Inhalaattori Varenikliini Bupropioni Nortriptyliini OR 1,56 2,04 1,56 1,47 1,74 1,24 1,77 1,66 1,81 2,05 2,14 1,77 2,06 2,79 95 % CI 1,3-1,8 1,6-2,6 1,4-1,8 1,3-1,7 1,5-2,0 1,0-1,5 1,7-1,9 1,5-1,8 1,6-2,0 1,6-2,6 1,4-3,2 1.1-2.6 1,8-2,4 1,7-4,6 Lopetti (hoidetut) (%) 12,7 10,4 9,4 13,1 5,8 5,6 16,9 20,0 14,6 16,4 17,1 21,9 20,0 17,2 Lopetti (kontrollit ) %) 8,9 5,8 6,8 11,8 4,0 4,8 10,2 11,5 8,6 8,8 9,1 8,4 10,2 7,0 NNT 26 22 38 77 56 125 7 12 17 13 13 7 10 10 Nikotiini korvaushoito (NRT) Purukumi Purukumi 2 mg ja 4 mg Pureskele hitaasti Kun maku muuttuu voimakkaaksi, anna purukumin levätä poskessä minuutin, kaksi. Kun voimakas maku häviää, jatka pureskelua. Kaikki nikotiini on vapautunnut purukumista noin puolen tunnin pureskelun jälkeen Jos purukumin nielaisee, nikotiini ei imeydy mahalaukusta juuri lainkaan. Happamat tuotteet estävät imeytymisen esim. Kahvi, appelsiinimehu
Bupropion hydrochlorid, Zyban R Ei-nikotiinivalmiste, alunperin masennuslääke Dopamiinin takaisinoton estäjä, EI MAO-esto Annostus 150 mg, bioaktiivisuus 5-20% T 50 noin 21 tuntia Alentaa kouristuskynnystä! Ei aiheuta riippuvuutta Tulokset NRT kombinaatiohoidon tasolla Nortriptyliini Nortriptyliini on tehokas A, mutta vähän käytetty. Tupakasta vieroitus ei ole sen virallinen käyttöaihe. Kuusi satunnaistettua tutkimusta (yhteensä 851 potilasta), joista viidessä nortriptyliiniä on verrattu lumelääkkeeseen ja yhdessä bupropioniin. Nortriptyliini oli merkittävästi lumelääkettä tehokkaampi, RR 2.14 (95 % CI 1.49 3.06) Nortriptyliinin ja bupropionin tehossa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa (RR 1.7, 95 % CI 0.7 4.1). Kaikissa tutkimuksissa lääkehoidon lisäksi käytettiin yksilötai ryhmäohjausta. Halpa
Varenikliini, Champix R Varenikliini on osittainen nikotiniinireseptorin agonisti RCT: Tupakoinnin lopettaneita (continuous abstinence) oli 12 viikon hoitojakson lopulla varenikliiniryhmässä 44.0%, bupropioniryhmässä 29.5%, ja lumelääkeryhmässä 17.7% Vuoden kuluttua vastaavat luvut olivat 21.9% varenikliiniryhmässä, 16.1% % bupropioniryhmässä, ja 8.4% lumelääkeryhmässä. Aloitus viikko ennen lopettamista Aloitus annos 0,5 mg 1-3 päivää Nostetaan 0,5 mg kahdesti vuorokaudessa 4-7 päivän ajaksi Hoitoannos 1 mg kahdesti vuorokaudessa, 12 viikkoa Muita kokeiltuja lääkkeitä Tehottomia tai sivuvaikutuksiltaan liian hankalia Klonidiini Nortriptyliini Hopea asetaatti Muut antidepresantit Lobeliini
Tulossa Nikotiinirokote: 3 molekyyliä rakenteilla Kolerabakteerin runkoon vasta-aineet, jotka sitoutuvat nikotiinin ja molekyylin koko kasvaa yli 9000 kd ja veriaivoeste ei ylity, esim. Kuehn BM. Could a novel vaccine help smokers quit? Jama 2005;294(8):891-2 Tupakkateollisuus kehittelee nikotiinianalogeja (esimvagg R, Chapman S. Nicotine analogues: a review of tobacco industry research interests. Addiction 2005;100(5):701-12.) Muita keskushermostovaikutteisia lääkkeitä on faasi III:ssa myös Mutta: ratkaisu edelleen motivaatiossa ja käyttäytymisen muutoksessa Ongelmia: Painonnousu 80 % lihoo 6-12 kuukauden aikana lopettamisesta Keskimäärin miehet 2,8 kg ja naiset 3,8 kg kuluessa tupakoinnin lopettamisesta (Perkins 1993) (Benowitz 1998). Voimakas nikotiiniriippuvuus lisää painonnousun riskiä (Killen, Fortmann et al. 1996). Keskimäärin näläntunne jatkuu 90 vuorokautta (Hughes 1992). Painonnousu johtuu lisääntyneestä syömisestä ja nikotiinikorvaushoito ei vähennä painonnousua, mutta siirtää painonnousua (Bailey et al. 1996; Nordström, Kinnunen et al. 1999)
Muistettavaa: Kahvi Kahvin juominen voi pahentaa tupakasta vieroittautumisoireita, koska kahvin aineenvaihdunta hidastuu nikotiinin vaikutuksen poistuttua elimistöstä. (B) (Swanson, 1994) Tupakoijaa tulisi kehottaa vähentämään kahvin kulutustaan lopettamisen yhteydessä. Kahvi voi lisätä relapsin riskiä (B) esim (Tanda and Goldberg 2000) Palkitseva käyttäytyminen: Kahvi juominen on my ös yleisempää tupakoijilla ja siten kahvinjuonti voi olla ympäristötekijä, joka lisää tupakointia tietyillä henkilöillä (Tanda and Goldberg 2000) Biologisen vasteen voimistuminen. Kahvin juominen tupakoinnin yhteydessä lisää nikotiinin vaikutusta (Shoaib, Swanner et al. 1999). Tutkimuksissa on havaittu, että tupakointi on kaksi kertaa yleisempää kahvin juomisen jälkeen kuin ennen sitä kahvin juominen tupakoinnin yhteydessä lisää nikotiinin vaikutusta Resiprookkinen vaikutuseli kofeiinini ja nikotiini kumoavat toistensa sivuvaikutukset. Kofeiini lisää ahdistuneisuutta, jota nikotiini helpottaa tupakoivilla henkilöillä Eläinkokeissa ja kaksostutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että yleisti nautintoaineiden käyttöön altistavat geenit altistavat mm. kahville ja tupakalle (Swan, Carmelli et al. 1996) Psyykkinen stressi voi johtaa kohonneeseen tupakointiin ja kahvin kulutukseen Riskitekijä: Alkoholi Alkoholin käyttö lisää tupakointimäärää (A) esim. (Bien 1990, Istvan 1984, Dawson 2000) Eri tutkimuksissa alkoholisteista 75-90 % tupakoi ja heistä 70 % tupakoin yli 30 savuketta vuorokaudessa. Alkoholin käyttö altistaa tupakoinnin uudelleen aloittamiselle Ristitoleranssi eli toisen käyttö vähentää toisenkin sivuvaikutuksia Vaikutukset aineenvaihduntaan Geneettinen alttius riippuvuuden syntymiseen Sivuvaikutusten kumoutuminen yhtäaikaisessa käytössä: Alkoholi vaikuttaa aivojen nautintokeskukseen ja hidastaa aivotoimintoja ja täten nikotiinin vaikutus on haluttava kun samaan aikaan aivojen kontrollikeskus on lamaantunut (Hughes, 2000) Opittu käyttäytyminen: Toimiminen toisensa käynnistävänä tekijänä: juominen ja tupakointi voivat toimia altistavana tekijänä toisilleen Sosiaalinen tilanne: Juominen ja tupakointi usein liittyvät samaan tilanteeseen On viitteitä siitä, että tupakasta vieroittautuminen voisi lisätä mahdollisuuksia onnistua alkoholista vieroittautumisesta lisäämällä itsearvostusta
Haittaako tupakasta vierotus päihderiippuvuuden hoitoa? Tupakasta vierotuksen yhdistäminen päihdehoitoon ei vähentänyt kummankaan hoidon komplianssia Reid MS et al Smoking cessation treatment in community -based substanceabuse rehabilitation programs. J SubstAbuse Treat. 2007 Hoitotukimuksia alkoholisteilla vähän: Kaksoisokko Potilaat: 58 alkoholismin hoitoon hakeutunutta Interventi : Bupropioni ja NRT, ohjaus, vierotusryhmät Kontrolli: Placebo ja ohjaus, vierotusryhmät Tulosmuuttuja: 6 kk tupakoimattomuus Kolmas osa keskeytty bupropionin Tulos vastasi väestön vastaavia Kaikki osallistuneet vähensivät tupakointia, myös placeboryhmässä Komorbiditeetiteivät vaikuttaneet onnistumiseen Alkoholiriippuvuuden tulokset parempia niillä, jotka onnistuivat lopettamaan tupakoinnin (aika oletettu tulos?) Muistettavaa: Lääkkeet Nikotiini on maksan aineenvaihduntaentsyymi sytokromi P450 entsyymin induktori eli se lisää CYP1A2-entsyymit aktiivisuutta ja nopeuttaa tiettyjen lääkkeiden hajoamista.(ks. Kari Laine: Sytokromi P450 - entsyymien merkitys lääkehoidossa Lääkärilehti 56:35, 2001) Tupakoitsijoilla on kliinisesti merkittävä lääkepitoisuuden alentuminen raportoitu seuraavilla lääkeaineilla: teofylliini, takriini, flekainidi, propoksifeeni, propranololi, atenololi, nifedipiini, bentsodiatsepiini, klooridiatsepoksidi, hepariini Nikotiini vähentää insuliiniherkkyyttä ja nikotiinin aiheuttama verisuonten supistustila hidastaa insuliinin imeytymistä Tupakka sisältää tuhansia kemikaaleja, joilla voi olla vaikutusta lääkkeen imeytymiseen, vaikutukseen ja puhdistumaan.
Mitä relapsin jälkeen? Keskimäärin tupakoitsijat yrittävät lopettaa tupakoinnin 3-4 kertaa ennen onnistumista (Helakorpi, 2000) Epäonnistuminen ei merkitse, että henkilö ei pääsisi eroon tupakasta Uusien motivaatio tekijöiden etsiminen seuraavaa yritystä varten Kuusi koota Mikä ennustaa onnistumista? Omat asenteet-potilaan asenteet Omat arvot- potilaan arvot Oma käytös-potilaan käytös Omat piiloviestit-potilaan piiloviestit Omat tavoitteet-potilaan tavoitteet
Tupakkasairaudet Aivot Sydän Verisuonet Kilpirauhanen Iho Maksa Munuainen Hormonit Suolisto Munasarjat, kivekset Immuunijärjestelmä Silmät Keuhkot Sikiö Haima Luut Tupakka ja sairaudet Aivot: stressin sieto laskee, masentuneisuus Sydän: syke nousee Verisuonet: kalkkeutuminen nopeutuu Kilpirauhanen: vajaatoiminta Iho: kimmoisuus alenee, haavojen paraneminen hidastuu Maksa: Lääkkeiden aineenvaihdunta heikkenee mm. verenpaine lääkkeet Munuaiset: munuaisvaurion riski Hormonit: toimintahäiriötmm. vaikutukset hedelmällisyyteen
Tupakka ja sairaudet osa 2 Suolisto: suolikrampit, närästys Lisääntymiselimet: impotenssi, syöpäriski kasvaa Vastustuskyky heikkenee Silmät: kaihiriski kasvaa Keuhkot: syöpä ja keuhkoahatumatauti Sikiö: pienikasvuisuus Haima: Diabetes riski kasva Luusto: osteoporoosi nopeutuu Suu: ientulehdukset ja hampaiden menetys Millä mekanismeilla: verenkierto? Verisuonten supistustila esim. koronaarispamsmit Seerumin hyytymistekijätaso (fibrinogeeni) nousee: tukosriski kasvaa Ns. huono LDL-kolesteroli pitoisuus nousee: valtimokalkkeuma kiihtyy Sydämen kammioperäiset rytmihäiriöt lisääntyvät Adrenaliinin vaikutus verenkierto elimistöön Verenpaineen nousu
Millä mekanismeilla: Tupakka ja syöpä 50-60 syöpää aiheuttavaa ainetta l. karsinogeenia tunnistettu tupakansavusta Edistävät syöpäsolujen syntymistä ja kasvua bentso(a)pyreeni, nitrosoamiinit, hiilivedyt terva nuorten kehittyvät keuhkot erityisen herkät esim. karsinogeeneille NNK (nitrosamine 4-(methylnitrosamino)-1-(3-pyridyl)-1- butanone) Terveydenhuolto: mitä se voi tehdä?? Kannustaa tupakoinnin lopettamiseen ja tupakoimattomuuden ylläpitämiseen jo lopettaneilla Havaita tupakkasairaudet riittävän ajoissa ja vähentää sairauden taakka Luoda hoitoketjuja ja alueellisia toimintamalleja Erityisryhmien hoito Osallistua nuorten tupakoinnin ehkäisyyn Osallistua lasten altistumisen ehkäisyyn Kouluterveydenhuollon rooli Osallistua tutkimustoimintaan Edistää ja tukea lainsäädäntöä