Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen

Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Uraseuranta 2014

Vaasan yliopisto Opintoasiat/Urapalvelut Sunna Vainiomaa Mari Rantamäki tammikuu 2016

SISÄLLYS Tiivistelmä 4 1 URASEURANNAN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 5 1.1Kyselyn toteutus 5 1.2 Vastausaktiivisuus ja vastaajien luokittelu 5 2 TYÖMARKKINAT 7 2.1 Työnantajasektori ja työtehtävät 7 2.2 Alueellinen sijoittuminen 11 2.3 Työmarkkinatilanteen kehittyminen 13 2.4 Työllistymisvaikeudet 15 2.5 Palkka 16 2.6 Kansainvälisyys työssä 17 3 KORKEAKOULUTUTKINNON MERKITYS TYÖSSÄ 22 3.1 Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus 22 3.2 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon 26 3.3 Tyytyväisyys työtehtäviin 30 3.4 Tietotaito-tekijöiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopistossa 31 4 AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN 35 4.1 Humanistinen koulutusala 35 4.2 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 36 4.3 Kauppatieteellinen tiedekunta 37 4.4 Teknillinen tiedekunta 38 5 VERTAILUA ULKOMAALAISTEN JA SUOMALAISTEN OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ 39 5.1 Tutkinnon täydentäminen koulutuksilla 39 5.2 Työllistyminen valmistumisen jälkeen 40 5.3 Valmistuneiden työmarkkinatilanne 42 5.4 Tyytyväisyys tutkintoon 43 6 YHTEENVETO 46 Kyselylomakkeet

Kuviot Kuvio 1. Valmistuneiden ikäjakauma 6 Kuvio 2. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn työnantajasektori 8 Kuvio 3. Nykyisen työn työnantajasektori 9 Kuvio 4. Ensimmäisen työn pääasiallisin tehtävien luonne 10 Kuvio 5. Nykyisen työn pääasiallisin tehtävien luonne 11 Kuvio 6. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä 2009 13 Kuvio 7. Työmarkkinatilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen syksyllä 2014 14 Kuvio 8. Työsuhteen laatu / työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisesta vuosina 2010, 2012 ja 2014 15 Kuvio 9. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät 16 Kuvio 10. Bruttopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen 17 Kuvio 11. Kirjoittamisen ja raportoinnin määrä työssä vieraalla kielellä 18 Kuvio 12. Vieraskielisten dokumenttien tai lähdeaineiston hyödyntämisen määrä työssä 18 Kuvio 13. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa ulkomailla 19 Kuvio 14. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa kotimaassa 20 Kuvio 15. Kielet, joita käytetään työssä äidinkielen lisäksi 21 Kuvio 16. Korkeakoulututkinnon edellytys ensimmäiseen ja nykyiseen työhön 22 Kuvio 17. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen ensimmäisessä työssä 23 Kuvio 18. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen nykyisessä työssä 24 Kuvio 19. Ensimmäisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden 25 Kuvio 20. Nykyisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden 25 Kuvio 21. Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta 26 Kuvio 22. Työura on tavoitteiden mukainen 27 Kuvio 23. Työtehtävät ovat monipuolisia 30 Kuvio 24. Työ mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen 31 Kuvio 25. Tietojen ja taitojen merkitys työssä 32 Kuvio 26. Tietojen ja taitojen kehittyminen yliopisto-opinnoissa 34 Kuvio 27. Osallistuminen koulutukseen vuoden 2009 tutkinnon jälkeen 39 Kuvio 28. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssä olleilla 40 Kuvio 29. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen 40 Kuvio 30. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä 41 Kuvio 31. Yrittäjänä toimiminen valmistumisen jälkeen 41 Kuvio 32. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä 42 Kuvio 33. Työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen 43 Kuvio 34. Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta 44 Kuvio 35. Nykyinen työ vastaa tasoltaan yliopistokoulutusta 44 Taulukot Taulukko 1. Vaasan yliopiston vastaajien jakaantuminen koulutusaloittain 6 Taulukko 2. Alueellinen sijoittuminen, kaikki vastanneet 12 Taulukko 3. Alueellinen sijoittuminen, humanistinen ala 12 Taulukko 4. Alueellinen sijoittuminen, kauppatieteellinen tiedekunta 12 Taulukko 5. Alueellinen sijoittuminen, teknillinen tiedekunta 12 Taulukko 6. Alueellinen sijoittuminen, yhteiskuntatieteellinen ala 13

Tiivistelmä Raportissa selvitetään Vaasan yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään syksyllä 2014, noin 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Kysely on toteutettu Suomen yliopistojen akateemisten rekrytointipalvelujen verkoston Aarresaaren (www.aarresaari.net) yhteistyönä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, työmarkkinatilanteesta sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon etenkin työelämän vaatimusten näkökulmasta. Raportissa esitetään, miten kyselyyn vastanneet ovat sijoittuneet työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen ja miten he kokevat yliopistotutkinnon vaikuttaneen työllistymiseen ja työssä menestymiseen. Poimintoja tuloksista Kyselyhetkellä vastaajista töissä oli 83 %, työttömänä 6 % ja työelämän ulkopuolella 10 %. Töissä olevista 52 % työskenteli yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä. Kunnissa, kuntayhtymissä tai sairaanhoitopiireissä työskenteli 24 %, yliopistoissa 14 % ja valtiolla 6 %. Yrittäjänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai freelancerina toimi 2 % vastaajista. Eniten työllistymisvaikeuksia aiheuttivat alueellinen ja alakohtainen työmarkkinatilanne, puutteelliset suhdeverkostot ja työkokemuksen puute. Vastaajien keskipalkka 5 vuotta valmistumisen jälkeen on 3 831 euroa kuukaudessa. Hajonta on suurta koulutusalojen välillä ja alojen sisäisesti. Työn kannalta tärkeimpinä taitoina pidettiin ongelmanratkaisutaitoja, organisointi- ja koordinointitaitoja, ryhmätyötaitoja sekä tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja suomen kielen viestintätaitoja. Tiedonhankintataitojen, viestintätaitojen sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun koettiin kehittyneen opintojen aikana eniten. Esimies- ja neuvottelutaitojen sekä taloussuunnittelun ja budjetoinnin koettiin kehittyneen melko puutteellisesti työelämän kannalta. Työttömien työnhakijoiden osuus on kasvanut ja vakituisten työsuhteiden määrä laskenut vuoden 2012 vastaavasta tilanteesta (kysely 2007 valmistuneille). Määrät ovat linjassa valtakunnalliseen tilanteeseen verrattuna. 4

1 URASEURANNAN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 288 henkilöä vuonna 2009. Heille tehtiin valtakunnallinen uraseurantakysely syksyllä 2014. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen ja miten he kokevat korkeakoulututkintonsa vaikutuksen työllistymisen ja työelämän näkökulmasta. 1.1 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin yhteistyössä suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkostossa. Uraseurantatutkimukseen osallistui 13 yliopistoa: Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. 1.2 Vastausaktiivisuus ja vastaajien luokittelu Valtakunnallisella tasolla vastausaktiivisuus tutkimukseen oli melko hyvä. Laskua edelliseen kyselyyn (tehty vuonna 2012) oli kuitenkin lähes 4 %. Tutkimuksessa mukana olevista 13 yliopistosta valmistui vuonna 2009 yhteensä 10 668 kyselyyn osallistuvaa korkeakoulututkinnon suorittanutta. Uraseurantakyselyyn vastasi 4 361 eli 40,9 % kaikista tutkinnon suorittaneista. Vastaajista runsas neljäsosa käytti sähköistä vastauslomaketta. Vaasan yliopiston 288 valmistuneesta 39,2 % vastasi kyselyyn. Määrä on noin 17 prosenttia vähemmän vuonna 2012 tehtyyn vastaavaan kyselyyn verrattuna, mutta tulos oli kuitenkin linjassa muissa yliopistoissa saatuihin vastausmääriin nähden. Vaasan yliopiston vastaajista noin 20 % käytti sähköistä vastauslomaketta. Vaasan yliopiston osalta vastaajista enemmistö (41 %) oli suorittanut filosofian maisterin tutkinnon. Kauppatieteiden maistereita vastaajista oli 36 %, hallintotieteiden maistereita 20 % ja diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneita 3 %. Tuloksissa vastauksia käsitellään koulutusaloittain. Vuonna 2009 Vaasan yliopistosta valmistuneista 15 diplomi-insinööristä ainoastaan 3 vastasi kyselyyn. Pienen vastaajamäärän vuoksi kyselyn tuloksia diplomi-insinöörien kohdalla ei voida pitää 5

täysin yleistettävinä ja todenmukaisina. Muutamissa raportissa esitettävissä tuloksissa diplomi-insinöörien vastaukset on yhdistetty KTM-tutkinnon teknillisestä tiedekunnasta suorittaneiden vastauksiin. Valtakunnallisella tasolla teknillisen alan opiskelijat olivat aktiivisimpia vastaajia 26 prosentin osuudellaan. Taulukko 1. Vaasan yliopiston vastaajien jakaantuminen koulutusaloittain Valmistuneet Vastanneet Koulutusala Yht. % Yht. % Vast. % Humanistinen 88 31 46 41 52,3 Kauppatieteellinen 131 46 41 36 31,3 Teknillistieteellinen 15 5 3 3 20 Yhteiskuntatieteellinen 52 18 23 20 44,2 Yhteensä 288 100 113 100 39,2 Vastaajien sukupuolijakauma erosi valmistuneiden sukupuolijakaumasta. Vastaajista 43 % oli naisia, kun valmistuneista naisten osuus oli noin 65 %. Suurin osa vastaajista valmistui 25 29-vuotiaana. Alakohtainen vaihtelu näkyi hieman valmistumisiässä. Yhteiskuntatieteellisellä alalla yli 35-vuotiaden valmistuneiden osuus oli muita koulutusaloja suurempi. Noin joka kymmenes vastaajista oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon alle 25-vuotiaana. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 11 67 68 FM (n=46) 44 43 39 33 33 19 22 4 7 15 10 3 13 KTM (kauppatiet. tdk, n=31) KTM (teknill. tdk, n=9) 67 DI (n=3) HTM (n=23) Alle 25 v 25-29 v 30-34 v yli 35 v Kuvio 1. Valmistuneiden ikäjakauma Äidinkieleltään vastaajista suomenkielisiä oli 83 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Suurin ruotsinkielisten osuus on humanistiselta koulutusalalta valmistuneissa, joista noin 11 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia. Vastaajien yleisimmät kotikunnat viisi vuotta valmistumisen jälkeen olivat Vaasa ja Helsinki. Vastanneista (n=112) 27 % asui Vaasassa ja 19 % Helsingissä. Muita yleisimpiä kotikuntia olivat Seinäjoki (5 %), Tampere (5 %) ja Espoo (4 %). 6

2 TYÖMARKKINAT Työmarkkinoiden osalta kyselyssä selvitettiin valmistuneiden työllisyystilanteen lisäksi työnantajasektori sekä työtehtävien luonne. Työmarkkinatilanteen kehittymistä verrataan sekä valmistumishetkeen että vuonna 2012 tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Alueellisesta näkökulmasta selvitettiin, miten valmistuneet sijoittuivat työmarkkinoille Pohjanmaan maakuntien, Uudenmaan, muun Suomen ja ulkomaiden välillä. 2.1 Työnantajasektori ja työtehtävät Työelämään sijoittumisen näkökulmasta huomiota kiinnitettiin sekä valmistuneiden tehtäviin että työnantajaorganisaatioihin. Yksityisen alan työnantajat on kyselyssä jaettu yrityksen henkilöstömäärän mukaan. Julkisen sektorin työnantajat on jaettu kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja valtion välillä. Omina työnantajasektoreinaan ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä suurimpia päätyönantajia olivat suuret, yli 250 työntekijän yritykset, sekä kunnat, kuntayhtymät tai sairaanhoitopiirit. Suuriin, yli 250 työntekijän yrityksiin työllistyi 34 % vastaajista ja kuntiin, kuntayhtymiin tai sairaanhoitopiireihin 26 % vastaajista. Kun otetaan huomioon myös pienemmät yritykset, 52 prosentilla vastaajista ensimmäinen työpaikka oli yritys tai valtionyhtiö. Yliopistot työllistivät heti valmistumisen jälkeen 10 prosenttia vastaajista. Valtakunnallisiin tuloksiin verrattaessa Vaasan yliopistosta valmistuneet filosofian maisterit ovat työllistyneet keskiarvoa useammin yksityiselle sektorille. Yrityskokoon katsomatta yritykset ovat työllistäneet 39 prosenttia vastavalmistuneista filosofian maistereista vastaavan valtakunnallisen keskiarvon ollessa 27 prosenttia. Vaasan yliopistosta valmistuneet hallintotieteiden maisterit olivat työllistyneet valtakunnallista keskiarvoa useammin kuntasektorille. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista keskimäärin 33 prosentilla ensimmäinen työsuhde oli kuntasektorilla, kun vastaava osuus Vaasan yliopistosta valmistuneilla HTM-tutkinnon suorittaneilla on 43 %. 7

100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2 2 5 13 9 4 13 11 10 3 9 6 13 33 5 5 1 13 16 4 26 39 13 10 43 75 8 9 67 5 50 4 34 25 9 9 Oma yritys Järjestö, säätiö, muu julkisoikeudellinen laitos Yliopisto Valtio Ammattikorkeakoulu Kunta, kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri Yritys, alle 50 työntekijää Yritys 50-250 työntekijää Yritys, yli 250 työntekijää Kuvio 2. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn työnantajasektori Viisi vuotta valmistumisen jälkeen merkittävimpien työnantajasektoreiden osuuksissa oli tapahtunut muutoksia. Kauppatieteellisellä alalla yksityiset yritykset olivat pysyneet merkittävimpinä työnantajina noin 80 % osuudellaan. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla yliopistojen osuus työnantajasektorina oli kasvattanut merkitystään noin 10 prosenttia viiden vuoden kuluessa valmistumisesta. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit työllistivät kyselyhetkellä keskimäärin runsaan kolmasosan vastaajista (FM 40 %, HTM 32 %). Kunta-ala on molemmilla aloilla myös suurin työnantajasektori. 8

100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 3 18 5 40 8 5 23 3 1 5 2 11 10 14 3 33 21 7 22 6 1 20 16 24 5 13 11 67 67 32 10 43 11 31 5 5 Muu työnantaja Oma yritys Järjestö, säätiö, muu julkisoikeudellinen laitos Yliopisto Valtio Ammattikorkeakoulu Kunta, kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri Yritys, alle 50 työntekijää Yritys, 50-250 työntekijää Yritys, yli 250 työntekijää Kuvio 3. Nykyisen työn työnantajasektori Kyselyssä selvitettiin vastaajien ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja nykyisen työn työtehtävien pääasiallisin luonne. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta humanistisella alalla yleisimmät tehtävänkuvat olivat opetus- ja kasvatustyö (31 %), erilaiset toimistotehtävät (22 %) sekä viestintä- ja mediatyö (13 %). Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille tyypillisimmin työn luonteeseen kuuluivat rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät (31 %), toimistotehtävät (19 %), markkinointi- ja myyntityö (13 %) sekä suunnittelu- kehitys- tai hallintotehtävät (13 %). Teknillisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneiden työn luonteeseen kuuluivat tyypillisimmin suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät (22 %) sekä markkinointi ja myyntityö (22 %). Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 35 % on työskennellyt ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävien parissa. Johto- ja esimiestehtäviin ilmoitti työllistyneensä 26 % vastaajista, mikä on huomattavasti suurempi osuus kuin muilla koulutusaloilla. 9

100% 3 Lainopillinen työ 11 6 9 90% 2 22 Asiakastyö/ potilastyö 9 9 80% 11 3 4 Konsultointi tai koulutus 50 11 70% 13 13 19 Tutkimus 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 22 7 31 2 3 13 31 11 13 11 22 22 50 26 4 35 Muu työn luonne Viestintä- ja mediatyö Toimistotehtävät Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Opetus tai kasvatus Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät Kuvio 4. Ensimmäisen työn pääasiallisin tehtävien luonne Verrattaessa ensimmäisen päätyön tehtävien luonnetta vastaajien kyselyhetken työtehtävien luonteeseen viisi vuotta valmistumisen jälkeen, kovin suuria muutoksia ei ole havaittavissa. Kaikilla aloilla kuitenkin yleisten toimistotehtävien osuus oli vähentynyt noin puolella. Asiakas- tai potilastyön osuus on myös laskenut kaikilla aloilla, sillä viisi vuotta valmistumisen jälkeen ainoastaan 5 % filosofian maistereiksi valmistuneista työskenteli asiakas- tai potilastyön parissa. Konsultointi- ja koulutustehtävien osuus työtehtävistä oli kasvanut lähes joka alalla. 10

100% 90% 80% 70% 60% 50% 5 3 3 3 11 8 7 3 13 3 7 22 3 10 17 11 13 11 33 5 16 5 37 Lainopillinen työ Asiakastyö/ potilastyö Konsultointi tai koulutus Tutkimus Muu työn luonne Viestintä- ja mediatyö Toimistotehtävät 40% 30% 20% 10% 0% 35 15 FM (n=40) 41 10 KTM (kauppatiet. tdk, n=29) 11 33 KTM (teknill. tdk, n=9) 67 DI (n=3) 5 5 26 HTM (n=19) Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Opetus tai kasvatus Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät Kuvio 5. Nykyisen työn pääasiallisin tehtävien luonne 2.2 Alueellinen sijoittuminen Kun otettiin huomioon kaikki Vaasan yliopistosta vuonna 2009 valmistuneet, valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikka sijaitsi pääasiassa Pohjanmaan maakunnissa (56 %) tai Uudellamaalla (30 %). Taulukoinnissa Pohjanmaan maakuntia ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa. Muiden maakuntien osuus oli noin 12 prosenttia. Ulkomaille heti valmistumisen jälkeen työllistyi 2 prosenttia vastaajista. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Pohjanmaan maakunnat työllistivät edelleen valtaosan vastaajista, mutta ero Uuteenmaahan oli kaventunut hieman. 11

Taulukko 2. Alueellinen sijoittuminen, kaikki vastanneet Pohjanmaa, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=108) 45 % 8 % 9 % 26 % 11 % Ensimmäinen työ (n=107) 56 % 5 % 30 % 7 % 2 % Nykyinen työ (n=99) 48 % 3 % 35 % 9 % 4 % Taulukko 3. Alueellinen sijoittuminen, humanistinen ala Pohjanmaa, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=44) 50 % 9 % 7 % 30 % 5 % Ensimmäinen työ (n=43) 60 % 7 % 21 % 9 % 2 % Nykyinen työ (n=38) 53 % 3 % 29 % 13 % 3 % Taulukko 4. Alueellinen sijoittuminen, kauppatieteellinen tiedekunta Etelä-, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=31) 39 % 6 % 13 % 26 % 16 % Ensimmäinen työ (n=31) 42 % 0 % 45 % 10 % 3 % Nykyinen työ (n=30) 37 % 0 % 50 % 7 % 7 % Taulukko 5. Alueellinen sijoittuminen, teknillinen tiedekunta Etelä-, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=12) 33 % 8 % 17 % 17 % 25 % Ensimmäinen työ (n=10) 40 % 10 % 40 % 10 % 0 % Nykyinen työ (n=12) 33 % 8 % 33 % 17 % 8 % 12

Taulukko 6. Alueellinen sijoittuminen, yhteiskuntatieteellinen ala Etelä-, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=21) 52 % 10 % 5 % 24 % 10 % Ensimmäinen työ (n=23) 74 % 4 % 22 % 0 % 0 % Nykyinen työ (n=19) 68 % 5 % 26 % 0 % 0 % 2.3 Työmarkkinatilanteen kehittyminen Kyselyyn vastanneiden työmarkkinatilannetta on tarkasteltu valmistumishetkeltä vuodelta 2009 ja noin viisi vuotta valmistumisen jälkeen syksyllä 2014. Työllisyystilanne oli valmistumisen jälkeisten viiden vuoden aikana parantunut huomattavasti. Valmistumishetkellä vastaajista 23 % ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana, kun viisi vuotta valmistumisen jälkeen vastaava osuus oli enää 6 %. Valmistumishetkellä parhaiten työllistyneitä olivat kauppatieteiden maisterit. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta 88 % ja teknillisestä tiedekunnasta 67 % valmistuneista kauppatieteiden maistereista oli valmistumishetkellä työelämässä. Kaikki kyselyyn vastanneet diplomiinsinöörit olivat työelämässä valmistumishetkellä. Tässä on otettava huomioon vastaajien määrä verrattuna valmistuneisiin diplomi-insinööreihin. Kaikki (n=113) 67 23 8 2 HTM (n=23) 65 26 9 DI (n=3) 100 KTM (teknill. tdk, n=9) 67 11 11 11 KTM (kauppatiet. tdk, n=32) 88 6 3 3 FM (n=46) 52 37 11 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Työssä Työtön työnhakija Työelämän ulkopuolella (esim. perhevapaa, päätoiminen opiskelu) Muu tilanne Kuvio 6. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä 2009 13

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kaikkien koulutusalojen vastaajien työllisyystilanne on hyvä. Teknillisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneista kaikki vastaajat olivat työllistyneet. FM-tutkinnon suorittaneista 9 %, KTM-tutkinnon kauppatieteellisestä tiedekunnasta suorittaneista 6 % ja HTM-tutkinnon suorittaneista 4 % ilmoitti olevansa työttömänä työnhakijana 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Kaikki (n=111) 83 6 10 1 HTM (n=23) 88 4 4 4 DI (n=3) 100 KTM (teknill. tdk, n=8) 100 KTM (kauppatiet. tdk, n=32) 91 6 3 FM (n=45) 69 9 22 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Työssä Työtön työnhakija Työelämän ulkopuolella (esim. perhevapaa, päätoiminen opiskelu) Muu tilanne Kuvio 7. Työmarkkinatilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen syksyllä 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut viiden valmistumisen jälkeisen vuoden aikana 14 prosenttia, mikä oli saman verran kuin vuonna 2012 tehdyn uraseurantatutkimuksen tuloksissa. Valtakunnallisesti työllisyystilanne oli hyvällä tasolla, sillä vuonna 2009 valmistuneista kaikista kyselyyn vastanneista työttömänä työnhakijana ilmoitti olevansa vain 3 % vastaajista (n=4303). Koko maan työttömyysaste syyskuussa 2014 oli 12 % ja Pohjanmaan maakunnassa lukema oli 7,4 % (ELY-keskuksen työllisyyskatsaus, syyskuu 2014). Kun tarkastellaan työsuhteiden laadun kehittymistä edellisestä viisivuotisuraseurantatutkimuksesta, vakituisten kokopäiväisten työsuhteiden määrä on vähentynyt kymmenellä prosentilla. Luku on kuitenkin lähes samalla tasolla vuonna 2010 saatuihin tuloksiin nähden. Työttömien työnhakijoiden osuus on kasvanut 14

selkeästi vuonna 2010 ja 2012 tehtyihin uraseurantatutkimuksiin nähden. Vuonna 2009 valmistuneiden työmarkkinatilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen vastasi kuitenkin valtakunnallisia yliopistokohtaisia keskiarvoja. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 70 63 60 12 7 15 2 1 3 3 6 2 12 11 10 4 2 6 2010 2012 2014 Kuvio 8. Työsuhteen laatu / työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisesta vuosina 2010, 2012 ja 2014 2.4 Työllistymisvaikeudet Työllistymisvaikeuksia vastanneiden mukaan olivat aiheuttaneet eniten ala- ja aluekohtainen heikko työmarkkinatilanne, työkokemuksen puute ja puutteelliset suhdeverkostot. Noin 45 % vastaajista koki ala- ja aluekohtaisen heikon työmarkkinatilanteen vaikeuttaneen työllistymistä paljon tai erittäin paljon. Diplomiinsinööriksi valmistuneilla ei ollut työllistymisvaikeuksia. 15

HTM (n=9) 1=ei lainkaan 2=vain vähän 3=jonkin verran 4=melko paljon 5=paljon 6=erittäin paljon KTM (teknill. tdk, n=5) Alueellinen työmarkkinatilanne Alan heikko työmarkkinatilanne KTM (kauppatiet. tdk, n=13) Tutkinnon huono tunnettuus Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Puutteelliset suhdeverkostot FM (n=29) Puutteelliset työnhakutaidot 0 1 2 3 4 5 6 Työkokemuksen puute Kuvio 9. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Työkokemuksen puute koettiin eniten työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi yhteiskuntatieteellisellä alalla. HTM-tutkinnon suorittaneista 43 % vastasi työkokemuksen puutteen haitanneen työllistymistä erittäin paljon, kun vastaava osuus kaikilla Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli 17 %. Puutteelliset suhdeverkostot olivat merkittävin työllistymistä vaikeuttanut tekijä KTM-tutkinnon teknillisestä tiedekunnasta suorittaneilla. Heistä 60 % vastasi puutteellisten suhdeverkostojen vaikeuttaneen työllistymistä erittäin paljon. Sen sijaan esimerkiksi puutteellisten työnhakutaitojen ei koettu juurikaan olleen esteenä työllistymiselle millään alalla. 2.5 Palkka Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kaikkien Vaasan yliopistosta valmistuneiden bruttopalkka säännölliset lisät mukaan lukien oli keskimäärin 3 831 euroa kuukaudessa. Kuukausittaisten keskiarvopalkkojen määrä vaihtelee aloittain. Filosofian maistereiden keskiarvopalkka oli 3 223 euroa kuukaudessa, hallintotieteiden maistereiden 3 502 euroa, teknillisellä alalla 4 170 euroa ja kauppatieteellisellä alalla 16

4 555 euroa kuukaudessa. Teknillisessä tiedekunnassa opiskelleiden yleisin palkkaluokka on muihin aloihin verrattuna suurin, 4 000 4 499 euroa kuukaudessa. 80% 70% 60% 72 Alle 3500 3500-3999 50% 40% 30% 20% 10% 0% 37 39 39 33 22 22 16 15 15 17 11 11 11 11 8 4 7 4 6 FM (n=25) Kauppat. tdk (n=27) Teknill. tdk (n=9) HTM (n=18) 4000-4499 4500-4999 5000-5499 5500-5999 6000-6499 Yli 6500 Kuvio 10. Bruttopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen Koko tutkimuksen keskiarvoon verrattuna Vaasan yliopistosta valmistuneiden keskimääräiset kuukausiansiot olivat lähellä valtakunnallisia keskiarvoja. Humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden maistereiden palkan keskiarvo koko tutkimuksessa oli 3 130 kuukaudessa, yhteiskuntatieteellisen alan 3 709, teknillisen alan 4 322 ja kauppatieteellisen alan 4 463 /kk. 2.6 Kansainvälisyys työssä Työn kansainvälisyyden ja työssä tarvittavan kulttuurienvälisen osaamisen näkökulmasta selvitettiin, miten paljon valmistuneet tarvitsevat työssään vieraiden kielten osaamista ja kuinka paljon kansainvälistä vuorovaikutusta heidän työnkuvaansa liittyy. Kirjoittamisen ja raportoinnin määrä työssä vieraalla kielellä vaihtelee koulutusaloittain. Eniten vieraalla kielellä tekstiä tuottavat KTM-tutkinnon suorittaneet. Teknillisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneista 63 % ja kauppatieteellisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneista 48 % kertoi kirjoittavansa tai raportoivansa vieraalla kielellä päivittäin. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneista 23 % raportoi tai kirjoitti 17

päivittäin vieraalla kielellä. Hallintotieteiden maisterit käyttivät vieraita kieliä työssään vähiten. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 48 36 30 32 23 25 1618 16 16 16 18 14 3 13 FM (n=44) KTM (kauppatiet. tdk, n=31) 63 KTM (teknill.tdk, n=8) DI (n=3) 100 14 HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 11. Kirjoittamisen ja raportoinnin määrä työssä vieraalla kielellä 100% 90% 100 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 27 22 16 18 18 FM (n=45) 48 16 13 1310 13 KTM (kauppatiet. tdk, n=31) 25 63 KTM (teknill. tdk, n=8) DI (n=3) 27 23 23 14 14 HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 12. Vieraskielisten dokumenttien tai lähdeaineiston hyödyntämisen määrä työssä 18

Vieraskielisen lähdeaineiston käyttäminen työssä oli vastausten mukaan hieman yleisempää kuin vieraalla kielellä kirjoittaminen ja raportointi. Vieraskielisten aineistojen hyödyntämisen määrä oli viikko- ja kuukausitasolla runsaampaa kuin vieraalla kielellä kirjoittaminen ja raportointi. Vieraskielisen raportoinnin ja kirjoittamisen sekä vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisen lisäksi kyselyssä selvitettiin, miten paljon valmistuneet ovat työssään henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ulkomaalaisten kanssa ulkomailla ja kotimaassa. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen määrän vaihtelu ulkomaalaisten kanssa on suurta jopa alojen sisäisesti. Runsainta vuorovaikutus ulkomaalaisten kanssa ulkomailla oli kauppatieteelliseltä alalta valmistuneilla. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 56 22 32 26 26 50 25 13 13 7 7 9 10 6 5 9 5 FM (n=45) KTM (kauppatiet. tdk, n=31) KTM (teknill. tdk, n=8) 33 DI (n=3) 67 45 36 HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 13. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa ulkomailla 19

Työhön liittyvän henkilökohtaisen vuorovaikutuksen määrä ulkomaalaisten kanssa kotimaassa oli kaikilla koulutusaloilla suurempi kuin vuorovaikutuksen määrä ulkomailla. Koulutusalakohtaisesti kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden kansainvälinen vuorovaikutus kotimaassa oli runsainta. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista maistereista noin neljäsosa oli kotimaassa työskennellessään päivittäin henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ulkomaalaisen kanssa. Humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 18 prosenttia vastaajista oli päivittäin henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ulkomaalaisten kanssa kotimaassa. 70% 60% 67 50% 40% 30% 20% 10% 0% 29 29 18 11 13 FM (n=45) 13 42 23 16 6 KTM (kauppatiet. tdk, n=31) 50 50 25 25 KTM (teknill. tdk, n=8) 33 DI (n=3) 18 18 9 5 HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 14. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa kotimaassa 20

Kielitaito Kielitaidon osalta englanti nousi kaikilla koulutusaloilla työn kannalta tärkeimmäksi vieraaksi kieleksi. Koulutusalasta riippumatta yli 90 % vastaajista käytti englantia työssään. Ruotsin kielen käyttö oli runsainta humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Humanistisella alalla ruotsia työssään käytti 65 % ja yhteiskuntatieteellisellä alalla 44 % vastaajista. Kauppatieteellisellä ja teknillisellä alalla noin kolmannes vastaajista käytti ruotsin kieltä työssään. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 91 65 93 100 100 33 33 33 94 93 22 16 712 3 10 11 6 10310 FM (n=43) KTM (kauppatiet. tdk, n=30) KTM (teknill. tdk, n=9) 44 49 DI (n=3) HTM (n=18) Kaikki alat Englanti Ruotsi Saksa Ranska Muu Kuvio 15. Kielet, joita käytetään työssä äidinkielen lisäksi Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan ohella muuna työssä käytettävänä kielenä äidinkielen lisäksi mainittiin muun muassa espanja, italia ja venäjä. Lisäksi vastaajat, joiden äidinkieli ei ole suomi, mainitsivat käyttävänsä äidinkielensä lisäksi suomea työssään. Edellä mainittujen lisäksi vastaajat kokivat, että muun muassa kiinan ja pohjoismaisten kielten osaaminen olisi työn kannalta tärkeää. 21

3 KORKEAKOULUTUTKINNON MERKITYS TYÖSSÄ Korkeakoulututkinnon merkitystä työelämään sijoittumisen kannalta selvitettiin kyselyssä muun muassa kysymällä, edellytettiinkö tutkintoa työ- tai virkasuhteessa ja missä määrin työtehtävien vaativuus vastasi korkeakoulututkintoa. Tutkinnon ja työtehtävien vastaavuutta mitattiin myös sillä, miten paljon valmistuneet pystyivät hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita työssään. 3.1 Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Tutkinnon loppuun suorittamisen merkitystä selvitettiin kysymällä, oliko ylempi korkeakoulututkinto ollut vastaajilla edellytyksenä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn saamiseen tai nykyiseen työ- tai virkasuhteeseen viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Korkeakoulututkinnon merkitys oli huomattavasti suurempi vastaajien nykyisessä työssä verrattuna ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 52 38 47 46 34 58 26 69 Ei Kyllä Ei osaa sanoa 10% 0% Vaasan yliopisto, ensimmäinen työ 10 7 8 5 Tutkimuksen Vaasan yliopisto, keskiarvo, nykyinen työ ensimmäinen työ Tutkimuksen keskiarvo, nykyinen työ Kuvio 16. Korkeakoulututkinnon edellytys ensimmäiseen ja nykyiseen työhön Kun verrataan Vaasan yliopiston tuloksia valtakunnallisiin keskiarvoihin, Vaasan yliopistosta valmistuneilla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto oli harvemmin vaatimuksena valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä kuin muista tutkimukseen osallistuneista yliopistoista valmistuneilla. Vaasan yliopistosta valmistuneilla vastaajilla ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä 38 prosentilla valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työ- tai virkasuhteeseen, kun vastaava osuus kaikilla kyselyyn vastanneilla oli 46 %. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ylemmän 22

korkeakoulututkinnon merkitys työssä on kasvanut merkittävästi. Vaasan yliopistosta valmistuneiden työ- tai virkasuhteeseen ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä 58 prosentilla vastaajista valtakunnallisen keskiarvon ollessa 69 %. Yliopistokoulutuksen hyödyntäminen työssä Yliopistokoulutuksen merkitystä työelämässä mitattiin myös kysymällä valmistuneiden mahdollisuuksia hyödyntää korkeakouluopinnoissa hankittua osaamista ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssä ja nykyisessä työssä viisi vuotta valmistumisesta. Korkeakouluopintojen hyödyntämisessä työelämässä oli pieniä alakohtaisia eroja. Ensimmäisessä työssään valmistumisen jälkeen kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet pääsivät hyödyntämään parhaiten korkeakoulussa hankittua osaamistaan. KTM-tutkinnon kauppatieteellisestä tiedekunnasta suorittaneista 13 % ilmoitti, ettei ole voinut hyödyntää yliopisto-opintoja työssään juuri lainkaan, kun muilla aloilla vastaava osuus on noin 20 %. HTM-tutkinnon suorittaneista 43 % on päässyt hyödyntämään korkeakoulussa hankittuja taitoja jatkuvasti valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssään. Muilla aloilla vastaava osuus on noin 20 30 %. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 49 31 20 FM (n=45) 13 66 KTM (kauppatiet. tdk, n=32) 56 100 22 22 22 22 KTM (teknill. tdk, n=9) DI (n=2) 43 35 HTM (n=23) Ei ole voinut hyödyntää juuri lainkaan Hyödynsi jonkin verran Hyödynsi jatkuvasti Kuvio 17. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen ensimmäisessä työssä 23

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen mahdollisuus hyödyntää yliopistokoulutusta työssä on kasvanut merkittävästi. Kaikista vastaajista 7 prosenttia koki, ettei ole voinut juurikaan hyödyntää korkeakouluopintoja työssään. Vastaajista 94 % hyödynsi yliopisto-opinnoilla hankittua osaamista työssään jatkuvasti tai jonkin verran. 100% 90% 100 80% 70% 74 60% 50% 40% 30% 55 38 50 47 33 44 Ei ole voinut hyödyntää juuri lainkaan Hyödynsi jonkin verran Hyödynsi jatkuvasti 20% 10% 0% 8 3 FM (n=40) 22 KTM KTM (teknill. (kauppatiet. tdk, n=9) tdk, n=30) DI (n=3) 21 5 HTM (n=19) Kuvio 18. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen nykyisessä työssä Hankitun osaamisen hyödyntämisen ohella työn ja koulutustason vastaavuutta mitattiin kysymällä miten ensimmäinen ja nykyinen työ vastaavat vaativuustasoltaan ylempää korkeakoulututkintoa. Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työn osalta 46 % vastaajista ilmoitti työn vastanneen hyvin korkeakoulututkinnon koulutustasoa tai olleen jopa sitä vaativampaa. Noin joka neljäs vastaaja koki työn vaativuustason koulutustasoa alhaisemmaksi. 24

60% 50% 40% 50 48 Työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi 30% 20% 38 31 34 38 24 25 25 25 33 33 33 30 22 Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastasi hyvin koulutustasoa 10% Työ oli koulutustasoa vaativampaa 0% FM (n=45) 7 3 KTM KTM (kauppatiet. (teknill. tdk, tdk, n=32) n=8) DI (n=3) HTM (n=23) Kuvio 19. Ensimmäisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden Viisi vuotta valmistumisen jälkeen työn ja koulutustason vastaavuus oli parantunut huomattavasti kaikilla koulutusaloilla. 73 prosenttia vastaajista ilmoitti työn vastaavan hyvin koulutustasoa tai olevan sitä vaativampaa. Vastaajista ainoastaan 6 % koki työtehtävien vaativuuden selvästi koulutustasoa alhaisemmaksi. 80% 70% 60% 50% 63 69 56 67 Työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi 40% 30% 20% 10% 0% 5 25 FM (n=40) 17 8 3 10 33 11 KTM KTM (kauppatiet.(teknill. tdk, tdk, n=29) n=9) 33 33 33 DI (n=3) 22 11 HTM (n=18) Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastasi hyvin koulutustasoa Työ oli koulutustasoa vaativampaa Kuvio 20. Nykyisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden 25

Vastaajien yleisin syy vaatimustasoltaan koulutustasoa alhaisemman työn vastaanottamiseen on ollut se, ettei ole saanut koulutustasoa vastaavaa työtä. Joka neljäs työnsä vaativuustason koulutustasoa alhaisemmaksi kokenut kertoi jatkaneensa siinä työssä, jossa oli jo ennen valmistumista. Muita syitä olivat muun muassa palkan tai työehtojen paremmuus koulutustasoa vastaavaan työhön nähden, mielenkiintoisemmat työtehtävät tai muu koulutus, joka oli ohjannut nykyisiin työtehtäviin. 3.2 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Vaasan yliopistosta valmistuneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä suorittamaansa ylempään korkeakoulututkintoon työelämän näkökulmasta. Vastaajista 86 % oli erittäin tyytyväisiä, tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä yliopistotutkinnon tuomiin mahdollisuuksiin työelämässä. Erittäin tyytymättömiä tutkintoon ilmoitti olevansa 3 % vastaajista. Tyytyväisimpiä tutkintoonsa olivat kauppatieteiden ja hallintotieteiden maisterit. HTM (n=23) 9 13 52 26 DI (n=3) 33 33 33 KTM (teknill. tdk, n=9) 11 33 33 22 KTM (kauppatiet. tdk, n=32) 3 9 25 38 25 FM (n=45) 2 2 13 27 47 9 0% 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Kuvio 21. Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta 26

Valmistuneet kokivat olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Työuran tavoitteidenmukaisuuteen ei oltu yhtä tyytyväisiä kuin tutkintoon työuran kannalta. Vastanneista 71 % oli täysin samaa mieltä, samaa mieltä tai hieman samaa mieltä työuran tavoitteidenmukaisuudesta. Tyytyväisimpiä työuransa tavoitteidenmukaisuuteen olivat hallintotieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkinnon suorittaneet. Hallintotieteiden maistereista 26 % ja filosofian maistereista 25 % oli täysin samaa mieltä siitä, että työura vastaa heidän tavoitteitaan. HTM (n=19) 21 11 42 26 DI (n=3) 67 33 KTM (teknill. tdk, n=9= 22 22 11 33 11 KTM (kauppatiet. tdk, n=30) 7 13 10 23 30 17 FM (n=40) 5 8 20 18 25 25 0% 20% 40% 60% 80% 100% Täysin eri mieltä Hieman eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Hieman samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 22. Työura on tavoitteiden mukainen 27

Kyselyssä valmistuneet saivat antaa myös sanallista palautetta siitä, olivatko he tyytyväisiä vai tyytymättömiä suorittamaansa tutkintoon. Vastauksissa tutkinnoille annettiin niin positiivista palautetta kuin kritiikkiäkin. Positiivisena koettiin erityisesti tutkinnon tarjoamat monipuoliset työllistymismahdollisuudet ja tutkinnon vastaavuus työelämää ajatellen. KTM teknillisestä tiedekunnasta on monipuolinen ja harvinainen tutkinto. Osuu suoraan omaan kiinnostukseen ja sopii omaan työnkuvaan. Gradun teossa solmitut kontaktit edelleen tärkeitä. (Teknillinen ala) Olen saanut koulutusta vastaavan vakituisen viran. EI voi olla kuin tyytyväinen. (Yhteiskuntatieteellinen ala) Tutkintoon sisältyi monipuolisesti aineita, joista on ollut hyötyä työelämässä ja jatkokoulutuksessa (esim. Kielet ja pedagoginen koulutus). (Humanistinen ala) Opiskelu avasi silmät, näkökulmat laajenivat, osaan etsiä tutkittua tietoa oikeasta paikasta innosti jatko-opiskeluun. (Yhteiskuntatieteellinen ala) Koulutus on antanut valmiudet tehdä vaativia asiantuntijatehtäviä (Kauppatieteellinen ala) Vaasa antoi tukevat siivet motivoituneelle opiskelijalle. Syventävät opinnot olivat mielenkiintoisia ja tietyt luennoitsijat todella vaativia. (Kauppatieteellinen ala) Laaja-alainen, innostava, käytäntöön sovellettavissa (Teknillinen ala) Monipuoliset, kansainväliset työt mahdollistava koulutus (Yhteiskuntatieteellinen ala) Olen saanut toimia monissa mielenkiintoisissa ja koulutustani vastaavissa tehtävissä valmistumisen jälkeen. (Humanistinen ala) Kritiikkiä saa tutkinnon sisällön ja työelämän tarpeiden kohtaamattomuus ja kurssien teoriapainotteisuus. Koulutuksen tärkein hyöty oli tiedonhaun oppiminen ja asioiden analysointi. Koulutus antoi puutteelliset valmiudet työelämää varten. (Yhteiskuntatieteellinen ala) Englannin opiskelijana oli paljon turhia kursseja., jos et aikonut opiskella opettajaksi. Käännöskursseja oli todella vähän. Kääntäjänä toimimista ei käsitelty. Liikaa kirjallisuuteen liittyviä kursseja. (Humanistinen ala) 28

Muuten olisin erittäin tyytyväinen, mutta pedagogiset opinnot jäivät suorittamatta. Aiheesta puhuttiin yliopistossa usein ja paljon, että ne ovat tulossa, mutta mitään ei tapahtunut. (Humanistinen ala) Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan kurssit olivat erittäin kaukana käytännön työelämän vaatimuksista. Vastavalmistuneilla ei ole minkäänlaista hajua mitä työelämässä tapahtuu ennen kuin sinne astuvat. Tästä syystä yhteys yliopistokoulutuksen ja työelämän välillä on erittäin heikko. Aivan oma maailmansa on työskentely ulkomailla. Professoreissa monikaan ei ratko TODELLISIA ongelmia siitä syystä että he eivät ole tehneet päivääkään oikeita töitä yrityselämässä. (Kauppatieteellinen ala) Rahoitusalan koulutus oli vähän liian teoreettista ja tarjosi yllättävän heikot valmiudet investointipankkiirin työlle (Esim. Yrityksen arvonmääritys ja excel- ja powerpoint-osaaminen). (Kauppatieteellinen ala) Vaasan Yliopiston DI ohjelmistotekniikka ei antanut hirveän hyviä eväitä tuotekehitystyöhön. Liian teoreettista, liian kaukana todellisesta yksityisissä yrityksissä tehtävästä tuotekehitystyöstä. (Teknillinen ala) Työkokemuksen hyödyllisyys korostui valmistuneiden vastauksissa: Yliopistosta sai monia hyviä peruseväitä, mutta olin kuitenkin koko yliopistoaikani koulutustani vastaavassa työssä opintojen ohella osa-aikaisesti, joten sillä oli vähintäänkin yhtä suuri merkitys kuin tutkinnolla siihen, että olen alusta asti valmistuttuani päässyt isoihin firmoihin vastuullisiin töihin. Kuitenkin tieto, jota yliopistossa sai, oli monin paikoin pirstaleista niin, että sen perusteella ei vielä ole asiantuntemusta kovin syvälle oikein mistään (Humanistinen ala) Koulutus antaa pohjan työlle, mutta suurin osa osaamisesta kertyy käytännön työn kautta. (Teknillinen ala) Olen mielestäni oppinut eniten käytännön työssä, mutta toimimallani alalla KTMkoulutus oli edellytys. (Kauppatieteellinen ala) Olen oppinut sen, mitä minulta on työelämässä vaadittu, suoraan työelämästä. Yliopisto valmisti työtehtäviin vain osittain. (Humanistinen ala) Opinnoissa olisi voinut olla vielä enemmän käytäntöön liittyviä kursseja tai yrityselämän vierailijaluentoja oman alan töistä. (Humanistinen ala) Työharjoittelu puuttuu (Humanistinen ala) 29

3.3 Tyytyväisyys työtehtäviin Työtehtävien laadun osalta selvitettiin, miten monipuolisiksi vastaajat kokivat työtehtävänsä ja miten hyvin työtehtävät mahdollistivat osaamisen kehittämisen. Kaikilla koulutusaloilla työtehtävät koettiin pääasiassa monipuolisiksi ja omaa osaamista kehittäviksi. Vastaajat työskentelivät monipuolisten työtehtävien parissa. Ainoastaan 1 % kaikista vastanneista oli täysin eri mieltä työtehtävien monipuolisuudesta. Vastaajista 35 % oli täysin samaa mieltä siitä, että työtehtävät ovat monipuolisia. Hallintotieteiden maistereista 47 % oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä, mikä oli paljon suurempi osuus kuin muilla koulutusaloilla. HTM (n=19) 11 42 47 DI (n=3) 33 33 33 KTM (teknill. tdk, n=9) 11 33 22 33 KTM (kauppatiet. tdk, n=30) 7 37 30 27 FM (n=40) 8 13 45 35 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 23. Työtehtävät ovat monipuolisia Työtä henkisesti liian kuormittavana piti kaikista vastaajista 15 % (täysin samaa mieltä ja samaa mieltä). KTM-tutkinnon teknillisestä tiedekunnasta suorittaneiden joukossa vastaava osuus oli 22 %, filosofian maistereilla 16 %, kauppatieteellisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneilla 13 % ja yhteiskuntatieteellisellä alalla 10 %. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että työ tarjoaa mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen. Kaikista vastaajista kaksi kolmasosaa oli samaa mieltä tai täysin samaa 30

mieltä työn tarjoamista mahdollisuuksista oman osaamisen kehittämisessä. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuneet olivat väitteen kanssa eniten samaa mieltä. HTM (n=19) 5 16 26 53 DI (n=3) 67 33 KTM (teknill. tdk, n=9) 22 11 56 11 KTM (kauppatiet. tdk, n=30) 3 7 30 37 23 FM (n=40) 5 3 3 25 30 35 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 24. Työ mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen 3.4 Tietotaito-tekijöiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopistossa Tärkeimpiä työelämässä tarvittavia taitoja olivat koulutusalasta riippumatta ongelmanratkaisutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot, ryhmätyötaidot sekä tieto- ja viestintätekniset taidot. Myös hyvä kielitaito ja monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen nousivat esiin valmistuneiden vastauksissa. Vastaajat arvioivat näiden taitojen olevan tärkeimpiä myös tulevaisuudessa. Koulutusalakohtaisesti tarkasteltaessa muutamat työelämässä tarvittavat taidot koettiin tärkeiksi kauppatieteellisellä, teknillisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla, mutta humanistisella alalla kyseisiä taitoja ei koettu kovin merkityksellisiksi työelämän kannalta. Tällaisia taitoja olivat esimiestaidot, taloussuunnittelu- ja budjetointitaidot sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemus. Esimiestaitojen merkitys ei osoittautunut yhtä tärkeäksi kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden keskuudessa kuin teknilliseltä ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneilla. 31

Monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen Opetus- ja koulutustaidot Esiintymistaidot 1=ei lainkaan tärkeä 2=vain vähän merkitystä 3=jonkin verran merkitystä 4=melko tärkeä 5=tärkeä 6=erittäin tärkeä Englannnin kieli Ruotsin kieli Suomen kieli Tieto- ja viestintätekniikkataidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Lainsäädännön tuntemus Projektinhallintataidot Esimiestaidot HTM DI KTM (teknill.) KTM (kauppatiet.) FM Organisointi-/koordinointitaidot Neuvottelutaidot Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Tiedonhakintataidot Analyyttinen/systemaattinen ajattelu Alan teoreettinen osaaminen Kuvio 25. Tietojen ja taitojen merkitys työssä 0 1 2 3 4 5 6 32

Yliopistokoulutus oli kehittänyt parhaiten kaikilla aloilla tiedonhankintataitoja, analyyttista ja systemaattista ajattelua, sekä viestintätaitoja suomen ja englannin kielellä. Teknilliseltä alalta valmistuneet eivät kokeneet oman alan teoreettisen osaamisen kehittyneen yhtä paljon kuin muilta koulutusaloilta valmistuneet. Esimies- ja neuvottelutaitojen sekä taloussuunnittelun ja budjetoinnin koettiin kehittyneen melko puutteellisesti työelämän tarpeiden kannalta. KTM-tutkinnon suorittaneet kokivat yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen sekä taloussuunnittelu- ja budjetointitaitojen kehittyneen paremmin muiden alojen vastaajiin verrattuna. Humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden kotimaisten kielten taidot olivat kehittyneet verrattain muiden alojen opiskelijoita paremmin. 33

Monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen Opetus- ja koulutustaidot Esiintymistaidot 1=erittäin puutteellisesti 2=puutteellisesti 3=melko puutteellisesti 4=melko hyvin 5=hyvin 6=erinomaisesti Englannin kieli Ruotsin kieli Suomen kieli Tieto- ja viestintätekniikkataidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Lainsäädännön tuntemus Projektinhallintataidot Esimiestaidot HTM DI KTM (teknill.) KTM (kauppatiet.) FM Organisointi-/koordinointitaidot Neuvottelutaidot Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Tiedonhankintataidot Analyyttinen/systemaattinen ajattelu Alan teoreettinen osaaminen 0 1 2 3 4 5 6 Kuvio 26. Tietojen ja taitojen kehittyminen yliopisto-opinnoissa 34

4 AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN Tähän lukuun on listattu koulutusaloittain niiden tehtävien ammattinimikkeitä, joissa vuonna 2009 valmistuneet ovat työskennelleet ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään ja viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. 4.1 Humanistinen koulutusala assistentti chief intranet coordinator customer delivery coordinator department assistant digiassistentti executive assistant freelancer kääntäjä hallintosihteeri internal communications manager kielenkääntäjä kieltenopettaja kirjastoavustaja kuvankäsittelijä lautakuntasihteeri lecturer lehtori lehtorin viransijainen manager internal online communication and collaboration channels marketing communications specialist markkinointiassistentti markkinointikoordinaattori nuorisotiedottaja nuorisotoimen ylitarkastaja online editor opintoasiainsihteeri opinto-ohjaaja ja aineenopettaja päätoiminen tuntiopettaja projektipäällikkö projektisihteeri ruotsin ja saksan lehtori sisäisen viestinnän tiedottaja studiehandledare, speciallärare team assistant toimittaja toimituspäällikkö tuntiopettaja tuntiopettajan sijainen tuoteryhmäpäällikkö vastaava kirjastovirkailija viestinnän assistentti viestintäasiantuntija viestintäkoordinaattori web information manager yliopisto-opettaja yrittäjä 35

4.2 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala assistant professor assistentti doctoral student eu-asiantuntija hankekoordinaattori hankesuunnittelija hankintasihteeri hr-koordinaattori komisario koordinoiva osastonhoitaja koulusihteeri kuraattori laatupäällikkö myyntipäällikkö opetusylihoitaja opiskelijavalintakoordinaattori osastonhoitaja palveluneuvoja palvelupäällikkö projektisuunnittelija projektitutkija researcher rikoskomisario sijoituspäällikkö sovittelutoimiston vastaava suunnittelija toiminnanjohtaja toimistotyöntekijä työvoimaneuvoja yliopisto-opettaja ylitarkastaja 36

4.3 Kauppatieteellinen tiedekunta accountant administrative aluejohtaja amanuenssi assistant controller assistant vice president assistentti associate business analyst business controller cash management specialist controller credit controller development manager, online services digital marketing manager e-solutions consultant e-support agent finance assistant foreign trade specialist hr partner, vice president hr service partner huolitsija investointipankkiiri käräjäsihteeri kirjanpitäjä kustannustarkkailija markkinointipäällikkö operations coordinator opintoasiainsihteeri opintoasiainsuunnittelija palvelupäällikkö process developer programmes manager project manager proviisori reskontranhoitaja sales executive sales manager sales repsentative sales trainee senioranalyytikko sijoitusassistentti sijoituspäällikkö spare parts coordinator strateg. markkinoinnin suunnittelija tilintarkastaja tohtorikoulutettava toimistosihteeri tuotantoassistentti varainhoitaja viestintä- ja markkinointipäällikkö 37

4.4 Teknillinen tiedekunta design engineer development engineer hr-suunnittelija järjestelmäasiantuntija myynti- ja markkinointipäällikkö myyntipäällikkö ostaja palvelukehityspäällikkö ratkaisumyyjä senior design engineer senior konsultti sovellusasiantuntija tietohallintojohtaja toimitusjohtaja tuotekehitysinsinööri tuotepäällikkö yrittäjä 38

5 VERTAILUA ULKOMAALAISTEN JA SUOMALAISTEN OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ Vuonna 2009 kyselyyn vastanneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 11 % oli kotoisin muualta kuin Suomesta. Kyselyyn vastanneet ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tulivat Afrikan, Keski-Euroopan ja Aasian maista. Ulkomaalaisista opiskelijoista suurin osa suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Tässä luvussa vertaillaan eri näkökulmista, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä Vaasan yliopistosta valmistuneiden suomalaisten ja ulkomaalaisten maistereiden työmarkkinatilanteessa on ollut valmistumishetkellä ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen. 5.1 Tutkinnon täydentäminen koulutuksilla Suurin osa vastanneista valmistuneista on osallistunut valmistumisensa jälkeen työtehtäviin tai työnhakuun liittyvään koulutukseen. Molemmilla ryhmillä merkittävin osa valmistumisen jälkeisestä koulutuksesta oli työnantajan järjestämää tai kustantamaa. Ulkomaalaisista vastaajista neljäsosa on osallistunut valmistumisensa jälkeen ammatilliseen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutukseen tai työvoimakoulutukseen. Suomalaisilla opiskelijoilla vastaavat osuudet jäivät alle kymmeneen prosenttiin. Ulkomaalaisista 25 % ja suomalaisista 19 % ei hankkinut muuta koulutusta valmistumisensa jälkeen. 25 17 8 Ulkomaalaiset (n=12) 8 25 25 50 19 8 8 Suomalaiset (n=99) 14 8 6 62 0% 20% 40% 60% 80% Ei muuta koulutusta Muu koulutus Tieteelliset/ taiteelliset jatko-opinnot Toinen korkeakoulututkinto Ammatillinen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutus Työvoimakoulutus Työnantajan järjestämä tai kustantama koulutus Kuvio 27. Osallistuminen koulutukseen vuoden 2009 tutkinnon jälkeen 39