Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

Samankaltaiset tiedostot
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Käytännön asiaa rokottamisesta

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Suomen rokotuskattavuus

Onko rokotukset kunnossa?

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Mikä suoja matkailijalle?

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote

Tartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Esityksen nimi / Tekijä

Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti

Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti

Uusi tartuntatautilaki

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Rokotukset ja uusi lainsäädäntö

Rokottamisen perussääntöjen kertausta. Nina Strömberg, Hanna Nohynek Rokotusohjelmayksikkö Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL

TARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti

Tutkimus odottaville äideille.

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kokemuksia rokotustietojen keruusta Jonas Sundman

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Maahanmuuttajien rokotuksista

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 3 ja 48 :n muuttamisesta

Lasten rokotusohjelman rokotuskattavuusraportti 2014

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden periaatteesta.

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Työntekijän rokotukset mikä muuttuu

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

MATKAILIJAN TERVEYSVINKIT

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Kotona kaikki hyvin? Lääkehoidon omavalvonta kotiin annettavissa palveluissa.

Rokotusten hyödyt ja haitat

Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle

Asiantuntijat: Pertti Sormunen, Merit Melin, puhelimitse Terho Heikkinen (klo )

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Rokotusten epäillyt haitta vaikutukset Suomessa vuonna 2008

FISC K5 NEUVOLAN ROKOTUSOPAS

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Terveydenhoitajakoulutus. Krista Karvinen Jenni Sonninen NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMPIEN SUHTAUTUMINEN ROKOTUKSIIN

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Henkilökunnan rokotukset

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokottaminen ja rokottamalla ehkäistävät taudit

Neuvolaikäisen. rokotusopas

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Ajankohtaista rokotuskattavuudesta - Tarttisko tehdä jotain? Infektiotautien torjunta ja rokotukset / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Neuvolan rokotusopas

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Transkriptio:

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

Sidonnaisuus Luennoitsijana aikuisten rokotukset osana rokotesuojaa 2016

Miksi rokotetaan? rokotettaessa elimistöön annetaan pieni määrä taudinaiheuttajaa käynnistää elimistön vasta-ainetuotannon tehokas suoja ilman sairauden aiheuttamia oireita tai jälkitauteja torjutaan infektiotauteja yksittäistä yksilöä suojaamalla epäsuorasti vähentämällä taudinaiheuttajien leviämistä väestössä

Miksi rokotetaan? Torjutaan infektiotauteja yksilön hyöty estää sairastumisen kokonaan tai rokote estää sairastumisen vakavaan tautiin, mutta ei estä tartuntaa (lievä tautimuoto) väestön hyöty kattavalla rokotusohjelmalla vähennetään väestön infektiotauteja ja torjutaan epidemioita korkea rokotuskattavuus tarjoaa laumasuojaa niille, joita ei ole rokotettu

Kansallinen rokotusohjelma tavoitteena on suojata suomalaiset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia rokotusohjelmasta päättää STM rokotusohjelman rokotteet rahoitetaan valtion budjetista

2007 2017 2013 Kansallinen rokotusohjelma

Kantasolusiirto ja rokotukset

Rokotussuoja kantasolusiirron jälkeen potilaat ovat tavanomaista alttiimpia monille rokotuksin ehkäistäville taudeille ennen kantasolujen siirtoa saatujen rokotusten ja sairastettujen tautien tuottamat vasta-aineet laskevat ajan kuluessa ellei rokotetta anneta siirron jälkeen potilaan oma luuydin on tuhottu ja itse tauti on voinut alentaa elimistön puolustuskykyä hylkimisen estämiseksi käytetään vastustuskykyä heikentäviä lääkityksiä (allogeeniset siirrot) suojan varmistamiseksi rokotukset aloitetaan alusta siirron jälkeen puolustuskyky ja vaste rokotteisiin palautuu alle 18-vuotialla palautuminen etenee nopeammin kuin aikuisilla

Perusrokotusohjelman uusiminen kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat kantasolujen siirron saaneille maksuttomia muut suositeltavat rokotukset voidaan katsoa hyväksi hoidoksi, jolloin niiden kustantamisesta vastaisi hoitoyksikkö rokotteet tilataan THL DTaP-IPV-Hib (Pentavac ) pneumokokkikonjugaatti PCV13 (Prevenar13 ) pneumokokkipolysakkaridi PPV23 (Pneumovax ) influenssa (2018-2019 VaxiGripTetra ) MPR (Priorix s.c tai M-M-RVAXPRO i.m) ELÄVÄ, heikennetty rokote vesirokko (Varivax ) ELÄVÄ, heikennetty rokote

Huomioitavaa rokottamisen voi aloittaa 6 kuukauden kuluttua siirrosta elävät rokotteet 24kk kuluttua siirrosta rokotuksia aloitettaessa jos trombosyyttitaso on alle 40x10E 9 /l, ei rokotetta anneta (vuoto) jos neutrofiilitaso on alle 0.5x10 9 /l, ei rokotetta anneta (paikallisinfektio) hoitava taho huolehtii niistä kansallisen rokotusohjelman rokotteista (HPV, vesirokko), jotka eivät aikuisille kuulu hyvään hoitoon kuuluu, että rokotettava ei itse maksa rokotuksia rokotteiden hinta on mitätön verrattuna perustaudin hoitoon

Rokotteet ei-elävät rokotteet rokotteen teho voi jäädä tavanomaista heikommaksi tarvittaessa ylimääräiset rokoteannokset elävä, heikennettyjä mikrobeja sisältävä rokote voimakkaasti immuunipuutteiselle ei lainkaan MPR (vasta-ainetasot?) vesirokko (vasta-ainetasot?) lavantauti (p.o rokote)

Eri rokotetyyppejä kertapistos useita pistoksia, tehosteita Eläviä heikennettyjä mikrobeja sisältävät Bakteerirokotteet BCG Lavantauti (p.o.) Virusrokotteet Keltakuume MPR Vesirokko Rota Polio (OPV, p.o.) Inaktivoituja mikrobeja sisältävät Bakteerirokotteet Kokosoluhinkuyskä Kolera (p.o.) Virusrokotteet HAV JE IPV TBE Rabies Mikrobien puhdistettuja antigeeneja sisältävät Bakteerirokotteet Difteria Tetanus Soluton hinkurykä Hib Meningokokki Lavantauti (i.m.) Pneumokokki PS Pneumokokki CV Virusrokotteet HBV HPV influenssa

Rokotteet anna tarvittavat rokotukset ennen varsinaisten lääkehoitojen aloittamista rokota vähintään 1-2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa rokota mieluiten hoitotaukojen aikana pyri rokottamaan taudin vakaan vaiheen aikana

Rokotteet

DTaP-IPV-Hib Pentavac viitosrokote (ei-elävä yhdistelmärokote) kansallinen rokotusohjelma kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib 6kk kuluttua kantasolusiirrosta kolme rokotusta 6, 8 ja (12)14 kuukauden kuluttua siirrosta jos rokotukset on aloitettu myöhemmin, käytä aikataulua 0, 2 ja 6 kk

Pneumokokki Ei-elävä rokote Kaikille ensin pneumokokki konjugaatti PCV13 (Prevenar 13 ) kolme PCV-rokotusta: 6, 8 ja (12)14 kuukauden kuluttua siirrosta jos rokotukset on aloitettu myöhemmin, käytä aikataulua 0, 2 ja 6 kuukautta. kansallinen rokotusohjelma Tämän jälkeen autologisen siirron saaneille pneumokokki polysakkaridi PPV23 (Pneumovax ) yksi PPV rokotus: 2 kuukautta viimeisen PCV-rokotuksen jälkeen yksi PPV tehosteannos: 5 vuoden kuluttua kansallinen rokotusohjelma allogeenisen siirron saaneelle polysakkaridirokotetta ei suositella

Influenssa riskiryhmä omaiset ja muut hoitoon osallistuvat oikeutettuja rokotukseen ei-elävä rokote aikaisintaan 4-6 kk siirrosta jos siirrosta on alle 6kk, tarvitaan kaksi rokotetta 4 viikon välein

HPV Cervarix kansallinen rokotusohjelma 12-vuotiaat tytöt reseptillä apteekista (Gardasil ) neljä papilloomavirustyyppiä sisältävä rokote annetaan 26-ikävuoteen saakka sekä miehille että naisille kolme rokotusta: 6, 8 ja 18 kk siirrosta jos rokotukset on aloitettu myöhemmin, käytä aikataulua 0, 2 ja 10 kk immuunipuutteisilla HPV- infektio lisää kohdunkaulan pahanlaatuisten muutosten riskiä x 20-100 kertaiseksi

Elävä rokote kantasolusiirron jälkeen rokottaa voi kun siirrosta on kulunut jo 24 kuukautta ja viimeisten kolmen kuukauden aikana ei immunosupressiivista lääkitystä ja ei käänteishyljintää. MPR (Priorix s.c tai M-M-RVAXPRO ) jos ei aiempia MPR-rokotuksia tai todettavia vasta-aineita kaksi MPR-rokotetta, joiden antoväli on vähintään 6 kk kansallinen rokotusohjelma vesirokko (Varivax ) harkinnan mukaan, kun on osoitettu ettei ole suojaa ja että on pystynyt vastaamaan rokotteisiin, jotka eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia kaksi vesirokkorokotusta, joiden antoväli on vähintään 2 kk voimakkaasti immuunipuutteista ei voida rokottaa. Lähikontaktien rokottaminen vähentää immuunipuutteisen vaaraa altistua vesirokolle. Jos immuunipuutteisen läheinen ei ole sairastanut vesirokkoa, hänelle suositellaan rokotusta.

Allogeeninen siirto ja krooninen käänteishyljintä usein pernan vajaatoimintaa, joka lisää riskiä sairastua kapselillisiin bakteeritauteihin pneumokokki-, meningokokki-, Hib- ja tetanussuoja on tärkeä vaste polysakkaridirokotteiden antigeeneille on heikko rokottaminen polysakkaridirokotteella ei juuri kannata. Sen sijaan potilaalle kannattaa antaa neljäs pneumokokkikonjugaattirokote (PCV13 eli Prevenar ) 4 PCV-rokotusta: 6, 8,14 ja 16 kuukauden kuluttua siirrosta kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan meningokokkikonjugaatti ACWY (Menveo, Nimenrix ) kolme meningokokkirokotusta 6 kk kuluttua siirrosta 2 kuukauden välein ennen kantasolujen siirtoa luovuttajan rokottaminen ainakin pneumokokkia, Hib-tauteja ja tetanusta vastaan voi edesauttaa vastaanottajan suojaa - käytännössä vain harvoin mahdollista

Allogeeninen kantasolusiirto HUS THL ohje hiukan muokattuna TYKS - THL ohje mutta HPV aikaisintaan 12kk kuluttua siirrosta kun immunosupressiivinen lääkehoito on ensin onnistuneesti purettu 1. Rokotteen vaikutus potilaan immunologiaan? Voiko rokotteen aikaansaama immunomodulaatio käynnistää käänteishyljinnän? Yhteyttä on vaikea osoittaa. 2. Allogeeninen siirto ei täysin hävitä immuniteettia. Esihoidot kevyempiä? Siirteen mukana tuleva immuniteetti? 3. Perusperiaatteena on välttää allosiirron varhaisvaiheessa turhia lääkkeitä ja toimenpiteitä

Terveydenhoidon ammattilaiset kausi-influenssarokote tarjolla joka syksy Ilmainen kaikille potilaan hoitoon ja huoltoon osallistuvalle MPR- rokotteet erityisen tärkeä immuunipuutteisia ja raskaana olevia hoitavilla jollei ole sairastanut tai saanut kahta MPR-rokotetta, rokotetaan (0, 6kk-3v) vesirokkorokote 0, 3kk hinkuyskä alle 6kk ikäisiä lapsia hoitavat tetanustehosteen yhteydessä (dtap) B-hepatiitti riskityöpisteissä työskentelevät 0, 1 ja 6kk HBsAb määritys 6-8 viikon kuluttua viimeisestä rokotteesta

Tartuntatautilaki 48 todetaan, että työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan

Työterveyshuoltolaki 1383/2001 työnantaja on velvollinen suojelemaan työntekijäänsä niiltä rokotuksilla ehkäistäviltä taudeilta, joille työntekijä altistuu työtehtäviensä tai työmatkan takia. työnantaja kustantaa työntekijöilleen tarvittavat rokotukset. rokotukset annetaan työterveyshuollossa