Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo

Samankaltaiset tiedostot
Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

CASE KEMPELE Esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Kolmannen sektorin turvallisuusyhteistyö. Pohjois-Savossa. SPR Savo-Karjalan piiri Mika Korppinen ILOA AUTTAMISESTA. Savo-Karjalan piiri

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Sopimuspalokuntien merkitys varautumisen näkökulmasta

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Aseet ja reserviläistoiminta

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Etunimi Sukunimi Sari Vuorinen Projektipäällikkö

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

- Pohjois-Lapin kunnat

Naiset turvallisuuden eturivissä

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Reservipoliisilaki. Neuvotteleva virkamies Heli Heikkola

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Yhteinen varautuminen alueella

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Sote-järjestöt arjen turvallisuudessa ja häiriötilanteessa

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

VAHVAA PUOLUSTUSTA YLLÄPIDETTÄVÄ

Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja.

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

Punainen Risti viranomaisten tukena

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala

RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena

Terveydenhuollon kriisivalmius

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Kyläyhdistysten turvallisuusosaamisen lisääminen ja varautumiskoulutus

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen


Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä

Pelastustoimen uudistamishanke

Helsingin valmiussuunnitelma

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

Väestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Matkalla hyvinvoivaan sivistyskuntaan Ryhmätyöskentely, ryhmä 1. Rokua

Transkriptio:

Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019

Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019 Kari Ahokas; Kunnallisneuvos, HTL, VTM

YTS 2017/Vapaaehtoisresurssi Vapaaehtoisresurssin saatavuuden ja ylläpidon varmistamiseksi voidaan kehittää viranomaisten ja järjestöjen mahdollisuuksia tunnistaa oikeat henkilöt ja varmistaa heidän käytettävyytensä. Siviilisektorin tulee huolehtia valmiussuunnittelusta sekä varautua etukäteisvalmisteluin uhkien toteutumiseen. Mm. evakuointisuunnittelu pidetään ajantasaisena. 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 3

Tehtävä Suomen Reserviupseeriliitto nimesi varautumistoimikunnan vuonna 2014, jossa yhdeksi hankkeeksi otettiin Pilottiprojekti Kempele 2016. Maanpuolustuskoulutusyhdistys päätti laatia vuoden 2017 aikana nousujohtoisen varautumiskoulutusohjelman, jossa yhtenä projektina oli Kempeleen pilottimalli. Kummankin yhteisön varautumisen kehittämistyössä käytetään pohjana Kempeleen kunnassa luotua mallia. Työstetylle mallille on annettu nimi Case Kempele - esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa Esimerkkiä voidaan soveltaa kunnissa myös vakavissa häiriötilanteissa. MPK asiakirja 178/1.02.03/19.12.2017. Koko raportti Case Kempeleestä on saatavissa myös RUL:n sivuilta 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 4

Polku Case Kempeleen yhtenä lähtökohtana on rekrytoida ja kouluttaa kempeleläisiä vapaaehtoisia reserviläisiä ja reservin johtajia sekä vapaaehtoisia henkilöitä täydentämään poikkeusoloissa johtaja- ja käytännön osaajien vaje kunnan evakuointimuodostelmassa. Toisaalta jatkossa voidaan selvittää vapaaehtoisten henkilöiden käyttöä vakavissa normaaliajan häiriötilanteissa 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 5

Kehittyminen Rekrytointitilaisuudessa kootaan evakuointiorganisaatioon ilmoittautuneet ja tiedustellaan heidän halukkuuttaan sitoutua jatkokoulutukseen ja suunniteltavaan tulevaan tehtävään Koulutusta jatketaan MPK:n kursseilla annetavalla syventävällä väestönsuojelukoulutuksella Jatkokoulutus eriytetään siten, että johtajat/varajohtajat, jotka pystyvät lyhyessä ajassa tilannekoulutuksen avulla saamaan toimipisteensä olosuhteiden vaatimaan valmiuteen 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 6

Kehittyminen Evakuoinnin koulutusta jatketaan tulevina vuosina käytännön harjoitteluna joko oman kunnan elimien välillä tai yhdessä naapurikunnan kanssa Koulutus toteutetaan MPK:n kursseina ja koulutettavina ovat vapaaehtoiset reserviläiset sekä kolmannen ja neljännen sektorin aktiivit. Koulutetut sijoittuvat kunnan poikkeusolojen organisaation erilaisiin johto- ja vastuutehtäviin. Suunnitelmat ja niiden edellyttämät toimenpiteet henkilöineen päivitetään määräajoin. Kunnan virka- ja työsuhteiset muodostavat evakuointiorganisaation virallisen rungon. 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 7

Mitä hyötyä kunnalle on kuntalaisten vapaaehtoisesta osallistumisesta toiminnan merkityksellisyys Kunnan omat voimavarat eivät riitä Harva kokee varautumistehtävät päätyökseen Vapaaehtoistoimijoiden motivaatio, into, osaaminen ja verkostot Kunnanjohtaja saa vakavissa tilanteissa verkostot käyttöönsä Yhteisöllisyyden vahvistuminen Turvallisuus on kunnissa yksi pääarvo saadaan lisäarvoa 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 8

Toiminnan merkityksellisyys Sitoutuneita kuntalaisia vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toiminnan tuloksena kunnan sisäinen alueellinen yhteistyö tehostuu Kunnan rooli turvallisuustoimijana saa uutta kiinnostusta ja konkretisoituu avun antamisena ja saamisena 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 9

Mitä saatu aikaan Rekrytoitu ja sitoutettu kymmeniä henkilöitä matkalla tavoitteeseen Evakuointiin liittyvät suunnitelmat on päivitetty On saatu kunnalta resursseja sekä vapaat kädet toimia Verkostojen laajeneminen ja tehostuminen kunnan strategisten toimijoiden kanssa PV, MPK, AVI, pelastuslaitos, maanpuolustusjärjestöt Vapaaehtoisia henkilöitä on alettu kouluttamaan 4.6.2019 Case Kempele 10

Mitä jatkossa Koulutusta lisätään ja se suunnitellaan yhdessä vapaaehtoisten kanssa Mitä he itse haluavat Miten edetään ja pysytään mukana Avainhenkilöt joka vuosi ja toisille joka toinen vuosi Kunta tilaa koulutuksen jatkossakin MPK:lta Oulun alueella ensi vuonna Kilpi 2020 paikallispuolustusharjoitus, jossa Case Kempele on mukana Osaavat henkilöt nimetään johto/vastuutehtäviin viranhaltijoiden sijaan 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 11

Mitä jatkossa Suomen Kuntaliitto voisi ottaa hankkeen toteutettavaksi siten, että sitä voitaisiin hyödyntää eri kunnissa yhteneväisillä toimintatavoilla kuntien omista lähtökohdista Tällöin on edellytykset toteuttaa YTS:n yksi tavoite - vapaaehtoisresurssin saatavuuden ja ylläpidon varmistamiseksi sekä tunnistaa oikeat henkilöt ja varmistaa heidän käytettävyytensä. 4.6.2019 Case Kempele, Kari Ahokas 12