patteristo
Sisällys Purkuohjeistus 2 Äänestän muutenkin 3 Politiikka pois ay-liikkeestä 4 Ei politiikkaa työpaikoilla 6 Politiikka ei ole edunvalvontaa 7 Äänestäminen on jokaisen oma asia 8 Kampanjan tavoitteet ovat menneisyyden politiikkaa 9 Puolueissa ei ole eroa 10 Poliitikot ajavat vain omia etujaan 11 Vasemmiston propagandaa. 12 Äänestäminen ei vaikuta 13 Puolueissa ei ole eroja 14 Maahanmuutto on vaalien tärkein kysymys 15 Maan hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, jotka ovat parantaneet Suomen työllisyystilannetta 16 Pienet yritykset eivät uskalla työllistää, kun työntekijöitä on niin vaikea irtisanoa 17 Poliittiset lakot pitäisi kieltää lailla 18 Suomen työmarkkinat ovat jäykät 19 1
Purkuohjeistus 1. Kampanjatyössä törmää jatkuvasti vastaväitteisiin. Vastaväitteet johtuvat usein väärinymmärryksistä tai tiedonpuutteesta. 2. Vastaväitteet ovat erilaisia kampanjan eri vaiheissa ja eri ihmisten kanssa, mutta ne noudattavat kuitenkin tiettyä kaavaa. 3. Sinun täytyy oppia purkamaan tyypillisimpiä vastaväitteet keskusteluissa ja tapaamisissa pyytäessäsi ihmisiä mukaan kampanjaan. 4. Vastaväitteen purkamisessa kannattaa käyttää seuraavaa mallia a. Kuuntele ja selvitä kysymällä, mikä on vastaväitteen taustalla oleva syy b. ja kunnioita heidän näkemyksiään c. selkeästi, tarkasti, konkreettisesti d. kysymyksellä uuteen suuntaan 5. Mitä paremmin osaamme purkaa vastaväitteitä, sitä paremmin saamme ihmiset mukaan kampanjaamme! 2
Äänestän muutenkin Hyvä juttu, kun lupaat äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa. Sinun ääntäsi tarvitaan! Teemme vaalityötä aivan uudella tavalla, jossa tavoitteena on käydä keskusteluja työelämäasioista työntekijöiden ja kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Tavoitteena on sitouttaa ihmiset äänestämään ja ilmaisemaan halunsa muutokseen liittymällä tukijaksi Vapaiden valtakunta 2019 -kampanjaan. Kaikki, jotka liittyvät tukijaksi, ovat osa suurta kansanliikettä, joka tulee muuttamaan maamme poliittisen suunnan. Mitä suurempi joukko meitä on, sitä vaikuttavampi äänemme on. Lisäksi tukijana tulet saamaan tiedon oman äänestysalueesi kansanedustajaehdokkaista, jotka ovat valmiita ajamaan meille tärkeitä työelämäasioita. 3
Politiikka pois ay-liikkeestä On totta, että tilanne työmarkkinoilla on kärjistynyt Sipilän hallituksen aikana. Ammattiliitot ovat joutuneet käyttämään myös kovempia keinoja puolustaessaan työntekijöiden oikeuksia. Nykyiset hallituspuolueet ovat puuttumalla työelämäkysymyksiin osoittaneet, että politiikka on edunvalvontaa ja edunvalvonta on politiikkaa. Työehdoista on päätetty perinteisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken sekä pitkään myös kolmikantaisesti eli valtiovalta on aikanaan tukenut sopimustoimintaa omilla toimilla. Ammattiyhdistysliike neuvottelee aina ensin pitkään ja kärsivällisesti, ennen kuin muita keinoja otetaan käyttöön. Suomessa on pääsääntöisesti vähän poliittisia lakkoja ja se on aina viimeinen keino, mitä käytetään. Työntekijöiden oikeus työtaisteluun on perustuslaillinen oikeus ja se on myös turvattu kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomen valtio on sitoutunut. mielipidevapautta (lakko-oikeutta) ja muita meille tärkeitä työelämäkysymyksiä? Yhdessä äänemme vaikuttaa. 4
Ei politiikkaa työpaikoilla n, mutta tiesitkö, että politiikkaa on keskustelu yhteisistä asioista, kuten esim. koulutuksesta. Puoluepolitikointi on varmaan se asia, jota tarkoitat. Nämä ovat kaksi asiaa, jotka pitää erottaa toisistaan. Tiedän, että työpaikoilla puhutaan politiikkaa, mutta ihmiset eivät yhdistä yhteiskunnallisten asioiden puhumista politiikaksi. Se on varsin luontaista, että keskustelua käydään lasten päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon, kaavoitukseen, maa- ja vesirakentamiseen yms. liittyvistä asioista. On hyvä asia, että työpaikoilla puhutaan yhteiskunnallisista asioista, koska ne kustannetaan yhteisistä veroeuroista. Tämä kaikki on politiikkaa ja sitä pitää puhua myös työpaikalla. 5
Politiikka ei ole edunvalvontaa n, politiikka ja edunvalvonta saattavat aluksi kuulostaa hyvinkin etäisiltä asioilta, eikä ole helppo nähdä asiayhteyttä. Politiikka yhdistetään helposti puoluepolitikointiin, mikä ei aina ole kaunista katseltavaa. Asiat usein myös henkilöityvät ja tällöin itse tärkeä asia jää varjoon. Politiikka sinänsä on yhteisten asioiden hoitamista ja siten tärkeä asia meille kaikille. Yhteisistä asioista puhuminen on politiikkaa. Edunvalvonta koetaan työpaikoilla / liitoissa tapahtuvaksi työsuhteen ehtojen puolustamiseksi ja kehittämiseksi, mitä se onkin. Nykyiset hallituspuolueet ovat toimillaan osoittaneet politiikan ja edunvalvonnan olevan yhtä. Hallituspuolueet ovat voimakkaasti hyökänneet työsuhteen ehtojen kimppuun tekemällä heikennyksiä mm. työttömyysturvaan, ammatilliseen koulutukseen, työaikaan ja laillistaneet pätkätyön. 6
Äänestäminen on jokaisen oma asia On totta, kenenkään ei tarvitse kertoa ketä tai mitä puoluetta äänestää, koska se on jokaisen oma asia. Meillä kaikilla on yksi ääni ja on tärkeää, että jokainen käyttää sen äänestämällä. Äänestämättä jättäminen ei ole kannanotto, koska eduskunnassa ei ole nukkuvien puoluetta. Todellisuudessa protesti olla äänestämättä ei näy missään, eikä vaikuta mihinkään. Päätöksiä tekevät seuraavat neljä vuotta ne edustajat ja puolueet, jotka ovat vaaleilla lunastaneet paikkansa eduskunnassa. Siksi on tärkeää, että sinäkin käytät äänesi. 7
Kampanjan tavoitteet ovat menneisyyden politiikkaa n, meillä on melko hyvin järjestäytynyt työnantaja- ja työntekijäkenttä, jolloin työelämäkysymykset saattavat tuntua menneisyyden politiikalta. Meillä on vielä sopimusyhteiskunta, mutta kuluvan vaalikauden aikana nykyiset hallituspuolueet ovat voimakkaasti hyökännyt työsuhde-ehtojen kimppuun. Pyrkimyksenä on poistaa työehtosopimukset. Lisäksi tavoitteena on siirtää työehtojen määrittely lainsäädäntöön ja paikallisesti sovittavaksi työpaikoille, näin koko ay-liikkeen olemassaolo kyseenalaistetaan. 8
Puolueissa ei ole eroa On totta, että kun seuraa esim. maan hallituksen päätöksentekoa, tuntuu siltä, että puolueet ovat yksimielisiä kaikista asioista. Kaikilla puolueilla on omat arvot ja asiat, johon toiminta pohjautuu. Vaalien alla asiat ja arvot näyttävät kaikkien puolueiden osalta hyvin samanlaisilta. Julkisuuteen ei useinkaan näy neuvottelut tai keskustelut, jotka käydään ennen yhteistä päätöstä. Päätöksenteko on kompromissien tekemistä. Vaalien alla kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä, mutta kun tarkastelee hieman taaksepäin millaisia asioita ja arvoja kukin puolue on ajanut, eroja alkaa näkyä. Tämä kampanja haastaa kaikki puolueet ja kansanedustajaehdokkaat meille tärkeiden työelämäkysymysten osalta. 9
Poliitikot ajavat vain omia etujaan On totta, että etenkin kansanedustajilla on kova palkka ja hyvät työsuhde-edut, jos sitä vertaa esim. perushoitajan palkkaan. Julkisuuteen nousee aina kansanedustajien palkankorotus, mikä on hyvä asia, ja etenkin sen suuruus. Lisäksi erilaiset työsuhde-edut aiheuttavat keskustelua, varsinkin, kun joku nostaa väärin perustein ko. etuutta. Etuisuuksien väärinkäyttöön pitää puuttua ja väärinkäyttäjät pitää julkistaa. Palkkaa ja työsuhde-etuja tulee kuitenkin tarkastella tehtävän vaativuuden kautta ja usein emme tiedä, mitä työ todellisuudessa edellyttää tekijältään. 10
Vasemmiston propagandaa n, mutta tiesitkö, että vasemmistopuolueet ovat perinteisesti aina puolustaneet heikompiosaisia sekä palkansaajia? Millaista mielestäsi on oikeistopolitiikka? Puolueet päättävät omat linjansa itsenäisesti. Palkansaajille työelämäasiat ovat tärkeitä yli puoluerajojen ja niitä pyritään pitämään esillä kaikille poliittisille päättäjille. Ammattiyhdistysliike on osa työväenliikettä ja ajaa sekä puolustaa jäsenilleen tärkeitä työelämäasioita koko vaalikauden. Ammattiliittojen tehtävä on pitää esillä jäsenten etujen mukaisia tavoitteita ja vaikuttaa päättäjien linjauksiin. Näin toimivat myös työnantajajärjestöt. Vaalien alla kaikki puolueet ovat kiinnostuneita palkansaajien äänistä ja pyrkivät esiintymään heikompiosaisten ja työläisten edustajina. 11
Äänestäminen ei vaikuta Se on totta ja moni meistä ajattelee samalla tavalla, eikä äänestä sen vuoksi. Tulevissa eduskuntavaaleissa ratkaistaan, jatkuuko nykyisten hallituspuolueiden sanelu- ja kiristyslinja työmarkkinoilla seuraavatkin neljä vuotta. Politiikan suunnan muuttamiseksi Vapaiden valtakunta -kampanja haastaa jok ikisen kansanedustajaehdokkaan ja puolueen ilmaisemaan kantansa kampanjan tukijoille tärkeisiin työelämäkysymyksiin. Tavoitteemme on saada kampanjan avulla 200 000 ihmistä äänestämään työelämäkysymysten puolesta. Yhdessä äänemme vaikuttaa! 12
Maahanmuutto on vaalien tärkein kysymys n, maahanmuutto aiheuttaa paljon keskustelua tällä hetkellä, johtuen mahdollisista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, mikä on tuomittava asia. Jokaisessa kansanryhmässä on yksilöitä, jotka eivät noudata sääntöjä. Heidän tekemisiensä perusteella ei voida leimata muita. Keskustelu maahanmuuton kohdalla on hyvin jakautunutta, varsinkin sosiaalisessa mediassa. Liikkeellä on paljon kärkeviä väitteitä ja jopa valeuutisia, koskien maahanmuuton syitä. Ammattiliitot eivät vastusta maahanmuuttoa, vaan ajavat jäsentensä asioita ja pyrkivät parantamaan työntekijöiden asemaa yhteiskunnassa kansalaisuudesta riippumatta. Ei ole työntekijän etu, jos maahanmuuttajat joutuvat esimerkiksi tekemään töitä huonommilla työehdoilla. Jotkut tahot pyrkivät käyttämään hyväksi maahanmuuttajien tietämättömyyttä eri alojen työehdoista. Tämä ei auta heidän sopeutumistaan yhteiskunnan jäseniksi. Valtaosa maahanmuuttajista on kuitenkin tavallisia ihmisiä, jotka haluavat ansaita elantonsa ja elää yhteiskuntamme jäseninä. Lähdetkö tukemaan kampanjaa ja äänestämään ehdokasta, joka puolustaa tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia työehtoja kaikille palkansaajille, taustaan katsomatta? 13
Maan hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, jotka ovat parantaneet Suomen työllisyystilannetta On mainio asia, että työllisyysaste on parantunut. Suurin merkitys on kuitenkin ollut kansainvälisen talouden nousukaudella ja kysynnän lisääntymisellä, ei pelkästään Sipilän hallituksen toimilla. Työllisyysaste on tällä vaalikaudella noussut 72 %, mutta tehdyt toisen asteen koulutusleikkaukset ovat uhka ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen kuluneella hallituskaudella pienituloisimmat ovat kärsineet eniten ja suurituloisimmat vähiten. Hallitus on leikannut rajusti muun muassa työttömyysturvaa, viimeisimpänä, niin sanotun Aktiivimalli I:n muodossa. Lisäksi valmistelussa on Aktiivimalli II. 14
Pienet yritykset eivät uskalla työllistää, kun työntekijöitä on niin vaikea irtisanoa n, tätä viestiä työnantajat ja etenkin yrittäjäjärjestö toistavat, mutta tiesitkö että tämä ei ole totta. Työnantajalla on oikeus kirjata työsopimukseen puolen vuoden koeaika, koska nykyiset hallituspuolueet pidensivät koeaikaa. Ja lisäksi, jos työntekijän osaaminen ja käyttäytyminen ei vastaa odotuksia, hänet on helppo irtisanoa jo nyt. Yrittäjyyteen kuuluu riskinotto. Riskejä ottamalla yrityksellä on myös mahdollisuus suureen taloudelliseen menestykseen. Yrittäjäriskiä ei pidä siirtää työntekijän kannettavaksi. Toisaalta työllisyysasteen koheneminen osoittaa, että suomalaisyrityksillä on jatkuvasti uskallusta palkata uutta työvoimaa. Ongelmana pikemmin on, ettei ammattitaitoista työvoimaa ole saatavilla. työntekijöiden irtisanomissuojaa? 15
Poliittiset lakot pitäisi kieltää lailla n, poliittinen lakko on toimi, joka ei suoraan kohdistu poliittisia päätöksentekijöitä vastaan, vaan yritykset kärsivät suoranaiset vaikutukset. Suomessa poliittinen lakko on laillinen toimi ja niin pitääkin olla. Lakkoja on yleisesti ottaen Suomessa vähän. Lakko-oikeus ja oikeus ilmaista mielipiteensä kuuluvat perusoikeuksiin kaikissa demokratian ja oikeusvaltion periaatteita noudattavissa maissa. Kun maan hallitus pyrkii heikentämään palkansaajan asemaa, ammattiyhdistysliikkeen velvollisuus on toimia. Lakkoon ei ole ryhdytty kevyin perustein. Lähdetkö tukijaksi kampanjaan ja äänestämään ehdokasta, joka ajaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja puolustaa omia etujaan? 16
Suomen työmarkkinat ovat jäykät Työnantajat ovat tätä mieltä, koska joutuvat neuvottelemaan työntekijöiden kanssa, eivätkä voi vain sanella työehtoja. SAK:n selvityksen mukaan suurin este paikalliselle sopimiselle on työnantajan haluttomuus sopia paikallisesti. Ei siis se, että työehtosopimukset tai työntekijät estäisivät sen. Palkankorotuksista sovittaessa on esim. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa paikallinen palkkaratkaisu ensisijainen vaihtoehto ja vasta toisena tulee työehtosopimuksen määräämä korotusmalli. Paikallinen sopiminen on arkipäivää suomalaisilla työpaikoilla. Nykyiset hallituspuolueet ovat tuoneet työmarkkinoille joustoa esimerkiksi muuttamalla koeajan pituuden neljästä kuuteen kuukauteen sekä painostamalla ammattiliitot kiky-sopimukseen uhkailemalla pakkolaeilla. Lähdetkö tukijaksi kampanjaan ja äänestämään ehdokasta, joka turvaa järjestäytymisvapauden ja työntekijöiden tasavertaiset neuvotteluoikeudet? 17