1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/1 Dnro Psy-2003-y-208 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 ASIA Tuomisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ranua LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A 90570 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 6 Varastointi... 6 Liikennejärjestelyt... 7 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Vedenlaatu... 9 Veden määrä...9 Vesistössä aiheutuva kuormitus... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 10 Päästöt ilmaan... 10 Melu... 10 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 11 Yleiskuvaus... 11 Alueen luonto ja suojelukohteet... 11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12 Vesistön tila... 12 Virtaamat... 12 Vedenlaatu... 12 Kalatalous... 12 Muu vesistön käyttö... 14 Maaperä ja pohjavesiolot... 14 Muut elinkeinot ja toiminnot... 14 Muut kuormittavat toiminnat... 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 15 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 15 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 16 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 16 Melun vaikutukset...16 Muut vaikutukset... 17 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 17 Käyttötarkkailu... 17 Päästötarkkailu... 17 Vaikutustarkkailu... 17 Vesistötarkkailu... 18 Tuotantovaiheen tarkkailu... 18 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 18 Biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu... 18 Tarkkailu toiminnan lopettamisen jälkeen... 19 Raportointi... 19 Ohjelman voimassaolo... 19 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 20 KORVAUKSET... 20 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 21
Hakemuksen täydennys... 21 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 21 Lausunnot... 21 Muistutukset ja mielipiteet... 22 Hakijan kuuleminen ja vastine... 23 Lapin ympäristökeskuksen kuuleminen ja vastine... 24 Lapin ympäristökeskuksen vastine... 24 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 24 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 24 LUPAMÄÄRÄYKSET... 25 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 25 Päästöt vesiin... 25 Päästöt ilmaan... 26 Melu... 26 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 26 Varastointi... 26 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 26 Toiminnan lopettaminen... 27 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 27 Kalatalousmääräys... 27 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 28 RATKAISUN PERUSTELUT... 28 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 28 Luvan myöntämisen edellytykset... 28 Lupamääräysten perustelut... 28 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 28 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 29 Kalatalousmääräys... 30 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 31 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 31 Päätöksen voimassaolo... 31 Lupamääräysten tarkistaminen... 31 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 32 Korvattava päätös...32 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 32 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 32 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 32 KÄSITTELYMAKSU... 32 Ratkaisu... 32 Perustelut... 33 Oikeusohje... 33 MUUTOKSENHAKU... 34 3
4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Turveruukki Oy on hakenut Tuomisuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa auma-alueineen yhteensä noin 191 hehtaaria. Vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta kahta eri reittiä myöten Siuruanjokeen siten että laskukohtien väli on alle kilometrin. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 31.12.2003. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tuomisuon turvetuotantoalue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 25 km kunnan keskustaajamasta kaakkoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut 14.7.1997 päätöksensä nro 51/97/1 Tuomisuon turvetuotantoalueen vesien johtamisesta Siuruanjokeen. Vesioikeuden päätöksen mukaisesti luvan saajan on vuoden 2003 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemussuunnitelman mukaan Rovaniemen maakuntakaavassa Tuomisuolla ei ole kaavamerkintää. Tuomisuon hankealue kuuluu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jonka pinta-ala on 2 068 km 2. Aluevaraukseen kuuluvat Ranuan kunnan alueista ne, joita ei ole varattu muihin maankäyttöluokkiin. Alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta myös muihin tarkoituksiin. Maakuntakaavassa Tuomisuon lähiympäristössä ei ole kaavamerkinnöin osoitettuja turvetuotantoalueita. Tuomisuo on siirtynyt hakijan omistukseen 8.12.2003 Alueen aikaisemmat omistajat ovat olleet Haarahiltuset Oy sekä Reino ja Hanna Haarahiltunen.
5 TOIMINTA Yleiskuvaus Tuomisuon kuntoonpano turvetuotantoon on aloitettu 1980-luvun lopulla ja turvetuotanto vuonna 1991. Suon tuotantopinta-ala 1990-luvun alussa oli noin 90 ha. Aluetta on laajennettu vuosina 1998 1999 niin, että suon tämänhetkinen tuotannossa oleva pinta-ala on noin 191 ha. Alkuperäisestä tuotantoalueesta on poistunut tuotannosta noin 9 ha. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Tuomisuon turvetuotantoa. Hakijan laatiman poistuma-arvion mukaisesti tuotantoala vuonna 2005 on noin 190 ha ja vuonna 2010 noin 160 ha. Tuotantotoiminnan arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet palaturvetuotannossa ovat palan nosto kentälle, kääntäminen tarvittaessa, karheaminen, karheen seulonta ja kokoaminen. Jyrsinturvetuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin 20 30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, minkä jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä useampia, 2 7 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan traktorivetoiseen perävaunuun ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla varastoaumaan. Tuomisuon tuotannossa käytetään tuotantolaitteiden vetokalustona 4 5 pyörätraktoria sekä aumauksessa yhtä tela-alustaista puskutraktoria. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Tuomisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Markkinatilanteen mukaan voidaan alueella tuottaa myös palaturvetta. Vuotuinen tuotantotavoite on noin 70 000 MWh. Poltto- ja voiteluaineet Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle, 70 000 MWh, laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 70 000 litraa. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai useampaan 2 000 5 000 litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muihin säiliöihin, joiden rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avoojista. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetuissa paikoissa, yleensä lukittavassa varastotilassa.
6 Vesien käsittely Tällä hetkellä tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistuksessa käytetään kahteen pintavalutuskenttään ja kuuteen laskeutusaltaaseen perustuvaa vesiensuojeluratkaisua. Suon kaikkiin sarkaojiin on rakennettu lietesyvennykset ja päisteet on varustettu sihtirakenteilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Tuotantokauden aikaisten, tuotantoalueen ulkopuolisten vesien pääsy reuna-, kokooja- ja sarkaojastoon sekä vesiensuojelurakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Hakija on myöhemmin vastineessaan Lapin ympäristökeskuksen lausunnon johdosta esittänyt, että vesiensuojelun tehostamiseksi turvetuotantoalueelle rakennetaan pinta-alaltaan noin kahden hehtaarin kosteikko- ja haihdunta-alue. Varastointi Tuotettavan turpeen varastointiin on rakennettu yhteensä 4 auma-aluetta, joille turve aumataan kartio- tai jonomuotoisiin tiivistettyihin aumoihin. Auma-alueet 1, 2 ja 4 sijaitsevat lähes ympärivuotisen liikenteen mahdollistavan tiestön varressa. Turvetta ei yleensä toimiteta pahimpina kelirikkoaikoina. Auma-alueelle 3 varastoitava turve voidaan toimittaa vain jäätyneen maan aikana. Turve kuormataan täysperävaunuyhdistelmiin yleensä pyöräkuormaajalla. Käytettävän ajoneuvokaluston kuormatilavuus on keskimäärin 125 130 m 3. Tuomisuon tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30 40/kesä. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Lisäksi suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta (esim. hakkuutähde, puru ja kutterilastu). Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 t/a. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1 3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman hakkeen varastointivaihetta. Hakettamisen aiheuttama pöly ja melu ovat verrannollisia normaaliin puuston hakkuu- ja korjuutoimintaan. Suolta tuotannon yhteydessä kertyvät kannot ja liekopuut kootaan erikseen osoitetulle kantovarastoalueelle. Ne haketetaan ja toimitetaan turpeen seospolttoaineena asiakkaille.
7 Liikennejärjestelyt Tieyhteys Ranuan keskustaajamasta Tuomisuon turvetuotantoalueelle lähtee Pudasjärventien (KT 78) ja Rovaniementien (MT 941) risteyksestä, josta ajetaan Posion suuntaan noin 10 km. Risteyksestä käännytään oikealle Syötteentielle (MT 858), jota ajetaan noin 8 km ja jatketaan suoraan Telkkäläntietä. Telkkäläntietä ajetaan edelleen noin 7 km, jossa käännytään vasemmalle, risteyksessä on viitta "Koskenalustie". Koskenalustietä ajetaan 700 m, jossa käännytään vasemmalle ja ajetaan edelleen noin 6 km. Risteyksessä käännytään vasemmalle Majovantielle, jota ajetaan 1,2 km. Risteyksessä käännytään edelleen vasemmalle Tuomisuon työmaatielle. Tuotantoaikana, touko syyskuussa työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30 40) aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 4 5 autoa/vrk. Työmaalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Rovaniemen Energian Suosiolan voimalaitokselle sekä Kemin ja Tornion alueen suurasiakkaille. Vuotuinen toimitusmäärä on noin 70 000 m 3 ja toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 10 20 kuormaa/vrk. Mikäli työmaan jyrsinturpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusaika on 1 2 kuukautta. Toiminnan lopettaminen Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Lapin ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen uusiokäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Mikäli osalla alueesta siirrytään uusiokäyttöön lupakauden aikana, hakija tulee esittämään asiaa koskevat suunnitelmat Lapin ympäristökeskukselle ennen uusiokäyttöön siirtymistä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuotantolohkon 1 vedet johdetaan laskutusaltaiden 1 ja 2 kautta tuotantolohkon 3 kokoojaojaan ja edelleen laskeutusaltaiden 5 ja 6 kautta pintavalutuskentälle 1. Lohkon 3 vedet laskevat laskeutusaltaiden 5 ja 6 kautta myös pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on noin 4,5 ha, mikä on noin 2,9 % koko valuma-alueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat ilman keräilyojia suoraan Siuruanjokeen. Tuotantolohkojen 2 ja 4 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden 3 ja 4 kautta pintavalutuskentälle 2. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on noin
2,2 ha, mikä on noin 2,8 % koko valuma-alueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat Majovantien sivuojan ja metsäojien kautta Siuruanjokeen. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotannon aikana tuotantoalueen ympäristön vesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Pintavalutuskenttien pinta-alat eivät täytä Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 19.9.2003 vähimmäissuositusarvoja. Kenttien laajentaminen ei ole mahdollista maasto-olosuhteista johtuen, eikä tuotantoalueen läheisyydessä ole muitakaan pintavalutukseen soveltuvia alueita. Tuomisuon vesiensuojelua on suunniteltu tehostettavaksi asentamalla kokoojaojastoon kaksi virtaamansäätöpatoa. Virtaamansäätöpato 1 esitetään sijoitettavaksi laskeutusaltaiden 5 ja 6 yläpuolelle, tuotantolohkojen 1 ja 3 kokoojaojaan auma-alueen 1 lounaispuolelle. Pato pidättää kaikkia lohkon 1 vesiä sekä pääosaa lohkon 3 kuivatusvesistä. Virtaamansäätöpato 2 esitetään sijoitettavaksi laskeutusaltaiden 3 ja 4 yläpuolelle tuotantolohkojen 2 ja 4 kokoojaojaan. Pato pidättää kaikkia lohkojen 2 ja 4 kuivatusvesiä. Vesiensuojelua voidaan tehostaa hyödyntämällä tuotannosta pois jääviä massansiirtoalueita kiintoaineen ja ravinteiden pidätysrakenteina. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina silloin, kun se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Massansiirtoaltaiden patorakenteissa voidaan käyttää esim. valumavesien hakesuodatusta meneillään olevien tutkimusten antamien tulosten mukaisesti. Altaissa on myös mahdollista kasvattaa esim. ruokohelpiä, joka pidättää sekä ravinteita että kiintoainetta. Hakija esittää, että lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesiensuojelun tehostamiseen. Mikäli Tuomisuolla lupakauden aikana toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesiensuojelurakenteina, hakija esittää Lapin ympäristökeskukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. 8 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Hakemussuunnitelmassa ei ole mainintaa ympäristöjohtamisjärjestelmästä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Tuomisuon kuormitustarkkailua on suoritettu vuosina 1993 ja 1994. Pintavalutuskentällä 1 ei ole kentän alapuolella kokoojaojaa, josta veden määrää ja laatua voitaisiin mitata. Pintavalutuskentällä 2 ei ole myöskään mahdollista mitata kentältä tulevaa veden laatua ja määrää luotettavasti, sillä kentän alapuoliseen ojaan tulee valumavesiä myös ympäristöstä. Tämän vuoksi alueen kuormitusta on seurattu Siuruanjoen vedenlaadun tarkkailulla.
9 Vedenlaatu Tuomisuolta lähtevän veden laadusta ei ole tarkkailutuloksia. Vesienkäsittely perustuu laskeutusaltaisiin ja pintavalutuskenttiin. Veden määrä Turvetuotantoalueelta tulevaa virtaamaa ei hakemussuunnitelman mukaan voida mitata. Tuomisuon turvetuotannon aiheuttama valuman muutos on saatu vähentämällä suon tuotannon aikaisista valumista luonnontilaisen alueen valumat. Edelleen on laskettu turvetuotannosta aiheutuva virtaamanmuutos alapuolisessa vesistössä. Haihduntaa vesistöstä ja laskeutusaltaista ei ole huomioitu. Tarkastelualueella ei ole virtaaman havainnointia. Virtaamia on arvioitu Livojoen Hanhikosken seuranta-aseman vuosien 1981 1986 virtaamien perusteella ja valuma-alueiden suhteella. Tarkastelukohtana on ollut Siuruanjoki Tuomisuon kohdalla ja Ranuanjoen kohdalla. Tuomisuon arvioidut valumat tuotantovaiheessa sekä alapuolisen vesistön virtaamat (m 3 /s) ja niiden laskennassa käytetyt valumat (l/s/km 2 ). tuotantokausi rankkasade valuma l/s km 2 suon normaalivaluma 11,4 44 tuotannon aiheuttama muutos 0 19,1 virtaama m 3 /s suon normaalivaluma 0,02 0,08 tuotannon aiheuttama muutos 0 0,04 Siuruanjoki Tuomisuon kohdalla 0 0,29 Siuruanjoki Ranuanjoen kohdalla 0 0,43 Vesistössä aiheutuva kuormitus Tuomisuon tuotantovaiheen kuormitustietojen arvioinnissa on käytetty Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon yhteistarkkailuaineistoja vuosilta 1995 2002. Valuman ja vedenlaadun perusteella lasketut ominaiskuormitukset sisältävät luonnonhuuhtoumaa. Brutto-ominaiskuormituksista on vähennetty keskimääräinen luonnontilaisen suon huuhtouma, jolloin on saatu nettoominaiskuormitus ja edelleen nettokuormitus. Tarvittava luonnonhuuhtouma on arvioitu Vitmaojan luonnontilaisen valuma-alueen tarkkailutietojen pohjalta. Ominaiskuormituslukujen nettoarvot eri valumatilanteissa ja eri kausina on laskettu vähentämällä keskimääräisistä brutto-ominaiskuormituksista luonnontilaiselta valuma-alueelta mitatut huuhtoumat vuosittain. Lopullinen netto-ominaiskuormitusarvio on vuotuisten ominaiskuormitusten keskiarvo painotettuna tarkkailusoiden lukumäärillä. Turvetuotannon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valumatilanteesta. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota, ravin-
teiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslaskelmassa ei lisäksi oteta huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa vuotoja maaperään lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvepöly on kevyttä, eikä siten leviä vastatuuleen. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tuomisuon tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä. Melu Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työsken-
telytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). 11 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Tuomisuon tuotantoalueella kertyy vuosittain noin 30 kg sekajätettä, 35 kg muovijätettä, 60 kg orgaanista jätettä, 90 kg metalleja, akkuja sekä noin 250 kg jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat. Suunnitelmassa on otettu huomioon Ranuan kunnan jätehuoltomääräykset. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Siuruanjoki kuuluu Iijoen vesistöalueeseen. Siuruanjoki saa alkunsa Ranuan kunnassa sijaitsevista Saari- ja Hietajärvestä ja laskee Iijokeen Yli-Iin kirkonkylän kohdalla. Siuruanjoen kokonaispituus on noin 155 km ja valuma-alueen pinta-ala 2 387 km 2. Tuomisuo sijaitsee Telkkälä Majovakylä valuma-alueella (61.431) Kelankylästä noin 5 km länteen sijaitsevan Tuomiojan varressa. Tuomioja saa alkunsa Vihtasuolta ja purkaa vetensä noin kahden kilometrin päässä Siuruanjokeen. Tuomisuon tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta tuotantoalueen pintavalutuskentille ja edelleen Siuruanjokeen. Pintavalutuskentät sijaitsevat Siuruanjoen välittömässä läheisyydessä. Matkaa tuotantoalueelta Siuruanjokeen on vain noin 300 m. Tuotantoalueen ympärille on rakennettu eristysojat, joita myöten ympäristövedet johdetaan puhdistuslaitteiden alapuolelle. Tuomisuon pinta-alasta 93,2 % oli metsätalousmaita ja 2,7 % maatalousmaita. Alueen luonto ja suojelukohteet Tuomisuota lähimpänä sijaitseva suojelualue on Natura-verkostoon kuuluva, noin 4,0 km:n etäisyydellä Tuomisuosta etelään sijaitseva Kaahloojan Susisuon alue (FI1103814). Kuukasjärven kylä, joka sijaitsee noin 3,9 km:n etäisyydellä Tuomisuolta pohjoiseen, on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
12 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuomisuon lähistöllä on kaksi rakennusta. Tällä hetkellä lähin asutus sijaitsee 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueen eteläreunasta. Hakija ei tule jatkamaan tuotantoa lohkon 3 eteläpäädyssä noin 3,5 ha:n, lähinnä asutusta olevalla alueella, vaan tulee siirtämään alueen turpeet massansiirtoina kauemmaksi asutuksesta. Näin nykyisin lähin rakennus tulee jatkossa olemaan noin 500 m:n päässä tuotantoalueesta. Tämän jälkeen lähinnä oleva tila on tuotantolohkon 3 kaakkoiskulmassa noin 400 m:n etäisyydellä. Hakija on suunnitellut tekevänsä vuonna 2004 massansiirtoja lohkon 3 kaakkoiskulmassa olevilla saroilla noin vajaan hehtaarin alueella niin, että tuotantoalue tulee jatkossa olemaan noin 500 m:n päässä tilasta. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välillä on puustoa estämässä mahdollista pölyn leviämistä lähiasunnoille. Vesistön tila Virtaamat Virtaamia on arvioitu Livojoen Hanhikosken seuranta-aseman vuosien 1981 1986 virtaamien sekä valuma-alueiden suhteen avulla. Vedenlaatu Kalatalous Tuomisuon alapuolisen vesistön vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta 1993 alkaen. Vesistötarkkailupisteet Siuruanjoessa sijaitsevat Tuomisuon yläpuolella (Tu3) sekä noin 100 m (Tu4), noin 1 km (Tu5) ja noin 4 km (Tu6) Tuomisuon alapuolella. Havaintopiste Havainto- COD Mn N NH 4 -N P PO 4 -P vuodet mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Siuruanjoki Tu3 1998 1999 19,7 399 12 56 24 Siuruanjoki Tu4 1993 1994 13,3 358 25 57 40 Siuruanjoki Tu5 1998 1999 20,4 423 11 53 12 Siuruanjoki Tu6 1993 1994 12,6 305 7 56 40 Hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa vesistöalue kuuluu Simojoen kalastusalueeseen. Tuomisuon alapuolisella Siuruanjoella vesialueet omistaa Metsähallitus, Kelahaaran osakaskunta sekä tila Mutka Rn:o 122:0. Tuomisuolle on määrätty kalatalousmaksu. Luvan saaja on suorittanut vuodesta 1997 lähtien vuosittain 317,88 euron kalatalousmaksun. Käytännön kalanistutustyöt Tuomisuon vaikutusalueella on tehnyt Lapin työvoimaja elinkeinokeskus ja alueelle on istutettu harjusta.
Siuruanjoen kalastusta ja kalastoa on tarkkailtu mm. Iijoen yhteistarkkailussa jo 1980-luvun lopulta lähtien. Voimassa oleva Iijoen yhteistarkkailuohjelma on vuosille 2003 2005. Vuosina 1997 2002 kalataloustarkkailu on koostunut jatkuvasta kalastuskirjanpidosta Siuruanjoen pääuomassa, kerran ohjelmakautena (vuonna 1999) tehdystä kalastustiedustelusta Siuruanjokivarren paikallis- ja mökkiläistalouksille sekä vuosina 1999 ja 2001 Siuruanjoen vakioiduilla koealoilla tehdyistä sähkökalastuksista. Siuruanjoen kalastuskirjanpito ja sähkökalastukset painottuvat joen ala- ja keskiosille, missä turvetuotantoa on eniten. Vuoden 1999 kalastustiedustelu on käsittänyt Siuruanjoen yläpuoliset alueet eli myös Tuomisuon vaikutusalueen. Tarkkailutulosten mukaan Siuruanjoen pääuoman yleisin saaliskala on hauki, jota kalastetaan verkoilla, heittovavoilla ja katiskoilla. Hauen osuus kirjanpitosaaliissa on ollut tarkastelujaksolla 40 60 %. Vuoden 1999 tiedustelun mukaan yleisimmät saalislajit Siuruanjoen yläosalla ovat olleet hauki (43 %), särki (35 %) ja ahven (22 %). Lohikaloista tärkein on ollut harjus (7 %), jota kalastetaan lähinnä heittokalastusvälineillä. Pyyntikokoisten kirjolohien istutukset ovat kohdistuneet pääasiassa joen ala- ja keskiosille eikä niillä ole ollut vaikutusta Siuruanjoen yläosille. Siuruanjoen rapukannasta on saatu tietoa vuosien 1995, 1999 ja 2002 kalastustiedustelujen perusteella. Tämän hetkisen tiedon mukaan pyynnin kestävä rapukanta on ainakin Tannilankylän ja Siuruankylän välisellä jokialueella. Siuruanjoen yläjuoksulla Tuomisuon vaikutusalue ei kuulu enää ravun esiintymisalueeseen. Vuoden 2002 tiedustelun mukaan keskimääräinen rapusaalis Siuruanjoella on ollut noin 90 rapua/talous. Ravustavien talouksien määrä on ollut vielä pieni, mutta ilmeisesti rapukanta on vahvistunut viime vuosina yksittäisten henkilöiden tekemien siirtoistutusten ansiosta ja tieto rapukannan olemassaolosta on lisännyt ravustusta. Tuomisuon alapuolisen vesistön kalastuksesta on tiedusteltu rantatilan omistajille vuonna 2003 tehdyn rantojen- ja vesistönkäyttötiedustelun yhteydessä. Tiedustelualueeksi on rajattu turvetuotantoalueen yläpuolisen Susiojan ja Luiminkajokisuun välinen osuus Siuruanjokea. Lomakkeet on lähetetty yhteensä 35 talouteen, joista 17:ltä on saatu vastaus eli vastausprosentti on ollut 49. Saalistietoja on saatu viideltä vastaajalta. Tiedusteluun vastanneiden kokonaissaalis on ollut 240 kg, josta yli puolet on ollut yhden talouden saamaa saalista. Kokonaissaaliista yli puolet on ollut haukea, ahventa 31 % ja särkeä 15 %. Yleisimmin käytetyt pyydykset ovat olleet heittovapa ja matoonki, joilla on saatu valtaosa saaliista. Verkkopyynti on ollut vähäistä. Talouksien keskisaalis on ollut 48 kg ja saalismäärissä on ollut runsasta vaihtelua Tuomisuon alapuolisille rannanomistajille on tehty vastaava tiedustelu vuoden 1994 kalastuksesta. Tähän verrattuna vuoden 2003 ahvensaalis on ollut selvästi suurempi ja särkisaalis puolestaan heikompi. Harjuksen osuus alueen kalansaaliissa on ollut molempina tiedusteluvuosina vähäinen. Talouskohtainen keskisaalis on ollut molempina tiedusteluvuosina lähes samaa luokkaa. Valtaosalle vastaajista Siuruanjoen kalastuksella ja saaliilla on ollut vähäinen merkitys tai merkitystä ei enää nykyään ole ollut ollenkaan. Kuitenkin kolmelle vastanneelle kalastuksella ja saaliilla on ollut suuri merkitys. 13
Tuomisuon alapuolinen Siuruanjoki on arvioitu pääosin huonoksi kalavedeksi ja valtaosa vastaajista on ollut sitä mieltä, että jokialue kalavetenä on 2000-luvulla edelleen huonontunut. Yhden vastaajan mielestä jokialue on parantunut. Tiedustelussa on kysytty lisäksi kalastukselle ja kalankäytölle aiheutuvista haittatekijöistä. Selvimpiä kalastushaittoja ovat olleet tyypilliset veden sameus ja likaisuus sekä makuhaitat kaloissa. Vuosien 2003 2005 ohjelmakaudella Iijoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailu on painottunut Siuruanjoen alueelle, jossa kalataloustarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita on eniten. Osa kuormittajista noudattaa omia kalataloustarkkailuohjelmia yhteistarkkailun ulkopuolella. Tilanomistajille suunnatun kalastustiedustelun ja Siuruanjoen kalataloustarkkailun mukaan vaikutusalueen kalasto on ollut lähinnä vähempiarvoisia lajeja kuten haukea, ahventa ja särkeä. Vaikutusalueella vapapyynti on ollut yleisempää ja saalista tuottavampaa kuin verkkokalastus. Harjuskanta alueella on ollut heikko ja sen osuus saaliissa on vähäinen. Karttatarkastelun perusteella Siuruanjoella on Tuomisuon alapuolella muutaman kilometrin etäisyydellä pieniä koskialueita, joiden merkityksestä harjuksen poikastuotantoalueena ei ole selvyyttä. Lähin pieni koskialue on Majovakoski runsaan kilometrin etäisyydellä Tuomisuon purkukohdan alapuolella. Koska harjuskanta on alueella heikohko ja ilmeisesti pääosin istutettua kantaa, niin pienillä koskialueilla ei liene suurta merkitystä poikastuoton kannalta. Rapukantaa ei vaikutusalueella ole. 14 Muu vesistön käyttö Tuomisuon alapuolisen Siuruanjoen tilojen rantojen ja vesistön käyttöä on selvitetty Siuruanjokivarressa rantapalstan omistaville talouksille suunnatulla postitiedustelulla. Tiedustelu on lähetetty 36 tilalle, joista 17 (47 %) on toimittanut vastauksen. Jos tilalla on ollut useampi kuin yksi omistaja, jokaiselle omistajalle on lähetetty tilaa koskeva erillinen tiedustelulomake. Tuomisuon alapuoliselta Siuruanjoelta 7 tilalla on ilmoitettu olevan rakennuksia. Tiedot on ilmoitettu yhteensä 2 asuinrakennuksesta, 6 kesämökistä, 3 rantasaunasta sekä 3 muusta saunasta, 4 navetasta, 4 ladosta ja yhdestä muusta rakennuksesta. Kaivo on ollut käytössä kolmella tilalla, joista kahdessa taloudessa kaivosta on otettu ruokavesi. Talouksista Siuruanjoen vettä on käyttänyt saunavetenä 6 ja kasteluvetenä 2 taloutta. Tämän lisäksi Siuruanjoen vettä on käytetty uintivetenä (9). Alueen rantoja on käytetty lisäksi metsästykseen (5), kalastukseen (8), metsänhoitoon (2) sekä yleisemmin virkistäytymiseen (7). Maaperä ja pohjavesiolot Tuomisuolta noin 2,3 km pohjoiseen sijaitsee Lapin ympäristökeskuksen kartoituksen mukaan Paljakan pohjavesialue. Alue kuuluu luokkaan I eli se on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Muut elinkeinot ja toiminnot Tuomisuon tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella, Kuukkaan paliskunnan alueella. Tuotantoaikana työmaalla esiintyy poroja läpi kesän ja niistä
voi olla ajoittain haittaa tuotannolle. Porot ovat tuotantokoneiden tiellä ja ne hajottavat karheita sekä rikkovat aumojen pintoja. Työmaan suunnittelussa on otettu huomioitu työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat, ojien lopetuskohdat sekä rumpujen päät pyritään tekemään kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoojaojissa luiskat tehdään myös 300 m:n välein suorille osuuksille ja mutkiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan kaivon rakentamisen yhteydessä 15 Muut kuormittavat toiminnat Hakemuksessa ei ollut selvitystä muusta kuormittavasta toiminnasta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Hakijan arvion mukaan Tuomisuon vaikutukset alapuolisen vesistön virtaamiin ovat merkityksettömiä, jopa kesän rankkasateellakin. Koska vaikutukset virtaamiin jäävät suhteellisen pieniksi, jäävät myös vedenkorkeusvaihtelut vesistössä vähäisiksi. Tuomisuon vaikutuksia vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena vesistön koko virtaamaan täydessä tuotantolaajuudessa. Hakijan laskelmien mukaan Tuomisuon turvetuotannon vaikutukset Siuruanjoen veden laatuun ovat vähäiset sekä tuotantokaudella että rankkasadetilanteessa. Nykyisellä pinta-alallaan (191 ha) kokonaistypen pitoisuus Siuruanjoen vedessä kohoaisi Tuomisuon kohdalla noin 11 µg/l ja Ranuanjoen kohdalla noin 9 µg/l (analyyttinen määritystarkkuus noin 20 µg/l). Vastaavasti kokonaisfosforin pitoisuus kohoaisi alle 1 µg/l:n ja ammoniumtypen pitoisuus noin 2 5 µg/l. Kiintoainepitoisuuden nousu olisi alle 0,1 µg/l. Tuomisuon turvetuotannon vaikutukset Siuruanjoen veden laatuun olisivat tuotantokaudella vähäiset. Periaatteessa ammoniumtypen pitoisuudessa tapahtuu pieni muutos, mutta on todennäköistä, että ammoniumtyppi poistuu vedestä nopeasti. Voi myös olla, että näin pieni ammoniumtypen kuormitus vähenee riittävästi jo suon laskuojissa eikä vesistössä voitaisi teoriassakaan muutosta todeta. Kokonaistypen pitoisuusmuutokset vesistössä ovat laskelman mukaan pieniä eikä niitä ilmeisesti voitaisi mittauksin osoittaa. Siuruanjoen veden laatuun ei siis Tuomisuon turvetuotannosta aiheutuisi sanottavia vaikutuksia. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Hakijan vesistövaikutusarvion mukaan Tuomisuon valumavesien aiheuttamat haitat Siuruanjokeen olisivat erittäin vähäiset eikä Siuruanjoen vedenlaatuun aiheutuisi sanottavia vaikutuksia. Vaikutusalueella on havaittu pyydysten limoittumista, kalojen makuhaittoja sekä veden samentumista. Tiedustelussa mainituista kalastushaitoista on kuitenkin vaikea erottaa turvetuotannon aiheuttamia haittoja maa- ja metsätalouden aiheuttamista haitoista. Haitat voivat luonnollisesti esiintyä hieman voimakkaampina tur-
vesuon purkuvesien välittömässä läheisyydessä kuin muualla Siuruanjoella. Mikäli Tuomisuolla olisi kalatalousvaikutuksia, liittyisivät ne lähinnä passiivisten pyydysten, kuten verkkojen ja katiskojen likaantumiseen ja sitä kautta pyynnin vähenemiseen. Vaikutusalueen paikallisten talouksien yleisempi pyyntimuoto on todennäköisesti vapakalastus, mikä pyyntimuotona ei koe samalla tavoin likaantumishaittaa kuin verkko- tai katiskakalastus. Vaikutusalueen alapuolisten koskien harjuksen poikastuotannon tilasta ei ole käytettävissä sähkökalastusaineistoa. Olemassa olevien kalastustiedustelujen ja kalataloustarkkailun tietojen perusteella alueen harjuskanta on heikko ja sen osuus kokonaissaaliissa vähäinen. Vapakalastuksen kannalta laji on alueen paikallisille talouksille kuitenkin merkittävä. Syyskutuisten lohikalojen, kuten taimenen poikastuotantoa Siuruanjoella Tuomisuon ja Luiminkajokisuun välisellä jokialueella ei ole. Hakijan mukaan edellä esitetyn perusteella Tuomisuon tuotantoalueelta Siuruanjokeen kohdistuvat vähäiset vaikutukset ja voimassa olevat kalatalousvelvoitteet Tuomisuon alapuoliselle Siuruanjoelle ovat tulevaisuudessakin riittävät. 16 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Koska alueen peruskuivatus on tehty jo aiemmin, ei hankkeella tule olemaan vaikutuksia pohjavesiin. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Hakijan arvion mukaan Tuomisuon turvetuotanto voi aiheuttaa tuotannonaikaisia päästöjä ilmaan ja ilman kautta pölylaskeumana maaperään sekä hetkittäistä meluhaittaa. Myös liikenne voi aiheuttaa meluhaittaa tuotantokauden ulkopuolisena aikana, jolloin turvetta pääasiassa kuljetetaan. Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Ranualta ei ole käytettävissä tuulitietoja, mutta Tuomisuolle voidaan soveltaa Pudasjärven sääaseman tuulitietoja. Sen vuosien 1971 2000 tuulitulosten perusteella vallitsevana tuulena on etelätuuli. Toukokuussa etelätuulen osuus oli 19 %, kesäkuussa 14 %, heinäkuussa 16 %, elokuussa 18 % ja syyskuussa 22 %. Tuomisuon tuotantoalueen lähin asutus on noin 500 m:n päässä. Hakija on arvioinut, ettei Tuomisuolta kulkeutuva turvepöly aiheuta haittaa lähimmälle asutukselle. Turvekuljetukset tapahtuvat suurimmaksi osaksi tuotantokauden ulkopuolella eli silloin kun maa on jäässä. Näin ollen voidaan arvioida, että teiden pölyämisen aiheuttama haitta on epätodennäköinen. Liikenteen aiheuttama suotien pölyäminen ja lastauksen yhteydessä autoihin mahdollisesti kiinni jääneen turvepölyn irtoaminen ei aiheuta haittaa, koska suotien läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Melun vaikutukset Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain tulla havaitsemaan tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa. Melu ei voi-
makkaimmillaankaan ylitä annettuja melun ohjearvoja (50/55 db) asutuksen pihapiireissä. Puusto vaimentaa jonkin verran tuotantoalueelta kantautuvaa melua. 17 Muut vaikutukset Tuomisuon tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Tuotantopinta-alan poistaminen turvetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa siten, että poistuma-alueet todennäköisesti tulevat muuttumaan kasvipeitteisiksi joko luontaisesti tai viljelyn tuloksena. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään päiväkirjaa. Päiväkirjat ovat nimetyn vastuullisen henkilön hallussa tai pysyvästi työmaalla siten, että ne pyydettäessä ovat valvontaviranomaisen tai tarkkailua suorittavan konsultin nähtävissä. Tuomisuolla ei pystytä toteuttamaan vesiensuojelurakenteiden tehontarkkailua mittauksin. Rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen, mm. pintavalutuskentän kunnon sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrä perusteella. Päästötarkkailu Veden laatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden jaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään lupakauden aikana kahtena vuonna eli vuosina 2007 ja 2011. Samoina vuosina toteutetaan vaikutustarkkailua. Koska Tuomisuon vedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta alapuoliseen vesistöön, eikä kenttien alapuolelta voida luotettavasti ottaa päästötarkkailunäytteitä, päästötarkkailu toteutetaan alapuolisessa Siuruanjoessa tehtävällä vesistötarkkailulla. Päästöjen laskennassa käytetään Lapin ympäristökeskuksen alueen muilta pintavalutuskentällisiltä soilta mitattuja ominaiskuormituksia. Alueen ympärivuotisen kuormituksen arvioinnissa käytetään edustavien ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksia. Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailuun sisältyy vesistötarkkailu (veden laadun seuranta) sekä biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu. Vaikutustarkkailu keskitetään vuosiin, jolloin kaikki Siuruanjoen alueen turvetuotantosuot ovat päästötarkkailussa. Näin saadaan kattavin kuva turvetuotannon mahdollisista vaikutuksista vesistön tilaan.
18 Vesistötarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Hakija osallistuu Iijoen yhteistarkkailuun vuosina 2003 2005. Vesistötarkkailua tehdään Tuomisuon ylä- ja alapuolisessa vesistössä lupakaudella vuosina 2007 ja 2011. Havaintopaikat ovat samat kuin edellisinä tarkkailuvuosina. Näytteitä otetaan neljä: ensimmäinen kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Siuruanjoessa on lisäksi vuosittaista veden laadun seurantaa turvetuotannon kuormituksen kannalta keskeisillä havaintopaikoilla. Ensimmäinen näyte otetaan talven alivirtaaman aikaan, toinen kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus ja a-klorofylli (heinä syyskuu). Hehkutushäviö määritetään, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Poikkeustilanteiden tarkkailu Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa, joita ovat ylivaluma ja suolla tehtävät kunnostustoimet. Biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu Tarkkailuohjelman biologisella ja kalataloudellisella tarkkailulla saadaan tietoa siitä, miten vesistöön tuleva kuormitus vaikuttaa vesistön biologiseen tilaan. Pohjaeläimistön tilaa seurataan Siuruanjoen pääuoman kolmella kohteella elo syyskuussa vuosina 2007 ja 2011. Samoilla kohteilla tehdään myös sähkökoekalastus. Kalataloustarkkailu koostuu jatkuvasta kalastuskirjanpidosta ja vuonna 2004 tehtävistä sähkökoekalastuksista. Siuruanjoen kalastuksesta tehdään tiedustelu vuoden 2004 kalastusta koskien. Tiedustelualueeseen kuuluu myös Tuomisuon turvetuotantoalueen vaikutusalue Siuruanjoessa. Kalastustiedustelu uusitaan vuonna 2011. Sen avulla saadaan tietoa kalastuksen laadusta ja laajuudesta, kala- ja rapusaaliista sekä mahdollisesti kalastusta haittaavista tekijöistä, kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Tuomisuon vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastukseen ja kalastoon esitetään tarkkailtavaksi osana Iijoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailua. Pölytarkkailu Tuomisuon lähistöllä on kaksi tilaa. Tällä hetkellä lähin asutus sijaitsee 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Suunnitelmassa esitettyjen muutosten jälkeen, hakija tulee tuottamaan tuotantokaudesta 2004 lähtien turvetta noin 500 m:n etäisyydellä lähimmistä asunnoista. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välillä on puustoa estämässä mahdollista pölyn leviämistä lähiasunnoille.
Pölytarkkailuohjelmaksi hakija esittää, että käyttöpäiväkirjaan kirjataan tuotantopäivinä tuulen suunta ja voimakkuus. Päiväkirjaan merkitään myös tuulitauot. 19 Melutarkkailu Hakija katsoo, ettei tässä vaiheessa ole tarvetta erillisen melutarkkailuohjelman esittämiseen. Tarkkailu toiminnan lopettamisen jälkeen Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Lapin ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Lapin ympäristökeskukselle ja Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset toimitetaan tarkkailujakson päätyttyä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Tarkkailuvuosien päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan Tuomisuon kuormituksen vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Raportin tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Iijoen alueella on voimassa yhteistarkkailuohjelma vuoteen 2005. Vuodesta 2006 lähtien tämän tarkkailun raportointi hoidetaan osana turvetuottajien yhteistarkkailua, jolloin raportoinnissa noudatetaan sovittuja käytäntöjä ja esitystapoja. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Lapin ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Raportit lähetetään Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjelman voimassaolo Tämä tarkkailuohjelma on voimassa seuraavan lupakauden ajan. Ohjelmaan voidaan tehdä tarkennuksia sopimalla niistä Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kesken.
20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Sisäasiainministeriö on antanut 26.4. 2000 viimeisimmän ohjeensa turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. toiminnan aloittamisen ilmoitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Tuomisuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma sekä tarkemmat turvallisuusohjeet sisältävä turvallisuussuunnitelmien toimintaohje ovat Turveruukki Oy:n ja Tuomisuon kokonaisurakoitsijan välisen turvetuotannon kokonaisurakointisopimuksen liitteenä. Paloriskien vähentämisen ja tulipalojen ehkäisemisen eräänä keskeisimpänä keinona ovat jokavuotiset palosuojelukoulutustilaisuudet. Muut riskit ja häiriötilanteet Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisiin tuotantoalueen häiriö- ja ympäristövahinkotilanteisiin on esitetty Turveruukki Oy:n turvetuotannon ympäristöohjeessa. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Tuomisuon turvetuotantoalueella on ympäristövahinkovakuutus. KORVAUKSET Tuomisuon alapuolisen Siuruanjoen rantojen ja vesistön käyttöä sekä kalastusta on selvitetty edellä. Osa talouksista käyttää Siuruanjoen vettä sauna- ja uintivetenä sekä kasteluvetenä. Siuruanjoen rannoilla on myös käyttöä metsästykseen, metsänhoitoon sekä yleisemmin virkistäytymiseen. Tärkein vesistön tarjoama virkistysmuoto on kalastus.
Laatimansa vesistövaikutusarvion perusteella hakija pitää Tuomisuon vaikutuksia Siuruanjokeen hyvin pieninä eikä mm. talousvesihaittaa ja rantojen virkistyskäytön vaikeutumista voida tällöin osoittaa. Hakija katsoo, että Tuomisuon tuotannosta ei todennäköisesti aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa Siuruanjokeen. Kotitarve- ja virkistyskalastuksen hyödyn vähenemistä on käsitelty edellä. 21 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan 26.1.2004 ja 27.2.2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Ranuan kunnassa 24.5. 10.8.2004 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 26.5.2004 pitäjälehti Kuriirissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Ranuan kunnalta ja sen ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Tuomisuon turvetuotantoalueen kalataloudellisten vaikutusten tilanne näyttää melko vakiintuneelta. Tarkkailua tarvitaan edelleen ja kohtuullinen kompensaatio kalakannan ja kalastuksen tukemiseksi on välttämätön. Kalatalousyksikkö on katsonut, että hakijalle asetettava kompensaatiotoimenpide on ensisijainen. Tarkkailu ei ole sinänsä osoittanut istutustason muuttamista. Siten vuosittainen istutusvelvoite on 2 000 vähintään 9 cm:n pituista 1-kesäistä harjusta tai mahdollisia muita istukaslajeja, kun velvoitteen taloudellinen arvo ja teho ei heikkene. Istutukset tulee suorittaa Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua tulee jatkaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Se tulee yhdistää osaksi Iijoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailua. 2. Ranuan kunnan tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on esittänyt, että lupamääräyksissä tulisi ottaa huomioon toiminnasta lähialueen asutukselle mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat sekä pölylaskeumien asutukselle ja Siuruanjokeen mahdollisesti aiheuttamat haitat. Lisäksi lausunnossa on todettu, että jätehuoltosuunnitelmaan kirjatut valvontaviranomaisen yhteystiedot tulee tarkistaa.
22 3. Ranuan kunta Kunta on myöhemmin täydentänyt teknisen lautakunnan lausuntoa esittämällä, että laskuojat varustettaisiin hakepadoilla. 4. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on lausunnossaan ja sen liitteissä selostanut turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja käytön vaiheita sekä toiminnassa ja vesiensuojelurakenteissa havaittuja puutteita. Tuotantoalueen halki tuleva eristysoja vaikeuttaa osaltaan vesien johtamista. Vesien johtaminen pintavalutuskentille on ollut vaikeaa ja kentät ovat toimineet heikosti. Tarkkailua ei ole aikanaan suoritettu hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Raporttia ei ole tehty. Ympäristökeskus on todennut turvetuotantoalueen siirtyneen Turveruukki Oy:n hallintaan joulukuussa 2003. Pintavalutuskenttien koot eivät vastaa nykyisiä mitoitusohjeita. Kentät toimivat heikosti, koska vesiä on vaikea saada leviämään tasaisesti kentille. Kenttä 2 on epätasainen, kentällä 1 on vanhoja ojia. Hakemuksessa esitetään toiminnan jatkamista nykyisellä tuotantoalueella. Alueen ympäristönsuojelua suunnitellaan parannettavaksi rakentamalla kaksi virtaamansäätöpatoa ja lopettamalla tuotanto asutusta lähinnä olevilla lohkoilla. Ympäristökeskuksen mukaan esitetyt toimenpiteet vähentävät ympäristökuormitusta. Siuruanjoen tila ja tuotantoalueen koko huomioon ottaen vesiensuojelun tasoa tulisi parantaa. Ympäristökeskus on vaatinut, että mahdollisuudet tuotannosta pois jäävien alueiden käyttämisestä vesiensuojelun tehostamiseen tulee selvittää. Selvityksen alueen korkeustietoineen tulee sisältää arvio alueiden käyttömahdollisuuksista ainakin kasvillisuusaltaina tai ylivuotokenttinä, aikataulun ja toteuttamiskustannukset. Koska hakemuksen kohteena olevalla tuotantoalueella on ollut ongelmia, ympäristökeskus on esittänyt lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämistä tavanomaista aiemmin. Vaikutustarkkailu tulee liittää osaksi Iijoen yhteistarkkailua. Muistutukset ja mielipiteet 5. AA (Mutka RN:o 122:0 BB:n kuolinpesä) Muistuttaja on todennut Siuruanjoen veden laadun heikenneen ja muuttuneen humuspitoisemmaksi ja tummemmaksi useaksi vuodeksi 1990-luvun puolivälin aikoihin. Samalla joki rehevöityi. Joen luontainen harjuskanta heikkeni samaan aikaan. Todennäköisesti roskakala (särki, hauki) on jonkin verran lisääntynyt. Joen virkistyskäyttö on heikentynyt mainittujen syiden vuoksi. Viime vuosina veden tummuuden osalta tilanne on parantunut. Harjuskannan lisääntymisestä ei ole havaintoja. Vaikutuksia ranta-alueen asumis- ja virkistyskäyttöön ei voi pitää vähäisinä. Joen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentyminen alentaa rantakiinteistöjen arvoa. Mikäli turvetuotantoa jatketaan Tuomisuolla, on seuraaviin asioihin kiinnitettävä huomiota. Turvetuotannon vuotuinen määrä ei saa lisääntyä tähänastisesta eikä alueelle saa tulla sellaista käyttöä, mikä voi heikentää joen ekotasapainoa. Jokeen vaikuttava alueen käyttö varastoalueena on määrittävä tarkemmin. Turvetuotantoalueen vesiensuojelutoimenpiteet on tehtävä riittävässä laajuudessa ja niiden tehoa on seurattava vuosittain niin, ettei kiintoaines ja ravinnekuormitus lisäänny joen alajuoksulla. Vel-