Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kristillisten järjestöjen kentässä Paikallinen sopiminen Työaika Sosiaalimaksut Muutosturva ja työterveyshuolto
Kilpailukykysopimuksen taustaa ja yleistä sen sisällöstä Kirkon alat ry:n koulutustilaisuus kilpailukykysopimuksen voimaantulosta
Kilpailukykysopimus ( KiKy ) Työmarkkinakeskusjärjestöjen välinen sopimus, joka koskee: TES- ja VES- sopimusten jatkamista 12 kuukaudella ilman kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia Sosiaalivakuutusmaksuja Rakenteellisia muutoksia TES- ja VES- sopimuksiin Paikallisen sopimisen lisäämistä Muutosturvaa ja eräitä ajankohtaisia lakihankkeita Sopimusosapuolina: Akava, EK, KiT, KT, SAK, STTK ja VTML
Kilpailukykysopimuksen tavoitteet Sopimuskirjausten mukaan tavoitteena: parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sopimus tukee samalla julkisten talouden sopeuttamista Lisäksi Torjui maan hallituksen suunnittelemat ns. Pakkolait ja TES- ehtojen heikennykset lainsäädännöllä vahvisti suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja työmarkkinajärjestöjen asemaa
Kilpailukykysopimus, MIKSI? Korvasi maan hallituksen suunnittelemat ns. Pakkolait Loppiainen ja Helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan 1 päivän karenssi, Muilta sairausajan päiviltä 80 %:n palkkaus vuosiloman enimmäispituus 6 viikkoa ja lomarahojen leikkaus
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuneet rakenteelliset muutokset KjTES:iin 1.2.2017 alkaen
TES kausi pitenee ilman palkankorotuksia KjTES:n voimassaolo jatkuu 31.1.2018 saakka Vuoden 2017 aikana nimellispalkkoihin ei tehdä muutoksia Paikallisen sopimisen edellytykset laajenevat l luottamusmiehen oikeus saada tietoja kirjattu TES:iin
Lomarahan leikkaus 30 % KiKy- sopimuksessa sovittiin julkisen sektorin lomarahojen leikkauksesta Valtio, kunta, kirkko, Keva ja Suomen pankki EI KOSKE kristillisiä järjestöjä eikä ortodoksista kirkkoa! Koskee vuosina 2017-2019 päättyviltä lomanmääräytymisvuosilta ansaittuja lomarahoja Lomarahojen leikkaus EI KOSKE KirVESTES 2017, Liite 20 on lomarahoja koskeva erillinen VES/TES KjTES:ä!
Vuotuinen työaika pitenee 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta Työajan pidennys koskee kaikkia työaikamuotoja Myös työaikalain piiriin kuulumattomia Osa- aikaisten työaikaa pidennetään osa- aikaisuuden suhteessa Pidentämisellä ei ole sovittu lisätyöntarjoamis- velvollisuudesta Myös tuntipalkkaisia siten, että vuosiansio ei muutu Miten?? Palta ry:n kannan mukaan myös ulkomaan työtä!?
Työajan pidennyksestä monenlaisia variaatioita
Pääsääntö työajan pidennyksen toteuttamisesta Tehty lisäys KjTES 14 :ään, uusi 13. kohta Työajan pidentämisestä sovitaan paikallisesti kullakin työpaikalla Vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia ja Viikoittainen työaika ei saa ylittää 40 tuntia. KjTES 14 :n 5. kohdassa tarkoitetussa keskimääräisessä työajassa viikoittainen työaika ei saa ylittää 48 tuntia eikä vuorokautinen säännöllinen työaika 10 tuntia Työajan tasoituttava 40 tuntiin kuuden (6) viikon aikana
Työajan lisäyksestä ei sunnuntaityökorotuksia KjTES:iin lisäys (14 :n 13. kohdan 2. kappale): Mikäli paikallisesti sovitaan, että työtä tehdään arkipyhänä, arkipyhäviikon lauantaina tai TES 15 :n mukaisena vapaapäivänä (ns.arkipyhänä), työntekijälle ei makseta sunnuntaityökorvauksia ja Kyseinen arkipyhä ei lyhennä viikon tai jakson säännöllistä työaikaa
Työajan pidennyksen perälauta Mikäli paikallista sopimusta ei tehdä Työajan pidentäminen toteutetaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentämällä yhdellä tunnilla 24:nä päivänä vuodessa Työnantajan määrääminä ajankohtina Työajan on tällöin tasoituttava 40 tuntiin max 6 viikon ajanjaksolla Mitä sitten tapahtuu, jos työnantaja ei määrää kyseisiä 24 päivää??
Työajan pidentäminen ulkomaantyössä, periaatteellinen erimielisyys Allekirjoituspöytäkirjassa ei ole erikseen mainintaa ulkomaantyötä tekevien osalta Kirkon alat neuvottelijoiden käsitys: Neuvotteluissa oli suullisesti puhe, että ulkomaantyö rajattaisiin kiky- sopimuksen mukaisen työajan pidennyksen ulkopuolelle Tätä ei kuitenkaan (epähuomiossa) kirjattu kirjalliseen neuvottelutulokseen PALTA:n käsitys: Työajan pidennys koskee kaikkia TES:n työaikamuotoja ja myös niitä työntekijöitä, jotka eivät ole työaikalain soveltamisen piirissä. => myös ulkomaantyön tekijöitä
Työajan pidennyksen voimaantulo Vuosittainen työajan pidennys tulee voimaan 1.2.2017 Vuonna 2017 työajan pidennyksen määrä on 24 tuntia Jos työajan pidennys toteutetaan pidentämällä säännöllistä viikkotyöaikaa 30 minuuttia viikossa 1.2.2017, niin täyttyvätkö KiKy- sopimuksen ehdot?
Minkälaisia työajan pidennysratkaisuja on jo tehty? Kirkon ulkomaanavun säätiö? Suomen Pipliaseura? Kansan raamattuseura? Fida International? Suomen Lähetysseura?? Suomen ev.lut. Kansanlähetys? Medialähetys Sanansaattajat? Lähetysyhdistys Kylväjä?
Muutokset paikalliseen sopimiseen (1) Vanha sopimus 1 :.Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä.. Uusi sopimus 1 : Paikallisesti ei kuitenkaan saa tehdä sopimusta, jolla heikennetään sopimuksessa sovittuja työsuhteen vähimmäisehtoja.
Muutokset paikalliseen sopimiseen (2) 3 :ään lisätty luottamusmiehelle annettavia tietoja koskeva uusi virke. Annettava tarpeelliset tiedot neuvoteltavan asian kannalta 4 : Poistettu liittojen oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tai muuttaa sitä. 4 :ään jää jäljelle vain: Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille.
Muutokset Uusi paikalliseen sopimus sopimiseen (3) 5 : Poistettu pykälän viimeinen virke liitot eivät enää TES:n allekirjoittamisen yhteydessä yhteisesti totea voimassaolevia paikallisia sopimuksia Lisäksi paikallisen sopimisen liitepöytäkirjasta poistettu velvoite alistaa paikallinen sopimus liittojen tarkistettavaksi (liitepöytäkirjan 5 )
Kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehdyt muutokset luottamusmiessopimukseen
Luottamusmiehen oikeus saada tietoja (6 ) Täsmennetty ja laajennettu luottamusmiehen oikeutta saada tietoja edustamiensa työntekijöiden osalta Määräaikaisten työsuhteiden osalta on oikeus saada työsuhteen kestoajan lisäksi määräaikaisuuden peruste Määräaikaisia työsopimuksia koskevat tiedot annetaan pyydettäessä ja max kerran vuodessa TES:n mukaisista palkanosista palkanosakohtainen tilasto palkanosan saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä palkanosasta. Tiedot annetaan pyydettäessä ja max kerran vuodessa Tietojen antamisen edellytyksenä on, että ryhmän koko on vähintään 6
Luottamusmieskorvaus (9 ) Sovittu jo TYKA- palkantarkistuksen yhteydessä 1.4.2016 alkaen Edustettavien henkilöiden määrä 1.4.2016-49 34,12 50-45,16 Luottamusmieskorvaus on 57,21, jos luottamusmies toimii ainoana henkilöstöä edustavana luottamusmiehenä tai usean luottamusmiehen yhteisössä pääluottamusmiehenä
Kilpailukykysopimuksen yhteydessä KjTES:een uusi liite: Työaikapankki
Mikä on työaikapankki? Ei perustu lainsäädäntöön vaan työpaikka- tason sopimukseen työ- ja vapaa- ajan yhteensovitusjärjestelyistä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti Työaikapankki ei korvaa voimassa olevia työajan tasoittumisjärjestelmiä Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat säännöt syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella. Ellei toisin sovita
Työaikapankin käyttöönotto työpaikoilla Käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan kirjallisesti käyttöönottosopimuksella Työnantajan ja Henkilöstön edustajan (luottamusmies) kanssa Työaikapankkiin liittyminen on yksittäiselle työntekijälle vapaaehtoista edellyttää nimenomaista kirjallista liittymissopimusta työnantajan ja työntekijän välillä
Työaikapankin käyttöönotto työpaikalla kuviona Matti ja työnantaja, liittymissopimus Työaikapankin käyttöönotto- sopimus Työnantajan ja luottamus- miehen välillä Maija ja työnantaja, liittymissopimus Heikki ja työnantaja, liittymissopimus Jne...jokaisella työntekijällä oma liittymissopimus
Työaikapankin käyttöönottosopimus Sovittava ainakin: 1. Mitä työnantajan toimipaikkoja sopimus koskee? 2. Keitä sopimus koskee? (henkilöpiiri) 3. Mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu? Esim.: lisä- ja ylityöt, sunnuntaityökorvaus, liukuvan työajan plussasaldo, lomarahavapaa, leirityökorvaukset, säästöloma, pitkän työpäivän korvaus, tuntipalkkaisten normaali työaika Vrt. KirVESTES Työaikapankkia koskeva VES/TES 4. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät 5. Työaikasaldon säästämisrajat 6. Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa säästetään 7. Työajan tasoittumisjakson pituus 8. Työkyvyttömyyden vaikutus työaikapankkivapaan käyttöön
Käyttöönottosopimuksessa sovittava myös: Säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä Työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat Mahdollisten euromääräisten lisien ja vastaavien muuntamistapa työaikapankkiin siirrettäessä Jos halutaan myös euromääräiset lisät pankin osatekijöiksi
Työaikapankin käyttö Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti Yli vuoden pituisessa tasoittumisjaksossa keskimääräinen säännöllinen työaika saa olla max 40t. Kokonaisina työpäivänä annettavat vapaat kartuttavat vuosilomaoikeutta normaalisti Vapaiden pitäminen ja menettelytavat sovitaan paikallisesti Palkkana maksetaan vapaan pitämisajankohdan mukainen palkka
Työkyvyttömyys työaikapankin käytön esteenä? Sovittava työnantajakohtaisesti, miten työkyvyttömyys vaikuttaa vapaan pitämiseen Ellei muuta ole sovittu, noudatetaan ns. Aikaprioriteetti- periaatetta Se kumpi alkaa aikaisemmin jatkuu keskeytyksettä, kunnes peruste lakkaa Paikallisesti voidaan sopia vapaan keskeytymisestä esim. 5 työpäivän karenssiajan jälkeen Vrt. KirVESTES vastaava määräys: sairasloma siirtää työaikapankkivapaan kokonaan myöhemmin pidettäväksi
Työaikapankin saldot työsuhteen päättyessä Tavoitteena tasata saldot ennen työsuhteen päättymistä Mahdollinen jäljellä oleva saldo maksetaan rahana työsuhteen päättyessä Työnantaja voi päättää, miltä osin vapaat pidetään irtisanomisaikana ja miltä osin ne maksetaan rahana Jos irtisanomisaikana pidetään myös esim. vuosilomapäiviä
Työaikapankkisopimuksen ja liittymissopimuksen irtisanominen Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on 12 kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita Liittymissopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita Työaikasaldot tasataan irtisanomisajan puitteissa vastaavasti kuin työsuhteen päättyessä
Eräitä muita kilpailukykysopimuksessa sovittuja tai siihen liittyviä muutoksia Kirkon alat ry:n koulutustilaisuus kilpailukykysopimuksen voimaantulosta
Työeläkevakuutusmaksu Työntekijöiden työeläkevakuutusmaksu vuonna 2017 Pidätetään palkasta ennakonpidätyksen lisäksi Yleinen maksu 6,15 % ja korotettu 53-62 vuotta täyttäneiden maksu 7,65 % palkasta Molemmat maksut nousevat 0,45 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 (Huom! 63-67- vuotiailla maksu alenee!) KiKy- sopimuksen mukaan työntekijän työeläkevakuutusmaksua korotetaan myös vuosina 2018-2020 Työnantajan maksuosuus alenee vastaavasti
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2017 on 1,60 prosenttia palkasta Pidätetään palkasta ennakonpidätyksen lisäksi Vuonna 2016 maksu on ollut 1,15 % KiKy- sopimuksen mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua korotetaan myös vuonna 2018 vastaavalla määrällä
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu =päivärahamaksu + sairaanhoitomaksu Sairausvakuutusmaksua ei pidätetä erikseen palkasta, vaan se sisältyy veron ennakonpidätykseen Palkkalaskelmalla kuitenkin näkyy erikseen päivärahamaksun määrä Päivärahamaksu v. 2017 on 1,58% paitsi jos tulot ovat alle 14.000 /v, maksu on 0% V. 2016 kaikilta 0,82% Sairaanhoitomaksu v. 2017 on 0 % kaikilta V. 2016 kaikilta 1,30%
Aikuiskoulutustuki säilyy, mutta tukiaika ja tuen määrä heikkenee Ansioperusteista aikuiskoulutustukea myönnetään päätoimiseen opiskeluun, joka on tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Laki aikuiskoulutustuesta muuttunut 1.1.2017 aikuiskoulutustuen perusosan määrää alennettiin 15 prosenttia. tukikuukausien enimmäismäärää laskettiin 15 kuukauteen (aiemmin 19 kuukautta). Muutoksesta voi lukea tarkemmin Kirkon töissä lehden numerosta 4/2016 Ja vielä tarkemmin Koulutusrahaston nettisivulta http://www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuen- hakijoille/muutokset- aikuiskoulutustuessa/
Aikuiskoulutustuen muutoksen voimaantulo Lähde: Koulutusrahasto
Muutosturva ja työterveyshuolto tuta - perusteella irtisanotuille yli 5v palvelussuhteessa olleille oikeus työllistymistä edistävään TA:n kustantamaan valmennukseen tai koulutukseen koskee työnantajia, joilla säännöllisesti yli 30 työntekijää Arvoltaan vastattava työntekijän henk. Koht. 1 kk:n palkkaa TAI saman toimipaikan henkilöstön keskim. Kk- ansiota (kumpi on suurempi?) Jos työnantaja laiminlyö => työntekijälle arvoa vastaava rahakorvaus Kirkon palveluksessa olevat viranhaltijat??? tuta - perusteella Irtisanotulla oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kk työntekovelvollisuuden päättymisestä koskee työnantajia, joilla säännöllisesti yli 30 työntekijää ja työntekijöitä, joiden palvelussuhde kestänyt yli 5 vuotta Lakiesitys hyväksytty Eduskunnassa (HE 211/2016; TyVM 11/2016 ). Tuli voimaan 1.1.2017
Muutosturva ja työterveyshuolto Lue muutoksesta tarkemmin Kirkon töissä lehden numerossa 4/2016 olleesta lakimies Pekka Pietisen artikkelista
Yhteistoimintalain muutos Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tietosisältöä lisätään em. Irtisanottavien henkilöiden muutosturvaa koskevalta osalta Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tulee lisäksi sisällyttää periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja hankkii työntekijöille työsopimuslain 7 luvun 13 :n mukaista työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.
YT- lain mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, lyhyt kertaus Yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.
YT- lain mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, lyhyt kertaus Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi yrityksen koko huomioon ottaen ainakin: 1. yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; 2. periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; 3. yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; 4. arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä 5. 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt.
YT- lain mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, lyhyt kertaus Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota: 1) ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin; 2) keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää; 3) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä 4) joustaviin työaikajärjestelyihin.
Kirkon alat ry:n toimisto Paula Aaltonen, toiminnanjohtaja, toimiston johtaminen, hallinto- ja neuvotteluasiat, julkaisujen päätoimittaja 0207 912 534, 0400 236 881 Chanthy Nybergh, toiminnanjohtajan assistentti, johdon avustaminen, talouden valmistelu, viestintäpalvelut 0207 912 536,040 5086 606, sijainen Sok Sann Heng 01.09.2016-31.08.2017. Anna- Maria Numminen, lakimies, Evl ja ort. sopimusneuvonta ja neuvottelut, lainopillinen neuvonta, sosiaaliturva- asiat, liittojuristi 0207 912 538,040 5040 770 Pekka Pietinen, lakimies, Evl ja krist.järjestöjen sopimusneuvonta ja - neuvottelut, lainopillinen neuvonta, luottamusmieskoulutus 0207 912 537,040 7753 889 Hannele Halinen, jäsenpalvelusihteeri, jäsenpalvelu, jäsenmaksuasiat, kuntoremonttilomat 0207 912 530,0400 882 011 Galina Voloshina, toimistopalvelusihteeri, jäsenrekisteri, osoitteenmuutokset, kurssi- ilmoittautumiset 0207 912 533,0400 882 012 Paula Antell, järjestöasiantuntija, alue- ja opiskelijatoiminta, liiton kurssit, yhteydet järjestöihin, kouluttaviin laitoksiin ja opintomatkat, julkaisujen päätoimittaja 0207 912 539, 0400 157 992 Jaana Kovanen, kirjanpitäjä 0400 214 437
Kiitokset mielenkiinnosta! www.kirkonalat.fi Tykkää meistä myös Facebookissa!