MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Transkriptio

1 MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevat työehtosopimukset (työntekijät ja esimiehet) on uudistettu keskusjärjestöjen tekemän kilpailukykysopimuksen mukaisesti ajanjaksolle Sopimuskausi ei sisällä palkankorotuksia. Sen sijaan työaikamääräyksiä on uudistettu merkittävästi. Muutokset koskevat sekä työntekijöitä että esimiehiä koskevia työehtosopimuksia. Säännöllinen enimmäistyöaika lisääntyy kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Jaksotyöaika nousee nykyisestä 111 tunnista 112,5 tuntiin kolmessa viikossa ja JP-päiväjärjestelmä korvataan kokonaan uudella vuosivapaajärjestelmällä. Työaikaa ja JP-päiväjärjestelmää koskevat muutokset tulevat voimaan jo eli heti kalenterivuoden alusta. Muilta osin muutokset tulevat voimaan uuden työehtosopimuskauden alkaessa Säännöllistä enimmäistyöaikaa koskevat muutokset Säännöllinen enimmäistyöaika Työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika nousee alkaen 111 tunnista 112,5 tuntiin kolmessa viikossa. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän palkka säilyy työajan lisääntymisestä huolimatta ennallaan. Muutos ei edellytä työntekijöiden kanssa käytäviä neuvotteluita eikä uusien työsopimusten tekemistä, vaan työajan lisäys toteutetaan laatimalla ensimmäisen jälkeen alkavan kolmiviikkoisjakson alusta lukien työvuorolistat uutta työajan säännöllistä enimmäismäärää vastaavasti. Osa-aikatyöntekijän määritelmä muuttuu työajan lisääntymistä vastaavasti, eli työntekijä on osaaikatyöntekijä, jos hänen työaikansa on vähemmän kuin keskimäärin 112,5 tuntia kolmessa viikossa. Työajan tasoittumisjärjestelmät Työajan lisäys aiheuttaa muutoksia työajan tasoittumisjärjestelmiin siten, että niin sanotussa 18-viikon tasoittumisjärjestelmässä (TES 12 1 kohta) tavoitemääränä on 6 x 112,5 tuntia eli 675 tuntia ja 27- viikon tasoittumisjärjestelmässä (TES kohta) 9 x 112,5 eli 1012,5 tuntia. Työaikajärjestelmissä poissaolojen vaikutuksen osalta luetaan järjestelmään jatkossa tehdyksi työajaksi 7,5 tuntia päivää kohti (aikaisemmin 7,4 tuntia) ja 37,5 tuntia työviikkoa kohti (aikaisemmin 37 tuntia) silloin, kun työvuorolistaa ei ole laadittu. 18- viikon tasoittumisjärjestelmässä yksittäisen kolmiviikkoisjakson työajan enimmäismäärä nousee 129 tunnista 130 tuntiin ja 27- viikon tasoittumisjärjestelmässä 135 tunnista 136 tuntiin (TES ja TES ). Vuosityöaikajärjestelmässä jakson enimmäismäärä säilyy ennallaan 150 tunnissa (TES )

2 TES kohdan mukaisen vuosityöaikajärjestelmään tehdään vastaavat työajan lisääntymisestä johtuvat muutokset eli järjestelmään voidaan siirtää yli 112,5 tunnin tehdyn työajan tai sen alittavat työtunnit. Vapaita annettaessa vapaapäivän pituus on 7,5 tuntia aikaisemman 7,4 tunnin sijasta. TES kohdan mukaisen säännöllistä yötyötä tekevän kuukausipalkkaisen työntekijän enimmäistyöaika säilyy entisellään (90 tuntia kolmessa viikossa). Heidän osaltaan työajan lisäys toteutuu uuden vuosivapaajärjestelmän kautta. Lisä- ja ylityötä koskevat määräykset sekä vuosiloman lyhentävä vaikutus Ylityön raja 120 tuntia kolmessa viikossa säilyy ennallaan samoin kuin ylityöstä maksettavat korvaukset. Koska säännöllisen työajan enimmäismäärä nousee ylityörajan säilyessä ennallaan, voi kuukausipalkkaisella työntekijällä jatkossa olla enintään 7,5 tuntia lisätyötä yhdessä kolmiviikkoisjaksossa (aikaisemmin 9 tuntia). TES kohdan mukaisena vajaan kolmiviikkoisjakson lisätyönä korvataan 7,5 tuntia ylittävät tunnit (aikaisemmin 7,4 tuntia) 8 tuntiin saakka. 3 Tasoittumisjärjestelmissä yksittäisen kolmiviikkoisjakson enimmäismäärän ylittävän lisä- ja ylityön korvaaminen muuttuu siten, että ns. 18-viikon järjestelmässä korvataan 130 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti: 7,5 tuntia yksinkertaisella tuntipalkalla (aikaisemmin 9 tuntia) 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla Vastaavasti tasoittumiskauden päättyessä tapahtuvan ylityksen osalta korvaukset ovat seuraavat: 7,5 tuntia yksinkertaisella tuntipalkalla (aikaisemmin 9 tuntia) 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla Vastaavat muutokset koskevat myös TES kohdan mukaista paikalliseen sopimiseen perustuvaa työajan tasoittumisjärjestelmää (ns. 27-viikon tasoittumisjärjestelmä). Jaksokohtainen lisä- ja ylityö korvataan jatkossa vasta 136 tunnin ylittävien tuntien osalta (aikaisemmin 135 tuntia). TES kohdan mukainen vuosiloman jaksotyöaikaa lyhentävä vaikutus muuttuu niin ikään 7,5 tuntiin vuosilomapäivää ja vuosiloman sisälle maanantai perjantai- päiville sijoittuvaa arkipyhää kohti (aikaisemmin 7,4 tuntia).

3 Työaikamuutosten voimaantulo Muutosta ei toteuteta kesken vuoden vaihteessa meneillään olevaa kolmiviikkoisjaksoa, vaan vasta sen kolmiviikkoisjakson alusta, joka lähinnä alkaa jälkeen. Työpaikan työvuorolistojen laadintajaksotus huomioiden muutos voi siten käytännössä tulla voimaan aikaisintaan , tai alkaen. Työajan tasoittumisjärjestelmän tavoite- ja enimmäistunteja laskettaessa laskentaperusteena käytetään 112,5 tuntia kolmiviikkoisjaksoa kohden siitä kolmiviikkoisjaksosta eteenpäin, kun muutos on voitu ottaa voimaan. Tasoittumiskauden päättyessä mahdollisesti oleva työtuntien ylijäämä korvataan päättymishetkellä voimassa olevien määräysten mukaisesti. JP-päiväjärjestelmän lakkaaminen ja uusi vuosivapaajärjestelmä Nykyinen JP-päiväjärjestelmä lakkaa olemasta voimassa Järjestelmä korvataan kokonaan uudella vuosivapaajärjestelmällä, jossa palkallisten vuosivapaapäivien (VV) ansainta perustuu yksinomaan kalenterivuoden aikana tehtyihin työtunteihin. Merkitystä ei enää ole arkipyhäviikolla työskentelyllä. Vuosivapaajärjestelmä tulee voimaan Järjestelmä edellyttää työntekijöiden toteutuneiden työtuntien määrän seuraamista. Järjestelmän piiriin kuuluminen Vuosivapaajärjestelmän piiriin kuuluvat sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät ja TES kohdan mukaista säännöllistä yötyötä (ns. 90- tunnin järjestelmä) tekevät työntekijät eli samat ryhmät, jotka aikaisemmin kuuluivat JP-päiväjärjestelmän piiriin. Työsuhteen alussa noudatetaan kahden kuukauden karenssiaikaa, eli palvelukseen otettu uusi työntekijä siirtyy vuosivapaajärjestelmän piiriin vasta työsuhteen kestettyä kaksi kuukautta. Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä vasta tämän jälkeen. Esimerkki. Työntekijän työsuhde on alkanut viimeistään Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä alkaen. Esimerkki. Työntekijän työsuhde on alkanut Kaksi kuukautta täyttyy Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä alkaen. Esimerkki. Työntekijän työsuhde alkaa Kaksi kuukautta täyttyy Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä alkaen. Esimerkki. Työntekijä on työskennellyt määräaikaisena kesätyöntekijänä ajanjakson Työsuhteen alussa on kahden kuukauden karenssiaika, joten hän ei ole siirtynyt vuosivapaajärjestelmän piiriin. Työntekijä aloittaa saman työnantajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä kahden kuukauden karenssiajan jälkeen eli lukien.

4 Vuosivapaan ansainta Ansainta normaalityöaikamuodossa Vuosivapaajärjestelmä perustuu kalenterivuoden aikana tehtyihin työtunteihin ja yhden kalenterivuoden aikana työntekijä voi ansaita enintään seitsemän (7) palkallista vuosivapaapäivää. Vuosivapaita ansaitaan siten, että kutakin toteutunutta täyttä 220 työtuntia kohti työntekijä ansaitsee yhden vuosivapaapäivän. Huomioon otetaan kaikki toteutuneet työtunnit mukaan lukien lisä- ja ylityötunnit. Ansaintaraja on sama sekä kokoaikaiselle että osa-aikaiselle työntekijälle. Vuosivapaata eivät kerrytä esimerkiksi sairauspoissaolon aika, vuosiloma-aika tai muu palkallinen tai palkaton poissaoloaika. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan työstä vapautetun luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautusaika, joka luetaan tehdyiksi työtunneiksi vapaata ansaittaessa. Vapaat ansaitaan kokonaisina päivinä eikä mahdollinen viimeisen täyden vapaapäivän ansaintaan oikeuttavien työtuntien ylittävä määrä siirry seuraavalle kalenterivuodelle eikä ylijäämää korvata myöskään työsuhteen päättyessä. Kalenterivuoden vaihtuessa vuosivapaan ansainta alkaa aina nollatilanteesta. Vuosivapaapäivän antaminen Vuosivapaan antamisessa ja korvaamisessa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja periaatteita, kuin on noudatettu JP-päiväjärjestelmässä. Vastaavasti menetellään työskenneltäessä työvuorolistalle merkittynä vuosivapaapäivänä. Vapaita voidaan antaa sitä mukaa, kun kunkin vapaan ansaintaraja (normaalityöaikamuodossa 220 tuntia) on täyttynyt. Vapaat on kuitenkin annettava viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Työvuorolistalle vapaa merkitään lyhenteellä VV. Kokoaikaiselle (kuukausipalkkaiselle) työntekijälle vuosivapaa annetaan lähtökohtaisesti palkallisena vapaapäivänä. Työntekijän aloitteesta voidaan myös sopia vapaan antamisesta lyhennettynä työaikana tai vapaan korvaamisesta 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla rahasuorituksella. Tällainen työntekijän aloitteesta tapahtuva sopimus tulee tehdä jokaisen ansaitun vuosivapaan osalta erikseen. Osa-aikatyöntekijälle vuosivapaa voidaan joko antaa palkallisena vapaapäivänä tai se voidaan korvata rahakorvauksena 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla määrällä vuosivapaan ansaintaa seuraavana palkanmaksupäivänä. 6 Työvuorolistalle merkityt vuosivapaapäivät eivät vähennä muita ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä eli ne ovat työssäolon veroisia päiviä V- ja X- päiviä ansaittaessa.

5 Esimerkki. Viisipäiväistä viikkoa tekevälle työntekijälle on sijoitettu viikolle kaksi vuosivapaapäivää. Kyseiselle viikolle voidaan sijoittaa vuosivapaapäivien lisäksi kolme työpäivää, V- ja X- päivä. Jos työntekijä työskentelee työvuorolistalle merkittynä vuosivapaapäivänä, maksetaan kyseiseltä päivältä 50 %:lla korotettu peruspalkka. Vuosivapaapäivänä tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson kokonaistuntimäärää laskettaessa. Työsuhteen päättyessä ansaitut ja pitämättömät vuosivapaapäivät maksetaan rahakorvauksena yksinkertaisella palkalla. Rahakorvauksen määrä on 7,5 tunnin peruspalkka vuosivapaapäivää kohti. Vuosivapaapäivän jaksotyöaikaa lyhentävä vaikutus Yksittäisen vuosivapaapäivän jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on sekä kokoaikatyöntekijälle että osa-aikatyöntekijälle aina 7,5 tuntia. Esimerkki. Kokoaikainen työntekijä työskentelee kalenterivuoden aikana yhteensä 1800 tuntia. Laskennallisesti hän ansaitsee vuosivapaata 1800/220 = 8,18 päivää. Kalenterivuodessa voidaan kuitenkin ansaita enintään seitsemän vuosivapaapäivää eikä ylijäämä (1800- (7 x 220) = 260 tuntia) siirry seuraavalle kalenterivuodelle. Kalenterivuoden vaihtuessa ansainta alkaa jälleen nollasta. Ansaitut seitsemän vuosivapaapäivää annetaan hänelle palkallisina, työaikaa lyhentävinä vapaapäivinä viimeistään seuraavan kalenterivuoden aikana, elleivät osapuolet työntekijän aloitteesta keskenään sovi päivien korvaamisesta rahalla tai vapaan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Esimerkki. Osa-aikainen työntekijä työskentelee kalenterivuoden aikana yhteensä 1200 tuntia. Laskennallisesti hän ansaitsee vuosivapaata 1200/220=5,45 päivää. Vain täysiin päiviin oikeuttava määrä huomioidaan, joten työntekijä ansaitsee kyseiseltä kalenterivuodelta viisi vuosivapaapäivää. Ylijäämää (1200- (5 x 220) = 100 tuntia) ei hyvitetä eikä se siirry seuraavalle kalenterivuodelle. Ansaitut vuosivapaapäivät annetaan hänelle palkallisina, työaikaa lyhentävinä 7,5 tunnin vapaapäivinä. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi vapaan antamisen sijasta korvata ansaitun vuosivapaan 7,5 tunnin rahakorvauksella, joka maksetaan kunkin vapaan osalta sen ansainnan täyttymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. 7 Jos työntekijä pitää vuoden 2017 puolella mennessä ansaittuja JP-vapaita, merkitään nämä työvuorolistalle edelleen lyhenteellä JP ja näiden vapaiden työaikaa lyhentävä vaikutus määräytyy niiden säännösten mukaisesti, jotka olivat voimassa kutakin JP-vapaata ansaittaessa. Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien Työehtosopimukseen lisätään uusi a -kohta, jonka mukaan sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi voidaan paikallisesti TES 30 mukaisesti sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä. Määräys tulee voimaan uuden työehtosopimuskauden alussa

6 Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä. Selviytymislauseke Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi otetaan määräykset, joiden mukaan tietyin edellytyksin vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa olevassa yrityksessä voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi (selviytymissopimus). Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Syynä ei kuitenkaan saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen. Selviytymissopimus tehdään osana laajempaa selviytymissuunnitelmaa. Suunnitelmassa tulee yksilöidä työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet.