Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen terveyskeskus, Helsingin yliopisto
Tutkimuksen tarkoitus Selvittää masentuneita ja heidän puolisoitaan haastattelemalla, mitä hyvää he olivat sairaudessa kokeneet, Taustalla ekistentiaalisfenomenologinen ihmiskäsitys, jossa todellisuutta hahmotellaan masentuneiden kokemusten kautta
Tutkimusasetelma 10 depressiohoitajan vastaanotolle lähetettyä 30-64-vuotiasta masentunutta ja heidän puolisonsa Seuranta-aika 1 vuosi hoitoon hakeutumisesta Aineiston keruu tehty 2005-2010 Jyväskylässä Koko tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia(puolistrukturoidut teemahaastattelut) että määrällisiä(kyselylomakkeet) tutkimusmenetelmiä, nämä tulokset haastatteluaineistosta Tässä esitetyt tulokset sivulöydös tutkimuksessa, jossa selviteltiin masennuksesta toipumista hidastaneita ja siinä auttaneita tekijöitä osana Masentuneen elämänhallinnan tukeminen perustasolla- väitöskirjatutkimusta
haastattelujen (sis. elämänkaari ja sukupuut) analyysimenetelmänä induktiivinen sisällönanalyysi induktiivisessa analyysissä samaa asiaa koskevat analyysiyksiköt koottiin masentuneiden ja puolisoiden haastatteluista yhteen, tiivistettiin ja ryhmiteltiin ne alakäsitteiksi ja lopulta alakäsitteet yhdisteltiin muutamaksi yläkäsitteeksi, joista syntyi tulosten otsikot (joita voisi tarvittaessa vielä abstrahoida yleisemmiksi käsitteiksi)
Mitä hyvää masennuksessa ja siitä toipumisessa? 1. Aikaa ja mahdollisuuksia itselle 2. Positiivisia muutoksia perhe-elämässä 3. Positiivisia muutoksia parisuhteessa 4. Puolisolle helpotusta eri tavoin 5. Arvomaailman ja asenteiden muutoksia 6. Sosiaaliset suhteet elpyvät parantuessa 7. Hoito apuna =kooste yläkäsitteistä
Malli induktiivisesta menetelmästä: 1. Aikaa ja mahdollisuuksia itselle =esimerkki yläkäsitteestä - omien voimavarojen ja mahdollisuuksien löytäminen - työstä poissa ollessa aikaa itsestä huolehtimiseen, harrastuksiin, opiskeluun, liikuntaan, hoitoon - uuden oppimista itsestä, myös ammatillista oppimista uuden työn tai koulutuksen myötä - =esimerkkejä alakäsitteistä - Sen takia kun sitä on nyt opeteltu sillä tavalla, niin on nyt saanut toisen mahollisuuven niin sanotusti, niin toisella tavalla hoitaa niitä asioita, oikeinkin.. - Niin kyllä se menneisyyskin voi muuttua sieltä että sitä kautta tässä on heränny sellanen usko ja toivo että niille asioille voi oikeesti tehä jotain itekkin että ei niissä tarvii loppuelämäänsä rypee, jos niihin on joskus kompastunnu.. - =esimerkkejä analyysiyksiköistä
Pohdintaa tuloksista Masennuksessa voi olla hyviäkin piirteitä: Kaikilla jotain myönteisiä kokemuksia jälkikäteen: -masennus voi olla mahdollisuus elämän uudelleenarviointiin, arvojen ja asenteiden muutokseen, parempaan elämänhallintaan -hyötyjänä sekä potilas itse että koko perhe -auttaja mukana kulkijana ja oppaana toipumisprosessissa, tutkimusmatkalla kohti uutta potilaan tarpeista lähtien + -joskus voi tutkimuksessa tulla yllättäen sellaisia tuloksia, joita ei ole osannut odottaa, ainakin laadullisessa tutkimuksessa -> ei kannata luoda liian valmiita formaatteja jos aikoo todella selvittää mitä vastaajilla on sanottavana (puolistrukturoitu haastattelu vs. kyselylomake ilman avovastauskohtia)
Masennus =vaihe elämässä, johon todella kannattaa satsata, selvittää taustat ja toipumisen esteet I kerta, I vuosi erityisesti! Uusiutumisen välttäminen, myös perheen kannalta! -riittävästi aikaa elämäntarinan kuunteluun, asioiden jäsentämiseen, toivon ylläpitämistä, positiivistenkin asioiden näkemistä tilanteessa -> seuranta onnistuu parhaiten depressiohoitajalta, lääkäri konsulttina: kysymyslomakkeet ja kriittisten tekijöiden tunnistaminen taustojen selvittelyssä ja toipumisen seurannassa haastatellen, lupa ottaa yhteyttä suoraan hoitajaan 2 v ajan sairastumisesta relapsin uhatessa
Kirjallisuutta Enäkoski M. Kokemuksia masennuksesta ja masennuslääkkeistä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, 2002. Holahan CJ, Holahan CJ, Moos RH, Cronkite RC. Resource Loss, Resource Gain, and Depressive Symptoms: A 10- Year Model. Journal of Personality and Social Psychology 1999;77(3):620-629. Jähi R. Työstää, tarinoida, selviytyä. Väitöskirja. Tampereen Yliopisto, 2004. Kyngäs H, Vanhanen L. Sisällön analyysi. Hoitotiede 1999;11(1):3-11. Mattila A, Brandt-Pihlstöm M, Katajainen A. Elämä tienhaarassa. Masennus :filosofinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Suomen Lääkärilehti 1997;9:1049-1053.
Nurmela E. Nuorten naisten kokemuksia masennuksesta. Pro gradu-työ, Lapin yliopisto, 2011. Rauhala L. Filosofin näkemys mielitaudin myytistä. Suomen Lääkärilehti 2002;3:318-323. Romakkaniemi M. Masennus- tutkimus kuntoutuksen kertomisen rakentumisesta. Väitöskirja. Lapin yliopisto, 2011. Saharinen T. Mielenterveydeltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25-64-vuotiaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät.väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden laitos, 2013. Terrimäki P, Metsäalho S. Elämää masennuksen varjossa, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2012. Tontti J. Masennuksen arkea: selityksiä surusta ilman syytä. Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykokogian laitos, 2000.
Yhteystiedot: Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kukkumäentie 24 as 56, 40620 Jyväskylä etunimi.sukunimi@ksshp.fi