Mitä hyvää masennuksessa?



Samankaltaiset tiedostot
Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Mielenterveyden häiriöt

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.


Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Lataa Potilaan tutkiminen. Lataa

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KEHITTYMINEN KUNNISSA KOMMENTTIPUHEENVUORO PÄIVI RISSANEN

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Salutogeneesin teoria, tutkimus ja käytäntö. Asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Miten elämänhallintaa voi mitata?

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Kuntoutuksen vaikutusten arviointi

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Muokkaa opas omaksesi

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä

LÄÄKÄRI Kyselytutkimus lääkäreille

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit

Avoimien yliopistoopintojen

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE)

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

Success Prescriptions. Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Rosa Rantanen, VTM Turun yliopisto Avoin Eettinen Foorumi Joensuu

Tausta tutkimukselle

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Transkriptio:

Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen terveyskeskus, Helsingin yliopisto

Tutkimuksen tarkoitus Selvittää masentuneita ja heidän puolisoitaan haastattelemalla, mitä hyvää he olivat sairaudessa kokeneet, Taustalla ekistentiaalisfenomenologinen ihmiskäsitys, jossa todellisuutta hahmotellaan masentuneiden kokemusten kautta

Tutkimusasetelma 10 depressiohoitajan vastaanotolle lähetettyä 30-64-vuotiasta masentunutta ja heidän puolisonsa Seuranta-aika 1 vuosi hoitoon hakeutumisesta Aineiston keruu tehty 2005-2010 Jyväskylässä Koko tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia(puolistrukturoidut teemahaastattelut) että määrällisiä(kyselylomakkeet) tutkimusmenetelmiä, nämä tulokset haastatteluaineistosta Tässä esitetyt tulokset sivulöydös tutkimuksessa, jossa selviteltiin masennuksesta toipumista hidastaneita ja siinä auttaneita tekijöitä osana Masentuneen elämänhallinnan tukeminen perustasolla- väitöskirjatutkimusta

haastattelujen (sis. elämänkaari ja sukupuut) analyysimenetelmänä induktiivinen sisällönanalyysi induktiivisessa analyysissä samaa asiaa koskevat analyysiyksiköt koottiin masentuneiden ja puolisoiden haastatteluista yhteen, tiivistettiin ja ryhmiteltiin ne alakäsitteiksi ja lopulta alakäsitteet yhdisteltiin muutamaksi yläkäsitteeksi, joista syntyi tulosten otsikot (joita voisi tarvittaessa vielä abstrahoida yleisemmiksi käsitteiksi)

Mitä hyvää masennuksessa ja siitä toipumisessa? 1. Aikaa ja mahdollisuuksia itselle 2. Positiivisia muutoksia perhe-elämässä 3. Positiivisia muutoksia parisuhteessa 4. Puolisolle helpotusta eri tavoin 5. Arvomaailman ja asenteiden muutoksia 6. Sosiaaliset suhteet elpyvät parantuessa 7. Hoito apuna =kooste yläkäsitteistä

Malli induktiivisesta menetelmästä: 1. Aikaa ja mahdollisuuksia itselle =esimerkki yläkäsitteestä - omien voimavarojen ja mahdollisuuksien löytäminen - työstä poissa ollessa aikaa itsestä huolehtimiseen, harrastuksiin, opiskeluun, liikuntaan, hoitoon - uuden oppimista itsestä, myös ammatillista oppimista uuden työn tai koulutuksen myötä - =esimerkkejä alakäsitteistä - Sen takia kun sitä on nyt opeteltu sillä tavalla, niin on nyt saanut toisen mahollisuuven niin sanotusti, niin toisella tavalla hoitaa niitä asioita, oikeinkin.. - Niin kyllä se menneisyyskin voi muuttua sieltä että sitä kautta tässä on heränny sellanen usko ja toivo että niille asioille voi oikeesti tehä jotain itekkin että ei niissä tarvii loppuelämäänsä rypee, jos niihin on joskus kompastunnu.. - =esimerkkejä analyysiyksiköistä

Pohdintaa tuloksista Masennuksessa voi olla hyviäkin piirteitä: Kaikilla jotain myönteisiä kokemuksia jälkikäteen: -masennus voi olla mahdollisuus elämän uudelleenarviointiin, arvojen ja asenteiden muutokseen, parempaan elämänhallintaan -hyötyjänä sekä potilas itse että koko perhe -auttaja mukana kulkijana ja oppaana toipumisprosessissa, tutkimusmatkalla kohti uutta potilaan tarpeista lähtien + -joskus voi tutkimuksessa tulla yllättäen sellaisia tuloksia, joita ei ole osannut odottaa, ainakin laadullisessa tutkimuksessa -> ei kannata luoda liian valmiita formaatteja jos aikoo todella selvittää mitä vastaajilla on sanottavana (puolistrukturoitu haastattelu vs. kyselylomake ilman avovastauskohtia)

Masennus =vaihe elämässä, johon todella kannattaa satsata, selvittää taustat ja toipumisen esteet I kerta, I vuosi erityisesti! Uusiutumisen välttäminen, myös perheen kannalta! -riittävästi aikaa elämäntarinan kuunteluun, asioiden jäsentämiseen, toivon ylläpitämistä, positiivistenkin asioiden näkemistä tilanteessa -> seuranta onnistuu parhaiten depressiohoitajalta, lääkäri konsulttina: kysymyslomakkeet ja kriittisten tekijöiden tunnistaminen taustojen selvittelyssä ja toipumisen seurannassa haastatellen, lupa ottaa yhteyttä suoraan hoitajaan 2 v ajan sairastumisesta relapsin uhatessa

Kirjallisuutta Enäkoski M. Kokemuksia masennuksesta ja masennuslääkkeistä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, 2002. Holahan CJ, Holahan CJ, Moos RH, Cronkite RC. Resource Loss, Resource Gain, and Depressive Symptoms: A 10- Year Model. Journal of Personality and Social Psychology 1999;77(3):620-629. Jähi R. Työstää, tarinoida, selviytyä. Väitöskirja. Tampereen Yliopisto, 2004. Kyngäs H, Vanhanen L. Sisällön analyysi. Hoitotiede 1999;11(1):3-11. Mattila A, Brandt-Pihlstöm M, Katajainen A. Elämä tienhaarassa. Masennus :filosofinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Suomen Lääkärilehti 1997;9:1049-1053.

Nurmela E. Nuorten naisten kokemuksia masennuksesta. Pro gradu-työ, Lapin yliopisto, 2011. Rauhala L. Filosofin näkemys mielitaudin myytistä. Suomen Lääkärilehti 2002;3:318-323. Romakkaniemi M. Masennus- tutkimus kuntoutuksen kertomisen rakentumisesta. Väitöskirja. Lapin yliopisto, 2011. Saharinen T. Mielenterveydeltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25-64-vuotiaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät.väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden laitos, 2013. Terrimäki P, Metsäalho S. Elämää masennuksen varjossa, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2012. Tontti J. Masennuksen arkea: selityksiä surusta ilman syytä. Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykokogian laitos, 2000.

Yhteystiedot: Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kukkumäentie 24 as 56, 40620 Jyväskylä etunimi.sukunimi@ksshp.fi