Stop Diabetes tutkimushankkeen vaikuttavuustarina 2 Elinympäristö tukee hyvinvointiamme ja sitä edistäviä elintapoja Hankkeen nimi ja lyhenne: Stop Diabetes Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Konsortiojohtaja: Jussi Pihlajamäki, professori, LT, jussi.pihlajamaki@uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Varajohtaja: Timo Lakka, professori, LT, timo.lakka@uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö 1. Vaikuttavuustavoite Elinympäristö tukee hyvinvointiamme ja sitä edistäviä elintapoja Keskeisenä vaikuttavuustavoitteenamme on nostaa esiin ympäristön vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämisessä ja tutkia, miten fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö voivat ohjata ihmisiä liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin. Tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia tukevia elintapoja vaikuttamalla erityisesti automaattisiin ja tiedostamattomiin valintoihin. Toisena, tieteellisesti innovatiivisena mielenkiinnon kohteena on tutkia yksilöihin ja elinympäristöihin kohdistuvien toimien mahdollisia yhteisvaikutuksia. Tarkasteltaviksi ympäristöiksi olemme valinneet erityisesti työympäristöt. 2. Mitä ohjelman tavoitetta vaikuttavuuskertomus käsittelee? Strategisen tutkimuksen neuvoston Terveys-, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelman tavoitteita. 3. Keinot 3.1. Tutkijaverkoston yhteistyö. Stop Diabetes -tutkimusryhmä ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Teemme yhteistyötä alan kansainvälisesti arvostettujen tutkijoiden kanssa. Dr. Pelle Guldborg Hansen, Tanska, on osallistunut interventiomme suunnitteluun ja raportointiin. Kansainvälisessä asiantuntijaryhmässämme ovat myös prof. Armando Perez-Cueto, Tanska ja prof. Theresa Marteau, UK. Tutkimushankkeen toimintakauden aikana on toteutunut useita tutkijavierailuja. Saara Pentikäinen vieraili prof. Armando Perez-Cueton tutkimusryhmässä Kööpenhaminassa lokakuussa 2016 ja maaliskuussa 2017. Professori Brian Oldenburg oli StopDian vieraana lokakuussa 2017. Pilvikki Absetz vieraili yhteistyöverkostoon kuuluvassa Konstanzin yliopistossa lokakuussa 2017 SMARTACT-konsortion seminaarissa. Helmikuussa 2018 Absetz luennoi saman yliopiston psykologian laitoksen mobiili-interventiokurssilla. Professorit Harald Schupp ja Britta Renner (UniKonstanz) olivat Absetzin vieraina Helsingissä toukokuussa 2018. Leila Karhunen (2017) ja Eeva Rantala (2018) ovat osallistuneet Pelle Guldborg Hansenin järjestämille tuuppausmenetelmiä käsitteleville kursseille Tanskassa. Pelle Gulborg-Hansen on myös mukana StopDia at Job - protokolla-artikkelin kirjoittajana. 3.2. Sidosryhmäyhteistyö a) Yhteistyökumppanit. Tutkimushankkeessa elinympäristöön kohdistuvien toimien kannalta keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat: Kuopion ja Varkauden kaupungit, Ylä-Savon sote, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Päijät-Hämeen maakuntaliitto, Keskinäinen
eläkevakuutusyhtiö Etera, Sydänliitto ja Diabetesliitto. Teemme yhteistyötä myös muiden hankkeiden, kuten Promo@work ja Yksi Elämä -hankkeiden kanssa. Syksyllä 2018 osallistuimme Strategisen tutkimuksen järjestämään eri tutkimushankkeita yhteen kokoavaan ruokaseminaariin ja työ -sekä terveysohjelmien yhteiseen Osaamisella tulevaisuuteen seminaariin. b) Työympäristöt hyvinvoinnin edistämissä Stop Diabetes -tutkimushankkeessa on tehty yhteistyötä hankkeen vaikutusalueilla yli neljänkymmenen työntekijämäärältään merkittävän työnantajan kanssa. Olemme järjestäneet työnantajia yhteen kokoavia työpajoja ja työnantajien haastatteluja. Nämä ovat olleet pohjana tuuppaustoimia sisältävän työkalupakin kehittämisessä. Työkalupakki sisältää useita kymmeniä ympäristöön kohdistuvia tuuppaustoimia liittyen terveyttä edistävään syömiseen, liikkumiseen ja työstä palautumiseen. Tällä hetkellä tuuppaustoimia toteutetaan 16 työpaikalla, yhteensä noin 110 toimipisteessä, joissa työskentelee kaikkiaan yli 6000 työntekijää. Mukana olevat työpaikat muodostavat kirjavan joukon eri toimialojen edustajia. Mukana on niin kaupunkeja, suurta teollisuutta kuin pieniä yrityksiä. Toteutettavat toimet on lopulta valittu yhteistyössä työpaikan edustajien kanssa. Tuuppaustoimien täytäntöönpano tutkimustyöpaikoilla alkoi vaiheittain joulukuusta 2017, ja viimeinen työpaikka aloitti toukokuussa 2018. Toteutettuja toimia ylläpidetään kullakin työpaikalla vuoden ajan. Tuuppausten pysymistä yllä seurataan tutkimuskohteissa tutkimusvuoden aikana. Sekä puolivuotiskäynnillä että lopuksi työpaikoilta kerätään palautetta tuuppausten vastaanottoon ja käytännöllisyyteen liittyen. StopDian tuottamat tuuppausmateriaalit ovat herättäneet innostusta ja kiinnostusta työpaikkojen tuuppausyhteyshenkilöiden keskuudessa. c) Työympäristö ja terveydenhuolto tukemassa hyvinvointia edistäviä elintapoja Tavoitteenamme on saada tuuppaustoimia toteuttavista työympäristöistä mahdollisimman monta kohonneen tyypin 2 diabetesriskin omaavaa henkilöä myös tutkimushankkeen yksilöintervention piiriin (kuvattu 1. vaikuttavuustarinassa). Tämä mahdollistaa tuuppaustoimien ja yksilöintervention yhteisvaikutusten tutkimisen. Tutkimuksen aikana tutkimuksessa mukava olevat työpaikat ovat kannustavat työntekijöitään kartoittamaan omaa diabetesriskiään käyttäen viestintäkanavina työterveyshuoltoa, työnantajan nettisivuja ja intranetiä, sähköpostia ja uutiskirjettä, printtimateriaalia sekä jakamalla materiaalia sosiaalisessa mediassa. Osaan työpaikoista tutkijat ovat lisäksi jalkautuneet kertomaan hankkeesta työntekijöille kasvotusten. Kartoitettaessa erilaisten viestintäkanavien tehoa työpaikkojen kautta tapahtuva viestintä on ollut merkittävää. Olemme tutkimushankkeessa suorittaneet myös tutkimusosion, jossa tutkimme käyttäytymistieteelliseltä perustaltaan neljän erilaisen viestin (pitkä tai lyhyt aikajänne, tappiotai hyötynäkökulma) ja Stop Diabetes -tutkimuksen perusviestin tehoa innostaa työntekijöitä kartoittamaan omaa tyypin 2 diabetesriskiään ja osallistumaan Stop Diabetes-tutkimukseen. Viestien tehon seuraamiseen käytimme kävijäanalytiikkaa, jonka avulla kunkin viestin kautta testiin tuloa ja testin tekemistä loppuun voitiin vertailla. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, mitä näistä viestimuotoiluista kannattaa jatkossa käyttää riskitestin täyttämiseen kannustamisessa. Tutkimuksessa todettiin, että muun muassa sukupuolten välillä on eroa viesteihin reagoimisessa. Tutkimusosion tuloksia on esitelty alustavasti Terveyspsykologian päivillä vuonna 2017 ja tuloksista on kirjoitteilla artikkeli julkaistavaksi kansainvälisessä vertaisarvioidussa julkaisusarjassa.
3.3. Viestintä ja vuorovaikutus Viestimme Stop Diabetes -tutkimushankkeen elinympäristöihin kohdistuvasta tutkimusosuudesta käyttäen erilaisia kanavia, kuten erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumista, verkkosivuja, sosiaalista mediaa, Youtube-kanavaa ja kirjallista materiaalia, jota jaetaan erilaisten tilaisuuksien ja messujen yhteydessä. Ympäristöinterventiolla on myös omat Instagram- ja Facebook-sivut, joilla jaetaan hankkeessa kehitettyä materiaalia. StopDiantuuppaustutkimus on saanut näkyvyyttä mm. Ylellä ja Huvudstadsbladetissa. StopDia esittäytyi Osaavat työntekijät menestyvät työmarkkinat Osaamisella tulevaisuuteen - tutkimusseminaarissa 7.11.2018 Seminaarissa terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmien hankkeet verkostoituivat ja esittelivät tuloksiaan. Mukaan oli kutsuttu kahdeksan sidosryhmien edustajaa ministeriöistä ja työmarkkinakeskusjärjestöistä sparraamaan tutkijoita. 3.4. Tuuppaustoimien vaikuttavuuden arviointi Kaikkien tutkimuksessa mukana olevien työpaikkojen työntekijöiltä on kerätty kyselyllä tietoa työaikaisista ruokailu- ja liikkumistottumuksista ennen tuuppausinterventiota. Tällä hetkellä on käynnissä tuuppaustoimien puolivuotisseurannat sekä syksyllä 2018 käynnistyvien loppumittausten suunnittelu. Valikoiduissa työympäristöissä olemme lisäksi suorittaneet mittauksia, joilla selvitetään yksittäisten tuuppaustoimien vaikuttavuutta. Olemme muun muassa toteuttaneet työpaikkaruokaloissa tehtävien tuuppausten toimivuuden arviointia ruoankulutuksen mittauksilla muutamissa henkilöstöravintoloissa. Tämä on mahdollistanut toimien vaikutusten tutkimisen yksittäisten työpaikkojen tasolla, erityyppisten työpaikkojen kesken sekä osana hankkeessa toteutettavaa laajaa yksilöinterventiota. Alkuvuodesta toteutimme kahdessa Lahdessa sijaitsevassa Prismassa pienimuotoisen rekrytuuppaus-tutkimusosion, jossa testasimme kahden erilaisen viestintäkampanjan tehoa. 3.5. Julkaisutoiminta Olemme vuoden 2018 aikana olemme kirjoittaneet muutamia julkaisuja ammattilehdissä, kuten Lääkärilehti ja yhteistyökumppaneiden blogeissa julkaistavaksi. VTT:n blogisarjassa on ilmestynyt yhteensä neljä blogikirjoitusta otsikoilla: Kuka ja mikä edistää terveyttäsi?, Pienet teot hyvään elämään, Tuuppaako työympäristösi terveyteen vai sairauteen? ja Haaveissa terveyttä edistävä Suomi! Sen saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia useilla tasoilla. Tutkimuksen tuloksia tullaan raportoimaan myös Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevien pro gradu -tutkimusten myötä. Tällä hetkellä on työn alla kaksi tutkielmaa ja yksi työ on jo valmistunut. Tutkimusosion tuloksia tullaan raportoimaan myös kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Tällä hetkellä kirjoitteilla on kolme tutkimusartikkelia. Ympäristöintervention toteutusta kuvaava tutkimusartikkeli on lähdössä julkaistavaksi ja toinen haastatteluaineistoihin perustuva viimeistelyvaiheessa. 3.6. Tuuppaustoimien juurruttaminen ja laajempi käyttöönotto Tutkimushankkeen yhtenä lopputuloksena tulemme keräämään hankkeen aikana testatut ja vaikuttaviksi osoitetut tuuppaustoimet lopulliseksi työkalupakiksi, jota tarjotaan työnantajien käyttöön eri puolilla Suomea. Työkalupakin levittämisessä hyödynnetään Yksi elämä -hankkeen laajaa yhteistyöverkostoa.
4. Havainnot konkreettisista vaikutuksista 4.1 Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö Stop Diabetes -tutkimushankkeen toimintaan on tähän mennessä osallistunut noin 40 työnantajaa Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueilta osallistumalla työpajoihin, haastatteluihin, osallistujien rekrytointiin tai tuuppaustoimiin. Näistä työpaikoista 16:ssa toteutetaan parhaillaan tuuppaustoimia. Yhteistyö on aktivoinut työnantajia pohtimaan aiempaa enemmän ja laajemmin merkitystään työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa. Työnantajille suunnatut työpajat ja haastattelut sekä muu yhteistyö ovat lisänneet myös työantajien tietämystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä sekä elinympäristön vaikutuksesta työntekijöiden elintapoihin sekä tuuppaustoimien mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Yhteistyö on näin ollut erittäin vuorovaikutteista lisäten molempien osapuolten tietämystä ja osaamista työympäristön mahdollisuuksista edistää työntekijöiden hyvinvointia. Erään työpaikan hyvinvointivastaava oli mukana myös STN:n vuosittaisessa Rakkaudesta tieteeseen -seminaarissa kertomassa heillä käynnissä olevasta toiminnasta. 4.2 Työkalupakki työympäristön käyttöön hyvinvointia edistävien elintapojen tukemiseksi Aiemman kirjallisuuden sekä työnantajille toteutettujen työpajojen, haastattelujen ja yhteisen suunnittelun pohjalta olemme kehittäneen työpaikkojen käyttöön tuuppaustoimia sisältävän tuuppaustyökalupakin. Työkalupakki sisältää n. 50 tuuppaustoimea, joiden tavoitteena on tukea työaikaista ruokailua, fyysistä aktiivisuutta ja työn tauottamista. Työpaikkojen vastuuhenkilöt saivat itse valita työkalupakin valikoimasta ne toimet, joita heidän työympäristöissään tultaisiin toteuttamaan. Yhteensä 11 eri toimea päädyttiin lopulta toteuttamaan vähintään yhdessä tutkimukseen osallistuvista työpaikoista. Yhtenä tuuppaustoimena useilla työpaikoilla on käytössä terveellisten arkiaterioiden ja -välipalojen valmistamiseen innostavat satokauden reseptimateriaalit, joille on luotu myös Facebook- ja Instagram-sivut. Toinen useilla työpaikoilla toteutettava tuuppaustoimi ovat työnteon lomassa tehtävään, verryttävään ja työstä palauttavaan liikkumiseen kannustavat kuvavihjeet, joita sijoitetaan työpaikoilla keskeisiin ja helposti havaittaviin paikkoihin. 4.3. Yhteistyö kansainvälisen tutkijayhteistyöverkoston kanssa Vierailumme ja vuoropuhelumme kansainvälisen yhteistyöverkoston kanssa ovat tuoneet laajaalaisesti tietoa aiemmin toteutetuista alan tutkimuksista. Hankkeen aikana olemme toteuttaneet useita tutkijavierailuja. Yhteistyö on tärkeää ja mahdollistaa hankkeessa suunniteltavien tuuppaustoimien laadukkaan kehittämisen ja korkeatasoisen tutkimuksen. 4.4. Hankkeen näkyvyys ja julkinen keskustelu Stop Diabetes -hanke on ollut esillä useissa erityyppisissä ja erilaisille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa, ja hankkeesta on julkaista lehtikirjoituksia ja tiedotteita. Yhteensä hankkeen toimintakauden aikana olemme osallistuneet noin 300 tilaisuuteen, joissa osassa myös tuuppausnäkökulma on tullut esiin. Hanke on saanut seuraajia sosiaalisessa mediassa ja hankkeen kuukausittain julkaistavaa uutiskirjettä on tilattu eri puolilta Suomea. Kaisa Poutasen esitys STN-hankkeiden yhteisessä yhteisessä 16.11. "Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää" -seminaarissa johti aukeaman juttun Huvudstadsbaldetissa ja Vasabladetissa.
4.5. Tuuppauksen esiintuominen opetuksessa ja hankkeiden suunnittelussa StopDia-tutkimushankkeen ympäristöosuus on tarjonnut useita pro gradu -tutkielman aiheita ravitsemustieteen opiskelijoille (yksi työ on jo valmistunut, kaksi työtä käynnissä). Ympäristön kehittämisen näkökulma terveyden edistämisessä korostuu myös aiempaa enemmän yliopiston eri kurssien yhteydessä. Tuuppausnäkökulmaa hyödynnetään myös aiempaa enemmän erilaisissa hankehakemuksissa interventioiden suunnittelun teoreettisena viitekehyksenä. 4.6. Tieteelliset vaikutukset Ympäristötoimien vaikutuksista saadut tutkimushavainnot tullaan julkaisemaan korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Tällä hetkellä olemme laatimassa kolmea tutkimusartikkelia. Käynnistymässä on myös yksi väitöskirjatyö. 5. Tavoiteltu vaikuttavuus ja konsortion saavutukset tällä hetkellä Tuuppauksen periaatteita on jo pitkään hyödynnetty myynnissä ja markkinoinnissa. Terveyden edistämisessä sen hyödyntäminen on sen sijaan vielä tämän mennessä ollut vähäistä. Tuuppauksen mahdollisuuksia on kuitenkin viimeisten vuosien aikana alettu tiedostamaan entistä enemmän. StopDia -tutkimushankkeen tutkijat ovat olleet mukana useissa merkittävissä seminaarissa, joissa tuuppaus on ollut esillä. Tuuppausta terveyden edistämisessä käsitellään myös aiempaa vahvemmin Itä-Suomen yliopiston opetuksessa. StopDia-tutkimushankkeessa kehitetty tuuppaustyökalupakki on toteutuksessa 16 työpaikalla. Tietoa tuuppaustoimien vaikutuksista työntekijöiden elintapoihin ja tyypin 2 diabetesriskiin saadaan alkuvuodesta 2019. 6. Tahattomat vaikutukset ja muutokset konsortion toimintatavoissa Stop Diabetes -tutkimushankkeen ympäristöosuuteen liittyen ei ole havaittu varsinaisia tahattomia vaikutuksia. Laaja yhteistyö eri työnantajien kanssa on kuitenkin herättänyt monia työnantajia pohtimaan uudella tavalla mahdollisuuksiaan tukea työntekijöidensä terveyttä edistäviä elintapoja myös tutkimushankkeen ulkopuolella. 7. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi tehty tutkimustyö StopDia -tutkimushankkeessa toteutettavien tuuppaustoimien vaikuttavuutta selvitetään kyselyin ja kliinisin mittauksin. Tutkimuksen päätuloksia saadaan alkuvuodesta 2019. Olemme laatineet julkaisusuunnitelman, ja tällä hetkellä tutkimushankkeen ympäristöosuudesta ollaan kirjoittamassa seuraavia julkaisuja: - Absetz et al: Message framing and temporal context in recruitment to T2DM risk testing, - Rantala et al: A protocol of a nudging intervention to support healthier eating habits and physical activity at workplace - Sigfrids et al: Potential of working environment to promote healthy lifestyle Lisäksi työn alla on myös kaksi gradua: Karhu: Henkilöstöravintoloissa tehtävien tuuppaustoimien vaikutus asiakkaiden ruokavalintoihin ja Rantala: Stop Diabetes -tutkimuksen ympäristöintervention suunnittelu, toteutus ja protokolla-artikkelin kirjoitus.