STN - konsortiohankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Stop Diabetes tutkimushankkeen vaikuttavuustarina 2

Transkriptio

1 STN - konsortiohankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus Stop Diabetes tutkimushankkeen vaikuttavuustarina 2 Elinympäristö tukee hyvinvointiamme ja sitä edistäviä elintapoja Hankkeen nimi ja lyhenne: Stop Diabetes Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Konsortiojohtaja: Jussi Pihlajamäki, professori, LT, jussi.pihlajamaki@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Varajohtaja: Timo Lakka, professori, LT, timo.lakka@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö Mihin ohjelmakysymyksiin (A, B, C, D) vastataan? Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelma. Hankkeen päätösnumero Tässä vaikuttavuustarinassa vastataan kaikkiin esitettyihin ohjelmakysymyksiin. 1. Vaikuttavuustavoite Elinympäristö tukee hyvinvointiamme ja sitä edistäviä elintapoja Keskeisenä vaikuttavuustavoitteenamme on nostaa esiin ympäristön vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämisessä ja tutkia, miten fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö voivat ohjata ihmisiä liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin. Tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia tukevia elintapoja vaikuttamalla erityisesti automaattisiin ja tiedostamattomiin valintoihin. Toisena, tieteellisesti innovatiivisena mielenkiinnon kohteena on tutkia yksilöihin ja elinympäristöihin kohdistuvien toimien mahdollisia yhteisvaikutuksia. Tarkasteltaviksi ympäristöiksi olemme valinneet erityisesti työympäristöt. 2. Keinot 2.1. Tutkijaverkoston yhteistyö. a) Stop Diabetes -tutkimusryhmä. Tutkimushankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi olemme koonneet Stop Diabetes -tutkimushankkeen tutkijoista noin kymmenen tutkijan työryhmän, joka vastaa hyvinvointia tukevaa elinympäristöä koskevasta tutkimusosuudesta tiiviissä yhteistyössä muiden tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa. Työryhmää kuvaa monitieteellisyys; ryhmässä on vahvaa ravitsemustieteen, liikuntatieteen, elintarviketieteiden, käyttäytymistieteen ja käyttäytymistaloustieteen erityisosaamista. Työryhmä pitää yhteyttä säännöllisesti, noin 2-3 kertaa kuukaudessa, verkkopohjaisesti toteutetuin kokouksin. b) Kansainvälinen yhteistyöverkosto. Teemme yhteistyötä alan kansainvälisesti arvostettujen tutkijoiden (Dr. Pelle Guldborg Hansen, Tanska; prof. Armando Perez-Cueto, Tanska; prof. Theresa Marteau, UK) kanssa. Hyödynnämme kansanvälisen tutkijayhteistyöverkoston kokemusta muun muassa tutkijavierailuin. Tutkimushankkeen toimintakauden aikana ovat toteutuneet muiden muassa prof. Theresa Marteaun ja Pelle Guldborg Hansenin vierailut Helsingissä sekä työryhmän tutkijan Saara Pentikäisen vierailu prof. Perez-Cueton luona Kööpenhaminan yliopistossa. Yhteistyötä kansainvälisten

2 yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan myös verkkopohjaisten palaverien avulla, viimeisimmät Dr. Pelle Guldborg Hansenin kanssa syksyllä Sidosryhmäyhteistyö a) Yhteistyökumppanit. Teemme yhteistyötä useiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Tutkimushankkeessa elinympäristöön kohdistuvien toimien kannalta keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat: Kuopion ja Varkauden kaupungit, Ylä-Savon sote, Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Päijät-Hämeen maakuntaliitto, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera, Sydänliiton, Diabetesliiton ja Aivoliiton Yksi Elämä -hanke sekä hankkeen vaikutusalueilla olevat suuret ja keskisuuret työnantajat. Yhteistyökumppanien kanssa on tehty kirjallinen yhteistyösuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja kehitetään säännöllisin väliajoin käytävien keskusteluiden pohjalta. Yksi Elämä - hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön kannustamana työryhmän edustajat ovat osallistuneet myös Tuuppaus työelämässä -tiimillä Yksi Elämä -hankkeen järjestämään Liikkeellehackathoniin Helsingissä keväällä 2017, jossa tiimin ehdotus työympäristöihin kehitettävästä, hyvinvointia tukevia päivittäisiä valintoja helpottavasta "tuuppaustyökalupakista" valittiin hackathonin voittajaksi, sekä Redesigning habits -tapahtumaan Helsingissä syksyllä b) Työympäristöt hyvinvoinnin edistämissä Stop Diabetes -tutkimushankkeessa on tehty tähän mennessä yhteistyötä hankkeen vaikutusalueilla yli neljänkymmenen työntekijämäärältään merkittävän työnantajan kanssa. Noin 30 työnantajan edustajat olivat mukana marraskuussa 2016 Kuopiossa ja Lahdessa järjestetyissä työpajoissa, joissa kerroimme Stop Diabetes-tutkimushankkeesta sekä kartoitimme työpaikoilla tunnistettuja, työntekijöiden hyvinvointiin lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä vaikuttavia muutostarpeita ja ideoimme yhdessä toimintamalleja. Työpajaan osallistuneista työpaikoista noin kahdenkymmenen edustajia haastateltiin alkuvuoden 2017 aikana. Haastatteluissa selvitettiin työpaikkakohtaisesti työntekijöiden keskeisiä terveysongelmia ja niihin yhteydessä olevia terveystottumuksia sekätyöpaikoilla tällä hetkellä toteutuvaa terveyden edistämisen toimintaa ja sen kehittämiseen liittyviä tarpeita. Työpajoissa ja haastatteluissa esiin nousseet asiat ja tekijät ovat pohjana tutkimusryhmän kehittämässä ns. työkalupakissa työympäristöihin soveltuvista tuuppaustoimista, joilla voidaan tukea työntekijöiden työpäivän aikaista terveyttä edistävää käyttäytymistä eli riittävää liikkumista, terveyttä edistävää syömistä ja palautumista. Tuuppaustoimia sisältävä työkalupakki valmistui kesällä Työkalupakki sisältää useita kymmeniä ympäristöön kohdistuvia tuuppaustoimia liittyen terveyttä edistävään syömiseen, liikkumiseen ja työstä palautumiseen. Työkalupakki on esitelty kesän ja syksyn 2017 aikana yhteistyöstä kiinnostuneille, työpajoihin osallistuneille sekä näiden lisäksi noin kymmenelle muulle, hankkeen toiminta-alueilla toimivalle työnantajalle. Tuuppaustoimien käytännön toteutusta valmisteltiin syksyn 2017 aikana. Toimien toteuttamiseksi tuotettiin materiaaleja, jotka suunniteltiin huolella tuuppauksen periaatteisiin ja käyttäytymistieteellisiin oivalluksiin nojaten. Materiaalien visuaalinen ilme on koettu työpaikoilla onnistuneena. Syömiseen liittyvät materiaalit on koettu huokuttelevina ja liikevihjeet innostavina.

3 Tällä hetkellä tuuppaustoimia on suunniteltu toteutettavaksi 16:lla työpaikalla, yhteensä noin 180:ssä toimipisteessä, joissa työskentelee kaikkiaan lähes 7000 työntekijää. Mukaan lähteneet työpaikat muodostavat kirjavan joukon eri toimialojen edustajia. Mukana on niin kaupunkeja, suurta teollisuutta kuin pieniä yrityksiäkin. Työpaikkojen edustajien kanssa on käyty läpi tuuppausvalikoimaa eli kartoitettu työpaikalla jo toteutuvia toimia sekä toimia, joita olisi mahdollista toteuttaa ja jotka voisivat hyödyttää työpaikan työntekijöitä. Toteutettavat toimet on lopulta valittu yhteistyössä työpaikan edustajien kanssa. Käytäntöönpano tutkimustyöpaikoilla alkoi joulukuussa 2017, ja se jatkuu kevään 2018 aikana. Toteutettuja toimia ylläpidetään kullakin työpaikalla vuoden ajan. Tuuppausten pysymistä yllä seurataan tutkimuskohteissa tutkimusvuoden aikana, ja työpaikoilta kerätään palautetta tuuppausten vastaanottoon ja käytännöllisyyteen liittyen. StopDian tuottamat tuuppausmateriaalit ovat herättäneet innostusta ja kiinnostusta työpaikkojen tuuppausyhteyshenkilöiden keskuudessa. Tuuppaustyöpaikkojen työntekijöiltä kerätään kyselyllä tietoa työaikaisista ruokailu- ja liikkumistottumuksista ennen tuuppausinterventiota ja sen jälkeen. Valikoiduissa työympäristöissä suoritetaan lisäksi mittauksia, joilla selvitetään yksittäisten tuuppaustoimien vaikuttavuutta. Tämä mahdollistaa toimien vaikutusten tutkimisen yksittäisten työpaikkojen tasolla, erityyppisten työpaikkojen kesken sekä osana hankkeessa toteutettavaa laajaa yksilöinterventiota. Tutkimushankkeen yhtenä lopputuloksena tulemme keräämään hankkeen aikana testatut ja vaikuttaviksi osoitetut tuuppaustoimet työkalupakiksi, jota tarjotaan työnantajien käyttöön eri puolilla Suomea. Työkalupakin levittämisessä hyödynnetään Yksi elämä -hankkeen laajaa yhteistyöverkostoa (n. 800 työpaikkaa). c) Työympäristö ja terveydenhuolto tukemassa hyvinvointia edistäviä elintapoja Stop Diabetes -tutkimushankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirit. StopDia -tutkimushankkeessa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä oleville tarjottava yksilöinterventio (kuvattu tarkemmin 1. vaikuttavuustarinassa) ja hankkeen ympäristöosuus linkittyvät siten näillä alueilla toisiinsa. Tavoitteenamme on saada tuuppaustoimia toteuttavista työympäristöistä mahdollisimman monta kohonneen tyypin 2 diabetesriskin omaavaa henkilöä myös tutkimushankkeen yksilöintervention piiriin. Tämä mahdollistaa tuuppaustoimien ja ja yksilöintervention yhteisvaikutusten tutkimisen. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa käytämme vertailuna tutkimushenkilöitä, jotka työskentelevät vastaavan tyyppisillä työpaikoilla, mutta joilla ei toteuteta tässä tutkimushankkeessa suunniteltuja tuuppaustoimia. Työympäristössä toteutettavien ympäristötoimien lisäksi tutkimushankkeessa mukana olevat työpaikat kannustavat työntekijöitään kartoittamaan omaa diabetesriskiään käyttäen viestintäkanavina työterveyshuoltoa, työnantajan nettisivuja ja intranetiä, sähköpostia ja uutiskirjettä, printtimateriaalia sekä jakamalla materiaalia sosiaalisessa mediassa. Osaan työpaikoista StopDian työntekijät ovat lisäksi jalkautuneet kertomaan hankkeesta työntekijöille kasvotusten. Työnantajat ovat tilanneet tutkimushankkeen materiaalipankista materiaalia tätä varten. Tutkimushankkeen viestintäkanavat tutkittavien rekrytointiin on kuvattu tarkemmin 1. vaikuttavuustarinassa).

4 Keväällä 2017 olemme toteuttaneet yhteistyössä valittujen työnantajien (mm. Päijät-Hämeen hyvinvointinkuntayhtymä, Kuopion ja Lahden kaupungit) kanssa myös tutkimusosion, jossa tutkimme käyttäytymistieteelliseltä perustaltaan neljän erilaisen viestin (pitkä tai lyhyt aikajänne, tappio- tai hyötynäkökulma) ja Stop Diabetes -tutkimuksen perusviestin tehoa innostaa työntekijöitä kartoittamaan omaa tyypin 2 diabetesriskiään ja osallistumaan Stop Diabetestutkimukseen. Viestien tehon seuraamiseen käytimme kävijäanalytiikkaa, jonka avulla kunkin viestin kautta testiin tuloa ja testin tekemistä loppuun voitiin vertailla. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, mitä näistä viestimuotoiluista kannattaa jatkossa käyttää riskitestin täyttämiseen kannustamisessa.tutkimuksessa todettiin, että muun muassa sukupuolten välillä on eroa viesteihin reagoimisessa. Tutkimusosion tuloksia on esitelty alustavasti Terveyspsykologian päivillä ja osiosta ollaan tällä hetkellä kirjoittamassa artikkelia julkaistavaksi kansainvälisessa vertaisarvioidussa julkaisusarjassa Nudging tuuppaus Keinona elinympäristöön vaikutettaessa käytämme erityisesti nk. tuuppaustoimia (nudges), tavoitteena edistää terveellisiä elintapoja vaikuttamalla automaattisiin ja usein tiedostamattomiin valintoihin. Olemme perehtyneet laajasti tuuppaustutkimusta koskevaan kirjallisuuteen. Kirjallisuudesta kerättyä tietoa on käytetty työympäristöissä toteutettavien tuuppaustoimien suunnittelussa. Lisäksi suunnittelun pohjana on hyödynnetty mm. Yksi Elämä -hankkeessa kehitettyjä toimia. Tuuppaustoimien suunnittelemiseksi olemme myös järjestäneet tutkimusryhmän sisäisiä ideointi-tilaisuuksia ja konsultoineet kansainvälisiä tutkimusyhteistyökumppaneitamme Viestintä Viestimme Stop Diabetes -tutkimushankkeen elinympäristöihin kohdistuvasta tutkimusosuudesta käyttäen erilaisia kanavia, kuten erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumista, verkkosivuja ( sosiaalista mediaa (Facebook ja Twitter), Youtube-kanavaa ja kirjallista materiaalia, jota jaetaan erilaisten tilaisuuksien ja messujen yhteydessä.olemme olleet mukana myös STN:n Työelämän murros-mestarikurssin valmisteluryhmässä. Tutkimushankkeen verkkosivuilla on työnantajille osio hyvinvointia tukevista työympäristöistä. Verkkosivuilla vierailevat voivat jakaa oman ideansa tai kokemuksiaan elinympäristöön kohdistuvista tuuppaustoimista. Stop Diabetes -tutkimushankkeen Youtube-kanavalla on 14 videota, joista kaksi käsittelee terveellisiä elintapoja tukevia elinympäristöjä. Stop Diabetes -tutkimushankkeessa viestintää toteutetaan myös sähköisen uutiskirjeen avulla. Uutiskirjeitä on tähän mennessä julkaistu yli kymmenen ja niistä muutama on käsitellyt erityisesti työympäristön tuuppaustoimia. Uutiskirjeen tämän hetkinen jakelulaajuus on n Kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien tavoittamiseksi työpaikoilta käytetään myös laajasti erilaisia viestintäkanavia ja materiaalia, jotka on kuvattu tarkemmin 1. vaikuttavuustarinassa. Tuuppaus -käsitteen tunnetuksi tekemiseksi olemme alkuvuoden 2018 aikana kirjoittamassa aiheesta eri yhteyksissä, kuten ammattilehdissä ja yhteiskumppaneiden blogeissa

5 julkaistavaksi. Tutkimusosion tuloksia tullaan raportoimaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Tällä hetkellä kirjoitteilla on ympäristöintervention protokolla-artikkeli. 3. Vaikutukset 3.1 Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö ja työkalupakki työympäristön käyttöön hyvinvointia edistävien elintapojen tukemiseksi Stop Diabetes -tutkimushankkeen toimintaan on lähtenyt tähän mennessä mukaan yli 40 työnantajaa Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueilta osallistumalla työpajoihin, haastatteluihin, osallistujien rekrytointiin tai tuuppaustoimiin. Näistä työpaikoista tällä hetkellä 16 on sitoutunut toteuttamaan tuuppaustoimia työympäristöissään. Työpajojen ja työnantajille toteutettujen haastattelujen ja yhteisen suunnittelun myötä olemme saaneet hyvän yleiskuvan terveyden edistämistoimista sekä sen haasteista ja mahdollisuuksista työpaikoilla. Tämä on ollut pohjana kehittäessämme hankkeessa tutkittavia elinympäristön tuuppaustoimia. Työnantajille suunnatut työpajat ja haastattelut sekä muu yhteistyö ovat lisänneet myös työantajien tietämystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä sekä elinympäristön vaikutuksesta työntekijöiden elintapoihin sekä tuuppaustoimien mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Yhteistyö on näin ollut erittäin vuorovaikutteista lisäten molempien osapuolten tietämystä ja osaamista työympäristön mahdollisuuksista edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tuuppaustoimien käyttöönotto työpaikoilla ja kohonneessa tyypin 2 riskissä oleville tarjottava mahdollisuus saada käyttöön digisovellus ja/tai osallistua ryhmäohjaukseen tarjoavat työntekijöille tukea hyvinvoinnin edistämiseen. Yhtenä tuuppaustoimena useilla työpaikoilla on käytössä terveellisten arkiaterioiden ja -välipalojen valmistamiseen innostavat satokauden reseptimateriaalit, joille on luotu myös Facebook- ja Instagram-sivut. Toinen useilla työpaikoilla toteutettava tuuppaustoimi ovat työnteon lomassa tehtävään, verryttävään ja työstä palauttavaan liikkumiseen kannustavat kuvavihjeet, joita sijoitetaan työpaikoilla keskeisiin ja helposti havaittaviin paikkoihin. StopDia-tutkimushankkeen ympäristöosuus on saanut sitä eri yhteyksissä esiteltäessä aikaan innostunutta keskustelua elinympäristön merkityksestä ja tuuppaustoimien mahdollisuuksista elintapojen edistämisessä Keväällä 2017 yhteistyössä työnantajien kanssa toteutettu tutkimusosio erilaisten rekrytointiviestien vaikuttavuudesta tuo tärkeää tietoa viestimiseen käytettävistä keinoista ja mahdollistaa siten aiempaa tehokkaamman saavutettavuuden erilaisissa kohdesegmenteissä. 3.2 Yhteistyö kansainvälisen tutkijayhteistyöverkoston kanssa Vierailumme ja vuoropuhelumme kansainvälisen yhteistyöverkoston kanssa ovat tuoneet laajaalaisesti tietoa aiemmin toteutetuista alan tutkimuksista. Erityisen antoisia olivat prof. Theresa Marteaun vierailu Helsingissä tammikuussa 2017, Saara Pentikäisen vierailu prof. Armando Perez-Cueton luona Kööpenhaminassa maaliskuussa 2017 ja tuuppaustoimien

6 suunnittelupalaverit Pelle Gulborg-Hansenin kanssa syksyn 2017 aikana. Yhteistyö on tärkeää ja mahdollistaa hankkeessa suunniteltavien tuuppaustoimien laadukkaan kehittämisen ja korkeatasoisen tutkimuksen Hankkeen näkyvyys ja julkinen keskustelu Stop Diabetes -hanke on ollut esillä useissa erityyppisissä ja erilaisille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa, ja hankkeesta on julkaista lehtikirjoituksia ja tiedotteita. Hanke on saanut seuraajia sosiaalisessa mediassa ja hankkeen kuukausittain julkaistavaa uutiskirjettä on tilattu eri puolilta Suomea. Hankkeen tutkijat osallistuivat keväällä 2017 Yksi elämä -hankkeen järjestämään Liikkeellehackathoniin, jossa he ideoivat työympäristöihin suunniteltavia tuuppaustoimia työaikaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Tiimi sai osallistumisensa myötä myös laajempaa julkisuutta voitettuaan ko. hackathonin. Ympäristön tuuppaustoimien mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämisessä olivat esillä myös syksyllä 2017 Helsinki Design Weekillä tutkija Saara Pentikäisen esittäminä. Syksyn aikana on kirjoitettu blogikirjoituksia ja artikkeleja kotimaiseen mediaan. Tuuppaus-käsitteen tunnetuksi tekemiseksi olemme alkuvouden 2018 aikana kirjoittamassa aiheesta eri yhteyksissä, kuten ammatilehdissä ja yhteiskumppaneiden blogeissa julkaistavaksi. Yle julkaisi A-teeman Lihavuus-aiheiseen keskusteluun liittyen syyskuussa 2017 verkkoartikkelin, jossa Leila Karhunen kertoi StopDian tuuppaustoimista. 3.4 Tieteelliset vaikutukset StopDia-tutkimushankkeen ympäristöosuus on tarjonnut useita pro gradu -tutkielman aiheita ravitsemustieteen opiskelijoille (yksi työ on jo valmistunut, kaksi työtä käynnissä). Käynnistymässä on myös yksi väitöskirjatyö. Ympäristötoimien vaikutuksista saadut tutkimushavainnot tullaan julkaisemaan korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Tällä hetkellä olemme laatimassa ympäristöintervention toteutusta kuvaavaa tutkimusartikkelia. 4. Tavoiteltu vaikuttavuus StopDia tutkimushankkeen ympäristöosuuden tavoitteena on nostaa esiin ympäristön vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämisessä ja tutkia, miten fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö voivat ohjata ihmisiä kohti hyvinvointia edistäviä elintapoja. Hyvinvoinnin työn tehoa ja tuottavuutta parantava vaikutus on yleisesti tiedostettu, ja työnantajat ovat motivoituneita panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Haasteena monet työnantajat kokevat kuitenkin resurssien (aika, talous) riittämättömyyden. Haasteena on myös se, että osa työntekijöistä jättää tarjotut mahdollisuudet käyttämättä. Työympäristöön kohdistuvat tuuppaustoimet eivät useinkaan vaadi merkittävää taloudellista panostusta eivätkä sido merkittävästi henkilöstöresursseja. Tuuppaus tarjoaa siten työnantajalle uudenlaisen mahdollisuuden edistää työntekijöidensä hyvinvointia. Tämä lieneekin ollut vaikuttamassa siihen, että työnantajat ovat olleet aiheesta kiinnostuneita ja tutkimushankkeessa tehdäänkin yhteistyötä useiden eri työnantajian kanssa. Tavoitteemme mukaisesti olemme saaneet hyvän kontaktipinnan toiminta-alueemme työnantajiin ja edenneet

7 tuuppaustoimien suunnittelusta niiden käytännön toteutukseen ja vaikutusten mittaamiseen yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työnantajien kanssa. Olemme hyvin tietoisia kansainvälisen tutkimuksen nykytilasta ja meillä on erinomaiset yhteydet tärkeimpiin alan tutkijoihin. Tämä mahdollistaa tieteellisesti innovatiivisten, aiempaa alan tutkimusta laajamittaisempien tutkimusasetelmien toteuttamisen. Stop Diabetes -tutkimushankkeessa saatavien tulosten pohjalta kokoamme vaikuttaviksi osoittautuneista tuuppaustoimista työkalupakin, jota tarjoamme yhteistyöverkostojemme (mm. Yksi Elämä -hankkeen yhteistyötoimijat, n. 800 työpaikkaa) kautta valtakunnallisesti eri työnantajien ja toimijoiden käyttöön. Tärkeä tavoitteemme on tutkia hankkeen myöhemmässä vaiheessa myös vaikuttaviksi osoitettujen tuuppaustoimien hyväksyttävyyttä, kustannusvaikuttavuutta ja siten käyttökelpoisuutta laajemminkin. Kaikki nämä toimet yhdessä edistävät pidemmällä tähtäimellä työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia, mikä säästää erityisesti elintapasairauksista aiheutuvia kustannuksia ja auttaa siten osaltaan pidentämään työuria. 5. Tahattomat vaikutukset Stop Diabetes -tutkimushankkeen ympäristöosuuteen liittyen ei ole havaittu varsinaisia tahattomia vaikutuksia. Laaja yhteistyö eri työnantajien kanssa on kuitenkin herättänyt monia työnantajia pohtimaan uudella tavalla mahdollisuuksiaan tukea työntekijöidensä terveyttä edistäviä elintapoja myös tutkimushankkeen ulkopuolella. 6. Taustalla oleva tutkimus Stop Diabetes -tutkimushankkeessa elinympäristöihin kohdistuva tutkimusosuus perustuu käyttäytymis- ja käyttäytymistaloustieteen keskeiseen osaamiseen ja tutkimusnäyttöön. Se hyödyntää tietoa ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavista kognitiivisista vinoumista sekä käyttäytymisen automaattisesta säätelystä (Thaler ym. 2008). Suurinta osaa päivittäisestä käyttäytymisestämme säätelee automaattinen, ns. nopea systeemi. Kuitenkin tähänastiset terveydenedistämisinterventiot ovat pyrkineet vaikuttamaan käyttäytymiseen ennen kaikkea hitaamman, tietoisella tasolla vaikuttavan systeemin kautta. Tuuppaustoimilla pyrimme vaikuttamaan nimenomaan käyttäytymistä automaattisesti säätelevän järjestelmän kautta tekemällä elinympäristössä muutoksia, jotka ohjaavat ikään kuin huomaamatta terveyttä edistävään käyttäytymiseen ja valintoihin (Marteau ym. 2012). Hyödynnämme monipuolisesti tätä aikaisempaa tutkimustietoa tutkimushankkeessa testattavien tuuppaustoimien suunnittelussa ja valinnassa (mm. Allan ym. 2017, Arno & Thomas 2016, Bucher ym. 2016, Hollands ym. 2013, Hollands ym. 2015, Wilson ym. 2016). Allan J, Querstret D, Banas K, de Bruin M. Environmental interventions for altering eating behaviours of employees in the workplace: a systematic review. Obesity Reviews 2017;18: Arno A, Thomas S. The efficacy of nudge theory strategies in influencing adult dietary behaviour: a systematic review and meta-analysis. BMC Public Health 2016;16:676. DOI: /s x. Bucher T, Collins C, Rollo ME, McCaffrey TA, De Vlieger N, Van der Bend D, Truby H, Perez-Cueto FJA. Nudging consumers towards healthier choices: a systematic review of positional influences on food choice. British Journal of Nutrition doi: /S

8 Hollands GJ, Shemilt I, Marteau TM, Jebb SA, Kelly MP, Nakamura R, Suhrcke M, Ogilvie D. Altering micro-environments to change population health behaviour: towards an evidence base for choice architecture interventions. BMC Public Health 2013; 13:1218. Hollands GJ, Shemilt I, Marteau TM, Jebb SA, Lewis HB, Wei Y, Higgins JPT, Ogilvie D. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco (Review). Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 9. Art. No.: CD DOI: / CD pub2 Marteau TM, Hollands GJ, Fletcher PC (2012). Changing human behavior to prevent disease: the importance of targeting automatic processes. Science 21: Thaler, Richard H. Sunstein, Cass R. (2008). Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness. Yale University Press. Wilson AL, Buckley E, Buckley JD, Bogomolova S. Nudging healthier food and beverage choices through salience and priming. Evidence from a systematic review. Food Quality and Preferences 2016;51:47 64.